Sisällys
2. Valtakunnallinen tehtävä vakiinnutti verkostoa
5. Lyhyt katsaus vuoteen 2017 eri LUMA-keskuksissa
6. Toiminnassa mukana (aakkosjärjestyksessä)
1. Johtajan tervehdys

LUMA-keskus Suomi juhlisti itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta 2017 monipuolisesti ja näyttävästi mm. kansallisen ja kansainvälisen StarT-gaalan sekä juhlavuoden Suomen lippu -haasteen kautta.
Innostusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan sekä tukea niiden elinikäiseen oppimiseen tarjottiin edelleen niin lapsille, nuorille ja perheille vapaa-ajalla kuin päiväkodeille, kouluille ja muille oppimisyhteisöille sekä niiden opetushenkilöstölle.
Toiminnassa yhä keskeisempänä oli tutkimus sekä toiminnan kehittäminen uusimman tutkimustiedon pohjalta.
Toimintojen tavoittavuus pysyi ennallaan aikaisempiin vuosiin nähden. Vuoden 2017 aikana eri kohderyhmiä Suomessa ja ulkomaillakin tavoitettiin kaiken kaikkiaan hyvin; kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria perheineen sekä opettajia, opettajaksi opiskelijoita, tutkijoita ym.
Kaikkiaan verkoston toiminnassa oli palkattua henkilöstöä vuonna 2017 mukana lähemmäs kaksi sataa. Toiminnassa mukana olleiden opiskelijoiden määrä lähestyi tuhatta.
Lämmin kiitos kaikille LUMA-keskus Suomen toimijoille, yhteistyötahoille sekä rahoittajille. Yhdessä olemme enemmän!
Helsingissä 25.5.2018
prof. Maija Aksela
johtaja
2. Valtakunnallinen tehtävä vakiinnutti verkostoa

Vuodesta 2016 alkaen LUMA-keskus Suomessa ovat olleet mukana kaikki 12 suomalaista tiede- ja teknologiayliopistoa, ja verkostoon on kuulunut 13 alueellista LUMA-keskusta.
Verkoston toiminta vakiintui vuoden 2017 alusta merkittävästi, kun verkosto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtakunnallisen tehtävän ja sen tuoman 700 000 euron vuotuisen rahoituksen yliopistojen tulossopimuskaudelle 2017–2020.
Verkoston johtokunta on jakanut tehtävän kuudeksi osa-alueeksi
- Kansainvälisen yhteistyön lisääminen vahvistaa rahoituksen saamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa
- Lapsille ja nuorille tarjottavat non-formaalit tiedekasvatusaktiviteetit ja formaalit verkkokurssit mm. tukevat korkeakoulujen opiskelijarekrytointia pitkäjänteisesti
- LUMA-alojen opetukseen ja LUMA-toimintaan liittyvä tutkimus tuo arvokasta tietoa mm. toiminnan kehittämiseksi ja alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi
- LUMA-keskus Suomen ja sen taustayliopistojen koulutustoiminta kehittää LUMA-aineita opettavien opettajien ammatillista osaamista ehyenä jatkumona
- StarT tukee LUMA-aineiden opiskelua ja LUMA-alojen pariin innostamista eri asteiden oppimisyhteisöissä sekä lasten ja nuorten vapaa-ajallakin
- Tiede- ja teknologialuokilla on monissa LUMA-keskuksissa keskeinen asema fyysisten toimintojen ”infrastruktuurina”
Verkostossa mukana olevat yliopistot/LUMA-keskukset ovat valinneet lähtökohdistaan käsin osa-alueet, joihin panostavat, ja asettaneet niille vuotuiset tavoitteensa alkuvuodesta. Loppuvuodesta niiden saavuttamista on arvioitu ensin itsearvioinnilla ja sittem kahden muun keskuksen antamalla kehittävällä vertaisarvioinnilla.
Yliopistot/keskukset ovat vuoden 2017 aikana alkaneet profiloitua LUMA-toiminnassa kukin omiin strategioihinsa perustuville vahvuusaloilleen, tavoitteena tuottaa koko verkostoa palvelevaa uutta osaamista LUMA-aineissa omista lähtökohdistaan käsin.
Rahoituksen turvin mm. jokaiseen LUMA-keskukseen on rekrytoitu vähintään osa-aikainen koordinaattori ja ainakin määräaikaisesti 31.12.2020 saakka.
2.1. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen vahvistaa rahoituksen saamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa
Kansainvälinen vuorovaikutus oli vilkasta. LUMA-keskus Suomi liittyi jäseneksi eurooppalaiseen EU STEM Coalition -verkostoon, jonka tavoitteena on saada kansallinen LUMA-alan strategia jokaiseen Euroopan Unionin jäsenvaltioon. LUMA-keskus Suomi jatkoi jäsenenä myös Science on Stage Europe -verkostossa.
Kansainvälisen yhteistyön huippukohtana solmittiin Beijing Normal Universityn kanssa lokakuussa yhteistyösopimus LUMA China Centerin perustamisesta.
Eurooppalaisen LUMA-aineiden opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseen tähtäävä LINKS-hanke jossa LUMA-keskus Suomi on mukana, jatkui aktiivisesti.
2.2. Lapsille ja nuorille tarjottavat non-formaalit tiedekasvatusaktiviteetit ja formaalit verkkokurssit mm. tukevat korkeakoulujen opiskelijarekrytointia pitkäjänteisesti
Lapsille, nuorille ja koko perheille tarjottavat non-formaalit toimintamuodot jatkoivat suosiotaan. Esimerkiksi tiede- ja teknologialeirejä järjestettiin eri puolilla maata kaikkiaan noin 60, pääasiassa kesäkaudella.
Vuoden 2017 aikana suunniteltiin, rakennettiin ja avattiin valtakunnallinen tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjaamisen verkkokurssi, jossa korkeakoulujen opiskelijat ja kaikki muutkin kiinnostuneet (kuten työelämässä jo olevat opettajat, kerho- ja leiri-ohjaajat, harrasteryhmien ohjaajat, tai vaikkapa lukiolaiset) voivat saada perusvalmiudet erityyppisten aktiviteettien ohjaamiseen.
Myös virtuaalisen tiede- ja teknologiakasvatustoiminnan kehittäminen jatkui aktiivisena. Vuoden aikana kehitettiin ja toteutettiin kaikille avoimet StarT Go Edu! -virtuaalikerhot sekä suomeksi että englanniksi.
2.3. LUMA-alojen opetukseen ja LUMA-toimintaan liittyvä tutkimus tuo arvokasta tietoa mm. toiminnan kehittämiseksi ja alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi
Toiminnan tutkiminen sekä toiminnan kehittäminen tutkimukseen perustuen, kuin myös uusien pedagogisten innovaatioiden kehittäminen tutkimuksen kautta jatkuivat voimakkaina.
Suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä tapahtui osana kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia hankkeita. Keskeisimpiä verkoston piirissä vuonna 2017 valmistuneita tutkimusartikkeleja, yleisartikkeleita, opinnäytetöitä ja muita julkaisuja on koottu luetteloksi.
Verkostolle laadittiin myös toimenpideohjelma tutkimus- ja kehittämistoiminnan edelleen vahvistamiseksi.
Kansainvälisessä LUMAT-lehdessä julkaistiin yksi numero, sisältäen yhteensä neljä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Konferenssien, symposiumien ja seminaarien proceedingseihin keskittyvässä LUMAT-B-lehdessä julkaistiin neljä numeroa, sisältäen lähes 40 artikkelia tai vastaavaa.
2.4. LUMA-keskus Suomen ja sen taustayliopistojen koulutustoiminta kehittää LUMA-aineita opettavien opettajien ammatillista osaamista ehyenä jatkumona
LUMA-keskus Suomen vuoden päätapahtuma Valtakunnalliset LUMA-päivät 2017 opettajille, opettajaksi opiskeleville, opettajankouluttajille, opetuksen tutkijoille ja kehittäjille sekä sidosryhmille ja samalla kansainvälinen International LUMAT Symposium 2017 alan tutkijoille ja kehittäjille toivat noin 330 alan toimijaa yhteen Helsinkiin 22.–24.5.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa LUMA SUOMI -ohjelmassa siirryttiin levittämisvaiheeseen. Kaksikielinen kehittämisohjelma tukee opettajia vuonna 2016 voimaan tulleiden valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. Esi- ja perusopetuksen opettajien kouluttaminen tutkimuspohjaisesti kehitettyjen pedagogisten innovaatioiden hyödyntämiseen käynnistyi. Maksuttomat koulutukset alkoivat syksyllä. Laajan koulutustarjonnan (lähes 40 uutta pedagogista innovaatiota) maantieteellisen tavoittavuuden varmistamiseksi rekrytoitiin pelkästään siihen keskittyvä koordinaattori.
2.5. StarT tukee LUMA-aineiden opiskelua ja LUMA-alojen pariin innostamista eri asteiden oppimisyhteisöissä sekä lasten ja nuorten vapaa-ajallakin
Vuonna 2016 käynnistetyn, mm. uudistuneiden perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin ensimmäinen toteutuskausi huipentui ensiksi eri puolilla Suomea keväällä järjestettyihin alueellisiin StarT-festivaaleihin (9 kpl) ja sitten Helsingissä 23.5. järjestettyyn kansalliseen ja kansainväliseen StarT-gaalaan.
Gaalassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen palkitsi kansainvälisesti ansioituneimmat lasten/nuorten oppimisprojektit ja oppimisyhteisöjen hyvät opetuskäytänteet. Gaalaan osallistui satoja ihmisiä paikan päällä ja gaalasta oli suora verkkolähetys koko maailmaan.
Ensimmäisellä toteutuskaudella Suomesta raportoitiin 220 oppimisprojektia ja lähes 70 hyvää opetuskäytännettä. Muualta maailmasta raportoitiin 241 oppimisprojektia ja reilut 90 hyvää opetuskäytännettä.
Syksyllä StarT-toimintaan liittyen toteutettiin Suomen lippu -haasteen. Itsenäisyyden juhlavuotena tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi StarT-toiminnan suojelijana.
2.6. Tiede- ja teknologialuokilla on monissa LUMA-keskuksissa keskeinen asema fyysisten toimintojen ”infrastruktuurina”
Suosittu tiede- ja teknologialuokkatoiminta vahvistui alueellisesti, kun Solu avasi ovensa Lahdessa ja Aurora perustettiin Rovaniemelle. Vuoden lopulla tiede- ja teknologialuokkia toimi kaikkiaan 15 eri puolilla maata.
Verkoston piirissä vahvistettiin luokkatoiminnan kehittämisyhteistyötä.

3. Toimintojen tavoittavuus
Tiivistelmä toiminnoilla tavoitettujen henkilöiden määristä on seuraavassa taulukossa.
Suomessa | ulkomailla | |
hlöä | hlöä | |
Suora tarjonta 0-6-vuotiaille | 383 | 0 |
Suora tarjonta 7-15-vuotiaille | 9 622 | 247 |
Suora tarjonta 16-19-vuotiaille | 3 360 | 59 |
Suora tarjonta lasten/nuorten huoltajille | 335 | 0 |
Suora tarjonta koko perheille sekä kaiken ikäiselle suurelle yleisölle | 3 856 | 0 |
Tarjonta oppimisyhteisöille (päiväkodit, peruskoulut, lukiot ym.) | 33 101 | 660 |
Tarjonta kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle ym. asiantuntijoille | 10 023 | 70 |
Yhteensä | 60 680 | 1 036 |
Tämän lisäksi toiminnan esittelyillä ja edustamisella Suomessa/maailmalla tavoitettiin reilut 4 500 hlöä. Kohokohtina kansainvälisistä vierailuista voidaan nostaa Etelä-Korean opetusministeriön delegaation vierailu 18.8. ja Singaporen opetusministeriön vierailu 4.9. ja kotimaisista vierailuista eduskunnan sivistysvaliokunnan tutustumisvierailu 7.11.
(Lukijan tulee huomata, että henkilömääriin mukaan laskettuja henkilöitä ei ole voitu yksilöidä, vaikka eri toimintojen kautta on käytännössä tavoitettu samojakin henkilöitä.)

4. Hallinnollisia tapahtumia
LUMA-keskus Suomen johtokunta kokoontui neljästi; tammikuussa ja toukokuussa Helsingissä, syyskuussa sähköpostitse ja marraskuussa Vantaalla.
Kansallinen LUMA-neuvottelukunta, joka toimii LUMA-keskus Suomen johtokunnan neuvoa-antavana keskustelufoorumina, kokoontui Valtakunnallisten LUMA-päivien yhteydessä Helsingissä toukokuussa. Loppuvuodesta neuvottelukunnan kokoonpanoa tarkistettiin ja laajennettiin.
Kansallinen LUMA-aineiden opettajankoulutuksen foorumi kokoontui Helsingissä toukokuussa ja Rovaniemellä marraskuussa.
5. Lyhyt katsaus vuoteen 2017 eri LUMA-keskuksissa
Monessa keskuksessa tapahtui henkilöstöuudistuksia.
Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus
Helsingin yliopisto vahvisti vuonna 2003 alkanutta tiedekasvatustoimintaansa yhdistämällä yliopiston LUMA-keskuksen ja AinO-keskuksen vuoden alussa Tiedekasvatuskeskukseksi. Monitieteisen toiminnan on tarkoitus vähitellen laajentua kattamaan kaikki yliopiston tieteenalat. Kohokohtina voidaan nostaa keskuksen avajaiset ystävänpäivänä sekä koko verkoston päätapahtumakokonaisuuten sisältynyt StarT-gaala yliopiston juhlasalissa toukokuussa.
Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus
Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus jatkoi toimiviksi havaittuja käytänteitään pyörittämällä tiedeluokan toimintaa, aktiivisella osallistumisella tiedetapahtumiin (esim SciFest ja StarT) ja järjestämällä opettajien täydennyskoulutuksia esimerkiksi LUMA Suomi –kehittämishankkeisiin liittyen. Kansainvälistä ulottuvuutta lisäsi esimerkiksi aktiivinen osallistuminen viiden maan LINKS-hankkeeseen sekä hankkeiden ja toimintojen esittely ESERA-konferenssissa Dublinissa. Uutena menestyksekkäänä toimintona toteutettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa Tiedekaruselli, jonka tiimoilta vierailtiin jokaisessa Joensuun päiväkodissa pitämässä tiedepajaa esikoululaisille.
Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus
Kohokohtina voidaan nostaa esille suositut peruskoulu- ja lukiolaisten tiedeluokkavierailut, StarT-festivaali maaliskuussa sekä Kokkola Material Week:in yhteydessä järjestetyt yleisötilaisuudet ja opettajavierailut suurteollisuusalueen yrityksiin yhdessä KIP Oy:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Keskukselle kutsuttiin oma ohjausryhmä, joka koostuu alueen koulutusorganisaatioiden, Kokkolan kaupungin ja teollisuuden edustajista.
Keski-Suomen LUMA-keskus
Vuoden kohokohtina olivat mm. ensimmäistä kertaa järjestetty tiedetempaus kauppakeskuksessa, osallistuminen KEOS-tapahtumaan sekä edustaminen koko verkoston puolesta valtakunnallisilla OPO-päivillä. Keskukselle perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluu yliopiston ainelaitosten edustajia, MAOLin ja BMOLin edustajat, JAMKin edustaja sekä Keski-Suomen sivistysjohtajien edustaja. Joukkoon saatiin vahvistukseksi myös kolmas koordinaattori.
Lounais-Suomen LUMA-keskus
Vuoden kohokohtina voidaan nostaa esille Lasten yliopiston tiedeleirit sekä toimintapäivä kemian laitoksella, Turun messuille osallistuminen, MAOL:n syyspäivien järjestelyt sekä Tekniikan päivien Turun aluetapahtuman, mm. koululaispäivän järjestelyt.
LUMA-center Åbo Akademi
LUMA-keskus Suomen piirissä keskuksella oli päävastuu ruotsinkielisestä toiminnasta ja viestinnästä. Keskus toimi kiinteästi Resurscenterin (Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan) kanssa, jolla on vakiintuneet verkostot oppilaitoksiin Suomen kaksikielisillä alueilla.
LUMA-keskus Aalto
Keskus laajensi toimintaansa rekryämällä yliopiston kaikista korkeakouluista koordinaattorit kehittämään sisältöjä sisältöjä ja toimintoja laaja-alaisesti. Vuoden lopulla alettiin työstämään nimen vaihdosta Aalto-yliopisto Junioriksi. Kohokohtina voidaan nostaa matematiikan ja taiteen alalla vierailutoiminnan käynnistäminen, olemassaolevien aktiviteettien uudistaminen, leiri- ja kerhotoiminnan käynnistäminen tiede- ja teknologialuokassa, Matikka-akatemian käynnistäminen, tiede- ja teknologialuokan remontointi ja muutto uusiin tiloihin sekä varustaminen.
LUMA-keskus Lappi
Vuoden aikana keskuksen toiminta laajentui mm. kahdella uudella kesäleirillä. Erityisesti kehitettiin uuden tiedeluokan tarjontaa. Yhteistyötä käynnistettiin mm. kaupunginkirjaston ja saamelaiskäräjien kanssa.
LUMA-keskus Pohjanmaa
Keskuksen toiminnan vakiinnuttamista jatkettiin aktiivisesti. Keskus liittyi mukaan LUMA SUOMI -ohjelman toteutukseen.
LUMA-keskus Saimaa
Edellisvuonna käynnistetty LUMA-teknologiakerho jatkoi toimintaansa laajenevilla sisällöillä. Robotiikka- ja Arduino-teemat saivat loppusyksystä rinnalleen mm. 3D-mallinnusta. Kevään StarT-festivaali tarjosi runsaasti ohjelmaa arviolta 300 lapselle. Kurssitoiminnan lippulaiva Lukiomatematiikkaan valmistava kesäkurssi laajeni, kun Lappeenrannan kurssin lisäksi opetusta tarjottiin myös Kouvolassa ja Turussa. Yksi vuoden kohokohdista oli LUT-kunniatohtori Jamie Hynemanin vierailu Lappeenrannan kurssilla, yli sadan 9.-luokkalaisen luennolla.
Oulun yliopiston LUMA-keskus
Keskus järjesti toimintaa aiempien vuosien tapaan, yhteistyössä yliopiston tutkinto-ohjelmien kanssa. Opettajien täydennyskoulutuksia sekä muita opettajille ja opinto-ohjaajille suunnattuja tapahtumia järjestettiin yhdessä mm. Oulun kaupungin ja MAOL Oulun seudun kanssa.
Päijät-Hämeen LUMA-keskus
Kohokohtina voidaan tuoda esiin erityisen menestyksellinen StarT-toiminta keskuksen toiminta-alueella: Upeat, kaksipäiväiset StarT-festarit Lahden Sibeliustalolla, ja Lahden palkitseminen Suomen aktiivisimpana kuntana StarT-toiminnassa. Keskeinen tapahtuma oli myös Tiedeluokka SOLUn valmistuminen Niemen yliopistokampukselle, sinne sisältöjen ja vierailutoiminnan suunnittelu sekä toiminnan käynnistäminen.
Tampereen LUMATE-keskus
Tärkeänä uutena avauksena voidaan nostaan esille aloitettu yhteistyö Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Keskuksen toimintaa saatiin vahvistettua vakinaisella koordinaattorilla.
6. Toiminnassa mukana (aakkosjärjestyksessä)

Hallinto
Essi Purhonen – StarT-projektipäällikkö, kansainväliset asiat
Lauri Vihma – johdon hallinnollinen tuki
Maija Aksela – johtaja
Outi Haatainen – StarT-projektipäällikkö, kansalliset asiat
Saara Lehto – koordinaattori, LUMA SUOMI -ohjelma, 1.9. alkaen
Sakari Tolppanen – päätoimittaja, LUMAT
Topias Ikävalko – hankeavustaja, Yhteisölliset tutkimusperustaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa LUMA-ekosysteemissä
Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus
Ada-Maaria Hyvärinen – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Aino Haavisto – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Anne Kivistö – tutkimusavustaja, 1.9.–30.11.
Anni Järvenpää – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Arttu Ylhävuori – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Emma Karjalainen – matematiikan tiedekasvatuksen kerhokoordinaattori
Emma Myllyrinne – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Essi Purhonen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Fanny Kytölä – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Hanna Aarnio – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Heidi Venho – kemian tiedekasvatuksen koordinaattori, 1.6.–31.8.
Henri Tunturi – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Iikka Hauhio – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Iisa Rautiainen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Jaakko Turkka – videoviestintäavustaja
Jenna Tuominen – tietojenkäsittelytieteen tiedekasvatuksen koordinaattori
Jenni Räsänen – matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori
Joona Kontinen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Juha Oikkonen – varajohtaja
Julia Halonen – tiedekasvatuksen yleiskoordinaattori
Julius Uusinarkaus – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Justus Mutanen – biologian tiedekasvatuksen koordinaattori
Krista Väänänen – Linkki-tiedeluokan ohjaaja, 31.8. saakka
Laura Lahti – humanististen aineiden tiedekasvatuksen yliopisto-opettaja, 21.11. alkaen osa-aikaisesti
Lauri Vihma – johdon hallinnollinen tuki
Leo Pynnönen – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Maija Aksela – johtaja
Markus Jylhä – maantieteen tiedekasvatuksen koordinaattori
Matias Jääskeläinen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Meri Mikkola – tutkimusavustaja
Merike Kesler – pienten lasten tiedekasvatuksen koordinaattori
Miikka de Vocht – fysiikan tiedekasvatuksen koordinaattori, 31.7. saakka
Minja Lahdelma – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Neo Lehtola – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Noora-Kaisa Rantanen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Pihla Toivanen – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Pipsa Blomgren – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja, 31.5. saakka; kemian tiedekasvatuksen koordinaattori, 1.9. alkaen
Salla Merenheimo – tutkimusavustaja, 1.9.–30.11.
Sami Sarsa – Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Tanja Luostari – kemian tiedekasvatuksen koordinaattori, 31.5. saakka
Tapio Rasa – fysiikan tiedekasvatuksen koordinaattori, 1.9. alkaen
Terhi Närhi – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Toni Silvennoinen – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Tuuli Holttinen – humanististen aineiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Veera Sinikallio – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Vilja Kämppi – Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Virpi Sumu – tietojenkäsittelytieteen tiedekasvatuksen koordinaattori
Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus
Anssi Tapanen – tuntiopettaja, tiedekaruselli
Elsa Inkilä – tuntiopettaja, tiedekaruselli
Jenny Kolström – tutkimusavustaja
Jesse Hietala – nuorempi tutkija
Kirsi Ikonen – nuorempi tutkija
Lotta Sundelin – tuntiopettaja, tiedekaruselli
Mervi Asikainen – johtaja, 1.8. alkaen
Mikko Kesonen – tutkijatohtori
Milla Jakonen – tuntiopettaja, tiedekaruselli
Pekka E. Hirvonen – johtaja, 31.7. saakka
Risto Leinonen – koordinaattori/tutkijatohtori
Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus
Ismo Hakala – johtaja
Pentti Impiö – koordinaattori
Tiina Ylä-Kero – koordinaattori
Keski-Suomen LUMA-keskus
Anna-Leena Kähkönen – koordinaattori, 4.9. alkaen
Anniina Koliseva – koordinaattori
Jan Lundell – johtaja
Lassi Pyykkö – koordinaattori
Piia Nuora – tutkijatohtori
Tommi Kärkkäinen – varajohtaja
Lounais-Suomen LUMA-keskus
Erkki Sutinen – johtaja
Jaakko Lamminpää – projektitutkija
Jaani Paski – erikoistutkija, toiminnan koordinointi
Katja Puutio – projektitutkija
Laszlo Major – toiminnan johtaja
Sanna Mäki – yliopisto-opettaja
Veli-Matti Vesterinen – yliopisto-opettaja, OpiLUMA-laboratorion koordinointi
Lisäksi kuusi opiskelijaa ohjaajina koulutusviennissä ja Lasten yliopiston leireillä.
LUMA-center Åbo Akademi
Ann-Catherine Henriksson – koordinator för Nordic ESERO/Svenskfinland
Ann-Sofie Leppänen – koordinator
Bengt-Johan Skrifvars – verksamhetsledare
Katarina Drugg – koordinator för LUMA FINLAND -utvecklingsprogram / ekonomi
Ronald Österbacka – ordförande för styrgrupp
Tina Engblom – administrativt ansvarig
LUMA-keskus Aalto
Charlie Zhang – assistentti
Heidi Nordström – assistentti
Henrika Granbohm – CHEM-koordinaattori
Heta Närhi – ELEC-koordinaattori
Ilkka Tittonen – johtaja
Joonas Kähkönen – ENG-koordinaattori
Kasperi Mäki-Reinikka ARTS-koordinaattori
Marika Hellman – ARTS-koordinaattori
Onni Virtanen – assistentti
Pirjo Putila – suunnittelija
Pyry Vikberg – assistentti
Riikka Kangaslampi – SCI-koordinaattori
Sanni Lääperi – assistentti
Tiia Tervamäki – assistentti
Veli-Matti Ikävalko – koordinaattori
Ville Klar – ENG-koordinaattori
LUMA-keskus Lappi
Anna-Maija Partanen – johtaja
Jonna Katajamäki – Arktisen keskuksen kouluvierailuvastaava
Minna Korhonen – koordinaattori
Pieti Tolvanen – nuorempi tutkija
LUMA-keskus Pohjanmaa
Jaakko Yli-Ojanperä – johtaja
Leena Lavonen – koordinaattori, 5.6.–30.8.
Petri Välisuo – koordinaattori, 1.9.–31.12.
LUMA-keskus Saimaa
Johanna Naukkarinen – varajohtaja
Leena Ikonen – koordinaattori / LUT
Otto Salminen – osa-aikainen teekkariassistentti, kesätyöntekijä
Päivi Porras – koordinaattori / Saimaan amk
Roosa Perälä – tuntiopettaja, kesätyöntekijä (LMVKK)
Virpi Junttila – johtaja
Lisäksi tuntiopettajia mm. työpaja- ja kerho-ohjaajina.
Oulun yliopiston LUMA-keskus
Heli Vaara – suunnittelija, 31.7. saakka
Jouni Pursiainen – johtaja
Kati Kyllönen – suunnittelija
Pasi Terästi – suunnittelija, 1.8.–31.12.
Peter Hästö – varajohtaja, 31.8. saakka
Sari Harmoinen – varajohtaja, 1.9. alkaen
Päijät-Hämeen LUMA-keskus
Jarkko Lampiselkä – johtaja
Noora Kivikko – asiantuntija
Tarja Kariola – koordinaattori
Tampereen LUMATE-keskus
Esa Räsänen – johtaja
Jorma Joutsenlahti – varajohtaja
Laura Salkonen – koordinaattori
Nina Ylimäki – harjoittelija (2,5 kk)
Susanna Petäjistö – toiminnanjohtaja
Lisäksi 12 tuntiopettajaa aktiviteettien ohjaajina.