Valtakunnalliset LUMA-päivät 2015

Lämpimästi tervetuloa!

Vuoden 2015 valtakunnalliset LUMA-päivät järjestetään Joensuussa 1.-3.6.2015. Päivät ovat samalla Scientix 2 -hankkeen kansallinen päätapahtuma Suomessa.

 

Osallistumismaksuttoman tapahtuman kohderyhmänä ovat

  • kaikki matematiikkaa, luonnontieteitä (ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, maantietoa/maantiedettä), tietotekniikkaa ja teknologiaa opettavat opettajat kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin

sekä

  • LUMA-keskus Suomen toimijat eri puolilta Suomea
  • LUMA-aineiden opettajankouluttajat ja opetuksen tutkijat ja kehittäjät eri puolilta Suomea
  • LUMA-keskus Suomen sidosryhmät elinkeinoelämästä, opetushallinnosta, opettajajärjestöistä ym.

Voit osallistua ohjelmaan yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä. Saat päiville osallistumisesta todistuksen, jolla voit pyytää rehtoriltasi VESO-päivämerkinnän.

Päivien teemana ovat

  • uudistuvat opetussuunnitelman perusteet
  • sähköiset oppimisympäristöt ja sähköinen arviointi
  • Kansainvälinen valon vuosi 2015
  • OKM-rahoitteiset LUMA SUOMI -kehittämishankkeet
  • kestävä kehitys (samaan aikaan kestävän kehityksen viikko)

LUMA-keskus Suomi tarjoaa nopeimmille ilmoittautujille yhteiskuljetuksia eri LUMA-keskusten paikkakunnilta Joensuuhun tapahtumaan ja takaisin.

Tarjolla on myös oheisohjelmaa, perheellesikin.

Tapahtumassa palkitaan myös Vuoden 2015 LUMA-toimijat, voit ehdottaa palkittavia 30.4.2015 mennessä!

Päivien yhteydessä järjestetään kansainvälinen International Symposium on STEM Education (ISSE) 2015 -symposium.


Ohjelma

Huom! Osallistujat voivat valita yksittäiset työpajat/tietoiskut, joihin haluavat osallistua, paikan päällä (sen mukaan, missä on tilaa).

 

 

maanantai 1.6.

11.00–
(Agora-talo)
Rekisteröityminen, työpajojen ja tietoiskujen valinta
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihein
11.00–13.00
(ravintola Aura, Aurora-talo & ravintola Carelia, Carelia-talo)
Scientix-verkostoitumislounas (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
13.00–15.00
(auditorio C1, Carelia-talo)
Tervetuloa (johtaja, prof. Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi)
Päivien avaus (johtokunnan puheenjohtaja, apul.prof. Pekka Hirvonen, LUMA-keskus Suomi)
Yliopiston tervehdys (dekaani Jukka Jurvelin, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto)
Scientix-hankkeen tervehdys (Dr. Àgueda Gras-Velázquez, European Schoolnet)
Valon vuoden tervehdys (teemavuoden ohjelmatyöryhmän vetäjä, prof. Pasi Vahimaa, Itä-Suomen yliopisto)
Päivien ohjelmasta (koordinaattori Lauri Vihma)
15.00–16.00
(Agora-talo)
Kahvia/teetä (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihin
Erityisesti biologian/maantieteen opettajille: (tila AG106, Agora-talo) Erityisesti fysiikan/kemian opettajille: (tila AG108, Agora-talo) Erityisesti matematiikan opettajille: (tila AG109, Agora-talo) Erityisesti varhaiskasvatuksen ja luokanopettajille: (tila AG102, Agora-talo) Muu tarjonta: (auditorio AG100, Agora-talo)
16.00–16.40
työpajat ja tietoiskut
LUMA SUOMI -kehittämishankkeet: Minä – vaikuttaja! & Kiehtovat kivet (Tarja Sipiläinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Eheyttävää luonnontieteiden opetusta uuden opetussuunnitelman hengessä (Kari Sormunen, Itä-Suomen yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Joustava yhtälönratkaisu (Riikka Palkki, Oulun yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ymmärrystä ongelmanratkaisuun (Sirpa Wass, Helsingin yliopisto) LUMA SUOMI development program (LUMA SUOMI -kehittämisohjelma) (Maija Aksela, Pekka Hirvonen, Peter Hästö & Tapio Salakoski)
16.45–17.25
työpajat ja tietoiskut
Oppimateriaalit ja värinäkö (Juha Jaako, Oulun yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa: Yhteisöllistä opiskelua työelämän kanssa (Päivi Kousa, Helsingin yliopisto & Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry) LUMA SUOMI-kehittämishanke: Matikkakukko (Jani Turunen, Itä-Suomen yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Koulutuksesta kouluun (Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto; Aulikki Laine, Päijät-Hämeen LUMA-keskus; Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto & Anna Uitto, Helsingin yliopisto) Argumentation in School Science (Jonathan Osborne, Stanford University)
17.30–18.10
työpajat ja tietoiskut
LUMA SUOMI-kehittämishanke: Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle (Kirsi Ikonen, Itä-Suomen yliopisto) Siivouskemian haasteet puhtauspalveluissa (Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy) Avoimet ongelmatehtävät yläkoulun ja lukion matematiikan opetuksessa (Päivi Portaankorva-Koivisto, Helsingin yliopisto) SCIENTIX: Koodauksen ensiaskeleita luokanopettajille (Tiina Kähärä) EUN projects supporting STEM education (Àgueda Gras-Velázquez, European Schoolnet)
18.15–18.55
työpajat ja tietoiskut
SCIENTIX: Miten innostaa sekä tyttöjä ja poikia matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun? (Jukka Rahkonen) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Vaikuttava teknologia (Jesse Hietala, Itä-Suomen yliopisto) SCIENTIX: Pelioppiminen Zondlella (Vesa Partanen, Otavan opisto) Virtuaalikerhot LUMA-aineiden pariin innostamisessa (Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto) Changing the world: Students’ perspective for sustainable development in science education (Maailmaa muuttamassa: Opiskelijoiden näkökulma kestävään kehitykseen osana tiedekasvatusta) (Sakari Tolppanen, University of Helsinki)

tiistai 2.6.

8.30–
(Agora-talo)
Rekisteröityminen, työpajojen ja tietoiskujen valinta
9.00–10.00
(auditorio C1, Carelia-talo)
Keynote-luento: Keynote Lecture: New Directions in Teaching Science: The US Next Generation Science Standards and their implications for the teaching of science (prof. Jonathan Osborne, Stanfordin yliopisto
Luento: Opetussuunnitelmauudistus Suomessa (opetusneuvos Tiina Tähkä, Opetushallitus)
10.00–11.00
(auditorio C1, Carelia-talo)
Paneelikeskustelu: Näkökulmia esi- ja perusopetuksen sekä lukion uudistuviin opetussuunnitelmiin (keskustelijoina Tero Anttila, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry; professori Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto; Marja Happonen, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry; professori Peter Hästö, Oulun yliopisto; erityissuunnittelija Merike Kesler, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry; Sirpa Kärkkäinen, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry; yliopistonlehtori Anna-Maija Partanen, Lapin yliopisto; asiamies Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry; opetusneuvos Jukka Tulivuori, Opetushallitus & opetusneuvos Tiina Tähkä, Opetushallitus)
11.00–11.30
(auditorio C1, Carelia-talo)
Vuoden 2015 LUMA-toimijoiden palkinta
11.30–13.00
(ravintola Aura, Aurora-talo & ravintola Carelia, Carelia-talo)
Scientix-verkostoitumislounas (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
11.30–13.00
(Agora-talo)
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihin
Erityisesti biologian/maantieteen opettajille: (tila AG106, Agora-talo) Erityisesti fysiikan/kemian opettajille: (tila AG108, Agora-talo) Erityisesti matematiikan opettajille: (tila AG109, Agora-talo) Erityisesti varhaiskasvatuksen ja luokanopettajille: (tila AG102, Agora-talo) Muu tarjonta: (auditorio AG100, Agora-talo)
13.00–13.40
työpajat ja tietoiskut
LUMA SUOMI-kehittämishanke: Mitä sitten? (Sanna Mäki, Turun yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Arkielämän ilmiöitä (Outi Haatainen, Helsingin yliopisto) LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: DIMMA (Ann-Sofi Röj-Lindberg, Åbo Akademi) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Tutki ja tuumaa: Esikoululaisten tutkimustaidot (Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto) Finnish curriculum in math and science education (Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa) (counsellor Tiina Tähkä, Finnish National Board of Education)
13.45–14.25
työpajat ja tietoiskut
Onko myyttien murtaminen tiedettä? (Merike Kesler, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ilmiöiden ihmetyksestä fysiikan oppimiseen argumentoinnin keinoin (Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto) LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: MAT[É]-TEMA[T] (Ann-Sofi Röj-Lindberg, Åbo Akademi) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Pelinsuunnittelu (Jussi Kasurinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Building Blocks for High Quality Teacher Education: Reflections based on Finnish Experiences (Korkeatasoisen opettajankoulutuksen rakennuspalikat suomalaisesta näkökulmasta) (Prof. Jari Lavonen, University of Helsinki)
14.30–15.10
työpajat ja tietoiskut
LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ihmisen ominaisuuksien mittaaminen fysiikan koululaboratoriossa (Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Hyvä kysymys! (Jaana Herranen, Helsingin yliopisto) 5T – lukiolaiset tieteen tekijöinä (Atte Harjanne, Ilmatieteen laitos) LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: Slöjd 2.0 (Juha Hartvik & Kasper Hiltunen, Åbo Akademi) How secondary school students like to study biology? Teaching methods most liked (Miten biologiaa opiskellaan mieluiten?) (Prof. Anna Uitto, University of Helsinki)
15.15–15.45
(Agora-talo)
Kahvia/teetä (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihin
Erityisesti biologian/maantieteen opettajille: (tila AG106, Agora-talo) Erityisesti fysiikan/kemian opettajille: (tila AG108, Agora-talo) Erityisesti matematiikan opettajille: (tila AG109, Agora-talo) Erityisesti varhaiskasvatuksen ja luokanopettajille: (tila AG102, Agora-talo) Muu tarjonta: (auditorio AG100, Agora-talo)
15.45–16.25
työpajat ja tietoiskut
TVT maasto-opetuksessa (Justus Mutanen, Helsingin yliopisto) LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: Öppna laborationer i kemi– och fysikundervisningen (Berit Kurten-Finnäs, Åbo Akademi) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Mielekäs matikka (Jenni Räsänen, Helsingin yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Robotiikka (Jouni Könönen, Saimaan ammattikorkeakoulu) Science teachers’ ICT use and in-service training in Finland (Miten suomalaiset luonnontieteiden opettajat käyttävät TVT:aa? Mitä kouluttautumisen mahdollisuuksia opettajilla sen suhteen on?) (Dr. Satu Helppolainen, University of Helsinki)
16.30–17.10
työpajat ja tietoiskut
Kokeellisuutta levillä – yhteyttämisväriaineet esiin kromatografialla (Maija Flinkman, Olarin koulu ja lukio, Espoon kaupunki) Uutta Kemianluokka Gadolinissa (Veli-Matti Ikävalko, Helsingin yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Toimi ja laske (Päivi Porras, Saimaan ammattikorkeakoulu) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Innokas – Innostutaan ja innovoidaan yhdessä (Kati Sormunen & Minna Kukkonen) Huom! Kesto klo 17.55 saakka. Opetuskokeiluja maantieteessä – kokemuksia uusista kenttätyötavoista (Rami Ratvio & Markus Jylhä, Helsingin yliopisto)
17.15–17.55
työpajat ja tietoiskut
Fotosynteesiä draaman keinoin (Anttoni Kervinen, Helsingin yliopisto) Edumol.fi: Molekyylimallinnusta mobiilisti (Johannes Pernaa, Edumendo Oy) Matematiikasta filosofoimisesta (Dimitri Tuomela, Oulun yliopisto) Teacher growth (Matematiikan opettajien pedagogisen osaamisen kehittyminen) (Dr. Päivi Portaankorva-Koivisto, University of Helsinki)
20.00–
(Teatteriravintolan lasiterassi)
Symposiumillallinen (omakustanteinen buffet-illallinen, hinta n. 35 EUR/hlö),

keskiviikko 3.6.

8.30–
(Agora-talo)
Rekisteröityminen, työpajojen ja tietoiskujen valinta
9.00–10.00
(auditorio AU100, Aurora-talo)
Etäluento: Sähköistyvä ylioppilastutkinto (pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä, Ylioppilastutkintolautakunta)
Luento: Sähköiset kokeet tiedon soveltamisessa, arvioinnissa ja tuottamisessa (professori Ismo Koponen, Helsingin yliopisto
10.00–11.00
(auditorio AU100, Aurora-talo)
Paneelikeskustelu: Näkökulmia sähköisistä oppimisympäristöistä ja sähköisestä arvioinnista (keskustelijoina mm. Digabi-kouluttaja Pauliina Immonen; professori Ismo Koponen, Helsingin yliopisto; tutkija Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto; asiakaspalvelumestari Johannes Pernaa, E-Oppi Oy, osastopäällikkö Fredrik Rahka, Kustannusosakeyhtiö Otava & toimitusjohtaja Maarit Rossi, Paths to Math Oy)
11.00–12.00
(ravintola Aura, Aurora-talo & ravintola Carelia, Carelia-talo)
Scientix-verkostoitumislounas (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
11.00–12.00
(Agora-talo)
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihin
Erityisesti biologian/maantieteen opettajille: (tila AG106, Agora-talo) Erityisesti fysiikan/kemian opettajille: (tila AG108, Agora-talo) Erityisesti matematiikan opettajille: (tila AG109, Agora-talo) Erityisesti varhaiskasvatuksen ja luokanopettajille: (tila AG102, Agora-talo) Muu tarjonta: (auditorio AG100, Agora-talo)
12.00–12.40
työpajat ja tietoiskut
Miten huomioida sähköiset ylioppilas-kirjoitukset maantieteen opetuksessa? (Rami Ratvio & Markus Jylhä, Helsingin yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Mobiili Luma-laboratorio (Juha-Pekka Salminen, Turun yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Projektioppiminen (Elina Viro & Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Sujuvuutta ja joustavuutta laskemiseen! (Maarit Laitinen, Tampereen kaupunki) From theory to practice – From planning to reflection on communicative approaches (Teoriasta käytäntöön – vuorovaikutteisten lähestymistapojen suunnittelusta reflektioon) (Sami Lehesvuori, University of Jyväskylä)
12.45–13.25
työpajat ja tietoiskut
Abitti-kurssikoejärjestelmä ja sähköiset työkalut maantieteen opetuksessa (Markus Jylhä & Rami Ratvio, Helsingin yliopisto) Konkretiaa kestävän kehityksen opetukseen (Nelly Heiskanen & Janina Käyhkö, Helsingin yliopisto) Matikka on helppoa! – sähköisen materiaalin mahdollisuudet ja haasteet (Maarit Rossi, Paths to Math Oy) LUMA SUOMI -kehittämishanke: DigiSmart (Fredrik Breitenstein, Turun yliopisto) Technology supported tutorial-based collaborative learning using automated assessment and immediate feedback for coding at school (Automaattista arviointia ja välitöntä palautetta tarjoava yhteisöllinen tutoriaalipohjainen ohjelmoinnin opiskelu) (Mikko-Jussi Laakso, University of Turku)
13.30–14.15
(Agora-talo)
Kahvia/teetä (tarjotaan etukäteen ilmoittautuneille)
Tutustumista sponsoreiden esittelypisteisiin sekä postereihin
Erityisesti biologian/maantieteen opettajille: (tila AG106, Agora-talo) Erityisesti fysiikan/kemian opettajille: (tila AG108, Agora-talo) Erityisesti matematiikan opettajille: (tila AG109, Agora-talo) Erityisesti varhaiskasvatuksen ja luokanopettajille: (tila AG102, Agora-talo) Muu tarjonta: (auditorio AG100, Agora-talo)
14.15–14.55
työpajat ja tietoiskut
LUMA SUOMI -kehittämishanke: Metsästä mikroskoopille! (Helen Cooper, Åbo Akademi) TI-Nspire CAS – iNspiroivaa opiskelua ja valmistautumista sähköisiin kirjoituksiin (Olli Karkkulainen, Laskentaväline Oy) LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ohjelmointia motivoivasti ja pelillisesti yläkouluun (Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto) Robotit innostamassa (Markku Leino, First Lego League) Innovative LUMA laboratory for physics education (Innovatiivinen LUMA-laboratorio fysiikan opetuksen tukena) (Miikka de Vocht, University of Helsinki)
15.00–16.00
(auditorio AU100, Aurora-talo)
Yhteenveto ja loppusanat (Maija Aksela & Pekka Hirvonen)

Tapahtumapaikka

LUMA-päivät 2015 järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

Rekisteröityminen on Agora-talossa (kartalla nro. 3) osoitteessa Yliopistokatu 4.


Ilmoittautuminen

Osallistuminen Valtakunnallisille LUMA-päiville (sekä ISSE 2015 -symposiumin englanninkieliseen ohjelmaan) on kaikille suomalaisille maksutonta.

Ilmoittautuminen päättyy 20.5.

Ilmoittautumislomake »

Huom! Yksittäisiin työpajoihin/tietoiskuihin ilmoittaudutaan vasta paikan päällä tapahtumapaikan vastaanottopisteessä rekisteröidyttäessä.

Ilmoittautumispalvelussa on huoltokatkos su 10.5.2015 klo 0:00 alkaen. Katkos päättyy viimeistään ma 11.5.2015 klo 7.00.


Oheisohjelmaa koko perheelle

Joensuussa ja sen ympäristössä on kesällä tarjolla monenlaista tekemistä koko perheelle. Tähän on koottu joitakin esimerkkejä kesäkuun ensimmäiseltä viikolta.

maanantai 1.6.

tiistai 2.6.

  • 9.00-12.00 Perhekerho/lapsiparkki LUMA-päivien osallistujille teemalla Robotiikkaa perheille (Natura-rakennus, LUMA-laboratorio)
  • 15.00-18.00 Perhekerho/lapsiparkki LUMA-päivien osallistujille teemalla Luonnontieteitä perheille (Natura-rakennus, LUMA-laboratorio)

keskiviikko 3.6.

  • 9.00-12.00 Perhekerho/lapsiparkki LUMA-päivien osallistujille teemalla Luonnontieteitä perheille (Natura-rakennus, LUMA-laboratorio)
  • Jns On The Street! – jokavuotinen Joensuun torilla järjestettävä katutanssitapahtuma
  • Joensuun musiikkijuhlat

Lisäksi mm.


Järjestäjät

LUMA-keskus Suomi järjestää valtakunnalliset LUMA-päivät kesästä 2015 alkaen vuosittain kesäkuun alussa koulujen lukuvuoden päätyttyä. Tapahtuman paikkakunta vaihtelee vuosittan. Kesän 2015 päivät järjestetään Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella.

Ohjelmatyöryhmä

Kesän 2015 päivien ohjelman on suunnitellut ja koostanut ohjelmatyöryhmä, johon kuuluvat (suluissa heidän vastuualueensa ohjelmasta)

  • johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkosto (ryhmän puheenjohtaja)
  • apulaisprofessori Pekka Hirvonen, Itä-Suomen yliopisto (fysiikka)
  • tutkija Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto (tietotekniikka)
  • yliopistonlehtori Päivi Portaankorva-Koivisto, Helsingin yliopisto (matematiikka)
  • yliopistonlehtori Rami Ratvio, Helsingin yliopisto (maantiede)
  • professori Anna Uitto, Helsingin yliopisto (biologia)
  • koordinaattori Lauri Vihma, LUMA-keskus Suomi -verkosto (ryhmän sihteeri)
  • yliopistonopettaja Jouni Välisaari, Jyväskylän yliopisto (kemia)

Järjestelytyöryhmä

Kesän 2015 päivien käytännön järjestelyistä vastaa työryhmä, johon kuuluvat

  • Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus
  • koordinaattori Anniina Koliseva, Keski-Suomen LUMA-keskus
  • koordinaattori Kati Kyllönen, Oulun yliopiston LUMA-keskus
  • koordinaattori Markku Leino, Lounais-Suomen LUMA-keskus
  • koordinaattori Kirsi Lindqvist, Päijät-Hämeen LUMA-keskus
  • koordinaattori Ville Manninen, LUMA-keskus Saimaa
  • koordinaattori Ville Nivalainen, Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus (ryhmän puheenjohtaja)
  • koordinaattori Susanna Petäjistö, Tampereen LUMATE-keskus
  • viestintäkoordinaattori Maija Pollari, LUMA-keskus Suomi -verkosto (viestintäasiat)
  • koordinaattori Pirjo Putila, LUMA-keskus Aalto
  • koordinaattori Pieti Tolvanen, LUMA-keskus Lappi
  • koordinaattori Lauri Vihma, Helsingin yliopiston LUMA-keskus
  • koordinaattori Tiina Ylä-Kero, Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus

Majoitus

Seuraavassa luetelluista hotelleista on varattu huonekiintiö LUMA-päivien 2015 osallistujille, 1.-3.6.2015.

Huonevaraukset tehdään suoraan hotelleihin, heidän verkkosivuiltaan löytyvän varauslomakkeen tai puhelinnumeron kautta. Muista ilmoittaa varauskoodi varausta tehdessäsi!

Tällä sivulla esitettyihin hintoihin voi tulla muutoksia. (LUMA-keskus Suomi -verkosto / Itä-Suomen yliopisto eivät ota vastuuta muutoksista, jotka hotelli on tehnyt kiintiöstä sopimisen jälkeen.) Huomaathan, että tietyn hotellin kiintiö on voinut ehtiä jo täyttyä siinä vaiheessa, kun teet varausta.

Huomaathan myös, että varaus kiintiöstä on tehtävä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Hotellit eivät takaa, että määräajan jälkeen niissä olisi huoneita saatavilla.

Majoittumiset maksetaan suoraan hotelleihin.

Hotelli Huonehinta per yö Huoneita saatavilla Varaus tehtävä tähän mennessä Varauskoodi
Hotel Aada, Kauppakatu 32 72 EUR / 1 hh
80 EUR / 2 hh
(aamiainen sisältyy hintoihin)
15 kpl 1 hh
8 kpl 2 hh
30.4.2015 LUMA
Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1 87 EUR / economy 1 hh
97 EUR / standard 1 hh
117 EUR / superior 1 hh
107 EUR / economy 2 hh
117 EUR / standard 2 hh
137 EUR / superior 2 hh
(aamiainen sisältyy hintoihin)
yht. 70 huonetta 30.4.2015 BLUMA
Sokos Hotel Vaakuna, Torikatu 20 101 EUR / 1 hh
121 EUR / 2 hh
(aamiainen sisältyy hintoihin)
yht. 50 huonetta 30.4.2015 BLUMA
Hotel GreenStar, Torikatu 16 62.50 EUR / huone
aamiainen: 7 EUR / hlö / yö
pysäköinti: 8 EUR / yö
yht. 40 huonetta 30.4.2015 LUMA

Myös Cumulus Hotel Joensuussa on huoneita, mutta sinne ei ole kiintiötä.


Matkat

LUMA-keskus Suomi on hankkinut eri LUMA-keskusten paikkakunnilta Joensuuhun (ja takaisinpäin) joitakin paikkoja seuraavista junavuoroista, joita VR Oy on keskukselle tarjonnut.

Jos olet kiinnostunut matkustamaan Joensuuhun (ja takaisin kotiinpäin) maksutta tällaisella junavuorolla, valitse kyseinen meno- ja paluumatka ilmoittautumislomakkeessa.

Matkat ovat tarjolla lähinnä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden opettajille.

Huom! Oulusta Joensuuhun / Joensuusta Ouluun matkustajat, ottakaa yhteyttä Oulun yliopiston LUMA-keskukseen maksuttomasta bussikuljetuksesta sopimiseksi.

Menomatkat

Helsinki-Joensuu
ma 1.6. klo 7:12 – 11:40

Jyväskylä-Joensuu
ma 1.6. klo 10:41 – 13:52, vaihto Pieksämäellä

Kokkola-Joensuu
ma 1.6. klo 0:13 – 11:40, vaihto Tikkurilassa klo 6:31-7:28 (sisältää makuupaikan Kokkola-Tikkurila)

Lahti-Joensuu
ma 1.6. klo 8:06 – 11:40

Lappeenranta-Joensuu
ma 1.6. klo 9:19 – 11:40

Rovaniemi-Joensuu
su 31.5. klo 17:54 – ma 1.6. klo 11:40, vaihto Tikkurilassa klo 6:31-7:28 (sisältää makuupaikan Rovaniemi-Tikkurila)

Tampere-Joensuu
ma 1.6. klo 9:05 – 13:52, vaihto Pieksämäellä

Turku-Joensuu
ma 1.6. klo 7:00 – 13:52, vaihdot Tampereella ja Pieksämäellä

Paluumatkat

Joensuu-Helsinki
ke 3.6. klo 18:17 – 22:48

Joensuu-Jyväskylä
ke 3.6. klo 18:32 – 21:32, vaihto Pieksämäellä

Joensuu-Kokkola
ke 3.6. klo 18:17 – to 4.6. 04:45, vaihto Tikkurilassa klo 22:44 (sisältää makuupaikan Tikkurila-Kokkola)

Joensuu-Lahti
ke 3.6. klo 18:17 – 21:54

Joensuu-Lappeenranta
ke 3.6. klo 18:17 – 20:43

Joensuu-Rovaniemi
ke 3.6. klo 18:17 – to 4.6. 10:47, vaihto Tikkurilassa klo 22:44 (sisältää makuupaikan Tikkurila-Rovaniemi)

Joensuu-Tampere
ke 3.6. klo 18:32 – 22:59, vaihto Pieksämäellä

Joensuu-Turku
ke 3.6. klo 18:17 – to 4.6. 01:02, vaihto Pasilassa


Ohjelman sisällön kuvaukset

5T – Lukiolaiset tieteen tekijöinä (Atte Harjanne, Ilmatieteen laitos)

Ilmatieteen laitos käynnisti vuonna 2014 hankkeen, jossa lukiolaiset otetaan mukaan tutkimuksen tekemiseen. Lukiolaiset ovat osallistuneet mm. lumen mittaamiseen, sääsovellusten kehittämiseen ja ilmastonmuutostoimien kartoittamiseen yhdessä tutkijoiden kanssa. Työpajassa ideoidaan hankkeen jatkokehitystä erityisenä painopisteenä tutkimuksen pedagoginen hyödyntäminen ja “citizen science” -toiminnan sisällyttäminen kurssimuotoiseen opetukseen.


Abitti-kurssikoejärjestelmä ja sähköiset työkalut maantieteen opetuksessa (Markus Jylhä & Rami Ratvio, Helsingin yliopisto)

Maantieteen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin voi jo nyt valmistautua kokeilemalla Abitti-kurssikoejärjestelmää. Esityksessä tutustutaan järjestelmän toimintaan sekä erilaisiin verkosta löytyviin sähköisen kokeen näkökulmasta kiinnostaviin maantieteen oppimateriaaleihin ja aineistoihin. Esityksen tavoitteena on antaa opettajalle valmiuksia harjaannuttaa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyen opiskelijan tiedonhankinnan, -käsittelyn, -analysoinnin ja -konstruoinnin taitoja osana omaa opetustaan.


Avoimet ongelmatehtävät yläkoulun ja lukion matematiikan opetuksessa (Päivi Portaankorva-Koivisto, Helsingin yliopisto)

Avoin ongelmatehtävä on tehtävä, jonka ratkaiseminen vaatii, että ratkaisijan on yhdisteltävä ennestään tuttua tietoa hänelle uudella tavalla. Avoimessa ongelmatehtävässä joko alku- tai lopputilanne tai molemmat sisältävät useita vaihtoehtoja. Tehtävänanto voidaan muotoilla niin, että jokainen opiskelija joutuu valitsemaan oman lähtöasetelmansa (esimerkiksi: Tutki kolmannen asteen polynomifunktion kulkua.). Tällöin opiskelija joutuu tarkastelemaan tehtävänantoa uusin silmin; hän joutuu pohtimaan annettuja käsitteitä ja tarjolla olevia erilaisia, mahdollisia vaihtoehtoja, ja miten käsitteet avautuvat konkreettisiksi esimerkeiksi. Tällaisia tehtäviä kuvaavat hyvin sanat vuorovaikutuksellisuus, mielekkyys ja omistajuus. Lisäksi ne tuottavat yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan runsaasti materiaalia. Avoimiin tutkiviin tehtäviin sopivat myös erinomaisesti toimintavälineet ja teknologia. Esityksessäni pohdin, miten avoimia ongelmatehtäviä voitaisiin lisätä yläkoulun ja lukion matematiikan opetukseen. Lisäksi haastan kuulijoita itsekin kokeilemaan!

Diaesitys  (PDF)


Edumol.fi: Molekyylimallinnusta mobiilisti (FT Johannes Pernaa, Edumendo Oy)

Molekyylimallinnus on edelleen yksi kemian opetuksen tärkeimmistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työvälineistä, ja uusien opetussuunnitelmien myötä sen rooli tulee vain kasvamaan. Edumol.fi on avoin kouluille suunnattu helppokäyttöinen molekyylimallinnusympäristö. Edumolista on julkaistu uusi versio, jota voi käyttää kaikilla päätelaitteilla. Sovellus toimii verkkoselaimessa, joten ylimääräisiä ohjelmistoasennuksia ei tarvita. Edumolilla voit esimerkiksi visualisoida yli 250 000 rakennetta suoraan tietokannasta, rakentaa molekyylejä itse, visualisoida rakenteita eri molekyylimalleilla, mitata sidospituuksia ja sidoskulmia, tehdä geometrian optimoinnin ja laskea energian, visualisoida varausjakaumat ja elektrostaattiset potentiaalipinnat, tallentaa molekyylin kuvana, 3D-mallina tai tiedostona. Tule työpajaan tutustumaan uuteen versioon ja harjoittelemaan sen käyttöä. Edumolin hyödyntämä avoin teknologia on käytössä myös kemian sähköisessä ylioppilaskirjoituksessa. Muuta mallinnustyökalua et kemian opetuksessa tule tarvitsemaan. Työpajan vetää Edumolin pääkehittäjä, kemian opetuksen tohtori ja mediatekniikan insinööri Johannes Pernaa.


Etäluento: Sähköistyvä ylioppilastutkinto (pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä, Ylioppilastutkintolautakunta)

Diaesitys » (PDF)


Fotosynteesiä draaman keinoin (Anttoni Kervinen, Helsingin yliopisto)

Mitä kasvit syövät? Fotosynteesi on todettu haastavaksi aiheeksi oppia, ja kaikenikäisillä oppijoilla on havaittu siihen liittyviä virhekäsityksiä. Työpajassa pääset kokeilemaan, miten fotosynteesistä voi oppia draamallisten harjoitusten ja leikkien avulla. Harjoitukset ovat sovellettavissa alakoulusta lukioon.

Diaesitys » (PDF)


iPadit ilmiölähtöisessä FYKE-opetuksessa (Jari-Petteri Kautto, Turengin yhteiskoulu/Janakkalan lukio) PERUTTU

Turengin yhteiskoulussa yksi 7-luokka on opiskellut koko lukuvuoden Ipadeja käyttäen. Täysin sähköisen oppimisen lisäksi oppilailla kokeiltiin ilmiöpohjaista oppimista ja lukuvuoden yhdistävänä teemana on ollut vesi. Näkemyksiä ja kokemuksia Ipadeilla opettamisesta sekä ilmiöpohjaisesta opettamisesta.


Konkretiaa kestävän kehityksen opetukseen (Nelly Heiskanen & Janina Käyhkö, Helsingin yliopisto)

Esitys »


Luento: Opetussuunnitelmauudistus Suomessa (opetusneuvos Tiina Tähkä, Opetushallitus)

Mikä muuttuu opetussuunnitelman perusteissa? Miten opetusta voisi kehittää? Uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.

Diaesitys » (PDF)


Luento: Sähköiset kokeet tiedon soveltamisessa, arvioinnissa ja tuottamisessa (professori Ismo Koponen, Helsingin yliopisto

Diaesitys » (PDF)


LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: DIMMA (Ann-Sofi Röj-Lindberg, Åbo Akademi)

En allt starkare negativitet tycks utvecklas hos elever över åren i relation till skolmatematik. För de finländska elevernas del visade PISA 2003 att varannan 15-åring inte tycktes ha något intresse överhuvudtaget för skolmatematik. Enligt PISA2012 är situationen fortfarande likartad; en långt större andel finländska elever rapporterar om ett negativt förhållningssätt än genomsnittet i OECD. Då det gäller att förhindra framväxande negativitet finns det starka indicier på att en lärandesyn där skolmatematik betraktas som ett landskap att undersöka är ett kraftfullare redskap än den traditionella synen på skolmatematik som procedurer för stegvist lärande (Petterson, 2010; Röj-Lindberg, 2010). Med DIMMA-projektet vill vi erbjuda möjlighet åt matematiklärare att i samarbete med matematikdidaktiker utveckla kreativa, undersökande och aktiverande arbetssätt i matematikundervisningen. Initiativet riktar sig i ett pilotskede till svenskspråkiga matematiklärare i åk 7-9 i två till tre kommuner. Det tar avstamp i den Realistiska Matematikundervisningens modeller (RME, se Freudenthal) och använder teknologins möjligheter på ett mångsidigt sätt (ex. dokumentering/materialdelninng med hjälp av video, lärplattor, virtuell plattform).


LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: MAT[É]-TEMA[T] (Ann-Sofi Röj-Lindberg, Åbo Akademi)

Syftet är att sammanföra ämnesdidaktiker och verksamma lärare till en serie workshops där vi tillsammans undersöker och tillämpar matematisk begreppsbildning och matematiska modeller i slöjdverksamhet och huslig ekonomi. Syftet är att såväl utveckla mångsidiga lärmiljöer och angreppssätt som bedömning i formativ mening inom dessa. Projektets ledstjärna är Inquiry as a tool can lead to developing inquiry as a way of being (Jaworski, 2006). Vi ser ämnesdidaktiker, och lärare som co-learning professionals som formar en gemenskap med ett gemensamt intresse att elevernas lärande skall vara lustfyllt, förståelsebaserat och leda till att de blir skickliga tillämpande matematiker.


LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: Slöjd 2.0 (Juha Hartvik & Kasper Hiltunen , Åbo Akademi)

När sydde du senast fast lysdioderna med ledande sytråd? Hur kan man göra ett blinkande reflex eller vantar som har inbyggd belysning? Nya material inom elektronikens område gör det allt lättare och roligare att förverkliga egna idéer som kombinerar slöjdens olika material med modern teknologi och programmering enligt egna behov och önskemål. Slöjd 2.0 är ett ämnesintegrerande projekt, där barn i åk 3-6 resp. 7-9 får arbeta med konkreta, programmerbara slöjdprojekt. Målet är att ta fram ett kreativt och inspirerande klubbkoncept, där deltagarna får planera och designa egna projekt. Med hjälp av den smarttelefonbaserade miljön Talking Tools får deltagarna dokumentera sitt arbete och sina framsteg, samt även interagera med klubbledare och övriga deltagare. Konceptet evalueras i samarbete med ett urval pilotskolor. Målsättningen är att man inom projektet vid dess slut har producerat material, idéer och innehåll som slöjdlärare kan ta i bruk för att introducera programmering i undervisningen.


LUMA FINLAND -utvecklingsprojekt: Öppna laboration i kemi– och fysikundervisningen (Berit Kurtén-Finnäs, Åbo Akademi)

Projektet är ett fortbildningsprojekt som riktar sig till lärare i kemi och fysik i årskurserna 7-9. Syftet är att lärarna ska utveckla sin förmåga använda öppna laborationer i sin undervisning, med utgångspunkt i ett naturvetenskapligt undersökande arbetssätt. Fortbildningen är uppbyggd kring 5-6 närstudietillfällen samt arbete med öppna laborationer i egen undervisning.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Arkielämän ilmiöitä (Outi Haatainen, Helsingin yliopisto)

Arkielämän ilmiöitä -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää opettajien kanssa yhteistyössä sekä eheyttäviä että erilaiset oppijat huomioivia malleja ja – materiaaleja kemian opetuksen tueksi arkielämän kontekstissa. Tarjoamme hankkeeseen osallistuville opettajille koulutusta ja tukea oman opetuksen kehittämiseen vuonna 2016 voimaan tulevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Hanke koostuu kahdesta erillisestä osahankkeesta. Ensimmäinen hanke keskittyy oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ruuan kontekstissa. Toinen hanke yksilöllistävään kemian opetukseen kosmetiikan kontekstissa. Molemmat osahankkeet toteutetaan lukuvuoden 2015 – 2016 aikana. Lukuvuoden aikana yhteistapaamisia on 2 – 4 kertaa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Digismart (Fredrik Breitenstein, Åbo Akademi)

Tietotekniikkaa ja tietoverkkojen palveluja käytetään yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin jo pienestä pitäen. Käyttö vaihtelee iän mukaan, ja peruskoulun seitsemännälle luokalle siirryttäessä saavutetaan useimpien suosituimpien verkkopalveluiden asettama käyttöoikeuden ikäraja (13 v.), mikä lisää käyttöä entisestään. Kuitenkin tässä iässä karttunut käyttökokemus ja tekninen ymmärrys on useimmilla vielä melko vähäistä eikä tieturvatietämys ole riittävän korkealla tasolla tietotekniikan ja tietoverkon palvelujen käyttötapoihin verrattuna. Erityisesti luotetaan liian paljon muiden tietoverkon käyttäjien hyvään tahtoon ja rehellisyyteen, ei tiedosteta verkkoon laitetun tiedon ikuisuutta, eikä kanneta riittävästi huolta musiikin, elokuvien ja ohjelmistojen laittomasta latauksesta mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. Myös sosiaalisen median sekä mobiili- ja verkkopelien käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ei tiedosteta. Digismart-hankkeen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja tietoisuutta tietoyhteiskunnan turvallisuuteen – miten monipuolisesta asiasta on kysymys, mitä uhkia ja riskejä on, sekä miten paljon näihin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Osahankkeessa kartoitetaan nykytilannetta sekä laaditaan ikäluokalle sopivia aktivoivia ja ajankohtaisia opetuskokonaisuuksia, joita pilotoidaan yhteistyössä koulujen kanssa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Eheyttävää luonnontieteiden opetusta uuden opetussuunnitelman hengessä (Kari Sormunen, Itä-Suomen yliopisto)

Miten toteutan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman edellyttämää eheyttävää opetusta ja laaja-alaista osaamista? Miten yhdistän nuorten arkielämän opetukseeni? Mistä löydän uusia opetusideoita? Tule tutustumaan eheyttäviin opetuskokonaisuuksiin sekä keskustelemaan eheyttävien opetuskokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen periaatteista.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Hyvä kysymys! (Jaana Herranen, Helsingin yliopisto)

Hyvä kysymys! –hankkeessa kehitetään luokanopettajien kanssa menetelmiä ja materiaalia oppilaslähtöiseen luonnontieteen opetukseen luokilla 1–6. Erityisenä tutkimus- ja kehittämiskohteena ovat oppilaiden kysymykset ja niistä lähtevä opetus. Hankkeen kontekstina on kestävä kehitys.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ihmisen ominaisuuksien mittaaminen fysiikan koululaboratoriossa (Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto)

Hankkeessa laaditaan alakouluun soveltuvia oppimiskokonaisuuksia, joissa oppilaiden fyysisiä ominaisuuksia tarkastellaan fysiikan, biologian ja mahdollisesti liikunnan näkökulmasta. Oppimiskokonaisuuksissa oppilaat tutkivat fyysisiä ominaisuuksia fysiikan tietokoneavusteisilla mittalaitteilla ja videoanalyysillä. Kokemustemme mukaan tämän tyyppiset toiminnot innostavat oppilaita tietokoneavusteisen mittalaitteiden käyttöön ja heidän fysiologisten ominaisuuksien, kuten puristusvoiman tarkasteluun. Lisäksi mittalaitteiden avulla voidaan tutkia säännöllisen liikunnanharrastamisen positiivisia vaikutuksia esimerkiksi hyppytekniikan kehittymiseen. Hankkeen tavoitteena on muodostaa oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia, joiden lähtökohtana ovat oppilaista tietokoneavusteisesti mitattavat ominaisuudet, kuten puristusvoima ja hyppykorkeus. Oppimiskokonaisuuksissa fysiikassa, biologiassa ja mahdollisesti liikunnassa opetettavat asiat kytketään oppilaan fyysisiin ominaisuuksiin, mikä uskotaan tekevän niistä oppilaille omakohtaisempia ja merkityksellisempiä kuin perinteisessä oppiainerajoihin nojautuvassa opetuksessa. Tämän uskotaan tukevan opetettavien asioiden oppimista ja lisäävän oppilaiden kiinnostusta opetettavia asioita kohtaan. Kevään 2015 aikana järjestetään kokeiluja, joissa yhteistyöopettajien luokkalaisten kanssa kokeillaan laitteiden käyttöä kouluissa tai Itä-Suomen yliopiston LUMA-laboratoriossa. Kokeilujen yhteydessä suunnitellaan toimintoja, materiaaleja ja käytänteitä oppiainerajat ylittävät oppimiskokonaisuuksien toteuttamiselle.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ilmiöiden ihmetyksestä fysiikan oppimiseen argumentoinnin keinoin (Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto)

Hankkeessa laaditaan yläkouluun soveltuvia fysiikan oppimiskokonaisuuksia, joiden tavoitteena on kehittää oppilaiden argumentointitaitoja. Tavoitetta lähestytään tarkastelemalla fysiikan ilmiöitä, joiden käyttäytyminen on usein ristiriidassa oppilaiden ennakkotiedon kanssa. Ilmiöitä tarkastellaan oppilaslähtöisesti siten, että heitä ohjataan ennustamaan ilmiöiden käyttäytyminen ja perustelemaan ennustuksensa. Lisäksi oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota niihin olettamuksiin ja muihin tietoihin, joihin heidän perustelunsa perustuvat. Näitä tietoja tarkastellaan argumentoinnin näkökulmasta. Tarkastelun tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään millaisiin olettamuksiin heidän ennustuksensa perustuvat ja missä määrin olettamukset rajoittavat ilmiön käyttäytymisen ennustettavuutta. Tämän uskotaan kehittävän oppilaiden kykyä ja valmiutta esittää perusteltuja väittämiä eli argumentoida. Lisäksi hankkeen oppimiskokonaisuuksiin pyritään laatimaan kokeellisuuteen nojaava tehtäväkokonaisuus, jonka avulla oppilaat voivat syventää tietämystään ilmiöiden käyttäytymisen selittävästä fysiikan sisältötiedosta. Kokonaisuutena hankkeessa pyritään luomaan tutkimuksellisuutta korostavia opetuskäytänteitä fysiikan sisältötiedon oppimiseksi yläkoulussa. Kevään 2015 aikana selvitetään oppimiskokonaisuuksissa luontevasti sisältyvät fysiikan aihealueet yhteistyöopettajien kanssa. Selvitystyössä huomioidaan uusissa opetussuunnitelman perusteissa korostuvat fysiikan sisällöt.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Innokas – Innostutaan ja innovoidaan yhdessä (Kati Sormunen & Minna Kukkonen, Helsingin yliopisto)

Tule mukaan kokeilemaan innostavia ja hauskoja tapoja oppia ja opettaa koodausta ja robotiikkaa! Työpajassa tutustut koodaukseen ja robottien ohjelmointiin toiminnallisissa työpajassa ja kuulet käytännön esimerkkejä koodauksen ja robotiikan hyödyntämisestä 2000-luvun taitojen oppimisessa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Joustava yhtälönratkaisu (Riikka Palkki, Oulun yliopisto)

Harvardissa toimiva Jon Star on kollegoineen tutkinut lineaaristen yhtälöiden ratkaisun opettamista oppilaslähtöisesti siten, että heti alusta asti tarkastellaan useita eri ratkaisuvaihtoehtoja. Starin lähestymistavan on havaittu toimivan eritasoisten oppilaiden kohdalla. Lähestymistapa tuo mielekkyyttä oppimiseen, koska oppilaalla on vastuu ja kontrolli omasta oppimisestaan. Kehittämishankkeessa tavoitteena on kehittää joustavaan lähestymistapaan perustuva, Suomen oloihin sopiva opetuspaketti, testata paketin toimivuus ja tehokkuus sekä levittää se suomalaisen peruskoulun käyttöön. Mikäli joustavuusajattelua saadaan kehittämishankkeessamme synnytettyä, niin tavoitteena on, että lähestymistapa voidaan ottaa käyttöön yleisemminkin peruskoulussa pyrittäessä joustavuuteen matemaattisessa ongelmanratkaisussa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Koulutuksesta kouluun (Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto; Aulikki Laine, Päijät-Hämeen LUMA-keskus; Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto & Anna Uitto, Helsingin yliopisto)

Hankkeen teemana on tutkimuksellinen lähestymistapa ja luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen eheyttäminen perusopetuksen 1.6. luokalla. Hankkeessa toteutetaan ympäristö- ja luonnontiedon kokeellisia projekteja yhteistyössä opettajien kanssa. Kokeilujen lisäksi on kartoitettu oppilaiden motivaatiota kokeelliseen työskentelyyn ja tutkittu noviisi- ja ekspertti-opettajien yhteistyötä. Luokanopettajat ja opettajaopiskelijat yhdessä ideoivat, kehittävät ja toteuttavat tutkimuksellista lähestymistapaa soveltavia opetuskokonaisuuksia hankekouluilla. Yliopistojen asiantuntijat ohjaavat työskentelyä. Tärkeitä tavoitteita ovat oppilaiden, opettajaopiskelijoiden ja luokanopettajien taitojen ja motivaation edistäminen erilaisia työtapoja, välineitä ja oppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa. Suunnittelu ja toteutus tapahtuvat opiskelijoista ja opettajista muodostuvissa tiimeissä. Osallistujat saavat kokemuksia tiimiopettajuudesta ja jaetusta asiantuntijuudesta sekä verkostoituvat LUMA-aineiden opetuksessa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Tutkimuksellisia opetuskokonaisuuksia kehitetään arvioinnin ja kokemusten perusteella ja uusia opetuskokonaisuuksia suunnitellaan.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle (Kirsi Ikonen, Itä-Suomen yliopisto)

Hankkeessa kehitetään toimintamalleja ja materiaaleja segregaation lieventämiseksi luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opiskelussa. Lisäksi tavoitteena on kannustaa yleisesti nuoria rakentamaan koulutus- ja urapolkuja vahvemmin kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa kuin sukupuolensa ohjaamina. Kehitettävät toimintamallit ja materiaalit tukevat uusissa opsin perusteissa perusopetukselle kirjattuja sukupuolen huomioimista koskevia tehtäviä, joita ovat poikien ja tyttöjen aktiivinen, yhdenvertainen kannustaminen, sukupuolen moninaisuuden korostaminen ja oppilaiden tukeminen oppimispolkujen rakentamisessa ilman sukupuolisidonnaisuutta. Kehitettävillä toimintamalleilla ja materiaaleilla pyritään vahvistamaan peruskoulun opettajien roolia nuorten keskustelukumppanina jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, laajentamaan ja ajantasaistamaan nuorten käsitystä luma- ja teknologian aloilla työskentelemisestä sekä tarjoamaan monipuolisia esikuvia niin tytöille kuin pojillekin. Lisäksi oppilaiden huoltajat pyritään tekemään tietoiseksi segregaatioilmiön aiheuttamista ongelmista sekä tavoista, joilla he voisivat tukea lapsiansa hakeutumaan mieleisilleen aloille sukupuolesta riippumatta. Toimintamalleja ja materiaaleja kehitetään yhteistyössä hankkeen vetäjän ja peruskoulun opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa. Kevään 2015 aikana yhteistyöopettajat kokeilevat kehitettyjä toimintamalleja ja arvioivat niiden toimivuutta omassa opetuksessaan.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa: Yhteisöllistä opiskelua työelämän kanssa (Päivi Kousa, Helsingin yliopisto & Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry)

Kiinnostus luonnontieteellisiä aineita kohtaan on tutkimusten mukaan vähentynyt, koska oppilas ei koe koulussa oppimiaan asioita merkityksellisiksi tai osaa yhdistää niitä arkielämäänsä. Luonnontieteen parissa työskentelevien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö saattaa lisätä kiinnostusta sekä luonnontieteisiin että siihen liittyviin ammatteihin. Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö on nyky-yhteiskunnassa entistä tärkeämpää. Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikkö järjestää Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (MaLu) -kurssin yhteistyössä Kemianteollisuus ry:n kanssa. Kurssin aikana biologian, fysiikan, geologian, kemian ja matematiikan opiskelijat tekevät yrityksen ja sitä lähellä olevan peruskoulun kanssa kiertotalouteen perustuvan yritysyhteistyömallin. Valmiit mallit ovat kaikkien halukkaiden saatavilla verkossa syksyllä 2015.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Matikkakukko (Jani Turunen, Kuopion kaupunki)

Hankkeessa rikastetaan matematiikan opetusta ja oppimista uuden opetussuunnitelman perusteiden viitoittamaan suuntaan. Hankkeen aikana järjestetään täydennyskoulutusta ja koulukohtaisia konsultointeja matematikan opetuksen kehittämiseksi. Sarjassa koulutuksia matematiikkaa lähestytään toiminnallisen oppimisen menetelmin käyttäen johdonmukaisesti konkreettisia oppimisvälineitä.Pääpaino opetusmetodeissa on käsitteiden ymmärtävän oppimisen tukemisessa ja ohjaamisessa. Sisältöinä ovat mm. kymmenjärjestelmä, lukukäsite, murto-, desimaali- ja prosenttiluvut. Koulutusten myötä opettajat saavat käyttöönsä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joiden avulla käsitteet konkretisoituvat oppilaan kokemusmaailmaan (matikkavälineet), käsitteiden keskinäiset yhteydet sekä matematiikan rakenne linkittyvät toisiinsa geometrian ja algebran näkökulmasta, sekä myös opettaja syventää omaa ymmärrystään matematiikan käsitteistä ja rakenteista


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Metsästä mikroskoopille! (Helen Cooper, Åbo Akademi)

Metsästä mikroskoopille –hankkeessa edistetään koulujen lähistöllä sijaitsevien luontokohteiden käyttöä opetusympäristönä. Asiantuntijaoppaiden johdolla tehtävillä tutkimusretkillä kerätään näytteitä tavallisimmista hyönteisistä ja kasveista. Näytteitä tarkastellaan aluksi luonnossa kannettavilla USB-mikroskoopeilla sekä luokissa tavanomaisilla valomikroskoopeilla. Myöhemmin oppilaat pääsevät näkemään vastaavia näytteitä suurennoksina elektronimikroskoopissa, joko tutkimuslaitosvierailun yhteydessä tai etäyhteyden välityksellä. Samalla luokat tutustuvat tutkimuslaitoksen toimintaan ja tutkijoiden työhön. Pilottivaiheessa Turun seudulta on lähtenyt mukaan kolme koulua, joista yhdessä opetus järjestetään ruotsinkielellä. Retkien vetäjinä toimii kuusi biologia ja biologian opiskelijaa. Hankkeessa on tarkoituksena tuottaa myös eliölajien tunnistamiseen liittyvää opetusmateriaalia tukemaan esiopetuksen ja peruskoulun vuosiluokkien 1–6 tutkimuksellista oppimista. Vuonna 2016 kokeillaan tutkimusretkien järjestämistä itsenäisesti materiaalin turvin ainakin kahdessa koulussa, molemmat kielet edustettuina. Hankkeen päätyttyä materiaalit ja retkien järjestämisessä hyödylliset vinkit julkaistaan LUMA-keskus Suomen palvelussa, josta ne ovat vapaasti kaikkien opettajien ja ympäristökasvattajien käytettävissä. Hanke tukee monipuolisesti luonto–, ympäristö– ja teknologiakasvatusta. Se innostaa oppilaita tutkimaan ja ihmettelemään, ja antaa opettajille valmiuksia tuoda näitä uusia ulottuvuuksia opetussuunnitelmaan ja -menetelmiin.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Mielekäs matikka (Jenni Räsänen, Helsingin yliopisto)

Mielekäs matikka -hankkeessa pyrimme lisäämään mielekkyyttä matematiikan oppimiseen toiminnallisuutta korostavan kerhotoiminnan sekä uudenlaisten opetusmenetelmien kautta. Tarjoamme tämän hankkeen puitteissa toimintaa suoraan lapsille ja nuorille sekä täydennyskoulutusta opettajille. Kehitämme ja pilotoimme kokonaan verkossa toteutettavan soveltavan matematiikan klubin (SoMa-klubi). Tämän virtuaaliklubin tarkoituksena on tuoda esille matematiikan mielekkyyttä ja välittää tietoa matematiikan merkityksestä nykymaailmassa ja työelämässä. Toisenlaista kerhotoimintaa tarjoavat kunnallisten kirjastojen kanssa yhteistyössä toteutettavat matematiikkakerhot, joissa kirjastojen tarjoama uusi kohtaamisalue ja vertaistuen käyttö antavat nuorille hyviä kokemuksia matematiikasta. Tarkoituksena on myös kouluttaa nuoria aikuisia kerhojen ohjaajiksi, millä on tarkoitus laajentaa kerhotoiminnan vaikutusaluetta. Järjestämme opettajille täydennyskoulutusta uudenlaisista opetusmenetelmistä, jotka korostavat mielekkyyttä ja ymmärtämistä sekä oppijan roolia, kokemuksellisuutta ja toiminnallisuutta. Lähtökohtana ovat yliopistoissa ja kouluissa kehitetyt uudet työtavat. Lisäksi tarjoamme täydennyskoulutusta matematiikan sähköisen ylioppilaskokeen edellyttämistä vaatimuksista. Teknologia (esimerkiksi symbolinen laskenta ja geometriaohjelmat) tarjoavat nykyään suuria mahdollisuuksia matematiikan opetuksen kehittämiseen.


LUMA SUOMI -kehittämishankkeet: Minä – vaikuttaja! & Kiehtovat kivet (Tarja Sipiläinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

Minä – vaikuttaja! –hankkeessa lisätään koululaisten energia- ja ympäristötietoisuutta. Hankkeessa kehitetään kannustavia ja havainnollisia harjoituksia sekä opetusmateriaaleja, joilla innostetaan oppilaita (ja opettajia sekä välillisesti oppilaiden vanhempia ja lähipiiriä) huomioimaan omissa toiminnoissaan kestävän kehityksen periaatteita. Teemoina ovat mm. uusiutuva energia, ravinto, vesi- ja hiilijalanjälki. Oppilaat ohjataan tutkimaan, havainnoimaan, raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa ja oivaltamaansa käytäntöön. Kiehtovat kivet -hankkeessa tavoitteena on lisätä tietoisuutta kivestä materiaalina, kiven moninaisista käyttömahdollisuuksista, kiven työstämisestä sekä kivialasta työllistäjänä. Kehityshankkeen aikana toteutetaan kaupunkisuunnistusratoja, joissa tutustutaan matkan varrella oleviin kivikohteisiin ja samalla saadaan tietoa muun muassa kivilajeista, kivien synnystä, niiden työstämisestä ja erilaisista käyttötavoista. Suunnistuksista tehdään ainakin kahden tasoisia toteutuksia, pilottivaiheessa eskarilaisille ja yläkoululaisille. Rastipisteet toteutetaan ikätason mukaan.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Mitä sitten? (Sanna Mäki, Turun yliopisto)

Hankkeessa toteutetaan kaksi yläkoulun opetukseen suunnattua oppimiskokonaisuutta, joissa integroidaan kahta tai useampaa oppiainetta. Ekososiaalisen sivistyksen oppimiskokonaisuuden teemana on saastuminen maantieteen, biologian ja kemian näkökulmista, ja opetuksessa painotetaan yksilön vastuuta ja vapautta. Oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään ja ymmärtää erilaisten saasteiden merkityksen omassa ympäristössään. Hän oppii näkemään saastumisen myös globaalina ongelmana ja ymmärtää oman toimintansa merkityksen ympäristönsä hyvinvoinnille. Mobiililaboratorio -oppimiskokonaisuudessa yhdistyvät fysiikan, maantieteen ja biologian näkökulmat, ja opiskelu on tutkimuksellista. Oppilaat tutustuvat lähiympäristön vesistöjen tilaan tutkimalla niiden vedenlaatua luonnontieteellisillä mittauksilla. Mittaustuloksista tehdään paikkatietoa, jota analysoimalla yhdessä muiden aineistojen kanssa, tuotetaan alueellista ymmärrystä. Mitä sitten? -kysymys herättää ajattelemaan eteenpäin: Mitä sitten, jos heitän roskan maahan?, Mitä sitten, jos öljyä vuotaa maaperään tai mereen?, Mitä sitten, kun olen mitannut veden fysikaalisia ominaisuuksia?, Mitä sitten, kun tiedän, että vesistöissä on eroja? jne. Opiskelijoiden luonnontieteelliset tiedot ja taidot kehittyvät monipuolisesti ja he oppivat pohtimaan ja argumentoimaan luonnontieteellisen osaamisen merkitystä itselleen ja yhteiskunnassa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Mobiili LUMA-laboratorio (Juha-Pekka Salminen, Turun yliopisto)

Hankkeen tavoitteena on tutustuttaa oppilaita oman lähiympäristönsä luonnontilaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Kenttätutkimus ja kentällä tehtyjen havaintojen välitön tallennus tietokantaan antaa mahdollisuuden verrata luonnontilaa sekä ajan suhteen että eri paikkojen välillä myös myöhemmin. Hanke on vahvasti oppiaineita integroiva kokonaisuus, jossa fysiikka ja kemia luonnollisella tavalla liitetään biologian ja maantiedon oppiaineeseen. Vesistöjen ja niiden lähialueiden tilan tutkimus on keskeisessä roolissa kuin myös nykyaikaisen mittausteknologian käyttö ympäristön luonnontilan havainnointiin. Lounais-Suomen LUMA-keskus tarjoaa teknologista apua hankkeeseen osallistuville kouluille ja mobiilin LUMA-laboratorion varustukseen kuuluu mm. monipuolisesti mittauslaitteita ja suurnopeuskamera.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ohjelmointia motivoivasti ja pelillisesti yläkouluun (Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto)

Tässä hankkeessa kehitetään ohjelmoinnin pelillisiä ja automaattisesti arvioituja tehtäviä ja materiaaleja ohjelmoinnin opetukseen. Tehtävät ja materiaalit kehitetään ViLLE-järjestelmään, joka voidaan ottaa helposti käyttöön missä tahansa koulussa. Tämä monistettava ja kehitettävä malli antaakin siis paljon uusia tuulia ohjelmoinnin opetukseen yläkouluissa ja se hyödyntää uusimpia tutkimustuloksia ohjelmoinnin opetuksen alalla.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Pelinsuunnittelu (Jussi Kasurinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

Tietotekniikan uusin trendi tällä hetkellä ovat pelit, sitä ei voi kiistää. Kaikki pelaavat, ja jokaiselle asiakasryhmälle on tarjolla jotakin. Pelisuunnittelu-hankkeessa oppilaat eri kouluasteilta pääsevät suunnittelemaan, kuvittamaan sekä toteuttamaan oman ideansa pelille erilaisten tietotekniikan työkalujen avulla. Hankkeen sisältö on suunniteltu siten, että se voidaan toteuttaa millä tahansa tasolla esiopetuksen ja lukion välillä; esiopetuksen ja alaluokkien kanssa pelien tekeminen keskittyy lautapeleihin ja suunnitteluun, ylemmillä luokilla ohjelmointiin ja tietotekniikan työkaluihin. Ylempien luokkien ohjelmassa opetetaan myös ohjelmoinnin perusteiden teoriaa, sekä puhutaan yleisesti pelintekemisestä ja tietotekniikasta ammattina.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Projektioppiminen (Elina Viro & Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto)

Projektioppiminen on opetuksen organisointimuoto, jonka keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisessa korostuvat muun muassa toiminnallisuus, oppilaiden aktiivinen rooli, ongelmakeskeisyys ja yhteistoiminnallisuus. Oppilaille pyritään projektien kautta näyttämään, että matematiikkaa tarvitaan myös arjessa ja tulevassa työelämässä, mikä lisännee heidän matematiikkainnostustaan. Projektien aikana kehittyvät matematiikan sisältöjen osaamisen lisäksi useat työnantajien ja uuden opetussuunnitelman perusteiden arvostamat metataidot, kuten ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisukyky, tiedonkäsittelytaidot, pitkäjänteisyys sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot. Kehityshankkeen aikana kootaan projektipankki yläkoulun matematiikan opettajien käyttöön. Pankin tarkoituksena on madaltaa opettajien kynnystä hyödyntää projektityöskentelyä opetuksessaan ja pienentää heidän työtaakkaansa projektien suunnittelussa. Kehityshankkeessa on tarkoitus myös testata pankkiin kerättyjä projekteja käytännössä eri yläkoulujen matematiikan opetuksessa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Sujuvuutta ja joustavuutta laskemiseen! (Maarit Laitinen, Tampereen kaupunki)

Tulevaisuuden oppiminen haastaa laskemista painottavan matematiikan opetuksen. Miten voimme lisätä vuorovaikutusta ja ongelmalähtöisyyttä matematiikkaan jo ensimmäisen luokan syksystä alkaen? Sujuvuutta ja joustavuutta peruslaskutaitoon! -kehittämishankkeessa on syksystä 2014 alkaen opetettu 1.-luokkalaisia uudenlaisella materiaalilla ja lähestymistavalla. Lähestymistavassa luvut tehdään näkyviksi. Materiaalin avulla luvut voi oppia näkemään yhdellä silmäyksellä kokonaisuuksina. Kokonaisista luvuista voi rakentaa uusia lukuja. Oppilaita ohjataan tutkimaan lukujen välisiä yhteyksiä. Yhteyksistä syntyy rakenteita. Rakenteiden varassa on helpompi ymmärtää. Lukujen visualisointi mahdollistaa sen, että kaikki oppilaat voivat osallistua keskusteluun ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen siitä, mitä luvut ovat ja mitä niillä voi tehdä. Laskeminen ei ole mekaanista toistotoimintaa – siitä tulee ajattelua! Sujuvuutta ja joustavuutta peruslaskutaitoon! -hankkeessa kehitetään lähestymistapaa edelleen ja rakennetaan koulutusmallia opettajien koulutukseen.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Toimi ja laske (Päivi Porras, Saimaan ammattikorkeakoulu)

Tarkoituksena on pilotoida uusia toiminnallisia opetuspaketteja, jotka rakennetaan uutta opetussuunnitelmaa noudattavan matematiikan opetuksen tueksi. Opetukseen tuodaan oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia OPS 2016 -hengen mukaisesti esimerkiksi geometriaan tai koodaukseen liittyen. Niihin pyritään yhdistämään muun muassa yhdessä tekemistä, liikunnallisuutta sekä luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa opiskelua. Useimmat tehtävät pyritään suunnittelemaan niin, että kalliita erikoisvälineistöä ei välttämättä tarvita. Tavoitteena on kehittää opetusta eritasoisia ja eri tavoin oppivia oppilaita palvelevaksi. Valmista materiaalia löytyy jo verkosta.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Tutki ja tuumaa: Esikoululaisten tutkimisen taidot (Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto)

Tutki ja tuumaa on kehittämis- ja tutkimushanke, jossa päiväkoteihin ja esiopetukseen kehitetään yhteistyössä lastentarhanopettajien kanssa lasten tutkimisen taitoja tukeva oppimisympäristö sekä opetusmateriaaleja. Keskeisinä teemoina ovat ympärillämme havaittavat lapsia kiinnostavat luonnontieteiden ilmiöt. Ilmiöiden tutkimisen ympärille rakennetaan innostava ja elämyksellinen oppimisympäristö, jossa integroidaan taidetta, tarinoita ja leikkiä luonnontieteisiin. Tässä työpajassa pääset konkreettisesti tutustumaan kehitettyihin toiminnallisiin tutkimuksiin. Tule saamaan työkaluja ja ideoita toteuttaa lapsilähtöistä tiedekasvatusta omassa työssäsi.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Vaikuttava teknologia (Jesse Hietala, Itä-Suomen yliopisto)

Vaikuttava teknologia –hankkeessa kehitetään yläkoulun fysiikan ja kemian opetukseen soveltuvia projektipohjaisia teknologisen innovaation suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuuksia. Luovaa ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä oppilaat soveltavat fysiikan ja kemian sekä muiden aineiden tietoja ja taitoja yhteistyössä muiden kanssa. Lisäksi oppimiskokonaisuuksissa linkitetään luonnontieteet elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan tekemällä yhteistyötä paikallisten teknologia-alan yritysten kanssa. Kehitystyössä on alusta alkaen mukana opettajia, jotka myös testaavat niiden toimivuutta omassa opetustyössään. Oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on parantaa oppilaiden opiskelumotivaatiota, teknologista lukutaitoa, asenteita teknologiaa kohtaan sekä heidän käsitystään fysiikan ja kemian hyödyllisyydestä. Tällä ja elinkeinoelämän yhteyksillä pyritään lisäämään luonnontieteiden ja teknologia-alojen kiinnostavuutta jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppimiskokonaisuudet tukevat uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteutumista, jotka korostavat fysiikassa ja kemiassa aiempaa enemmän sekä teknologiakasvatusta että oppiaineiden tietojen soveltamista monipuolisesti eri tilanteissa.


LUMA SUOMI -kehittämishanke: Ymmärrystä ongelmanratkaisuun (Sirpa Wass, Helsingin yliopisto)

Ymmärrystä ongelmanratkaisuun -kehittämishanke rohkaisee luokanopettajia tarttumaan haasteelliseksi koettuun avoimien ongelmien ratkaisuun ja arviointiin. Pyrimme houkuttelemaan kehittämistyöhön mukaan koko koulun matematiikkaa opettavat luokanopettajat. Tarjoamme opettajille esimerkiksi kuukausittaisen avoimen ongelman, taustamateriaalia ja mentorointikeskustelun käsittelyn tueksi. Näiden pohjalta pilottikoulut suunnittelevat sopivimmat kokonaisuudet kahden vuoden opetuskokeilun toteuttamiseksi. Käyttämämme ongelmat ovat syntyneet osana kolmivuotista tutkimustyötä yhteistyössä tutkijoiden ja tutkimukseen osallistuneiden opettajien kanssa. Tästä syystä opettajille on tarjolla tietoa ja tukea myös aiemmista kokemuksista juuri käsiteltävästä ongelmasta. Esittelemme työpajassa osallistuvien pilottikoulujen käsityksiä ja menetelmiä ensimmäisen ongelman ratkaisutavoista ja -järjestelyistä. Tutkimme saatua palautetta ja sen seurauksena kokonaisuuksiin suunniteltuja muutoksia. Kerromme opettajien toiveista tutkimustiedon hyödyntämiseksi ja heidän kokemuksistaan tutkimustulosten käyttökelpoisuudesta koulun arjessa. Koska keskeinen tavoitteemme on oppilaiden luovan ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen, käsittelemme myös osallistuvien oppilaiden (noin 500) käsityksiä runsaan puolen vuoden oppimisesta.


SCIENTIX: Koodauksen ensiaskeleita luokanopettajille (Tiina Kähärä, European Schoolnet)

Kuinka lähteä opettamaan koodausta jo ensimmäiseltä luokalta? Tutustutaan koodaukseen eri ohjelmien (Scratch ja Kodu) kautta.


SCIENTIX: Miten innostaa sekä tyttöjä ja poikia matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun? (Jukka Rahkonen, European Schoolnet)

Meillä opettajilla on suuri vaikutus oppilaidemme tulevaisuuden valintoihin. Tutkimusten mukaan me opettajat suhtaudumme kuitenkin eri tavoin tyttöihin ja poikiin matematiikkaa ja luonnontieteitä opettaessamme. Vaikuttavatko alitajuiset stereotypiat opetukseemme? Voimmeko muuttaa toimintaamme tietoisesti? Tule mukaan mielenkiintoiseen työpajaan haastamaan omia sukupuolirooleihin liittyviä ennakkokäsityksiäsi sekä kuulemaan ja keksimään yhdessä käytännön vinkkejä sekä tyttöjen että poikien innostamiseksi! Työpajan kouluttaja Jukka Rahkonen on toiminut Euroopan komission Science it’s a girl thing! -kampanjan työryhmässä. Hankkeen tarkoituksena on eurooppalaisten 13-18 vuotiaden tyttöjen rohkaiseminen luonnontieteiden opiskeluun. Kuulet mieleniintoisesta hankkeesta lisää työpajassa! Tervetuloa!


SCIENTIX: Pelioppiminen Zondlella (Vesa Partanen, European Schoolnet)

Zondle on ilmainen ja helppokäyttöinen pelioppimiseen liittyvä sovellus, jossa opettaja laatii yleensä noin kymmenen tehtävän kysymyspaketteja oppilaiden ratkottavaksi. Valittavia kysymystyyppejä ovat esimerkiksi: monivalintakysymykset neljällä vastausvaihtoehdolla, totta vai tarua, kuvakysymykset, kuvien tai tekstien laittaminen tiettyyn järjestykseen ja teksti-kuvaparien yhdistäminen. Zondlessa oppilas saa itse valita haluamansa minipelin (Angry Birds, Space Invaders jne. klooneja), jota pelatakseen hänen on vastattava oikein opettajan esittämiin kysymyksiin. Lähestymistapa on hienolla tavalla kiero: oppilaat yrittävät saada hyvät pisteet itse pelistä ansaitakseen arvomerkkejä, mutta hyvät pisteet edellyttävät useita pelikertoja ja sitä kautta useita oikeita vastauksia opettajan laatimiin kysymyksiin. Peli on siis tässä lähestymistavassa palkinto. Zondle on erinomainen lisä opettajan opetusvalikoimaan, sillä se toimii mobiililaitteilla, jolloin oppilaat pelaavat pelejä myös tuntien ulkopuolella. Lisäksi Zondle kerää yksityiskohtaista statistiikkaa oppilaiden vastauksista, jolloin vaikeiden osa-alueiden kartoittaminen helpottuu. Zondle toimii erityisen hyvin tylsien rutiinia vaativien tehtävien harjoitteena, kuten esimerkiksi yksikkömuunnokset. Zondle palvelee hyvin myös erityisoppilaita, esimerkiksi oppilaita, joilla on keskittymisvaikeusia ja myös kuuro oppilaani ylisti Zondlea. Zondlen ansaintalogiikka perustuu heidän tekemiinsä maksullisiin kysymyspaketteihin, joihin en ole tutustunut, sillä ne lienevät englanninkielisiä. Alustan käyttö on kuitenkin maksutonta, mikäli opettaja itse laatii kysymykset. Kysymyssarjat ovat vapaata riistaa.


Matematiikasta filosofoimisesta (Dimitri Tuomela, Oulun yliopisto)

Matematiikasta filosofoimisessa hyvien vastauksien etsimisen sijaan opitaan etsimään ja esittämään osuvia kysymyksiä, väitteitä ja perusteluja. Tavoitteena ei ole ennalta määrättyjen asioiden oppimaan tai uskomaan saattaminen vaan aktiiviseen pohdintaan ja tutkailuun saattaminen, jonka myötä merkitysten muodostuminen on syvällisempää ja omakohtaisempaa. Menetelmän avulla voidaan käsitellä matemaattisia sisältöjä yhtä hyvin kuin matematiikkaan liittyviä asenteita ja myyttejä. Menetelmää on kehitetty Quebecin alueella yli kymmenen vuotta ja sen tuloksena on julkaistu vuonna 2009 konkreettinen ja tehokas opettajanopas “Filosofoidaan matematiikasta ja luonnontieteistä” oppilaan materiaaleineen. Luvassa on lyhyt tietoisku menetelmästä, menetelmän kokeilua yhdessä ja siitä keskustelua.

Diaesitys » (PDF)

 


Matikka on helppoa! – sähköisen materiaalin mahdollisuudet ja haasteet (Maarit Rossi, Paths to Math Oy)

HS:n 22.1.15 kirjoituksessa teknologiayrityksen edustajaa esitellään otsikolla ”Opetusohjelmien osaaja lupaa kaikille kymppejä”. Matematiikan opettaja on Appsien ja alustojen Ihmemaassa. Kuinka paljon opettamista ja oppimista voidaan ulkoistaa? Sähköisellä materiaalilla on myös valtavat mahdollisuudet!


Miten huomioida sähköiset ylioppilaskirjoitukset maantieteen opetuksessa? (Rami Ratvio & Markus Jylhä, Helsingin yliopisto)

Maantieteen ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ensimmäisten aineiden joukossa syksyllä 2016. Esityksessä tutustutaan maantieteen sähköisen ylioppilaskokeen lähtökohtiin, lukio-opettajien kokemuksiin kokeesta sekä esimerkkikokeen rakenteeseen ja tehtävätyyppeihin. Lopuksi käydään läpi opettajille suunnattuja käytännön vinkkejä siitä, miten päästä alkuun sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa.


Onko myyttien murtaminen tiedettä? (Merike Kesler, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry)

Luonnontieteellinen kokeilu, tieteen luonne ja turvallisuus – onko näitä Myytinmurtajat-ohjelmassa? Työpajassa pohditaan Myytinmurtajat-ohjelman soveltuvuutta oppitunneille ja kokeillaan myytinmurtamistehtäviä käytännössä. Työpaja soveltuu opettajille kaikilla luokka-asteilla.


Opetuskokeiluja maantieteessä – kokemuksia uusista kenttätyötavoista (Rami Ratvio & Markus Jylhä, Helsingin yliopisto)

Esittelemme kaksi esimerkkiä uusista kenttätyötavoista maantieteen opetuksessa. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella järjestetyllä Tietoyhteiskunnan maantiede -kurssilla opiskelijat keräsivät paikkatietoa pääkaupunkiseudun uusista IT-yrityskeskittymistä mobiililaitteen GIS Cloud -sovelluksen avulla. Esityksessä kuullaan kokemuksia menetelmän toimivuudesta ja karttojen tuottamisesta ArcGIS Online -palvelussa. Lisäksi kuullaan yhteisölliseen oppimiseen pohjautuneesta Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat -kurssista, jossa opiskelijat tutustuivat tilojen väliaikaiskäyttöön järjestämällä kaupunkitapahtuman.


Oppimateriaalit ja värinäkö (Juha Jaako, Oulun yliopisto)

Värien käyttö on lisääntynyt oppimateriaaleissa ja tulevissa ylioppilaskirjoituksissa siirrytään sähköisiin, mahdollisesti monivärisiin aineistoihin. Henkilön, jolla on normaali väriaisti, voi olla hankala mieltää, että useat väriyhdistelmät ja värivalinnat voivat olla värinäön puutteista kärsivistä henkilöistä joko tehtävän vaatimusten kannalta tarpeettoman monikäsitteisiä tai käsittämättömiä. Värinäön puutteet vaivaavat noin 8-10 % väestöstä; suuren osan ollessa miehiä. Esitelmässä käydään läpi tavallisimmat värien käyttöön liittyvät ongelmallisuudet ja niiden ratkaisutavat.


Päivien avaus (Pekka Hirvonen, LUMA-keskus Suomi)

Diaesitys » (PDF)


Robotit innostamassa (Markku Leino, First Lego League)

Matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa legoroboteilla. Miten FLL mahdollistaa uusia asioita suunnitteluun, designiin, projekteihin ja robotiikkaan? Legorobotteja oppii vain kokeilemalla: tule mukaan. Vaikeustaso on alakoulusta yliopistoon.


Siivouskemian haasteet puhtauspalveluissa (Tuula Suontamo, Tuula Suontamo Oy)

Siivousala on kokenut viime vuosien aikana suuria muutoksia, eivätkä pyörteet näytä vieläkään laantuneen. Teknologiakehityksen myötä elinympäristömme muuttuu huimaa vauhtia ja sen seurauksena muuntautuvat myös pintamateriaalit, siivousvälineet sekä pesu- ja puhdistusaineet. Jopa siivottava lika on näinä päivinä kovin erilaista kuin pari vuosikymmentä sitten. Edellä mainitut muutokset saadaan toki hallintaan kemian avulla, mutta alalla on tapahtunut vielä muitakin muutoksia. Siivousaikoja on lyhennetty, taajuutta harvennettu ja työssä on siirrytty ns. vedettömään siivoukseen. Toisin sanoen lian annetaan ensin tarttua pintaan kiinni kunnolla ja kerrostua rauhassa, ja sitten tuo paksu kuivunut likakerros pitää saada pois nopeasti ja turvallisesti miltei ilman vettä. Siinä haastetta kerrakseen, kemiallekin. Nyt tarvitaan ”oikeenlaista kemiaa”, tällä kertaa ilman mannapuuroa ja mansikkaa.


Tervetuloa (Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi)

Diaesitys » (PDF)


TI-Nspire CAS – iNspiroivaa opiskelua ja valmistautumista sähköisiin kirjoituksiin (Olli Karkkulainen, Laskentaväline Oy)

TI-Nspire™ CAS -ohjelmisto (PC/MAC/iPad) sisältää matematiikan ja luonnontieteiden (FY/KE) eri osa-alueilla tarvittavat opiskeluvälineet integroituna yhdeksi kokonaisuudeksi. Nspiressä toimivien sähköisten oppimateriaalien määrä kasvaa nopeasti. Tämän lisäksi ohjelmisto sisältää matemaattisen sisällön tuottamiseen omat toiminnot, joiden avulla myös koevastauksesta voidaan rakentaa kokonaisuus, jossa teksti, symbolinen laskenta (CAS) ja kuvaajat linkittyvät toisiinsa. Lisätietoja nspire.fi


TVT maasto-opetuksessa (Justus Mutanen, Helsingin yliopisto)

Miten tieto- ja viestintätekniikkaa voi hyödyntää, kun lähdetään ulos koulusta? Maasto-oppimisympäristöissä korvaamattomana apuna ovat oppilaiden omat älylaitteet. Niillä on mahdollista ottaa kuvia, tallentaa kulkureittejä ja suunnistaa kartalla. Lisäksi tiedon lähettäminen, jakaminen ja käsittely on helpompaa, kun käytössä on sopivat laitteet. Laitteiden käyttö mahdollistaa myös opetuksen eriyttämisen esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaille. Työpajassa perehdytään erityisesti siihen, miten mobiililaitteiden kuviin tallentamaa paikkatietoa voi hyödyntää erilaisissa maastoharjoituksissa. Aiheeseen tutustutaan myös käytännön harjoituksen avulla. Työpajassa käytetään Cluster-kuvanjakosovellusta, jota varten tarvitset oman älypuhelimen.

Diaesitys » (PDF)


Uutta Kemianluokka Gadolinissa (Veli-Matti Ikävalko, Helsingin yliopisto)

Kemianluokka Gadolin on innovatiivinen toiminnallinen oppimisympäristö kaikille luokka-asteille. Se sijaitsee Helsingin yliopiston kemian laitoksella ja kuuluu LUMA-keskus Suomen verkostoon. Toiminta ja toiminnan kehitys perustuu uusimpaan tutkimukseen ja käytänteisiin. Gadolinin toiminta on non-formaalia ja tukee oppimista sekä innostaa kemian opiskeluun. Tämän hetken uusimpia kehityslinjoja ovat olleet TVT:n käyttö kokeellisuudessa, kontekstuaalinen oppiminen, eheyttävä oppiminen, kestävä kehitys, kemian teknologia ja teollisuus, merkityksellisyys sekä uuden opetussuunnitelman perusteet.

Diaesitys » (PDF)


Valon vuoden tervehdys (Pasi Vahimaa, Itä-Suomen yliopisto)

Diaesitys » (PDF)


Virtuaalikerhot LUMA-aineiden pariin innostamisessa (Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto)

Jippo-virtuaalikerho on uusi kerhokonsepti, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Se mahdollistaa pitkäjänteisen luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastamisen 3-10-vuotiaille maantieteelliseen sijaintiin tai perheen aikatauluihin katsomatta. Kerhot on tarkoitettu perheiden lisäksi hyödynnettäväksi myös päiväkoti- tai esikouluryhmien sekä koululuokkien kanssa. Kerhon ollessa käynnissä verkosta löytyvillä kerhosivuilla julkaistaan ohjevideo, jossa ohjaaja motivoi ja ohjeistaa tutkimuksen tekemiseen kotona vanhempien kanssa. Kerhoissa tutustutaan arjessa näkyviin luonnontieteiden ilmiöihin sekä joka päiväiseen matematiikkaan kodin välineille tutkien ja kokeillen. Lapsen oma aktiivinen toiminta korostuu – ohjevideoissa ei näytetä ratkaisua, vaan lapsi saa omalla toiminnallaan selvittää avoimeen kysymykseen vastauksen. Kerholaiset raportoivat tutkimuksensa kuvin ja videoin, jotka julkaistaan kerhosivuilla. Tässä vuorovaikutteisessa tietoiskussa tarkastellaan konseptia lähemmin sekä annetaan ideoita, kuinka virtuaalikerhoja voi hyödyntää osana päiväkotien, esikoulujen ja 1.-3.-luokkien opetusta.


Yliopiston tervehdys (Jukka Jurvelin, Itä-Suomen yliopisto)

Diaesitys » (PDF)