Aineistoja ja hyviä käytänteitä teknologian mielekkääseen pedagogiseen käyttöön LUMA-aineiden toiminnallisessa opetuksessa

LUMA-keskus Suomi järjesti sekä keväällä että syksyllä 2015 kokonaan verkossa toteutetun täydennyskoulutuskurssin Teknologian mielekäs pedagoginen käyttö LUMA-aineiden toiminnallisessa opetuksessa Opetushallituksen valtionavustuksella.

Kursseilla oli useampia eri moduuleita, joiden toteutuksen yhteydessä tuotettuja aineistoja ja/tai toteutuksen yhteydessä koulumaailmasta esiin nousseita LUMA-aineiden opetuksen hyviä pedagogisia käytäntöjä on koottu tälle sivulle.

Kursseja suoritti kaikkiaan reilut parisataa opettajaa eri puolilta Suomea.


A-1. Käsitteellistä fysiikkaa opettajille yläkoulussa ja lukiossa

Fysiikan opetuksen keskittyvässä moduulissa tuotettiin videoaineistoa, joissa käydään läpi fysiikan käsitteellistä opettamista eri aihealueissa, sekä joiltakin osin oppilailla olevia virheellisiä käsityksiä näissä aihepiireissä. Käsitteellisen fysiikan materiaaleja käyttäessä oppilaat eivät niinkään laske tehtäviä, vaan he joutuvat miettimään erilaisissa tilanteissa käsitteiden välisiä yhteyksiä ja muodostamaan sitä kautta vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Opetustapa kannustaa asioiden syvällisempään ymmärtämiseen ja soveltamiseen pikemminkin kuin laskentakaavojen ulkoa opetteluun.

Materiaaleissa mainitut käsitteelliset testit ovat saatavilla kyseisten testien kehittäjiltä, mutta niitä ei saa jakaa vapaasti. Esitetyt materiaalit pohjautuvat myös Suomessa tehtyyn tutkimukseen.

Johdanto

Mekaniikka
Mekaniikan osuudessa käsitellään vuorovaikutuskaavioiden käyttöä erityisesti lukio-opetuksessa, representaatioiden rinnakkaista käyttöä opetuksessa ja mekaniikan käsitteellisen ymmärryksen mittausta testillä.

Lämpöoppi
Lämpöopin kokonaisuudessa puhutaan aiheeseen liittyvistä oppimisen ongelmista sekä erilaisista käsitteistä ja prosesseista lämpöopissa. Lisäksi esitellään erilaisia testi- ja oppimateriaaleja lämpöoppiin.

Sähköoppi
Tasavirtapiirien oppimiseen ja opettamiseen keskittyvässä osiossa tutustutaan erilaisiin piireihin, sähköopin makro- ja mikromalleihin sekä tasavirtapiirien osaamista mittaamiseen käsitteelliseen testiin.

Valo-oppi
Tarkastelussa tässä osiossa ovat geometrisen kuvan, todellisen kuvan ja valekuvan käsitteet. Käsitteitä selvennetään erilaisina oppilaille suunnattuina tehtävinä ja niitä käydään läpi erillisinä demonstraatiovideoina.


A-2. TVT:aa hyödyntävä mittaaminen, tiedonkeruu, sijainnin määritys, mallintaminen ja tiedon käsittely kemian opetuksessa

Kemian opetukseen painottuvassa moduulissa osallistujat tekivät kouluttajien ohjauksessa projektitöitä, joissa tarkoituksena oli kokeilla kurssilla kouluttajilta ja kollegoilta saatuja uusia ideoita käytännössä omassa opetuksessa koulun arjessa.

Seuraavassa on muutamia erilaisia poimintoja osallistujien raporteista:


Laadin yläkoulun kemian opetukseen ympäristöongelmia-tehtävänannon. Oppilaiden tehtävänä oli kaksoistunnin aikana tutustua oppikirjan sisältöön aiheesta ja valita kolme omasta mielestään kiinnostavinta aihetta/ongelmaa. Jokaisesta niistä tuli kirjoittaa selostus online-tekstinkäsittelydokumenttiin. Mitä mieltä itse olet asiasta? Pystytkö itse vaikuttamaan jotenkin näihin ongelmiin, vaikkapa pienentämään niitä? Annoin tehtäväksi hakea tietoa myös internetistä. Käytetyt lähteetkin tuli selostuksessa mainita. Dokumentti tuli linkittää ViLLE-alustalle.

Kaikki oppilaat lähtivät heti pienen tehtävänannon jälkeen tekemään tehtävää innokkaasti. Avustin toki ViLLE-alustalle rekisteröitymisessä (linkin lähetin heille kaikille sähköpostin kautta) sekä työn sinne palauttamisessa, mutta kaikki ehtivät tekemään tehtävän kaksoistunnin aikana.

Seuraavalla oppitunnilla heidän tehtävänään oli lukea ViLLE:n kautta ja arvioida siellä olevalla lomakkeella toistensa tekstejä. Myös minä arvioin niitä vastaavalla tavalla.

Oppilaat tuntuivat pitävän tällaisesta tavasta opiskella. Tapa pakotti oppilaat tutustumaan pikaisesti kaikkiin osa-alueisiin ja osa aiheista oli oppilaille jo entuudestaan tutumpia, koska ilmastoasioita oli juuri käsitelty maantiedon tunnilla. He joutuivat paneutumaan kolmeen aihealueeseen syvemmin internetin kautta sekä pohtimaan myös ongelman pienentämiskeinoja ja omaa tekemistään asian suhteen. Uskon, että oppilaat oppivat tällä tavalla syvemmin valitsemistaan aihealueista, kuin jos minä olisin käynyt nopeasti ne kaikki läpi, ja muistakin väliotsikoista jäi varmasti joku mielikuva.

Tässä kokeilussa pakotin itseni opettelemaan uutta sähköposti- ja online-toimistotyökalujärjestelmää (Microsoft Office 365). Opin, että jatkossa pitää vielä luoda kaikille opetusryhmille omat kansiot eikä vain jakaa online-tiedostoa suoraan kaikille. Opettelin myös käyttämään ViLLE-alustaa sekä siellä kurssin luomista, tehtävän palautuksen laittamista nk. kierrokselle ja vertaisarviointilomakkeen ja vertaisarvioinnin tekemistä.

Jatkossa tähän voisi vielä lisätä vaikkapa Edumolin käytön aiheiden liittyvän kemian visualisointiin. Elinkaaren esitystapa on nyt vapaasti valittavissa, vaikkapa vain sanallisesti, mutta jatkossa se voisi olla määrätty tekemään jollakin käsitekarttaohjelmalla.


Kokeilussani tavoitteena oli harjoitella tiedon jäsentämistä, käsitekarttojen tekemistä käsin ja Popplet-sovelluksella sekä omien kuvien liittämistä teksteihin.

Annoin oppilaille kotona Google Classroom –alustan kautta tehtäväksi tehtäviä ravintoaineista. Tehtävänä oli harjoitella koevastausta. Ensin tuli kertoa lyhyesti kyseisistä ravintoaineista ja sitten selostaa aiheesta tarkemmin. Kappalejakoon ja tekstin sujuvuuteen tuli kiinnittää huomiota. Tekstin yhteyteen piti myös lisätä esimerkiksi oppitunnilla kokeellisista töistä otettuja kuvia sekä käytetyt lähteet. Oppilaiden tuli antaa alustalla minulle oikeus kommentoida tuotosta määräaikaan mennessä. Ohjasin oppilaita kommentoimalla ennen seuraavaa oppituntia, ja he saattoivat muokata tuotostaan siihen mennessä. Tarjosin mahdollisuutta tehdä kotitehtävän myös koululla aamulla tai iltapäivällä koulutuntien ulkopuolella.

Lisäksi oppilaiden tuli tehdä oppitunnilla oppikirjan kappaleen perusteella aiheesta käsitekartta käyttäen Popplet –sovellusta tabletilla. Valmis tuotoksensa heidän piti tallentaa Google Classroomiin.

Seuraavan oppitunnin alussa oppilaat vastasivat alustan kautta Google Forms -työkalulla laadittuun kyselyyn.

Osa oppilaista teki hienot esitykset, ja kyselivät jo seuraavana päivänä minulta, miksi et ole vielä kommentoinut. Yllättävää oli, että nyt muutama sellainen oppilas, joka ei aiemmin ollut osoittanut suurta kiinnosta kemiaa kohtaan, teki hienon työn ja sai siitä hyvän arvosanan.


Kokeilin oppilaitteni kanssa Padlet-sovelluksen käyttöä ennakkokäsitysten yhteisöllisessä koonnissa. Oppilaat miettivät ensin pareittain ennakkokäsityksiä, jotka liittyivät aiheeseen. Ennakkokäsitykset koottiin sitten yhteisesti Padletilla. Näin oppilaat näkivät toisten ryhmien ennakkokäsitykset ja niistä myös keskusteltiin yhdessä lyhyesti.


Opettelimme oppilaiden kanssa ViLLE-alustan käyttöä diagnostisten testien kautta. Teetin oppilailla kurssin alussa nk. kierroksen, joka sisälsi osiot ”Vesikysymykset”, ”Liukeneminen”, ”Metallien tunnistaminen” ja ”Terminologiaa”.


Olen käyttänyt Socrative-sovellusta käänteisen opetuksen ja formatiivisen arvioinnin tukena.

Olen tehnyt Socrativeen oppikirjan jokaisesta kappaleesta kyselyjä, joihin oppilaan on vastattava ja näiden kyselyjen tulokset vaikuttavat lopulliseen arvosanaan. Olen aukaissut kyselyn tulokset esille aina oppitunnilla, kun on siirryttyy uuden kappaleen aiheeseen. Tämä on pakottanuut oppilaat käymään oppikirjan kappaleen läpi ennen seuraavaa oppituntia, ja varmistanut, että oppikirja tulee luetuksi kurssin aikana. Myös opetus.tv-palvelussa julkaistuja videoita olen hyödyntänyt.

Toisaalta Socrative vaikuttaisi olevan hyvä työkalu myös jatkuvan formatiivisen arvioinnin suorittamiseen: sekä oppilas että opettaja saavat nopeasti tietoa siitä, onko asiat opittu.


Tein Kahoot-sovelluksella ennakkokäsitystestin, johon oppilaat vastasivat joko yksin tai pareittain älypuhelimillaan. Kahoot oli oppilaille entuudestaan tuttu opinto-ohjauksen tunneilta, joten testin tekeminen ei tuottanut muutamia verkkoon kirjautumisongelmia lukuunottamatta vaikeuksia. Oppilaat olivat osin pettyneitä, koska olin tehnyt testin survey-tyyppisenä, missä oikeita vastauksia ei näytetä eikä pisteytetä.


Lähdimme rakentamaan ajatuskarttoja “Muovit”-aiheen ympärille aluksi yksilötyönä omiin vihkoihin. Yhdelle, hieman haasteellisemmalle oppilasryhmälle käytin oppikirjasarjan valmista käsitekarttamonistepohjaa. Käsitteiden määrittelyä varten loin Padletilla ohjeseinän (esimerkki) ja jokaiselle pienryhmälle oman seinän työskentelyä varten (esimerkki). Pienryhmien työskentelyn helpottamiseksi lyhensin Padlet-seinien www-osoitteet lyhytosoitteiksi urly.fi –palvelun avulla. Suurimmat haasteet Padlet-seinillä aiheutuivat siitä, että sivun luojan lisäksi ainoastaan tekstin kirjoittaja pystyy muokkaamaan ja siirtämään omaa kommenttiaan seinällä.


Koulullemme hankittiin uusia mittausantureita, joten pitihän ne heti ottaa käyttöön. Oppikirjasta sai hyvän pohjan työlle. Kävimme teorian etukäteen läpi ja oppilaat tekivät mittauksia vuorotellen pareittain. Olin yllättänyt kuinka nopeasti mittaukset pystyi tekemään. Opiskelijat olivat innokkaita tekemään työn, vaikka tietokoneen kanssa työskentely selvästi jännitti heitä. Työ vahvisti opiskelijoiden osaamista ja samalla antoi hyvän kuvan työskentelystä autenttisissa laboratorioissa. TVT:n hyödyntäminen nopeutti mittauksia huomattavasti. Toinen hyöty oli suora tieto kuvaajasta. Ohjelma esimerkiksi piirsi titrauskäyrän reaaliaikaisesti.


A-3. TVT:aa hyödyntävä mittaaminen, tiedonkeruu, sijainnin määritys, mallintaminen, eliöiden tunnistus ja tiedon käsittely biologian opetuksessa

Biologian opetukseen painottuvassa moduulissa opettajat innostuivat kokeilemaan uusia TVT:aa hyödyntäviä työtapoja sekä keskustelemaan niiden käytöstä biologian opetuksen eriyttämisessä.

Moduulissa tutustuttiin erilaisiin TVT-sovelluksiin, joiden käyttöä opetuksessa pohdittiin oppimistehtävien ja keskustelujen avulla. Lisäksi osallistujat toteutettivat opetuskokeiluja käsitellyistä teemoista ja ideoivat sovellusten opetuskäyttöä yhteisillä keskustelufoorumeilla ViLLE-ympäristössä.

Yleisellä tasolla sähköisten tehtävien käyttö helpottaa tehtävien palautusta sekä niiden mahdollista automaattista arviointia. Useat ilmaiset ohjelmistot tarjoavat monipuolisen tavan hyödyntää sähköisiä kyselyitä ja niistä löytyy monipuolisesti automaattisia arviointi sekä arkistointityökaluja opettajan käyttöön. Tällaisia ohjelmia ovat mm. Socrative, Kahoot, Google Forms ja Quizlet.

Ohjelmistoista löytyy myös valmiita muiden laatimia kyselyitä ja visoja, joita voidaan hyödyntää opetuksessa. Myös kurssialustana toiminut ViLLE-oppimisympäristö tarjoaa monipuolisia työkaluja sähköisten tehtävien palautukseen ja niiden luomiseen.


Eriyttämiseen liittyen moduulin osallistujat syksyllä 2015 pääsivät pohtimaan eriyttämistä omassa opetuksessaan. Esimerkkitapauksena opettajat tutustuivat Pekka Peuran kehittelemään oppimispolku-malliin videon pohjalta ja esittelivät ajatuksiaan materiaaleista yhteisellä keskustelufoorumilla.

Erään osallistujan pohdintaa oppimispolku-mallista:

“Kylläpä laittoi ajatuksia liikkeelle. Arviointimittarin tapaisesti olen opetusta miettinyt ja osin toteuttanutkin. Tehtävien ja kokeiden osalta oppilas on voinut valita, mitä väylää pitkin etenee, sama kolmitasoinen ajattelu kuin videolla. Tavoitteiden asettelu ja raamit on reilua oppilasta kohtaan. Arviointi tulee näkyväksi. Uskon, että malli soveltuu hyvin alakouluun ja eriyttää jo itsessään sisältöjä. Uskon, että oppilas kasvaa vastuulliseen työskentelyyn, kunhan me opettajat kouluissa toimimme samoin periaattein. Parasta antia videolla oli se, että oppilaat kokivat olevansa itse aktiivisia ja vastuullisia. Jos ei juuri tänään ole virtaa, niin edestä löytyy. Sitähän se elämä on.”


Kurssin aikana testattiin myös sähköistä käsitekarttatyökalua Cogglea. Opettajat kokivat käsitekartan työstämisen samanaikaisesti hyödyllisenä. Lisäksi karttoja on helppo ja nopea tarvittaessa korjata ja täydentää. Käsitekartat auttavat suurten asiakokonaisuuksien hahmottamista ja toimivat oivana välineenä asioiden kertaamisessa.

“Miellekarttojen (ja käsitekarttojen) laatiminen on mielestäni erinomainen opiskelumenetelmä. Se laittaa oppijan pohtimaan aihetta, löytämään tärkeät asiat ja järjestämään ne loogisesti ja/tai hierarkkisesti. Toinen miellekartan etu on, että siihen ei ole yhtä ja oikeata vastausta. Tämä voi rohkaista oppilasta tarttumaan tehtävään ja pelko epäonnistumisesta minimoituu. Välillä yläkoulun oppilaat ovat sanoneet, että eivät viitsi tehdä jotain tehtävää, koska kuitenkin se menee väärin. Miellekartan laatimistehtävä toimii jo itsessään eriyttävänä. Käyttämällä eri värejä voi osakokonaisuuksia tai polkuja ryhmitellä ja esteetikotkin saavat mieleistänsä puuhaa.”


Erilaiset simulaation tuovat biologian opetukseen paljon lisäarvoa. Niiden avulla voidaan havainnollistaa dynaamisia systeemejä ja kuvata esimerkiksi ajankulun vaikutusta johonkin tapahtumaan. Kursseilla tutustuttiin joihinkin animaatioihin PhET –simulaatioiden avulla.

Tässä eräs toteutus simulaatioiden käytöstä:

“Tutustuin PhET-simulaatioista a) eating & exercise, b) kasvihuoneilmiö sekä c) värien näkeminen –simulaatioihin. Moduulin keskustelupalstalla oli keskustelua siitä, että simulaatiot vaativat opettajan ohjeistusta ja selittämistä. Olen tästä aivan samaa mieltä. Eating & exercise –simulaatiota aion käyttää ysien terveystiedossa joulukuun alkupuolella. Oppilaat pitävät ensin muutaman päivän ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa. Tämän jälkeen oppitunnilla katsotaan ensin demonstraationa (opettajan tietokone ja dataprojektori), miten simulaatio toimii ja tämän jälkeen oppilaat voivat kokeilla pienissä ryhmissä simulaatiota joko opettajan koneelta tai luokkaan noudetuilta läppäreiltä. Omana arvioitavana työnä oppilaat kirjoittavat tulkinnan ruoka- ja liikuntapäiväkirjastaan (mm. laskevat syömisistään energiasaannin jne.). Tätä työtä olen teettänyt oppilailla muutenkin ja simulaatio tuo asiaan lisää havainnollisuutta. Kasvihuoneilmiö ja värien näkeminen –simulaatioita käyttäisin yhdeksännellä luokalla opettajan demonstraatioina. Tarkoitus on näyttää kumpaakin oppilaille, kun aihe tulee opetuksessa (värien näkeminen ysin biologia, kasvihuoneilmiö ysin maantieto).”

Kurssit tarjosivat monta hyvää opetuskokeilua eri luokka-asteille. Keskustelu palstoilla oli hedelmällistä ja myös kurssin vetäjät saivat uusia virikkeitä työnsä tueksi.


A-4. TVT:aa hyödyntävä mittaaminen, tiedonkeruu, sijainnin määritys, mallintaminen ja tiedon käsittely maantiedon/maantieteen opetuksessa

Maantiedon/maantieteen opetukseen painottuvassa moduulissa perehdyttiin lukuisten verkkopalveluiden ja sovellusten käyttöön sekä kokeiltiin niitä omassa opetuksessa.

Tähän on koottu moduulin koulutusmateriaalia:

  • Padlet-viestiseinänpalvelun ohjeet, PDF
  • QR-koodien käyttö maantieteessä, PDF

B-1. GeoGebran perusteet ja monipuolisemmatkin mahdollisuudet matematiikan opetuksen ja opiskelun työkaluna

Tähän on koottu GeoGebran käyttöön matematiikan opetuksessa painottuvaan moduuliin tuotettu videomateriaali:

GeoGebran lataaminen ja päivittäminen omalle koneelle

Koulutusviikko 1: Geometriset kuviot. GeoGebran piirtoalue ja työvälineet

Koulutusviikko 2: Funktioita. Syöttökenttä ja liukukytkin

Koulutusviikko 3: Tasogeometriaa. Näytä/piilota-valintaruutu ja ABC-teksti

Koulutusviikko 4: Käsitteiden havainnollistaminen. Jälki, tekstikenttä ja painike

Koulutusviikko 5: Tutkimustehtäviä. Kuvan lisääminen piirtoalueelle

Koulutusviikko 6: Vaiheittainen esittäminen. Piirroksen vaihe

Koulutusviikko 7: Tilastoja ja todennäköisyyslaskentaa. Laskentataulukko ja todennäköisyyslaskuri

Koulutusviikko 8: Materiaalin jakaminen oppilaille. GeoGebra-tube ja 3D-piirtäminen


B-2. Matematiikan opiskelu ViLLE-järjestelmän avulla

Tässä moduulissa tuotettuja aineistoja on vapaasti saatavilla ViLLE-järjestelmässä, johon rekisteröityminen ja jonka käyttö on maksutonta.

ViLLE:n käytön tueksi on saatavilla myös useita videoita.


B-3. Liikkuvia matematiikan oppitunteja

Tähän moduuliin tuotettiin tietoiskuvideo. Osallistujat vuorovaikuttivat kevään kurssilla ViLLE-alustan kautta ja syksyn kurssilla suljetussa Facebook-ryhmässä, joka osoittautui toimivaksi tavaksi verkkokoulutukselle. Facebook-ryhmässä opettajien oli helppo keskustella ja auttaa toisiaan. Kurssin aikana Facebook-ryhmä oli suljettu, mutta kouluttaja voi hyväksyä sinne jäseneksi muitakin kiinnostuneita.


B-4. Oppilaskeskeisyyttä matematiikan opetukseen teknologiapohjaisesti

Tähän moduuliin tuotettiin useita tietoiskuvideoita:

Osallistujat vuorovaikuttivat suljetussa Facebook-ryhmässä. Kurssin aikana Facebook-ryhmä oli suljettu, mutta kouluttaja voi hyväksyä sinne jäseneksi muitakin kiinnostuneita.


C-1. TVT:aa hyödyntävä diagnostinen, formatiivinen ja summatiivinen arviointiin luonnontieteiden ja matematiikan opetuksessa (mm. ylioppilastutkinnossa)

Tässä moduulissa keväällä 2015 tuotettuja aineistoja on vapaasti saatavilla ViLLE-järjestelmässä, johon rekisteröityminen ja jonka käyttö on maksutonta. ViLLE:ssä on saatavilla nk. tutoriaalimuodossa erilaisia sähköisiä arviointityökaluja, kuten vertaisarviointi, esseiden sähköinen arviointi, sähköisten oppituntien luominen ja oppimispäiväkirja/itsearviointi.

Syksyllä 2015 moduulin aihe oli elimellisesti integroitu edellä oleviin moduuleihin.

C-2. LUMA-aineiden opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen TVT:aa hyödyntäen

Keväällä 2015 toteutetussa moduulissa kannustettiin opettajat kokeilemaan uusia TVT-välineitä ja keskustelemaan niiden käytöstä opetuksen eriyttämisessä. TVT:tä hyödyntävä eriyttäminen nähtiin mahdollisena sähköisien materiaalien ja tehtävien sekä niiden pariin ohjaavien arvioinnin välineiden avulla. Eriyttäminen tarkoitti samalla muutosta oppituntien rakenteissa, koska saman asian luennoiminen kaikille yhtä aikaa tällaisessa tilanteessa ole mielekästä.

Kurssin keskusteluissa huomattiin, että eriyttämisen haasteena luonnontieteissä on kokeellisuus, joka on luonnontieteiden opetuksessa kuitenkin keskeistä: jos opiskelijat etenevät itsenäisesti tai pienryhmässä, ei kokeellisuuttakaan voi vetää koko luokalle kerralla. Eriytyvän kokeellisuuden järjestäminen vaatii pientä luokkakokoa ja tarkkoja ohjeita. Peruskoulussa haasteena on rutiinin puuttuminen ja turvallisuuden varmistaminen. Joissain tapauksissa avustavaa kokeellisuutta tai tutkimuksia voidaan järjestää verkon virtuaalisissa laboratorioissa, mutta nämä eivät korvaa kokeellisuutta luokassa.

Oppilaiden etenemistä ohjattiin sähköisin testein, joiden avulla oppilas saa välitöntä palautetta osaamisestaan. Ohjelmistoja testien toteuttamiseksi on paljon (esim. Socrative, Kahoot, Google Forms, Quizlet). Joistain ohjelmistoista on mahdollista löytää myös valmiita opettajien laatimia testejä. Myös koulujen omat oppimisympäristöt saattoivat mahdollistaa sähköiset testit. Sähköisten testien vahvuutena on se, että ohjelmat tarkastavat yksinkertaiset tehtävät automaattisesti, jolloin oppilas voi saman tien jatkaa etenemistä tai kerrata, mikäli testin tulos siihen kannustaa.

Ongelmaksi muodostuvat vaikeammat ja soveltavat tehtävät, joiden tarkastaminen automaattisesti ei onnistu. Toisaalta LUMA-aineiden opetuksen keskeiset sähköiset työkalut mahdollistavat moniulotteisten ja soveltavien tehtävien tekemisen itsenäisesti.

Kokonaisten kurssien suorittamista omaan tahtiin oli toteutettu jonkin verran pienillä lukion kertauskursseilla. Valmiita materiaaleja kokonaisten kurssien itsenäiseen suorittamiseen on vasta vähän, mutta tällaista materiaalin kehittäminen ja testaaminen on etenemässä pienin askelin.

Syksyllä 2015 moduulin aihe oli elimellisesti integroitu edellä oleviin moduuleihin.