Millennium Youth Prize 2022

Läs mer om tävlingen på svenska.

Kansainvälinen Millennium Technology Prize eli Millennium teknologiapalkinto etsii elämäämme parantavia teknologisia innovaatioita. Tästä inspiroituneena Tekniikan Akatemia-säätiö, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja LUMA-keskus Suomi järjestävät neljättä kertaa kilpailun 19-vuotiaille ja sitä nuoremmille innovaattoreille.

Yliopistojen professorit antavat nuorten selvitettäviksi kolme erilaista globaalia kestävän kehityksen haastetta. Kilpailuun osallistujien tulee esittää uusia, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja näihin haasteisiin.

Työt voivat olla kirjallisia selvityksiä, videoita, prototyyppejä tai niiden yhdistelmiä. Kilpailuun osallistuvia töitä arvioidaan niiden mielikuvituksellisuuden, luovuuden, innovatiivisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Lisäksi töissä tuli näkyä tieteellinen ajattelu ja tutkimusprosessin hallinta.

Kilpailun kolmelle parhaalle osallistujalle/tiimille on luvassa 5 000, 3 000 ja 2 000 euron rahapalkinnot. He pääsevät myös tapaamaan vuoden 2022 Millennium Technology -palkinnon voittajaa.

Mikä: Millennium Youth Prize nuorille, kansainvälisen Millennium teknologiapalkinnon juniorversio. Finalistit valitsee Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tekniikan Akatemian säätiön koostama asiantuntijaraati.
Kenelle: Kilpailuun voivat osallistua vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneet.
Miksi: Haluamme innostaa nuoria teknologian ja innovaatioiden pariin. Nuoret ovat avainasemassa paremman tulevaisuuden rakentamisessa uudenlaisen ajattelunsa ansiosta. Globaaleihin haasteisiin on olemassa moninaisia ratkaisuja.

#MillenniumTechnologyPrize #MillenniumYouthPrize

Kilpailun aikataulu

Liity tästä virtuaalityöpajaan.

  • 8.1.2023 on lopullisten kilpailutöiden viimeinen palautuspäivä
  • 27.1.2023 järjestetään kilpailun finaali Helsingissä, jossa julkistetaan myös voittajat

Kokemuksia kilpailusta

”Kilpailuun osallistuminen oli innostavaa, pääsin pohtimaan itseäni kiinnostavaa kysymystä ja harjoittelemaan oman idean esittämistä. Saimme ideastamme myös kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta.”

Vuoden 2018 voittaja Suvi Laitinen
Lue lisää

”Kokemus oli opettavainen ja hyvä kaikin puolin. Kilpailutyömme aiheeksi valikoitui Alzheimerin taudin hoito, sillä se kiinnosti molempia ja molemmat olimme nähneet vierestä, mitä tauti tekee ihmiselle.”

Vuoden 2018 voittaja Lena Maula

Haasteet

Kuva muovipulloista. Polymeerimateriaaleilla voidaan korvata esimerkiksi perinteisiä muoveja.

Haasteen antajan kuvaus

Professori Jukka Seppälä.

Professori Jukka Seppälä on tutkija polymeeriteknologian alalla Aalto-yliopistossa. Tutkimusryhmän painopistealueina ovat: uudet polymerointireaktiot ja polymeerien valmistus, polymeerimateriaalien rakenteiden ominaisuuksien väliset riippuvuudet, sekä biopohjaiset ja biohajoavat polymeerit. Niillä voidaan korvata perinteisiä muoveja tai niillä voi olla käyttökohteita lääketieteessä ja farmasiassa.

Haasteen taustaa

Materiaalien kulutus maapallolla on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana hurjaa vauhtia. Materiaalivirtojen alkulähteet, tuotanto, käyttö sekä loppusijoitus vaativat uudenlaista tarkastelua, jotta pääsemme kohti kestävää tulevaisuutta. Luovilla ratkaisuilla, joissa on uudenlaista ajattelua, tavoitteiden saavuttamisessa onnistutaan. Suomessa ja maailmalla ratkaisuja kehitetään esimerkiksi monialaisesti yhdistelemällä kemiaa, materiaalitiedettä, fysiikkaa, teknologiaa, muotoilua ja taloustiedettä. Koska fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tulisi vähentää, niin uusiutuvat materiaalit nousevat keskiöön. Kiertotalous voisi olla yksi hyvä lähestymistapa haasteeseen, jossa tuotteiden elinkaarta ja käyttöä mietitään kokonaisuutena jo etukäteen. 

Haastetta tulevaisuuden hyvistä biomateriaaleista ja tuotteista voi lähestyä esimerkiksi seuraavin apukysymyksin:

  • Mistä ne voitaisiin valmistaa, miten niitä tulisi käyttää, miten kierrätys toteutuisi parhaiten?
  • Millaisia ominaisuuksia niillä pitäisi olla tulevaisuudessa?  
  • Mikä olisi hyvä tuote niistä tehtynä, millaisia olisivat esimerkiksi tulevaisuuden pakkaukset?
  • Biomuovit. Biohajoavuus vs. pitkäaikainen kestävyys?
  • Kenties lääketieteessä on suuria mahdollisuuksia?



Suuri kasvihuone, jossa kasvaa tomaatteja. Kasvihuonekasvatuksessakin tarvitaan lannoitteita.

Haasteen antajan kuvaus

Professori Jukka Rintala.Prosessori Jukka Rintala työskentelee Tampereen yliopistossa tutkijana ja materiaalitieteen ja ympäristöntekniikan yksikön päällikkönä. Bio- ja kiertotalouden tutkimusryhmät kehittävät energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä käytänteitä ja prosesseja, joilla voidaan ottaa talteen väheneviä luonnonvaroja sekä vähentää päästöjä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusta tehdään lähtien molekyylitasolta laboratoriomittakaavan teknologioihin aina suuren mittakaavan prosesseihin saakka.

Haasteen taustaa ja tulevaisuuden näkymiä

Maapallon kasvava väkimäärä ja kulutustottumusten muutos ovat lisänneet sekä elintarvikkeiden että muiden kulutushyödykkeiden kysyntää, mikä tarkoittaa samalla lisääntyvää ravinnetarvetta kasvintuotannossa. Ravinteista erityisesti fosforia on rajallisesti saatavilla. Typpilannoitteiden tuotanto sen sijaan kuluttaa valtavasti energiaa, mikä osaltaan nostaa lannoitteiden hintaa.Ongelma on maailmanlaajuinen, sillä ravinteiden saatavuuden ja hinnan haasteet näkyvät lopulta myös ruoan hinnassa ja koskevat kaikkia. Suomessa olemme lisäksi erittäin herkän vesistön, Itämeren, äärellä mikä voimistaa tarvetta kierrättää ravinteita.

Kasvien kasvatuksessa viljelymaahan lisätyt ravinteet sitoutuvat kasvin soluihin, minkä vuoksi ravinteita on lisättävä viljelymaahan säännöllisesti. Kasvihuoneviljelyssä käytetään erilaisia ravinneliuoksia. Ravinteet siirtyvät kasvien mukana eläinten rehuun ja ruokaamme, päätyen lopulta jäteveteen, lantaan ja biojätteeseen. Osa pellolle lisätyistä ravinteista huuhtoutuu sateiden mukana vesistöihin, aiheuttaen mm. rehevöitymistä. Typpeä myös haihtuu kasvihuonekaasuna. Tuotamme siis ravinteita fossiilisista varannoista maataloustuotantoon, mutta hukkaamme ravinteet hävikkinä ja päästöinä vesistöihin ja ilmakehään.

Tutkijat etsivät parhaillaan erilaisia tapoja ja prosesseja hyödyntää ja ottaa talteen jätevirroissa ja materiaaleissa liikkuvia ravinteita. Samoissa virroissa voi ravinteiden lisäksi olla esimerkiksi lääkeaineita, raskasmetalleja, mikromuoveja ja taudinaiheuttajia, joiden päätyminen maaperään tai kasveihin tulee huomioida.

Miten voidaan varmistaa ravinteet kasvintuotantoon tulevaisuudessa? Tarvitaanko uusia prosesseja, pitääkö koko jätevesien ja jätehuollon infrastruktuuri ajatella uusiksi, kulutustottumuksia muuttaa vai miten voimme varmistaa jo nyt rajallisten ravinteiden saatavuuden tulevaisuudessa?

Voit lähestyä haastetta halutessasi valitsemalla tutkimuskohteen, johon keskityt. Tutkimuskohde voi olla esimerkiksi kerrostalo, kasvihuoneviljelmä, maatila, kaupunki tai teollisuuslaitos.

  • Perehdy kohteesi materiaalien ja jätevirtojen ravinteiden määriin, olomuotoon ja kiertoon.
  • Etsi mahdollisia prosesseja ja ilmiöitä, joita voidaan käyttää ravinteiden talteenotossa.
  • Etsi ravinteille käyttökohde.
  • Varmista ravinteiden turvallisuus prosessit ja ihmistoiminta huomioiden.

Lopputuloksena voit esittää esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen tutkimuskohteessa ja pohtia myös mahdollisuuksia hyödyntää prosessia muissa kohteissa.



Suurkaupungin valot kuvattuna lentokoneesta. Suurkaupungeissa ilmanlaatu on yleensä heikko.

Haasteen antajan kuvaus

Professori Markku Kulmala

Akateemikko, professori Markku Kulmala on ilmakehätutkija, aerosoli- ja ympäristöfyysikko. Hän tutkii ryhmänsä kanssa ilmakehän ilmiöitä, varsinkin ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksia. Viime aikoina hän on tutkinut suurkaupunkien saastecocktaileja ja erilaisten ekosysteemien merkitystä muuttuvassa ilmastossa.

Haasteen taustaa

Väestö muuttaa kaupunkeihin. Urbaanit alueet, varsinkin erittäin suuret kaupungit, ovat merkittäviä päästölähteitä (esim. hiilidioksidi ja musta hiili) ja vaikuttavat täten ilmastoon. Lisäksi suurkaupungeissa ilmanlaatu on usein heikko. Kaupunki-ilmassa on liikaa pienhiukkasia, otsonia, typen oksideita ja / tai häkää. Muuttuva ilmasto ja ilmanlaatu liittyvät toisiinsa monin eri tavoin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt viime vuosikymmenenä noin 3 ppm (ppm = miljoonasosa ilmatilavuutta) vuodessa.Merkittävä globaali tavoite on, että olisimme hiilineutraaleja, eli hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät kuin niiden nielut. Tämä vaatii hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Tässä kaupungeilla on merkittävä mahdollisuus.

Haastetta tulevaisuuden hyvästä ilman laadusta ja ilmastoneutraaleista kaupungeista voi lähestyä esimerkiksi seuraavin apukysymyksin:

  • Millä eri tavoin päästöjä voidaan vähentää?
  • Miten hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja voidaan vähentää ilmakehästä?
  • Miten ilmanlaatua voidaan parantaa?
  • Miten ilmanlaadun muutokset vaikuttavat ilmastoon?
  • Millä eri tavoin tätä aihepiiriä voidaan tutkia ja miten tutkimustulokset vaikuttaisivat päätöksiin?


Lisätietoja: Veli-Matti Ikävalko, Aalto-yliopisto Junior, veli-matti.ikavalko@aalto.fi

Tutustu vuoden 2021 voittajiin.