Milja Helenius haluaa olla huumorintajuinen kemian opettaja

Keväällä tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Milja Helenius kirjoitti ylioppilaaksi Nummelan lukiosta. Kemiasta yläasteaikoina kiinnostunut Helenius suuntasi lukion jälkeen opiskelemaan elintarvikekemiaa Viikkiin, Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselle, joten oma ala löytyi vähän mutkan kautta.

“Lukiosta hain vaikka mihin, koska en osannut päättää, mitä olisin halunnut opiskella. Olin kiinnostunut tosi monista aineista ja kemia oli tietysti yksi niistä”, hän kertoo valinnan vaikeudesta.

Pari vuotta opiskeltuaan Helenius tajusi, että vaikka elintarvikekemia olikin mielenkiintoista, hän ei halunnut siitä tulevaisuuden ammattiaan. Samoihin aikoihin syntyi ajatus opettajan työstä. Alaa Helenius ei kuitenkaan täysin vaihtanut, vaan haki opiskelemaan Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikköön Kumpulaan.

Helsingin yliopistoon kemian opettajaksi opiskelemaan voi hakea keväisin ja syksyisin. Valinta tehdään ylioppilastodistuksen ja haastattelun perusteella. Haastattelussa arvioidaan muun muassa hakijan motivoituneisuutta ja vuorovaikutustaitoja.

“Se oli ihan rento tilanne ja kaikki haastattelijat olivat mukavia. Ei sitä tarvinnut jännittää, vaikka oli siinä muutama hankalampi kysymys, joita joutui vähän miettimään”, Helenius muistelee omaa haastatteluaan keväällä 2008. Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin hän opiskelee pääaineenaan kemian ja sivuaineenaan biologian opettajaksi ja tekee kandidaatin tutkielmaansa.

Käytäntöä laboratoriossa ja koulussa

Kemian opettajaksi opiskelevien opinnoissa teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Samoin kuin kemistiopiskelijat, myös tulevat kemian opettajat viettävät paljon aikaa laboratoriossa tehden kokeellisia töitä valkoiseen takkiin ja suojalaseihin sonnustautuneina. Lisäksi opintoihin kuuluu pedagogisia opintoja opettajankoulutuslaitoksella.

“Yliopisto-opinnoissa on parasta vapaus, että voi itse valita sivuaineensa ja määritellä jonkin verran opiskelutahtiaankin. Lisäksi ainakin opepuolella kurssit ovat kauhean käytännönläheisiä, mikä on hyvä asia”, Helenius sanoo.

Opettajan opintoihin kuuluu kolme harjoittelujaksoa, yhteensä useampi kuukausi koulussa, joiden aikana opettajan työ on alkanut Miljasta tuntua yhä oikeammalta.

“Olen saanut mukavaa palautetta harjoitteluohjaajilta ja vahvistusta sille, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä”, hän sanoo. Lisäksi Milja tekee jatkuvasti opettajansijaisuuksia. Valmistuttuaan hän haluaisi työskennellä yläkoulun ja lukion kemian opettajana.

Kemia ei ole monenkaan oppilaan lempiaine koulussa, eikä se ole Miljan mielestä mikään ihme. Opettaja on avainasemassa kiinnostuksen herättämisessä ja Heleniuskin kertoo, että hyvä opettaja sai hänet kiinnostumaan kemiasta yläasteaikoina. Tulevassa työssään Helenius haluaisi korostaa kemian merkitystä arkielämässä, jolloin oppilaat kokisivat sen itselleen läheisemmäksi. “Haluaisin olla asiantunteva, huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä opettaja”, hän toteaa.

Milja Heleniuksen haastattelu löytyy kokonaisuudessaan nuorten Luova-verkkolehdestä. Luova esittelee kevään aikana eri matemaattis-luonnontieteellisten ja teknillisten alojen korkeakouluopiskelijoita ja opintomahdollisuuksia. Jos sinä tai oppilaasi toivoisitte lisätietoja jonkin alan opinnoista, kommentoi alla ja yritämme toteuttaa toiveenne.

Lisätietoja kemian opinnoista ja suuntautumisvaihtoehdoista sekä kemian opettajaopinnoista löytyy osoitteesta: www.helsinki.fi/kemia/opiskelemaan/. Hakuaika syksyisin ja keväisin, kevään 2012 hakuaika on 5.3.−3.4.2012.

Teksti: Elisa Lautala. Kuva: Sakari Tolppanen.

Julkaistu: 21.02.2012