Helmikuun puheenaihe: Kestävä energia -teema opetukseen

Ympäristö- ja ilmastokuormituksen kasvaessa ja fossiilisten polttoainevarojen ehtyessä huomio on kohdistettu energiatehokkuuden lisäämiseen sekä kestävien energiaratkaisujen etsimiseen ja kehittämiseen. YK:n tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä uudet energiamuodot ovat mahdollisia kaikkialla maailmassa ja energian käytön tehokkuus sekä uusiutuvan energian käyttö on kaksinkertaistunut.

Suomi on usein nostettu esiin kestävän kehityksen mallimaana, mutta todellisuudessa sähkönkulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa henkilöä kohden Euroopan korkeimpia. Esimerkiksi ilmasto-oloista johtuen energian säästö ei toteudu meillä yhtä hyvin kuin muualla.

“Keskeisin toimenpide Suomessa olisi saada runsaat uusiutuvat energialähteemme, esimerkiksi bioenergia eri muodoissaan ja tuulivoima sekä energian käytön tehostaminen toden teolla laajaan käyttöön. Näiden potentiaali on riittävää ja kustannustehokasta”, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, joka tunnetaan vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana.

Pelkät kansalliset ratkaisut eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta tavoitteet saavutetaan ja globaali energiatalous saadaan kestävälle tasolle.

“Puolet maapallon väestöstä elää alle kahden euron päiväpalkalla ja energiaköyhyys on silmiinpistävää kaikissa kehitysmaissa. Jos nämä maat valitsevat samanlaisen kehityspolun energiassa kuin teollisuusmaat tekivät aikanaan, kasvavat hiilidioksipäästöt moninkertaisiksi, kun niiden pitäisi itse asiassa pudota alle puoleen tämän vuosisadan puoliväliin mennessä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi”, Lund toteaa

Hän peräänkuuluttaa rikkaiden maiden vastuuta sellaisten teknologioiden kehittämisessä, jotka eivät pelkästään vähennä päästöjä, vaan ovat kestäviä sanan varsinaisessa merkityksessä. “Tällaisia ovat muun muassa paikalliset uusiutuvat energialähteet ja energian käytön tehostamistoimet.”

Vähemmällä enemmän

Energian käytön tehostaminen on avainasemassa päästövähennysten toteutuksessa. “Arvioidaan, että puolet tarvittavista päästövähennyksistä tulisi sen kautta”, Lund sanoo. Nykyisellään päästöjä ja ilmastonmuutosta on pyritty hillitsemään muun muassa ydinvoimalla, joka on Suomessa energia- ja ilmastopolitiikan perusta.

Lund kuitenkin pitää todennäköisimpänä, että uusiutuvat energialähteet ovat edessä olevan energiavallankumouksen voittajia. Hinta on tässäkin ratkaiseva tekijä.

“Jokainen voi miettiä, mitä merkitsee, jos puhdas uusi energia on halvempaa kuin perinteinen likainen energia?” Lund sanoo ja lisää, että uusiutuvat energialähteet kuten tuulivoima, aurinkoenergia ja biopolttoaineet ovat hyvin lähellä laajamittaista läpimurtoa markkinoille ja niiden kustannukset ovat tulleet jo lähelle perinteisiä energiatuotantomuotoja.

Lundin mukaan energiakeskustelussa usein unohtuu, että uudet energiat perustuvat uusiin innovaatioihin, joista syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. “Satsaukset esimerkiksi paikalliseen uusiutuvaan energiaan luovat taloudellista kasvua. Kestävän energiatalouden pitäisi pohjautua vihreään talouteen, jossa innovaatiot, energia, ilmasto, talous ja työpaikat nähdään yhtenä kokonaisuutena.”

Kestävää energiaa kouluihin

“Nuorissa on tulevaisuus, myös energia- ja ilmastokysymyksissä”, Lund toteaa. Ilmastokysymykset ja kestävä energia voidaan nostaa esille monella oppitunnilla, mutta opetuksessa pitäisi pystyä hahmottamaan kokonaiskuva ja samalla viestittää yksittäisen ihmisen tekojen merkitystä. Se on niin kutsuttu “Think global, act local” -periaate.

Lund ehdottaa viestin perille menemiseen erilaisia innostavia, osallistavia ja palkitsevia opetusmuotoja. “Erilaiset kilpailut, jossa koululaiset voisivat ideoida energiaratkaisuja, lisäävät kiinnostusta kestävään energiaan.”

Lisäksi kestävä energia voidaan nostaa esiin erilaisissa kokeellisissa töissä fysiikan ja kemian oppitunneilla. Näitä ovat esimerkiksi ovat väriaineaurinkokennon tai sitruunapariston rakentaminen.

“Tai energiasäästösuunnitelman laatiminen luokalle ja sen seuraaminen – jos kunnan opetus- ja tekninen virasto tulisivat mukaan, niin säästynyt energia voitaisiin hyvittää koululle tai luokalle jonkinlaisena palkintona”, Lund ehdottaa.
____________________________________________________________________

Miten sinusta aihe voisi olla esillä kouluopetuksessa entistä laajemmin?
____________________________________________________________________

Ohjeet väriaineaurinkokennon ja sitruunapariston tekemiseen löytyvät LUMA Sanomien materiaalipankista. Katso myös englanninkielinen video-ohje väriaineaurinkokennon valmistukseen:

Teksti: Elisa Lautala. Kuva: Tero Pajukallio. Video: Tekniikan Akatemia.

Julkaistu: 01.02.2012