Millennium Youth Camp toi lahjakkaita nuoria Suomeen

Suomessa järjestettiin kesäkuussa Millennium Youth Camp -tiedeleiri, jolle osallistui 30 nuorta eri puolilta maapalloa. Leirille osallistui myös costaricalainen Jorge Araya, jota haastatteli Petri Jaakkola Suomen suurlähetystöstä Nicaraguasta.

Mikä sai sinut osallistumaan tiedeleirille?

Osallistumiseni tuli aivan yllätyksenä. Koulun kirjastonhoitaja kertoi minulle yhtenä päivänä, että Suomessa järjestetään kesällä ohjelma, josta voisin olla kiinnostunut. Hän lähetti minulle linkin Millennium Youth Camp -leirin sivuille, joilta huomasin, että leirillä voisin yhdistää kaksi intohimoani eli tieteen ja matkustamisen. Mietin, etten menettäisi mitään hakiessani paikkaa, joten niin teinkin. Hakemus jakautui kahteen osaan. Syys-lokakuussa lähetin ensimmäisen osan, jossa oli yhteenveto opintosaavutuksistani ja motivaationi leirille osallistumiseen. Tämän jälkeen minut valittiin toiseen vaiheeseen, jossa minun piti tehdä projekti veden käytöstä kehittyvässä maailmassa. Projektini keskittyi maataloustekniikkaan auttamaan vedenkäyttöä köyhissä maissa. Tämä tapahtui helmikuussa. Maaliskuussa minulle ilmoitettiin valinnastani tiedeleirille. Tunsin itseni etuoikeutetuksi, sillä leirille valittiin 995 nuoresta hakijasta 30.

Mitä opit?

Vesiryhmään kuului kuusi nuorta, jotka suunnittelivat vähäisillä resursseilla toimivan vesijärjestelmän. Akateemisiin aiheisiin liittyen opin useita asioita, mutta toiset kokemukset olivat vielä tärkeämpiä. Yhtenä päivänä meillä oli tilaisuus tavata Millennium teknologiapalkinnon kolme voittajaa ja kysellä heiltä. He kaikki olivat ystävällisiä ja heillä oli aikaa puhua kanssamme, vaikka ympärillä oli useita toimittajia. Uskon, että ihmiset eivät saavuta menestystä olemalla pelkästään viisaita innovoijia vaan siihen tarvitaan myös hyvää sydäntä ja halua auttaa muita. Opin myös paljon olemalla ympäri maailmaa olevien nuorten seurassa. Yhtenä iltana pidimme kansainvälisen kulttuuritapahtuman, jossa jokainen esitteli jotakin omasta maastaan. Se oli todella hauskaa, mutta toimi myös oppimiskeinona. Esimerkiksi suomalaiset esittivät yhden osan Kalevalasta, mikä oli hyvin kiinnostavaa.

Täyttikö tiedeleiri odotuksesi?

Rehellisesti sanottuna minulla ei ollut suuria odotuksia tiedeleiristä. Halusin tutustua tiedemiehiin ja nuoriin eri puolilta maailmaa. Odotukseni olivatkin yleisellä tasolla. Viime vuosi oli minulle hyvin tiivis, sillä halusin käydä koulun loppuun hyvillä arvosanoilla ja järjestää opiskelupaikan yliopistossa, minkä vuoksi minulla ei ollut aikaa miettiä millainen tiedeleiri olisi. Aiemmin olen osallistunut useaan kesäohjelmaan (esim. viime vuonna Englannissa ja toissa vuonna Yhdysvalloissa). Tämä oli kuitenkin mukavin ja se, josta nautin eniten, mihin vaikutti se, että meitä oli leirillä vain 30 ja pystyimme tutustumaan toisiimme paremmin. Leirin ohjelma oli järjestetty hyvin ja joka hetkelle meille oli suunniteltu jotain mielenkiintoista. Leirin vetäjät tekivät parhaansa, jotta saisimme parhaan mahdollisen kokemuksen.

Miten tämä kokemus voi auttaa sinua tulevaisuudessa?

Kokemus toi nimenomaan kokemusta: uskon, ettei monilla ikäisilläni nuorilla ole ollut mahdollisuutta tutustua maailmanluokan tiedemiehiin tai ihmisiin eri puolilta maailmaa. Loppujen lopuksi ihminen tulee paremmaksi keräämällä henkilökohtaisia kokemuksia tapaamalla muita ihmisiä. Lisäksi ystävät ovat aina tärkeitä: jonain päivänä mennessäni uudelleen Suomeen tai vaikkapa Uuteen Seelantiin tunnen ihmisiä, jotka voivat auttaa minua kaikissa asioissa. Samoin olisi mukava nähdä Costa Ricassa joku tuttu leiriltä.

Auttoiko tiedeleiri sinua luomaan uusia ammatillisia kontakteja?

Tällä hetkellä en tiedä, auttoiko kurssi luomaan ammatillisia kontakteja, sillä en tiedä vielä mitä haluan tehdä opiskelujen jälkeen. Joka tapauksessa en epäile ollenkaan, että joillakin tiedeleirille osallistuneilla on hienoja ideoita ja he saavuttavat paljon elämänsä aikana. Ehkä jonain päivänä he ovat tunnettuja, ja olen ylpeä siitä, että tunnen heidät. Tämä ei kuitenkaan ollut tavoitteeni tiedeleirille osallistumiselle, ja vaikken tapaisi leirikavereitani työurani aikana, olen hyvin tyytyväinen tiedeleirille osallistumisestani. Kuten sanoin aiemmin, tiedeleiri toi esille mahdollisuuden opiskella Suomessa joskus tulevaisuudessa, mikä ei olisi tullut mieleenikään ilman leirille osallistumista.

Miltä tuntui vierailla Suomessa?

Vierailuni Suomessa oli mahtava! Pidin maasta. Ihmiset ovat rentoja ja ystävällisiä ja tunsin, että he viettivät “aitoa elämää” (“pura vida”) kuten sanomme Costa Ricassa. Esimerkiksi professori Maija Aksela, joka oli leirin pääorganisoija, pyysi osallistujia kutsumaan häntä vain Maijaksi eikä tohtori Akselaksi. Lisäksi hän söi joka päivä kanssamme ja kyseli elämästämme ja kotimaistamme. Tällaiset pienet asiat saivat minut tuntemaan, että suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä. Tästä pidin kaikkein eniten Suomessa, mutta toki oli myös muita asioita. Tiedeleirillä meillä oli mahdollisuus vierailla suomalaisissa yliopistoissa ja yrityksissä, ja pystyin näkemään, miten kehittynyt maa Suomi on. Leirin jälkeen minulla oli mahdollisuus olla muutama päivä Helsingissä, joka on mielestäni hyvin kaunis kaupunki ja jossa ilmasto on hyvin erilainen kuin latinalaisamerikkalaisessa kaupungissa. Oli mukavaa vain juoda kahvia Strindbergillä tai Ekbergillä ja matkustaa raitiovaunulla.

Onko sinulla joitain muita kommentteja Suomeen liittyen?

Totta puhuakseni en tiedä, mitä sanoisin lisää. Pidin Suomesta, ja kokemukseni oli loistava. Itse asiassa neljän vuoden kuluttua valmistumiseni jälkeen Harvardista etsin ehkä mahdollisuuden opiskella maisterin tai tohtorin tutkinnon Suomessa, jossa koulutus on korkeatasoista, ja jolloin voisin tutustua maahan paremmin.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail