Valtakunnalliset LUMA-päivät 2016

Lämpimästi tervetuloa

Vuoden 2016 valtakunnalliset LUMA-päivät järjestetään Lahdessa 6.-8.6.2016.

Osallistumismaksuttoman tapahtuman kohderyhmänä ovat

  • kaikki matematiikkaa, luonnontieteitä (ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, maantietoa/maantiedettä), tietotekniikkaa ja teknologiaa opettavat opettajat kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin
  • luokanopettajaksi ja em. aineiden opettajaksi opiskelevat
    sekä
  • LUMA-keskus Suomen toimijat eri puolilta Suomea
  • LUMA-aineiden opettajankouluttajat ja opetuksen tutkijat ja kehittäjät eri puolilta Suomea
  • LUMA-keskus Suomen sidosryhmät elinkeinoelämästä, opetushallinnosta, opettajajärjestöistä ym.

Päivien ohjelmassa ovat vahvasti esillä uudistuvien opetussuunnitelmien perusteiden teemat.

Tapahtumassa palkitaan myös Vuoden 2016 LUMA-toimijat.

Voit osallistua ohjelmaan yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä. Saat päiville osallistumisesta todistuksen, jolla voit pyytää rehtoriltasi VESO-päivämerkinnän.

Päivien yhteydessä järjestetään kansainvälinen International Symposium on STEM Education (ISSE) 2016 -symposium.

Tarjolla on myös oheisohjelmaa, perheellesikin.


Ohjelma

Huomaa, että joidenkin työpajojen vetäjät pyytävät osallistujia tuomaan mukanaan oman kannettavan tietokoneensa (tai tablettinsa).

Huomaa myös, että osa työpajoista on Lahden lyseon tiloissa.

maanantai 6.6.

klo FellmanniCampus Lahden lyseo
lyhyet tietoiskut/työpajat (á 40 min) pitkät tietoiskut/työpajat (á 80 min) pitkät työpajat (á 80 min)
10.30 Vastaanottopiste avautuu, Aulatilat, 2. krs.
11.00–13.00 Lounastusmahdollisuus (omakustanteinen), Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
13.00–13.35 Avaussanat (johtaja Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkosto)Tervetuloa (johtaja Jarkko Lampiselkä, Päijät-Hämeen LUMA-keskus)

Lahden yliopistokampuksen esittely (pääsihteeri Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokampus)

Auditorio – myös LUMA TV:ssä

13.45–14.25 LUMA-aineiden merkityksestä (Jouni Pursiainen), h. 522, 5. krs.

Miten tilastojulisteen tekemisen kautta voi opettaa tilastollista ajattelua ja menetelmiä? (Reija Helenius), h. Natura, 2. krs.

Non-formaali tiedekasvatus – case Lasten Tiedekoulu / Pikkuinsinöörit (Maria Leivo, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. Creativitas, 3. krs.PERUTTU

ISSE 2016 / Session 1, Auditorio:

  • Facets of STEM Education for Sustainable Development (Ilse Bartosch)
  • Starting with Physics by extracting one from the surroundings (Ekaterina Teteleva & Sergey Bogdanov)
Geenivaraoppi – Tutustu ravintokasvien monimuotoisuuteen (Merja Hartikainen & Teija Tenhola-Roininen), h. Cultura, 2. krs.

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? (Erkki Hautala & Piia Pelander), h. Scientia, 3. krs.

LUMA SUOMI: Lego Mindstorms EV3 –ohjelmointi (Jouni Könönen), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Minä – vaikuttaja! & Kiehtovat kivet (Tarja Sipiläinen & Päivi Porras), h. Inventio, 3. krs.

LUMA SUOMI: Ohjelmointia motivoivasti ja pelillisesti yläkouluun (Mikko-Jussi Laakso), h. 425, 4. krs.

LUMA SUOMI: Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa (Elina Viro & Sirkka-Liisa Eriksson), h. 423, 4. krs.

LUMA SUOMI: Teknologinen ongelmanratkaisu fysiikan opetuksessa (Jesse Hietala), h. Ars, 2. krs.

Maantieteen sähköinen YO-koe: Mitä sähköistyminen edellyttää opetukselta? (Sanna Mäki & Rami Ratvio), h. 521, 5. krs.

Erilaiset oppijat kemian opetuksessa (Päivi Kousa & opiskelijat)
14.30–15.10 Ekopaku – luokkahuone luonnossa (Aulikki Laine, Vuoden LUMA-toimija 2016), FellmanniCampuksen pihalla

Ovatko kaikki lumihiutaleet samanlaisia? (Anna-Maija Partanen), h. Creativitas, 3. krs.

ISSE 2016 / Session 2, Auditorio:

  • Focus of socio-scientific issues in science teachers’ professional competence development in Sweden (Oleg Popov, Christina Ottander & Katarina Ottander)
  • Developing inquiry-based and multidisciplinary approach in a teacher professional development project (Anttoni Kervinen)
15.15–16.00 Kahvi/tee, Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
16.00–16.40 LUMA SUOMI: Yritysyhteistyötä matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa -kurssilla (Päivi Kousa & opiskelijat & Anni Siltanen), h. Opus, 2. krs.

Polku-verkkopalvelu ja ohjattu itsearviointi (Lauri Hellstén, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. Cultura, 2. krs.

ISSE 2016 / Session 3, Auditorio:

  • STEM camp – Coping with the challenges of science education in the 21st century (Ruetai Chongsrid)
  • Teaching Argumentation with Using Facebook Groups (Ibrahim Delen)
LUMA SUOMI: Joustava yhtälönratkaisu (Riikka Palkki), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Metsästä mikroskoopille! Från skogen till mikroskopet! (Helen Cooper), h. Inventio, 3. krs.

LUMA SUOMI: Mitä sitten? (Sanna Mäki), h. Ars, 2. krs.

LUMA SUOMI: Ohjelmointi matematiikan opetuksessa (Einari Kurvinen), h. 521, 5. krs.

LUMA SUOMI: Oppilaan kysymykset konkreettiseen käyttöön luonnontieteiden opetuksessa – Hyvä kysymys! -kehittämishankkeen tuloksia (Jaana Herranen), h. Creativitas, 3. krs.

Motivaatio, tunteet ja käsitykset – affektiiviset tekijät matematiikan oppimisen ydinvoimana (Laura Tuohilampi), h. 522, 5. krs.

Robotit valtaavat fysiikan luokan (Piia Pelander & Erkki Hautala), h. Scientia, 3. krs.

Tekstipohjaista Python-ohjelmointia yläkoulussa (Virpi Sumu), h. 423, 4. krs.

TVT lukion fysiikan opetuksessa (Riitta Salmenoja), h. Natura, 2. krs.

Tutkimuksellisia töitä biologian opiskeluun (Justus Mutanen)
16.45–17.25 Tulevien opettajien seminaariworkshop:LUMA-aineiden opettajaksi opiskelu tänään – opiskelijan näkökulma (Tanja Luostari, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. 425, 4. krs.

ISSE 2016 / Session 4, Auditorio:

  • Engineering Design Centered STEM Activities: The Participant’ Views (Faik Özgür Karataş & Miraç Aydin)
  • What is really STEM? Teachers’ perspectives: A case from Turkey (Ümran Betül Cebesoy & Meltem Kurtolu Erden)
19.00– Get together, etukäteen ilmoittautuneille (isäntä: Lahden kaupunki, lukiojohtaja Heikki Turunen), Ravintola Teivaan Lokki

tiistai 7.6.

klo FellmanniCampus Lahden lyseo
lyhyet tietoiskut/työpajat (á 40 min) pitkät tietoiskut/työpajat (á 80 min) pitkät työpajat (á 80 min)
8.30 Vastaanottopiste avautuu, Aulatilat
9.00–9.50 Keynote: Constructing and Guiding the Discussion Culture of Mathematics Classrooms(professori Chris Rasmussen, San Diegon valtionyliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat)

Auditorio – myös LUMA TV:ssä

10.00–10.50 Paneelikeskustelu: Uudistuvat opetussuunnitelmien perusteet
(keskustelijoina

  • Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry / Suomen Bioteollisuus ry;
  • Aulikki Laine, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry;
  • Janne Louhi, Suomen Luokanopettajat ry;
  • Juha Oikkonen, LUMA-keskus Suomi;
  • Kalle Kytölä, Biologian ja maantieteen opettajien liitto ry;
  • Marja Tamm, Matemaattisten aineiden opettajien liitto ry;
  • Merike Kesler, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry;
  • Pekka Hirvonen, LUMA-keskus Suomi;
  • Piia Simpanen, Teknologiateollisuus ry;
  • Soile Koriseva, Metsäteollisuus ry;
  • Tero Anttila, Matemaattisten aineiden opettajien liitto ry
    & vetäjänä Noora Kivikko, Päijät-Hämeen LUMA-keskus)

Auditorio – myös LUMA TV:ssä

11.00–13.00 Lounastusmahdollisuus (omakustanteinen), Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
13.00–13.40 Facilitating Small Group Work: Analyzing Video Cases (Chris Rasmussen), Auditorio

Jorden i blåsväder (Jan Holmgård, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. Opus, 2. krs.

ISSE 2016 / Session 5, h. 503, 5. krs.:

  • Thai High School Teachers’ Preparedness and Perceptions about STEM Education (Skonchai Chanunan)
  • Applications of STEM projects in classroom (Diler Dilaver Türe, Murat Alkın, Neriman Tekeli Hayıroğlu & Tuğba Demir)
Co4Lab – Innostu ja innovoi! (Kati Sormunen), h. Inventio, 3. krs.

Lukiofysiikan kokeellisuus I (Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht), h. Scientia, 3. krs.

LUMA SUOMI: Eheyttävää luonnontieteiden opetusta uuden opetussuunnitelman hengessä (Anu Hartikainen-Ahia, Sirpa Kärkkäinen & Kari Sormunen), h. 521, 5. krs.

LUMA SUOMI: Koulutuksesta kouluun A (Anna Uitto, Anttoni Kervinen, Aulikki Laine, Lassi Pyykkö, Anniina Koliseva, Pentti Impiö, Maija Rukajärvi-Saarela, Tiina Yli-Kero & Sari Havu-Nuutinen), h. Cultura, 2. krs.

LUMA SUOMI: Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle (Kirsi Ikonen), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Ohjelmointia kaikille – Scratch-työpaja alakoulun (ja yläkoulun) ohjelmointitehtäviin (Virpi Sumu), h. 423, 4. krs.

LUMA SUOMI: Oppiainerajat ylittävää luonnontieteen opetusta alakoulussa (Mikko Kesonen), h. 425, 4. krs.

LUMA SUOMI: Slöjd 2.0 (Linda Mannila & Kasper Hiltunen), h. Ars, 2. krs.

LUMA SUOMI: Toiminnallisuus käsitteen opetuksen ja oppimisen pohjana matematiikassa (Jani Turunen), h. 522, 5. krs.

TVT:n käyttö kemian kokeellisessa opetuksessa (Veli-Matti Ikävalko)
13.45–14.25 Miten tilastojulisteen tekemisen kautta voi opettaa tilastollista ajattelua ja menetelmiä? (Reija Helenius), h. Natura, 2. krs.

The Research Interests of Professor Chris Rasmussen (Chris Rasmussen & Anna-Maija Partanen), h. 503, 5. krs.

ISSE 2016 / Session 6, Auditorio:

  • The Encouragement of 21st Century Skills by Integrated STEM Activities on General Science 5 Course (Seksan Sansorrapisut)
  • Forming Cognitive-nets & Social-nets can inspire creativity with the power of Cognitive Diversity (Altaf Qadeer)
14.30–15.15 Kahvi/tee, Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
15.15–15.55 Ilmiöpohjainen fysiikan ja kemian opetus peruskoulun ala- ja yläluokilla – uuden opetussuunnitelman periaatteet (Pirkko Kärnä, Vuoden LUMA-toimija 2016), Auditorio

Yli miljoona tehtyä ohjelmointitehtävää! (Arto Vihavainen), h. Natura, 2. krs.

ISSE 2016 / Session 7, h. 522, 5. krs.:

  • Surveys of Quebec Childrens’ Conceptions of Force, Gravity and Motion (Abdeljalil Métioui & Louis Trudel)
  • Promoting understanding of the concept of relative speed using a computer assisted laboratory (Louis Trudel & Abdeljalil Métioui)
Geomedia & elämismaailma (Rami Ratvio & Sanna Mäki), h. 521, 5. krs.

Innostavaa ohjelmointia pienin askelin luokille 7–9 (Jarmo Hurri), h. 423, 4. krs.

Lukiofysiikan kokeellisuus II (Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht), h. Scientia, 3. krs.

LUMA SUOMI: DigiSmart (Linda Mannila), h. Ars, 2. krs.

LUMA SUOMI: Koulutuksesta kouluun B (Sari Havu-Nuutinen, Anttoni Kervinen, Anna Uitto, Aulikki Laine, Lassi Pyykkö & Anniina Koliseva), h. Cultura, 2. krs.

LUMA SUOMI: MAT[É]-TEMA[T] (Ann-Sofi Röj-Lindberg & Kasper Hiltunen), h. 503, 5. krs.

LUMA SUOMI: Tutki ja tuumaa: Esikoululaisten tutkimisen taidot (Jenni Vartiainen), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Ymmärrystä ongelmanratkaisuun (Sirpa Wass), h. Creativitas, 3. krs.

Kontekstuaalista tutkimuksellisuutta kemian opetukseen (Jaana Herranen & opiskelijat)
16.00–16.40 Resurssitehokas kiertotalous – esimerkkinä ruuantuotanto (Marianne Juntunen, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. Inventio, 3. krs.

ISSE 2016 / Session 8, Auditorio:

  • Exploring Design-Based Science as a STEM Approach for Understanding Force and Energy Topic (Miraç Aydin & Faik Özgür Karataş)
  • Factors of students’ effectiveness in solving chemistry tasks based upon sub-micro representations (Vesna Ferk Savec, Špela Svetičič, Miha Slapničar & Iztok Devetak)
16.45–17.25 BOF: Ohjelmoinnin resurssikeskusten verkostot ja oppimisyhteisöt (Lea Kutvonen), h. Natura, 2. krs.

Halkoja ilmasta! Hiilipuu-työpaja (Taina Ruuskanen & Miikka de Vocht), h. Scientia, 3. krs.

Myytinmurtajat-ohjelman hyödyntäminen kemian opetuksessa yläkoulussa (Markus Mikkola), h. 522, 5. krs.

Oppimispelit kemian opetuksessa (Maiju Tuomisto), h. Inventio, 3. krs.

ScratchJr-ohjelmointipaja esiopetukseen (Jenna Tuominen), h. 424, 4. krs.

STEM education in Estonia – key is in the integration of systems and cooperation (Terje Tuisk), Auditorio

Tilastrofi (Jenni Räsänen, Vuoden LUMA-toimija 2016, & Hannu Korhonen), h. 423, 4. krs.

Tutkielman ja projektityön ohjaaminen – TuKoKe-kokemuksia (Merike Kesler & Tuula Pihlajamaa), h. Creativitas, 3. krs.

Tutkimus ohjelmointileiritoiminnan vaikuttavuudesta: miksi tiedekasvatus on erityisesti tytöille tärkeää (Emilia Hjelm), h. Ars, 2. krs.

ISSE 2016 / Poster Session, Aulatilat:

  • Career Academy on Textile: An example of STEM curriculum in Thailand (Pornrat Wattanakasiwich)
  • ORT Russia – from Technology for All to STEM Education (Sergey Gorinskiy)
  • Promoting problem-solving skills in mechanics among college physics students (Louis Trudel & Abdeljalil Métioui)
  • Science Lesson with Animations (Hatice Kirmaci & Yasemin Kose)
  • The Development of Scientific and Pedagogy Competencies by Quebec Pre-service Primary Teachers (Abdeljalil Métioui & Louis Trudel)
–– ––
19.00– Symposium-illallinen, etukäteen ilmoittautuneille (omakustanteinen), Ravintola Mamma Maria

keskiviikko 8.6.

klo FellmanniCampus Lahden lyseo
lyhyet tietoiskut/työpajat (á 40 min) pitkät tietoiskut/työpajat (á 80 min) pitkät työpajat (á 80 min)
8.30 Vastaanottopiste avautuu, Aulatilat
9.00–9.20 Keynote: The Opportunities and Challenges for ICT in Science Education(professori Vesna Ferk Savec, Ljubljanan yliopisto, Slovenia)

Auditorio – myös LUMA TV:ssä

9.30–9.50 Luento: Ihmismäinen tietojenkäsittely(Petri Vuorinen, Oy IBM Finland Ab)

Auditorio – myös LUMA TV:ssä

10.00–10.50 Elokuva: Veden matka (alustus: professori Petri Pellikka, Helsingin yliopisto)Auditorio
11.00–13.00 Lounastusmahdollisuus (omakustanteinen), Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
13.00–13.40 Kilvoittelun merkitys lahjakkuuksien löytämisessä ja vahvistamisessa (Pekka Pihola, Vuoden LUMA-toimija 2016), h. 423, 4. krs.

ISSE 2016 / Session 9, Auditorio:

  • CREATIONS – Developing an Engaging Science Classroom (Franz X. Bogner)
  • Context-based outreach to schools increases motivation and learning in chemistry (Saara Kaski),
Draamatyötapoja luonnontieteiden opettamiseen (Jaakko Turkka), h. 522, 5. krs.

Kannustava arviointi LUMA-aineiden opetuksessa (Maija Aksela, Jaana Herranen & Maiju Tuomisto), h. Creativitas, 3. krs.

Kognitiivisten järjestelmien ja innovaatioalustojen tuomat mahdollisuudet opetuksessa – IBM Watson & BlueMix (Jouko Poutanen), h. Ars, 2. krs.

Lukiofysiikan kokeellisuus III (Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht), h. Scientia, 3. krs.

LUMA SUOMI: Argumentointitaitoja painottava fysiikan opetus (Mikko Kesonen), h. Cultura, 2. krs.

LUMA SUOMI: Mobiili LUMA-laboratorio (Juha-Pekka Salminen & Jaani Tuura), h. 425, 4. krs.

LUMA SUOMI: Pelinsuunnittelu ja peliohjelmointi (Jussi Kasurinen), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Sujuvuutta ja joustavuutta peruslaskutaitoon! (Maarit Laitinen), h. Inventio, 3. krs.

Visuaalinen ohjelmointi tabletille AppInventorilla yläkoulussa (Jenna Tuominen), h. Natura, 2. krs.

Yksilöllisen oppimisen malli biologian oppimisessa ja opetuksessa (Markus Mäenpää), h. 503, 5. krs.

––
13.45–14.25 ISSE 2016 / Session 10, Auditorio:

  • Peer review and its use in a university course (Sini Karppinen & Jokke Häsä)
14.30–15.15 Kahvi/tee, Ravintola FellmanniaSponsorien esittelypisteisiin tutustumista & Postereihin tutustumista, Aulatilat
15.15–15.55 Miten järjestän MOOC-ohjelmointikurssin lukiossa (Anni Järvenpää), h. 423, 4. krs.

Ohjelmoinnin oppimisportaat ja arvionti (Lea Kutvonen), h. Cultura, 2. krs.

Presentation of the LUMA Centre Finland (Maija Aksela), h. 522, 5. krs.

ISSE 2016 / Session 11, Auditorio:

  • Popularising mathematics with dialogue teaching and peer instructors (Juulia Lahdenperä & Rami Luisto)
  • Extreme Apprenticeship (Johanna Rämö & Lotta Oinonen)
Geopiste ja PaikkaOppi – maantieteen resurssikeskus & maantieteen oppimisympäristöt (Rami Ratvio, Markus Jylhä & Virpi Hirvensalo), h. 503, 5. krs.

Lukiofysiikan kokeellisuus IV (Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht), h. Scientia, 3. krs.

LUMA SUOMI: Arkielämän ilmiöitä – Eheyttävää opetusta ruuan kontekstissa (Outi Haatainen), h. Creativitas, 3. krs.

LUMA SUOMI: Mielekäs matikka (Jenni Räsänen), h. Inventio, 3. krs.

LUMA SUOMI: Ohjelmointia Arduinolla (Kyösti Blinnikka), h. 424, 4. krs.

LUMA SUOMI: Toimi ja laske (Päivi Porras), h. Ars, 2. krs.

Racket-ohjelmointi yläkoulun matematiikan opetuksessa (Eerikki Rönkkö), h. Natura, 2. krs.

Kemianluokasta oppimislaboratorio (Veli-Matti Vesterinen, Enni Grönlund & Katariina Säteri)
16.00–16.40 ISSE 2016 / Session 12, Auditorio:

  • Modern Biology outreach experiments (Nastassia Racenet, Chantal Wicky & ​Marie-Pierre Chevron)
  • Is STEM possible for Turkey? What Teacher Educators Think about STEM? (Meltem Kurtolu Erden & Ümran Betül Cebesoy)
16.45–17.15 Palautekeskustelu & Loppusanat (Maija Aksela & Jarkko Lampiselkä), Auditorio

Tapahtumapaikka

LUMA-päivät 2016 järjestetään Lahdessa FellmanniCampuksella (Kirkkokatu 27).

Päivien ohjelmaan sisältyviä laboratoriotyöpajoja järjestetään myös Lahden lyseon tiloissa (Lahdenkatu 6).


Ilmoittautuminen

Osallistuminen Valtakunnallisille LUMA-päiville 2016 (sekä ISSE 2016 -symposiumin englanninkieliseen ohjelmaan) on kaikille maksutonta.

Ilmoittautuminen alkaa 1.3. ja päättyy 22.5.

Ilmoittautumislomake »

Ilmoittautumisen onnistuttua saat järjestelmästä automaattisesti vahvistusviestin sähköpostitse (kunhan olet kirjoittanut sähköpostiosoitteesi oikein). Saapuvassa viestissä on linkki, jonka kautta voit muokata ilmoittautumistasi tai perua sen määräaikaan eli 22.5. mennessä.


Muuta ohjelmaa Lahdessa vaikka koko perheelle

Tapahtuman osallistujia palvelevat Lahti Regionin asiantuntijat, jotka päivystävät ma 6.6. ja ti 7.6. Fellmanniassa klo 11-16.

Lisätietoja: www.visitlahti.fi, info@lahtiregion.fi, puh. 0207 281 760.

Voit myös ilmoittaa lapsesi lapsiparkkiin, jossa lapsille on tarjolla tarjolla kiehtovaa ja innostavaa tiedeohjelmaa. Lapsiparkin hinta on jokaisen huoltajan osalta 5 euroa/päivä. Lapsiparkin ilmoittautuminen 29.5. mennessä »


Järjestäjät

LUMA-keskus Suomi järjestää valtakunnalliset LUMA-päivät kesästä 2015 alkaen vuosittain kesäkuun alussa koulujen lukuvuoden päätyttyä. Tapahtuman paikkakunta vaihtelee vuosittain. Kesän 2016 päivät järjestetään Lahden yliopistokampuksella.

Ohjelmatyöryhmä

Kesän 2016 päivien ohjelman on suunnitellut ja koostanut ohjelmatyöryhmä, johon kuuluvat (suluissa heidän vastuualueensa ohjelmasta)

  • professori Maija Aksela, Helsingin yliopisto – LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja (ryhmän puheenjohtaja)
  • yliopistonlehtori Lea Kutvonen, Helsingin yliopisto (TVT:n ja teknologiakasvatuksen ohjelma / kaikki asteet)
  • yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä, Helsingin yliopisto (kemian ohjelma ja fysiikan ohjelma / varhaiskasvattajat ja luokanopettajat; Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen ohjelma)
  • utbildningsplanerare Ann-Sofie Leppänen, Åbo Akademi (biologian ohjelma / kaikki asteet; ruotsinkielinen ohjelma)
  • yliopistonlehtori Sanna Mäki, Turun yliopisto (maantieteen ohjelma / kaikki asteet)
  • yliopistonlehtori Anna-Maija Partanen, Lapin yliopisto (matematiikan ohjelma / kaikki asteet)
  • tohtorikoulutettava Jaani Tuura, Turun yliopisto (fysiikan ohjelma / aineenopettajat)
  • yliopistonlehtori Veli-Matti Vesterinen, Turun yliopisto (kemian ohjelma / aineenopettajat)
  • suunnittelija Lauri Vihma, Helsingin yliopisto (ryhmän sihteeri)

Järjestelytyöryhmä

Kesän 2016 päivien käytännön järjestelyistä vastaa työryhmä, johon kuuluvat

  • yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä, Helsingin yliopisto – Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja (ryhmän puheenjohtaja)
  • Noora Kivikko, Helsingin yliopisto – Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen koordinaattori (ryhmän sihteeri)
  • yliopisto-opettaja Leena Ikonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto – LUMA-keskus Saimaan koordinaattori
  • yliopisto-opettaja Anniina Koliseva, Jyväskylän yliopisto – Keski-Suomen LUMA-keskuksen koordinaattori
  • suunnittelija Kati Kyllönen, Oulun yliopisto – Oulun yliopiston LUMA-keskuksen koordinaattori
  • projektitutkija Ville Nivalainen, Itä-Suomen yliopisto – Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen koordinaattori
  • suunnittelija Susanna Petäjistö, Tampereen teknillinen yliopisto – Tampereen LUMATE-keskuksen toiminnanjohtaja
  • projektipäällikkö Pirjo Putila, Aalto-yliopisto – LUMA-keskus Aallon koordinaattori
  • yliopisto-opettaja Lassi Pyykkö, Jyväskylän yliopisto – Keski-Suomen LUMA-keskuksen koordinaattori
  • yliopisto-opettaja Pieti Tolvanen, Lapin yliopisto – LUMA-keskus Lapin koordinaattori
  • tohtorikoulutettava Jaani Tuura, Turun yliopisto – Lounais-Suomen LUMA-keskuksen koordinaattori
  • suunnittelija Lauri Vihma, Helsingin yliopisto – Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen koordinaattori
  • projektitutkija Tiina Ylä-Kero, Jyväskylän yliopisto – Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen koordinaattori

Majoitus

Seuraavassa luetelluista hotelleista on varattu huonekiintiö LUMA-päivien 2016 osallistujille, 6.-8.6.2016.

Huonevaraukset tehdään suoraan hotelleihin, heidän verkkosivuiltaan löytyvän varauslomakkeen, sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron kautta. Muista ilmoittaa varauskoodi varausta tehdessäsi!

Tällä sivulla esitettyihin hintoihin voi tulla muutoksia. (LUMA-keskus Suomi -verkosto / Helsingin yliopisto eivät ota vastuuta muutoksista, jotka hotelli on tehnyt kiintiöstä sopimisen jälkeen.) Huomaathan, että tietyn hotellin kiintiö on voinut ehtiä jo täyttyä siinä vaiheessa, kun teet varausta.

Huomaathan myös, että varaus kiintiöstä on tehtävä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Hotellit eivät takaa, että määräajan jälkeen niissä olisi huoneita saatavilla.

Majoittumiset maksetaan suoraan hotelleihin.

Hotelli Huonehinta per yö Huoneita saatavilla Varaus tehtävä tähän mennessä Varauskoodi Varaukset
Hotelli Cumulus Lahti
Kauppakatu 10
96 EUR / 1 hh
116 EUR / 2 hh
(aamiainen sisältyy hintoihin)
65 kpl 1 hh
20 kpl 2 hh
15.5.2016 LUMA puh. 03 813 711 tai lahti.cumulus@restel.fi
Kauppahotelli Grand
Hämeenkatu 4
70 EUR / 1 hh
84 EUR / 2 hh
(aamiainen sisältyy hintoihin)
30 kpl 1 hh
10 kpl 2 hh
6.5.2016 LUMA2016 puh. 03 54400 tai grand@avainhotellit.fi
Scandic Lahti
Vesijärvenkatu 1
96 EUR / 1 hh
116 EUR / 2 hh
116 EUR / 1 hh superior
136 EUR / 2 hh superior
(aamiainen sisältyy hintoihin)
30 kpl 1 hh
10 kpl 2 hh
yht. 20 kpl superior
6.5.2016 LUMA puh. 03 339 3911 tai lahti@scandichotels.com

Myös Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneessa voi olla vapaana yksittäisiä huoneita, mutta sinne ei ole saatu varattua kiintiötä.

Tutustu myös AirBNB-tarjontaan Lahdessa.


Ohjelman sisältöjen kuvailut


BOF: Ohjelmoinnin resurssikeskusten verkostot ja oppimisyhteisöt
(Lea Kutvonen, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu lukio

BOF (Birds of a feather) on tapa tavata ja verkottua yhteisen asian ympärille. Ilmoittaudu sessioon esittelemään resurssikeskuksesi tai oppimisyhteisösi 1-2 min puheella tai posterilla tai poikkea paikalle keskustelemaan. Tapahtumasta kerätään opettajien käytettäväksi sähköinen verkostokartta ohjelmointiin ja tvt-teemoihin liittyvästä materiaalista ja ohjaajapooleista.



Co4Lab – Innostu ja innovoi!
(Kati Sormunen, Innokas-verkosto)

biologia fysiikka kemia käsityö maantiede matematiikka ohjelmointi ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Co4Lab-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan yhteisölliseen tutkivaan oppimiseen, yhteismuotoiluun, yhteisopettajuuteen ja toiminnan yhteiseen säätelyyn perustuvia oppimistapoja (Laboratory of Co-inquiry, Co-design, Co-teaching and Co-regulation). Kouluprojektien tavoitteena on digitaalisen teknologian ja yhteisöllisten keksivien työtapojen mahdollisuuksia kokeilemalla kehittää peruskoulun tiede-, teknologia- ja käsityönopetusta. Tule tutustumaan hankkeen toimintaan ja hankkeessa käytettäviin ohjelmointi- ja robotiikkavälineisiin.



Draamatyötapoja luonnontieteiden opettamiseen
(Jaakko Turkka, Helsingin yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Työpajassa tutustutaan erilaisiin teatterista kumpuaviin harjoituksiin, joissa kehon, liikkeen ja improvisaation avulla tutkitaan luonnontieteellisiä käsitteitä ja tieteen merkitystä yhteiskunnassa. Työtavat ovat oivallisia myös ryhmäyttämiseen ja energiatasojen nostamiseen osana oppitunteja. Lopuksi pohditaan, miten tutkimuslähtöinen oppiminen voisi hyötyä draamasta.



Ekopaku – luokkahuone luonnossa
(Aulikki Laine, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu

Ekopakussa opetus ja opetusvälineet kulkevat pyörillä. Lapset ja nuoret pääsevät tutkimaan koulujen ja päiväkotien lähiluontoa sekä perinteisten että teknisten tutkimusvälineiden avulla. Ekopakussa kulkevat kätevästi niin mikroskoopit, lumikengät kuin ötökkähaavitkin. Kuivauskaapin ansiosta maastossa kastuneet välineet saadaan kuivattua matkalla. Ensimmäinen Ekopaku kiertää Lahden seudulla. Malli on monistettavissa internet-sivuilta löytyvien tarkkojen suunnitelmien ja piirrosten avulla. Työpaja järjestetään FellmanniCampuksen pihalla.



Erilaiset oppijat kemian opetuksessa
(Päivi Kousa & opiskelijat, Helsingin yliopisto)

kemia
yläkoulu lukio

Kemia kuuluu kaikille, mutta kaikki eivät opi kemiaa samalla tavalla. Työpajassa esitellään uudenlainen kemian opetuksen kurssi ja erilaiset oppijat huomioonottavan oppitunnin malli.



Facilitating Small Group Work: Analyzing Video Cases
(Chris Rasmussen, San Diegon valtionyliopisto, Yhdysvallat)

matematiikka

Työpajassa tutkitaan pienryhmätyöskentelyn aikana nauhoitettuja videoita ja opitaan ymmärtämään kuinka ryhmässä työskentelyä matematiikan oppitunnilla voidaan tukea, kannustaa ja ohjata. Työpaja on englanninkielinen.



Geenivaraoppi – Tutustu ravintokasvien monimuotoisuuteen
(Merja Hartikainen & Teija Tenhola-Roininen, Luonnonvarakeskus)

biologia kemia
yläkoulu lukio

Mistä ravintokasvien monimuotoisuudessa on kysymys? Esittelemme koulujen käyttöön tehdyn verkko-oppimateriaalin. Työpajassa kokeillaan, miten monimuotoisuutta voidaan havainnoida ja tutkia osana kouluopetusta. Aihe ja oppimateriaali sopivat erinomaisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen (biologia, maantieto, kotitalous, kuvaamataito ja kemia) yläkoulussa ja lukiossa.



Geomedia & elämismaailma
(Rami Ratvio, Helsingin yliopisto, & Sanna Mäki, Turun yliopisto)

maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Työpajassa tutustutaan esimerkkeihin geomedian käytöstä maantieteen opetuksessa, kuullaan kokemuksia koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä sekä pohditaan lasten ja nuorten elämismaailman huomioimista osana opetusta.

Työpajassa syntynyneitä ajatuksia geomedian yhdistämisestä oppilaiden elämismaailmaan »



Geopiste ja PaikkaOppi – maantieteen resurssikeskus & maantieteen oppimisympäristöt
(Rami Ratvio & Markus Jylhä, Helsingin yliopisto, & Virpi Hirvensalo, Turun yliopisto)

maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Työpajassa tutustutaan Geopisteen ja PaikkaOpin tuottamiin maantieteen opetusresursseihin sekä sähköisiin oppimisympäristöihin, kuten uudistuneen PaikkaOppi-palvelun ja paikkatiedon hyödyntämiseen opetuksessa.



Halkoja ilmasta! Hiilipuu-työpaja
(Taina Ruuskanen & Miikka de Vocht, Helsingin yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede matematiikka ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Tule selvittämään Hiilipuu-salkulla valon, lämpötilan ja hiilidioksidin vaikutusta männyn kasvuun, ja miksi männyn soluhengityksen voi nähdä vain kun on pimeää. Työpajassa aloitettuja tutkimuksia voi jatkaa hiilipuu.fi–sivuston virtuaalista mäntyä tutkien.



Kognitiivisten järjestelmien ja innovaatioalustojen tuomat mahdollisuudet opetuksessa – IBM Watson & BlueMix
(Jouko Poutanen, Oy IBM Finland Ab)

Tule kuulemaan ja kokemaan esimerkkejä, miten kognitiivista teknologiaa hyödynnetään opetuksessa. Näet esimerkkejä sovellutuksista ja pääset itsekin kokemaan, miten helppoa on tuottaa persoonallisuusanalyysi itsestäsi visuaalisen ohjelmoinnin avulla.

Huom! Tuo oma läppärisi (tai tablettisi) mukaan harjoitusta varten. Luo ilmainen tili BlueMix-alustalle etukäteen, viimeistään edeltävänä päivänä, mutta ei yli 7 pv aiemmin, tästä linkistä.



Ilmiöpohjainen fysiikan ja kemian opetus peruskoulun ala- ja yläluokilla – uuden opetussuunnitelman periaatteet
(Pirkko Kärnä)

fysiikka kemia ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Uuden opetussuunnitelman mukaan fysiikkaa ja kemiaa opetetaan ilmiöpohjaisesti peruskoulussa. Alaluokilla fysiikan ja kemian opetus kuuluu ympäristöoppi-oppiaineeseen. Oppilaat oppivat havainnoimaan ja selittämään ilmiöitä kunkin tieteen luonteen mukaisesti. Tarvitsemme harjoitusta fysiikan ja kemian ilmiöiden kuvaamisesta luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Yläluokilla fysiikan ja kemian käsitteitä ja teorioita lähestytään oman elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja maailmankuvan rakentamisen näkökulmista. Työpajassa pohdimme näitä lähestymistapoja ja teemme käytännön harjoituksia saadaksemme materiaalia opetukseemme.



Innostavaa ohjelmointia pienin askelin luokille 7–9
(Jarmo Hurri, Helsingin suomalainen yhteiskoulu)

ohjelmointi
yläkoulu

Työpajassa tutustutaan siihen, miten ohjelmointia voidaan opettaa vetävästi ja riittävän pienissä osissa peruskoulun luokilla 7–9. Innostavuus saavutetaan sillä, että ohjelmien tulokset ovat kuvia ja animaatioita, jolloin ohjelman toiminta ja oikeellisuus ovat helposti hahmotettavissa. Opetuksessa edetään pienin askelin samaan tapaan kuin matematiikan opetuksessa. Työpajaan osallistuminen ei vaadi mitään aiempaa ohjelmointikokemusta. Teknisemmin suuntautuneille kerrottakoon, että käytetty ohjelmointiparadigma on proseduraalinen ja ohjelmointikielenä on Processing.



Jorden i blåsväder
(Jan Holmgård, Pedersöre kommun)

fysiikka maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Jag kommer att berätta om hur rymden, och i synnerhet jorden som en del av världsrymden, kan vara ett genomgående tema i naturvetenskapsämnena i skolan. Genom att lära oss om vår plats i världsrymden stärker vi vår förståelse för situationen på vårt lilla klot. Den rymdteknologi vi använder idag har betydelse för vårt vardagsliv i morgon!



Kannustava arviointi LUMA-aineiden opetuksessa
(Maija Aksela, Jaana Herranen & Maiju Tuomisto, Helsingin yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu lukio

Työpajassa esitellään tapoja arvioida oppilaan oppimista ja osaamista luonnontieteiden opetuksessa uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Erityisesti keskitytään oppilasta kannustavaan, formatiiviseen arviointiin. Pajassa keskustellaan siitä, millainen arviointi tukisi parhaiten oppilasta sekä esitetään konkreettisia arviointitapoja opetukseen. Työpajaan toivotaan opettajia, joiden koulut ovat kiinnostuneita luomaan kannustavan arvioinnin kehittämishankkeen, jossa kehitetään yhdessä uusia kannustavan formatiivisen arvioinnin pedagogisia malleja. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä, jos pajassa olisi useampi opettaja samasta koulusta. Formatiiviseen arviointiin voi perehtyä etukäteen LUMA TV:ssä julkaistun ohjelman kautta. Pajaan ovat kaikkien asteiden opettajat tervetulleita. Ryhmään otetaan max. 15 koulua (30 osallistujaa).



Kemianluokasta oppimislaboratorio
(Veli-Matti Vesterinen, Enni Grönlund & Katariina Säteri, Turun yliopisto)

kemia
yläkoulu lukio

Opi miten kemianluokka muuttuu oppimislaboratorioksi. Pajassa esitellään myös Turun yliopiston kemian opetus- ja oppimislaboratorion maisteriopiskelijoiden kehittämiä ilmiöpohjaisia ja tutkimuksellisia töitä.



Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?
(Erkki Hautala & Piia Pelander, Innokas-verkosto)

ohjelmointi
alakoulu yläkoulu

Tervetuloa innostumaan ohjelmoinnin opetuksesta! Pajan aikana tutustutaan toiminnallisesti ohjelmoinnin ja robotiikan opetukseen sekä ala- että yläkoulussa. Paja rakentuu aiheeseen johdattelevasta lyhyestä aloitusosiosta, toiminnallisesta työpajaosiosta ja lopussa toteutettavasta koonnista. Pajan aikana pääset kokeilemaan kuvakepohjaista ohjelmointia Lego EV3-robottien avulla.



Kilvoittelun merkitys lahjakkuuksien löytämisessä ja vahvistamisessa
(Pekka Pihola, Valmet Technologies)

Pihalla oli vielä äsken Saab, nyt Kia, tai Hundai. Upon pesukone on vaihtunut LG:hen, Salora ja Nokia Samsungiin. Mitä ihmettä Suomessa tapahtuu? Robotiikan perusteita opetetaan Suomen yliopistoissa noin 140 henkilölle vuosittain. Vuositasolla arviolta 20 – 30 valmistuvaa opiskelijaa on opiskellut robotiikan ydintietämystä yli 10 opintopistettä (LVM).

Etelä-Koreassa robotisaatio- ja työllisyysaste ovat maailman huippua. Tämä korrelaatio on oivallettu myös esim. Virossa. Siellä järjestettävät tapahtumat keräävät vuositasolla jo yli 2600 nuorta kilvoittelemaan ja kehittämään taitojaan robotiikan parissa. Suomessa, väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi 10-11 000 vuotuista osallistujaa.

Menestys edellyttää kovaa työtä. Käytännönläheinen tekeminen on se avain, joka antaa nuorille mahdollisuuden löytää omat piilevät lahjakkuutensa tieteen ja tekniikan aloille.



Kontekstuaalista tutkimuksellisuutta kemian opetukseen
(Jaana Herranen & opiskelijat, Helsingin yliopisto)

kemia
yläkoulu lukio

Työpajassa esitellään Helsingin yliopiston tutkimuksellinen kemian opetus 2 -kurssin opiskelijoiden tekemiä tutkimuksellisia projektitöitä. Projektit on rakennettu opiskelijoiden valitsemien kontekstien ympärille ja testattu oppilaiden kanssa. Projektit on suunniteltu uusien opetussuunnitelmien linjassa ja niissä kuvataan myös, miten tutkimuksellisuutta voi arvioida kyseisen projektin aikana.



Lukiofysiikan kokeellisuus I
(Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht, Helsingin yliopisto)

fysiikka
lukio

Työpajassa ovat aiheena uuden OPSin ja YO-kokeen sähköistämisen vaikutukset sekä kurssin FY1 (Fysiikka luonnontieteenä) keskeiset kokeet.



Lukiofysiikan kokeellisuus II
(Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht, Helsingin yliopisto)

fysiikka
lukio

Työpajassa ovat aiheena kurssien FY2 (Lämpö) ja FY3 (Sähkö) keskeiset kokeet.



Lukiofysiikan kokeellisuus III
(Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht, Helsingin yliopisto)

fysiikka
lukio

Työpajassa ovat aiheena kurssien FY 4 (Voima ja liike) ja FY5 (Jaksollinen liike ja aallot) keskeiset kokeet.



Lukiofysiikan kokeellisuus IV
(Ari Hämäläinen & Miikka de Vocht, Helsingin yliopisto)

fysiikka
lukio

Työpajassa ovat aiheena kurssien FY 6 (Sähkömagnetismi) ja FY 7 (Aine ja säteily) keskeiset kokeet.



LUMA-aineiden merkityksestä
(Jouni Pursiainen, Oulun yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede matematiikka
yläkoulu lukio

Miten lukion ainevalinnat näkyvät yliopistojen opiskelijarekrytoinnissa.

Esitysdiat »



LUMA-aineiden opettajaksi opiskelu tänään – opiskelijan näkökulma
(Tanja Luostari, Helsingin yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede matematiikka
yliopisto

Miten luonnontieteiden opiskelu on muuttunut? Mitä opettajaopinnoissa nykyään painotetaan? Teoriapohjaa sekä käytännön esimerkkejä luokkahuonesovelluksista. Opettajaksi opiskelevien kuulumisia, myös ainejärjestötoiminnasta, vapaa-ajanvietosta sekä muista aktiviteeteista. Esillä myös tulevaisuus, miten opintouudistus vaikuttaa LUMA-aineiden opettajiksi opiskeleviin. Esimerkkinä koulutus Helsingin yliopistossa.

LUMA-päiville osallistuvia tulevia opettajia kannustetaan osallistumaan tähän seminaariworkshopiin.



LUMA SUOMI: Argumentointitaitoja painottava fysiikan opetus
(Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto)

fysiikka
yläkoulu

Tervetuloa tutustumaan argumentointitaitoja painottavaan fysiikan opetukseen. Työpajassa esitellään mitä argumentointi on ja millainen rooli sillä on luonnontieteissä ja niiden kouluopetuksessa. Lisäksi työpajassa käsitellään, miten oppilaiden argumentointitaidot voidaan huomioida yläkoulufysiikan opetuksessa. Osallistujat pääsevät tutustumaan argumentointitaitoja tukeviin tehtäväkokonaisuuksiin ja arvioimaan niiden käytettävyyttä omassa opetustyössään.



LUMA SUOMI: Arkielämän ilmiöitä – Eheyttävää opetusta ruuan kontekstissa
(Outi Haatainen, Helsingin yliopisto)

biologia fysiikka kemia kotitalous ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Ruoka ei tarjoa ainoastaan erinomaista arkikontekstia kemian opetuksen kannalta, vaan se on myös herkullisen monipuolinen konteksti oppiaineita yhdistävälle eheyttävälle opetukselle. Tämä on ollut Arkielämän ilmiöitä -hankkeessa lähtökohtana eheyttävien opetusmallien ja -materiaalien kehittämisessä. Esittelemme kehitettyjä malleja sekä annamme kehittämistyöhön osallistuneiden ja malleja testanneiden opettajien vinkkejä siihen, kuinka eheyttävää kemian opetusta voi onnistuneesti toteuttaa ruuan kontekstissa sekä oppiaineiden välisenä yhteistyönä.



LUMA SUOMI: DigiSmart
(Linda Mannila, Åbo Akademi)

alakoulu yläkoulu

The aim of the project is to raise interest in and awareness for safety and integrity questions in the digital world. In addition to creating suitable text material for grades 7-9, we also develop and pilot hands-on workshop material, where students get to discuss and share experiences about different topics related to this area.

Työpaja pidetään suomeksi tai ruotsiksi (tai molemmilla kielillä) osallistujien toivomusten perusteella. Tuo oma laitteesi työpajaan!



LUMA SUOMI: Eheyttävää luonnontieteiden opetusta uuden opetussuunnitelman hengessä
(Anu Hartikainen-Ahia, Sirpa Kärkkäinen & Kari Sormunen, Itä-Suomen yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Tule kokeilemaan eheyttävän luonnontieteiden opetuksen toteuttamista käytännössä sekä tutustumaan kehitettyihin opetusmateriaaleihin. Samalla kuulet myös, miten opettajat, opettajaopiskelijat ja opettajankouluttajat ovat kokeneet opetuskokonaisuuksien toteuttamisen yhteistyössä.



LUMA SUOMI: Joustava yhtälönratkaisu
(Riikka Palkki, Oulun yliopisto)

matematiikka
yläkoulu

Työpajassa tutustutaan joustavaan yhtälönratkaisuun, joka on käsitteellistä ymmärrystä painottava ja innostava lähestymistapa yhtälönratkaisun opiskeluun. Keskiössä ovat käsitteiden pohjustaminen ja opitun kokoaminen yhdessä opettajan johdolla, matematiikan opiskelu pienissä ryhmissä, oman ajattelun kuvaileminen ääneen, yhtälöiden ratkaisuun tarvittavien muunnosten esittäminen kokonaisuutena, itsearviointi ja erilaisten ratkaisutapojen käyttö tavoitteena ymmärtämisen, joustavuuden ja opiskelumotivaation lisääminen. Lisätietoa lähestymistavasta.



LUMA SUOMI: Koulutuksesta kouluun, osa A: Kädestä pitäen kohti kokeellisuutta
(Anna Uitto & Anttoni Kervinen, Helsingin yliopisto; Aulikki Laine, Lahden yliopistokampus; Lassi Pyykkö & Anniina Koliseva, Jyväskylän yliopisto; Pentti Impiö, Maija Rukajärvi-Saarela & Tiina Yli-Kero, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius & Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Työpajassa esitellään konkreettisia esimerkkejä, miten Koulutuksesta kouluun -hankkeessa on toteutettu kokeellisen luonnontieteen projekteja yhteistyössä asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Työpajassa voi tutustua ja kokeilla erilaisia koulussa toteutettuja esimerkkejä.



LUMA SUOMI: Koulutuksesta kouluun, osa B: Tiimiopettajuus kokeellisen työskentelyn voimavarana
(Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto; Anttoni Kervinen & Anna Uitto, Helsingin yliopisto; Aulikki Laine, Lahden yliopistokampus; Lassi Pyykkö & Anniina Koliseva, Jyväskylän yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Sessiossa esitellään Koulutuksesta kouluun –hankkeen tutkimustuloksia. Ensisijaisesti kuvataan, millaisia kokemuksia hankkeessa on saatu opiskelijoiden ja opettajien arvioimina ja mitkä tekijät ovat olleet hankkeen vahvuuksia. Lisäksi esitellään hankkeessa tehtyjä opinnäytetöiden keskeisiä tuloksia.



LUMA SUOMI: Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle
(Kirsi Ikonen, Itä-Suomen yliopisto)

fysiikka matematiikka
yläkoulu

Työpajassa perehdytään hankkeessa kehitettäviin perusopetukseen, oppilaanohjaukseen ja koti-koulu-yhteistyöhön sopiviin pedagogisiin käytänteisiin, joilla pyritään lieventämään segregaatiota erityisesti fysiikassa, matematiikassa ja teknologian opiskelussa ja näiden alojen ammatteihin suuntautumisessa.



LUMA SUOMI: Lego Mindstorms EV3 –ohjelmointi
(Jouni Könönen, Saimaan ammattikorkeakoulu)

ohjelmointi
alakoulu yläkoulu

Työpajassa esitellään Lego Mindstorms EV3 graafista ohjelmointiympäristöä sekä ohjelmointiympäristön laajennuksia (C#, Java, Python). Samalla myös kerrotaan Lego-robottien kokoamisessa huomioitavia asioita, jotka vaikuttavat ohjelmointiin.



LUMA SUOMI: MAT[É]-TEMA[T]
Ann-Sofi Röj-Lindberg & Kasper Hiltunen, Åbo Akademi

matematiikka kotitalous käsityö
yläkoulu

In our presentation, we share two cases of multidisciplinary phenomenon-based projects of integrating mathematics, household sciences and sloyd. The presentation focuses on how teachers, students and teacher educators reflect on the benefits and challenges of working across these three schools subjects.

Esityksemme on pääosin englanniksi, mutta vastaamme yleisön kysymyksiin englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi.



LUMA SUOMI: Metsästä mikroskoopille! Från skogen till mikroskopet!
(Helen Cooper, Åbo Akademi)

biologia ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Tietoiskussa kerrotaan hankkeessa toteutetuista retkistä ja yhteistyöstä sekä hankkeen puitteissa tehdyistä graduprojekteista ja niiden pohjalta laadittavasta materiaalista. Hanke on kaksikielinen. Tietoiskussa ja keskustelussa käytetään tarvittaessa myös ruotsia.

Projektet utvecklar forskning baserad inlärning i omgivningslära för årskurser 1-6. I pilotskedet har elever och sina lärare gjort utflykter med hjälp av expertguider för att undersöka insekter och växter med USB-mikroskop. Vi kartläggar också lärarnas färdigheter att undervisa i fält. Informationen kommer att användas för att producera stödmaterial.



LUMA SUOMI: Mielekäs matikka
(Jenni Räsänen, Helsingin yliopisto)

matematiikka
alakoulu yläkoulu

Mielekäs matikka -kehittämishankkeessa on kehitetty uudenlaista matematiikkakerho- ja pajatoimintaa. Lisäksi hankkeessa on järjestetty täydennyskoulutuksia mm. sähköistyvän opetuksen asettamista vaatimuksista. Työpajassa tutustutaan hankkeessa saatuihin tuloksiin sekä siinä tuotettuihin materiaaleihin.



LUMA SUOMI: Minä – vaikuttaja! & Kiehtovat kivet
(Tarja Sipiläinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, & Päivi Porras, Saimaan ammattikorkeakoulu)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Työpajassa tutustutaan kahteen hankkeeseen:

Minä – vaikuttaja! -hankkeessa kannustetaan nuoria kestävään kehitykseen omilla päivittäisillä valinnoilla. Hankkeen teemana on, kuinka paljon voimme säästää energiaa, sekä vastuullinen kuluttaminen. Hankkeessa ensisijaisena kohderyhmänä ovat 7.-luokkalaiset opettajineen.

Kiehtovat kivet -hankkeessa tuotetaan OPS 2016:n mukaista materiaalia, jolla pyritään lisäämään kivien tuntemusta sekä tietoa alan tarjoamista mielenkiintoisista työpaikoista. Hankkeen kohderyhmät ovat oppilaat esikoulusta peruskoulun 9. luokkaan asti opettajineen.



LUMA SUOMI: Mitä sitten?
(Sanna Mäki, Turun yliopisto)

biologia fysiikka kemia maantiede ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Työpajassa tutustutaan kahteen oppimiskokonaisuuteen, jotka tukevat luonnontieteiden integrointia opetuksessa ja opiskelussa. Mitä sitten? -kysymyksen avulla oppijat johdatellaan syvemmälle ihmisen toiminnan ja ympäristön hyvinvoinnin välisiin syy-seuraussuhteisiin.

Huolehdi ympäristöstäsi -oppimiskokonaisuuden teemoja ovat saasteet ja roskaaminen. Kokonaisuudessa tarkastellaan ihmisen vaikutuksia ympäristön laatuun ja pohditaan yksilön vapauksia ja vastuuta ympäristön hyvinvoinnista.

Mobiililaboratorio -oppimiskokonaisuudessa oppilaat tutkivat lähiympäristön vesistöjä mittaamalla vedenlaadusta kertovia fysikaalisia mittaussuureita. Mittaustuloksista tuotetaan paikkatietoa, ja yhdistämällä mittaustuloksia muihin paikkatietoaineistoihin pyritään ymmärtämään alueellisten erojen taustalla vaikuttavia tekijöitä.



LUMA SUOMI: Mobiili LUMA-laboratorio
(Juha-Pekka Salminen & Jaani Tuura, Turun yliopisto)



LUMA SUOMI: Ohjelmointi matematiikan opetuksessa
(Einari Kurvinen, Turun yliopisto)

matematiikka ohjelmointi
alakoulu yläkoulu

Työpajassa tutustutaan matematiikan ja ohjelmoinnin opetukseen käyttäen apuna ViLLE-oppimisympäristöä sekä toiminnallisia harjotteita.



LUMA SUOMI: Ohjelmointia Arduinolla
(Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio, Espoon kaupunki)

ohjelmointi
alakoulu yläkoulu

Arduino-alustasta on tullut erittäin suosittu modernin teknologian harjoitteluympäristö. Arduinon avulla on mahdollista toteuttaa monia eritasoisia projekteja, joissa yhdistyy uusi tekniikka ja ohjelmointi. Ympäristö sopii perusopetuksesta korkeakouluihin saakka. Työpajassa opetellaan kokoamaan ja ohjelmoimaan lämpötilahälytin. Myös pidemmälle ehtineille tarjotaan vinkkejä ja materiaalia.

Ota mukaan oma USB-portilla varustettu laitteesi (PC/Mac/Linux) ja asenna siihen etukäteen Arduino-ohjelmisto osoitteesta arduino.cc.

Esitysdiat »



LUMA SUOMI: Ohjelmointia kaikille – Scratch-työpaja alakoulun (ja yläkoulun) ohjelmointitehtäviin
(Virpi Sumu, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
alakoulu yläkoulu

Scratch on visuaalinen ohjelmointikieli, joka sopii erityisen hyvin ohjelmoinnin logiikkaan tutustumiseen. Kieleen määriteltyjä komentoja voi yhdistää palikoina toisiinsa. Työpajassa osanottajat pääsevät ohjelmoimaan Scratchilla yksinkertaisen pelin.



LUMA SUOMI: Ohjelmointia motivoivasti ja pelillisesti yläkouluun
(Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto)

ohjelmointi
yläkoulu

Sessiossa esitellään opetusteknologiaa ja tutoriaalipohjaista oppimista hyödyntävä ohjelmoinnin peruskurssi yläkoulutasolle, sekä käydään läpi kokemuksia ja tuloksia sen käyttöönotosta.



LUMA SUOMI: Oppiainerajat ylittävää luonnontieteen opetusta alakoulussa
(Mikko Kesonen, Itä-Suomen yliopisto)

fysiikka ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Tule tutustumaan oppiainerajat ylittäviin luonnontieteen oppimiskokonaisuuksiin, joissa tarkastellaan ihmisen fyysisiä ominaisuuksia, kuten puristusvoiman suuruutta. Oppimiskokonaisuudet on suunniteltu alakouluun mutta niitä voi hyödyntää myös yläkoulussa.

Työpajassa esitellään työvälineitä oppiainerajat ylittävien (eheyttävien) oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lisäksi esitellään, miten näitä työvälineitä on hyödynnetty Ihmisen ominaisuuksien mittaaminen fysiikan koululaboratoriossa –kehittämishankkeessa. Osallistujilla on mahdollisuus tutustua hankkeessa kehitettyihin oppimiskokonaisuuksiin kokeilemalla niihin sisällytettyjä mittauksia ja niihin liitettyjä tehtäviä. Tätä varten osallistujilla on hyvä olla mukana laite, jolla he pääsevät internettiin.



LUMA SUOMI: Oppilaan kysymykset konkreettiseen käyttöön luonnontieteiden opetuksessa – Hyvä kysymys! -kehittämishankkeen tuloksia
(Jaana Herranen, Helsingin yliopisto)

ympäristöoppi
alakoulu

Työpajassa esitellään Hyvä kysymys! -kehittämishankkeessa kehitettyjä pedagogisia malleja. Hankkeessa on kehitetty oppilaskeskeisiä, erityisesti oppilaiden omat kysymykset huomioivia lähestymistapoja luonnontieteiden opetukseen luokanopettajien kanssa. Kehitellyissä malleissa korostuvat tutkimukselliset työtavat.



LUMA SUOMI: Pelinsuunnittelu ja peliohjelmointi
(Jussi Kasurinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

ohjelmointi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu

Tietotekniikan uusin trendi tällä hetkellä ovat pelit, sitä ei voi kiistää. Kaikki pelaavat, ja jokaiselle asiakasryhmälle on tarjolla jotakin. Pelisuunnittelu-hankkeessa oppilaat eri kouluasteilta pääsevät suunnittelemaan, kuvittamaan sekä toteuttamaan oman ideansa pelille erilaisten tietotekniikan työkalujen avulla. Hankkeen sisältö on suunniteltu siten, että se voidaan toteuttaa millä tahansa tasolla esiopetuksen ja lukion välillä; esiopetuksen ja alaluokkien kanssa pelien tekeminen keskittyy lautapeleihin ja suunnitteluun, ylemmillä luokilla ohjelmointiin ja tietotekniikan työkaluihin. Ylempien luokkien ohjelmassa opetetaan myös ohjelmoinnin perusteiden teoriaa, sekä puhutaan yleisesti pelintekemisestä ja tietotekniikasta ammattina. Esityksessä puhutaan kokemuksista esikouluryhmän sekä yläkouluryhmien kanssa pidetystä toteutuksesta syksyllä 2015, sekä esitellään tuotettua materiaalipakettia.



LUMA SUOMI: Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa
(Elina Viro & Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto)

matematiikka
yläkoulu

Tutustumme sekä projektioppimiseen opetusmetodina että Projektioppiminen-kehittämishankkeen luomiin yläkoulun matematiikan projekteihin. Lisäksi pohdimme, kuinka projekteja voisi ottaa mukaan omaan opetukseen.



LUMA SUOMI: Slöjd 2.0
(Linda Mannila & Kasper Hiltunen, Åbo Akademi)

Slöjd 2.0 -hankkeessa on järjestettety peruskoululaisille (vl 4-6 ja 7-9) kerhoja, joissa ollaan yhdistetty perinteisiä materiaaleja ohjelmoitavaan elektroniikkaan ja 3D-tulostukseen. Työpajan aikana esitellään kokemuksia ja tuloksia, sekä keskustellaan tulevaisuuden suunnitelmista. Jokainen osallistuja pääsee myös itse kokeilemaan kerhoissa käytettyjä työkaluja, tekniikoita ja materiaaleja. Työpaja pidetään suomeksi tai/ja ruotsiksi osallistujien toiveiden mukaan. Tuo oma laitteesi työpajaan!



LUMA SUOMI: Sujuvuutta ja joustavuutta peruslaskutaitoon! (Maarit Laitinen, Tampereen kaupunki)

matematiikka
alakoulu



LUMA SUOMI: Teknologinen ongelmanratkaisu fysiikan opetuksessa
(Jesse Hietala, Itä-Suomen yliopisto)

fysiikka yläkoulu

Millainen suoja pitää kananmunan ehjänä sen pudotessa tai jääpalat pisimpään jäisinä? Entä millainen juomapullosta tehty vesiraketti lentää parhaiten? Tule tutustumaan teknologiseen ongelmanratkaisuprosessiin yläkoulun fysiikan opetuksessa. Työpajan aluksi on lyhyt teoriakatsaus opetussuunnitelman asettamaan tavoitteeseen teknologisen prosessin integroimisesta fysiikan opetukseen ja sen vaikutuksista fysiikan oppimiseen ja opiskelumotivaatioon. Tämän jälkeen opetusmateriaalien testaamista käytännössä. Menetelmää voidaan soveltaa myös mm. kemian ja biologian opetukseen.



LUMA SUOMI: Toimi ja laske
(Päivi Porras, Saimaan ammattikorkeakoulu)

matematiikka
alakoulu

Esitellään alakoulun matematiikan opetuksen tueksi jo kehiteltyjä opintokokonaisuuksia sekä Learning Cafe –menetelmällä työstetään uusia opintokokonaisuuksia.



LUMA SUOMI: Toiminnallisuus käsitteen opetuksen ja oppimisen pohjana matematiikassa
(Jani Turunen, Kuopion kaupunki)

matematiikka
alakoulu yläkoulu

Työpajassa käsitellään suhde-käsitettä oppilaslähtöisesti, matikkavälineiden avulla. Ideana on onnistua luomaan oppilaalle kattava käsitys suhteista erilaisissa ilmenemismuodoissa oletuksella, että oppilaalla on vain arkikokemuspohja käsitteen opiskelun perustana. Suhdetta käsitellään lukumäärän ja pituuden tapauksissa. Käsitteen hallintaa laajennetaan koskemaan myös pinta-alaa sekä tilavuutta ja vetoisuutta.



LUMA SUOMI: Tutki ja tuumaa – esikoululaisten tutkimisen taidot
(Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto)

matematiikka ympäristöoppi
varhaiskasvatus

Työpajassa opitaan, kuinka tutkimisen taitoja voi ohjata 3–6-vuotiaille leikillisyyden kautta. Työpajassa päästään itse kokeilemaan pienille lapsille kehitettyjä toiminnallisia tutkimuksia ja pohtimaan lapsen kehitystason mukaisia konteksteja tutkimisen taitojen oppimiseen.



LUMA SUOMI: Ymmärrystä ongelmanratkaisuun
(Sirpa Wass, Helsingin yliopisto)

matematiikka
alakoulu

Miten avointa ongelmaa voisi oppilaiden kanssa lähestyä? Mitä oppilaat oppivat ongelmanratkaisua harjoitellessaan? Työpajassa harjoitellaan avoimien ongelmien ratkaisun opettamista. Tutustumme yhdessä ongelmanratkaisutuokion vaiheisiin (johdatteluvaihe, tutkimisvaihe ja yhteenvetovaihe) sekä opettajan rooliin näiden vaiheiden aikana. Erityisesti paneudumme niihin solmukohtiin, joita hankkeessa mukana olleet opettajat ovat tuoneet esille.



LUMA SUOMI: Yritysyhteistyötä matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa -kurssilla
(Päivi Kousa & opiskelijat, Helsingin yliopisto, & Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry)

biologia fysiikka kemia maantiede matematiikka
yläkoulu

Yritykset voivat tarjota paitsi hyvän koulun ulkopuolisen oppimisympäristön, myös innostuksen LUMA–aineita kohtaan. Vinkkejä ja malli onnistuneen yritysyhteistyön luomiseen eheyttävän opetuksen näkökulmasta.



Maantieteen sähköinen YO-koe: Mitä sähköistyminen edellyttää opetukselta?
(Sanna Mäki, Turun yliopisto, & Rami Ratvio, Helsingin yliopisto)

maantiede
lukio

Maantieteen ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät ensimmäisten aineiden joukossa syksyllä 2016. Työpajassa tutustutaan maantieteen sähköisen ylioppilaskokeen lähtökohtiin, kokeen rakenteeseen sekä aineisto- ja tehtävätyyppeihin. Lisäksi pohditaan, mitä sähköistyminen edellyttää maantieteen opetukselta.



Miten järjestän MOOC-ohjelmointikurssin lukiossa
(Anni Järvenpää, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
lukio

Helsingin yliopisto tarjoaa verkossa avoimesti ohjelmoinnin perusteet -kurssia, jonka mikä tahansa suomalainen koulu voi edelleen tarjota opiskelijoilleen. Kattavan materiaalin, harjoitusten ja automaattisten testien lisäksi myös kokeiden tarkistuksen hoitaa yliopisto.



Miten tilastojulisteen tekemisen kautta voi opettaa tilastollista ajattelua ja menetelmiä?
(Reija Helenius, Tilastokeskus)

matematiikka
yläkoulu lukio

Yläkoulu- ja lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen nuorten tilasto- ja lukutaito-kilpailuun, joista informoimme työpajassa.



Motivaatio, tunteet ja käsitykset – affektiiviset tekijät matematiikan oppimisen ydinvoimana
(Laura Tuohilampi, Jyväskylän yliopisto)

matematiikka
alakoulu yläkoulu lukio

Työpaja alkaa aihetta käsittelevällä osallistavalla luennolla, jolla tulee esiin affektiivisten tekijöiden ohittamaton merkitys sekä se, miksi asia on erityisen tärkeä suomalaisessa kontekstissa. Kuulijat saavat konkreettisia esimerkkejä suositeltavista työskentelytavoista. Työpajaosuudessa osallistujat työstävät oppikirjatehtäviä uusiksi ja prosessoivat arviointia aiheen näkökulmasta.



Myytinmurtajat-ohjelman hyödyntäminen kemian opetuksessa yläkoulussa
(Markus Mikkola, Jyväskylän yliopisto)

kemia
yläkoulu

Työpajassa kerrotaan lyhyesti populaarikulttuurin käytöstä opetuksessa, jonka jälkeen annetaan esimerkkejä TV-ohjelma Myytinmurtajien soveltamisesta opetuksessa (mukana valmiita työohjeita ja tuntisuunnitelmia opettajille). Loppuun on varattu aikaa keskustelulle, osallistujien ideoille ja palautteelle.



Non-formaali tiedekasvatus – case Lasten Tiedekoulu / PikkuinsinööritPERUTTU
(Maria Leivo, Turun ammattikorkeakoulu / Lasten tiedekoulu)

matematiikka ympäristöoppi
varhaiskasvatus alakoulu



Ohjelmoinnin oppimisportaat ja arviointi
(Lea Kutvonen, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu lukio

Ohjelmointihankkeet edellyttävät opettajilta taitoa havaita oppilaiden valmiudet algoritmisiin haasteisiin sekä kykyä antaa jatkuvaa formatiivista palautetta. Ohjelmoinnin kynnyskäsitteet ja kehitysprosessin luonne tekevät ohjelmointihankkeiden arvoinnista perinteisestä tieto- ja taitoaineiden arvioinnista poikkeavaa.



Oppimispelejä kemian opetukseen
(Maiju Tuomisto, Helsingin yliopisto)

kemia
yläkoulu lukio

Työpajassa tutustutaan laadukkaan oppimispelin kriteereihin sekä kartoitetaan kemian opetukseen tarjolla olevia oppimispelejä.



Ovatko kaikki lumihiutaleet samanlaisia?
(Anna-Maija Partanen, Lapin yliopisto)

fysiikka matematiikka ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu

Arktisen keskuksen tiedekeskuksen oppimispolku johdattaa oppilaat lumen ja erityisesti lumihiutaleiden kiehtovaan maailmaan ”lumihiutalemies” Wilson Bentleystä kertovan kehyskertomuksen sekä erilaisten tutkimuksellisten, toiminnallisten ja vuorovaikutteisten tehtävien avulla. Oppimispolku sisältää mm. lumihiutaleiden tutkimista ja vertailua, niiden symmetrian havainnointia, tutustumista erilaisiin lumihiutaletyyppeihin sekä lumihiutalekoodin ratkaisemista. Työpajassa tutustutaan oppimispolkuun ja tehdään sen tehtäviä. Polun on suunnitellut Jonna Katajamäki.



Polku-verkkopalvelu ja ohjattu itsearviointi
(Lauri Hellsten, Opetus.tv)

fysiikka matematiikka
yläkoulu lukio

Lukuvuoden 2015–2016 aikana Polku-verkkopalveluun on kehitetty sisältöjä yläkouluun ja lukioon mm. matematiikan ja fysiikan opiskeluun. Sisältöjä on toteutettu hyödyntäen GeoGebraa ja Opetus.tv–sivustolle tuotettuja opetusvideoita. Työpajassa tutustutaan siihen, miten Polku-verkkopalvelua on käytännössä hyödynnetty opetuksessa.



Presentation of the LUMA Centre Finland
(Maija Aksela, LUMA Centre Finland)



Racket-ohjelmointi yläkoulun matematiikan opetuksessa
(Eerikki Rönkkö, Tampereen kaupunki)

matematiikka ohjelmointi
yläkoulu

Pajassa tutustutaan Racket-ohjelmointiin yläkoulun matematiikan opetukseen soveltuvien ohjelmointiharjoitusten kautta. Pajassa käytetään ilmaista DrRacket-ohjelmaa sekä niinikään ilmaista ja avointa oppimateriaalia.

Ota oma läppäri mukaan tähän pajaan! Suositeltavaa olisi myös asentaa valmiiksi DrRacket. Pajassa on myös muutamia lainakoneita niille, joilla ei ole omaa kannettavaa.



Resurssitehokas kiertotalous – esimerkkinä ruuantuotanto
(Marianne Juntunen, Pelkosenniemen kunta)

biologia fysiikka kemia maantiede
yläkoulu lukio

Vuorovaikutteisella luennolla tarkastellaan Suomen biokapasiteettia verrattuna muihin maihin. Ratkaisemme pienryhmissä osan maapallon suurista haasteista.



Robotit valtaavat fysiikan luokan
(Piia Pelander & Erkki Hautala, Innokas-verkosto)

fysiikka ohjelmointi
yläkoulu

Tervetuloa innostumaan Lego-robottien käytöstä mittalaitteena! Pajan aikana tutustutaan toiminnallisesti ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön yläkoulun fysiikan oppilastöissä. Paja rakentuu aiheeseen johdattelevasta lyhyestä aloitusosiosta, toiminnallisesta työpajaosiosta ja lopussa toteutettavasta koonnista. Pajan aikana pääset tutustumaan kuvakepohjaiseen ohjelmointiin ja mittaustulosten käsittelyyn Lego-robotiikan avulla (EV3 + Datalogging). Paja ei vaadi aiempaa kokemusta EV3-ohjelmoinnista.



ScratchJr-ohjelmointipaja esiopetukseen
(Jenna Tuominen, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
varhaiskasvatus

ScratchJr on visuaalinen ohjelmointikieli, jolla harjoittelu ei vaadi lukutaitoa. Sillä voi opetella ohjelmoinnin peruslogiikkaa, tehdä näyttäviä pelejä ja tarinoita, ja samalla harjoitella tabletin käyttöä. Työpajassa osanottajat pääsevät kokeilemaan ScratchJr:n käyttöä.



STEM education in Estonia – key is in the integration of systems and cooperation
(Terje Tuisk, Estonian Research Council)

There is a strong need for more Science, Technology, Engineering and Mathematics (STEM) graduates in Europe to ensure smart, sustainable and inclusive economic growth and quality jobs for young people. This need was already identified as a target in the Lisbon Strategy and confirmed in countless reports, studies and policy initiatives by the European Commission, CEDEFOP as well as individual member states. Various parties have drawn attention to the low popularity of STEM specialties in the past and a lot has been done to improve the situation – the founding of different Science Centers, the development of teaching materials and efforts to popularize STEM specialties and science in schools and the media.

Estonia has new State Curriculum that supports both STEM initiatives and new approaches in Teaching Methods, but still it seems that the efforts made in the system of General Education alone are not enough to make decisive changes happen: to rise the interest of young people in STEM in general and particularly in choosing STEM for higher education and choosing STEM as their future career path. The activities of all involved and interested parties have to be made to function more effectively and in cooperation in the name of this common goal.

In our presentation we will elaborate the systematic efforts made in Estonia to engage wider range of stakeholders in order to support STEM teachers at general education – possibilities to integrate into STEM teaching activities initiated by higher and vocational education establishments as well as extra-curricular activities at school and outside in cooperation with industry and local governments. How to involve into the system interests of different areas of life (culture, agriculture, economic affairs etc.). We will describe activities initiated at different levels – from nationwide to local cases, from policy driven to non-profit.



Tekstipohjaista Python-ohjelmointia yläkoulussa
(Virpi Sumu, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
yläkoulu

Pajassa tutustutaan tekstipohjaisen Python-ohjelmoinnin alkeisiin. Osanottajat pääsevät kokeilemaan Pythonilla ohjelmointia itse.



The Research Interests of Professor Chris Rasmussen
(Chris Rasmussen, San Diegon valtionyliopisto, Yhdysvallat, & Anna-Maija Partanen, Lapin yliopisto)

matematiikka
yläkoulu lukio yliopisto

Työpaja koostuu vapaamuotoisesta keskustelusta Chris Rasmussenin tekemään tutkimukseen liittyen. Rasmussen on erityisesti kiinnostunut kuinka yliopiston peruskursseilla sovelletaan matematiikan opiskeluun koulussa kehitettyjä pedagogisia lähestymistapoja. Keskeistä hänen työssään on ollut kiinnostus opiskelijoiden ajattelutapoihin ja systemaattinen, teorialähtöinen sosiaalisen vuorovaikutuksen analysointi. Tässä vuorovaikutuksessa rakennetaan merkityksiä, neuvotellaan normeja vakuuttaville kommenteille ja perusteluille sekä hankitaan henkilökohtaisia kokemuksia matematiikan teoriasta. Työpaja on englanninkielinen.



Tilastrofi
(Jenni Räsänen, Helsingin yliopisto, & Hannu Korhonen, Helsingin kaupunki)

matematiikka
alakoulu yläkoulu

Tilastrofi on kouluille suunnattu toimintamalli, joka auttaa lasten kokeman arjen näkyväksi tekemisessä tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Työpajassa tutustutaan Tilastrofi-sivuston käyttöön.



Tutkielman ja projektityön ohjaaminen – TuKoKe-kokemuksia
(Merike Kesler, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry, & Tuula Pihlajamaa, Tekniikan Akateemiset ry)

biologia fysiikka kemia maantiede matematiikka ohjelmointi ympäristöoppi
varhaiskasvatus alakoulu yläkoulu lukio

Mikä tekee tutkielmasta ja projektista kiinnostavan? Millaiset työt menestyvät katselmuksissa? Mitä ohjaaja voi tehdä? Mitä oppilas voi tehdä? Työpajassa pohditaan ohjaajan merkitystä tutkielman prosessissa. Lisäksi saa vinkkejä oppilaiden motivointiin ja ohjaajuusprosessin rakentamiseen.



Tutkimuksellisia töitä biologian opiskeluun
(Justus Mutanen, Helsingin yliopisto)

biologia kemia ympäristöoppi
alakoulu yläkoulu lukio

Työpajassa tutustutaan tutkimuksellisiin töihin, joita voi toteuttaa peruskoulun ja lukion opetuksessa. Lisäksi työpajassa toteutetaan tutkimuksellinen oppilastyö, jossa tehtävänä on tutkia lämpötilan vaikutusta entsyymin toimintaan. Lopuksi pohditaan omien tutkimustöiden kehittämistä opetukseen.

Esitysdiat »



Tutkimus ohjelmointileiritoiminnan vaikuttavuudesta: miksi tiedekasvatus on erityisesti tytöille tärkeää
(Emilia Hjelm, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
alakoulu yläkoulu lukio

Esityksessä kerrotaan Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen Linkki-resurssikeskuksen kesäleireillä tehdystä pro gradu -tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten ohjelmointiopetusta pitäisi suunnitella sekä minkälainen vaikutus on oppijan iällä, motivaatiolla ja sukupuolella. Lisäksi tarkasteltiin ohjelmointileiritoiminnan vaikuttavuutta.



TVT lukion fysiikan opetuksessa
(Riitta Salmenoja, Loimaan kaupunki)

fysiikka
lukio

Mitä uusi opetussuunnitelma ja sähköinen yo-koe edellyttävät tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöltä? Käytännön esimerkkejä lukion fysiikan kursseille.



TVT:n käyttö kemian kokeellisessa opetuksessa
(Veli-Matti Ikävalko, Helsingin yliopisto)

kemia
alakoulu yläkoulu lukio

Workshopissa tutustutaan eri tietokoneavusteisiin työskentelytapoihin kemian opetuksessa. Tuokion aikana rakennetaan myös tee-se-itse kolorimetri.



Veden matka -elokuva
(käsikirjoitus: Jouko Rikkinen, Toni Laine & Petri Pellikka)

Dokumenttielokuva Veden matka lennättää katsojan Kenian Taitavuorille vuorenhuippujen sumumetsistä tihkuvien purojen, hakattuja rinteitä nuolevien maastopalojen ja paahteisella tasangolla pystyyn kuivuvan maissin äärelle. Elokuva seuraa veden ikiaikaista kiertokulkua ja satokausien vaihtelua alueella, jolla ilmastonmuutos kiristää uhkaavasti otettaan. Elokuva asiasisältö perustuu suomalaisten ja paikallisten Itä-Afrikassa yhdessä toteuttamien tutkimushankkeiden tuloksiin, mutta se lähestyy aihettaan elokuvan keinoin ja Taitan asukkaiden arkielämän kautta. Taitavuorten alue on monessa suhteessa erinomainen esimerkki niistä ympäristönmuutoksista, jotka nyt vaikuttavat satojen miljoonien ihmisten elämään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Veden matka kertoo maankäytön muutosten vaikeuksista trooppisen vuoristoalueen vesivaroihin ja sitä kautta ihmisten toimeentuloon – ei ainoastaan vuorten rinteillä vaan myös ympäröivillä tasangoilla. Ympäristönmuutoksen syyt ja seuraukset valottuvat Taitan asukkaiden oivaltavissa ja koskettavissa puheenvuoroissa, ääneen pääsevät muun muassa sateiden oikkuja perhetilallaan tarkkaileva maanviljelijä, oppilaiden terveydentilasta huolestunut opettaja, uuden ja vanhan elämäntavan eroja esi-isiensä pääkallojen edessä pohtiva kylänvanhin sekä Taitan luonnonmetsiä ruohonjuuritasolla suojellut metsähallinnon virkamies ja aktivisti. Elokuvan loppupuolella viitataan kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja kehitysavun rooliin ympäristönmuutoksen seurausten helpottamisessa, mutta kaikki elokuvassa esiintyvät henkilöt ovat Taitavuorten paikallisia asukkaita. Dokumenttielokuva on kuvattu Keniassa vuosina 2014 ja 2015. (Katso elokuvan traileri.)



Visuaalinen ohjelmointi tabletille AppInventorilla yläkoulussa
(Jenna Tuominen, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
yläkoulu

AppInventorilla tabletille ohjelmointi on tehty helpoksi nuorille. Komennot ovat englantia, mutta niitä voi helposti yhdistellä palikoina toisiinsa. Myös ohjelman ulkonäön suunnittelu on otettu mukaan. Työpajassa osanottajat pääsevät kokeilemaan AppInventorin käyttöä.



Yksilöllisen oppimisen malli biologian oppimisessa ja opetuksessa
(Markus Mäenpää, Oulun yliopisto)

biologia
yläkoulu lukio

Miten vastata uusien opetussuunnitelmien haasteisiin? Miten lisätä osallistavaa, toiminnallista ja oppilaskeistä opetusta? Miten rakentaa yhteisöllinen ja yksilöä kunnioittava oppimiskulttuuri? Tässä vuorovaikutteisessa työpajassa esitellään pro gradu -tutkimuksen pohjalta Pekka Peuran kehittämän yksilöllisen oppimisen mallin käyttöä ja siitä saatuja kokemuksia yläkoulun sekä lukion biologian oppimisessa ja opetuksessa. Pajassa käsitellään myös yksilöllisen oppimisen mallin teoreettista taustaa, mutta pääpaino on konkreettisissa ja käytännönläheisissä esimerkeissä. Lisäksi työpajassa tutustutaan oppimispolkuihin ja aikaa on varattu runsaasti kysymyksille sekä yhteiselle keskustelulle ja pohdinnalle. Uusi oppimiskulttuuri rakennetaan yhdessä!



Yli miljoona tehtyä ohjelmointitehtävää!
(Arto Vihavainen, Helsingin yliopisto)

ohjelmointi
yläkoulu lukio

Helsingin yliopisto ja muut huikeat yhteistyökumppanit tarjoavat kaikille avoimia ohjelmointikursseja osoitteessa mooc.fi. Pelkästään HY:n tarjoamilla kursseilla on ollut jo yli 20 000 osallistujaa, jotka ovat yhteensä ratkaisseet yhdessä yli miljoona ohjelmointiongelmaa. Esityksessä puhutaan kurssien pedagogisesta taustasta, pohditaan miten avoimet kurssit auttavat tutkijaa, ja katsotaan miltä se näyttää kun tuhannet tekevät tehtäviä samaan aikaan.