Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Marjaana Myllylä

Marjaana Myllylä palkittiin yhtenä vuoden 2014 LUMA-toimijana uraauurtavasta työstään nanotieteiden edistämiseksi kouluopetuksessa. Hän heittäytyy mukaan niin integroivan opetuksen kokeiluihin kuin kansainväliseen yhteistyöhön.

Marjaana Myllylä opettaa äitiyslomasijaisena biologiaa, maantietoa ja terveystietoa mäntsäläläisessä Riihenmäen yläkoulussa. Hän kertoo olleensa omana kouluaikanaan intohimoisen kiinnostunut ihmisen fysiologiasta: ”Yläkoulun biologian opettaja ennusti minulle tuolloin patologin uraa, niin antaumuksellisesti ja silmät kiiluen tutustuin jokaiseen sisäelimeen ja suolenpätkään.”

Lukiossa Myllylä innostui geeneistä ja niiden vaikutuksesta ja selvitti suvussaan esiintyvien sydäntautien periytyvyyttä. Aikaan ennen internetiä lisätiedon löytäminen oli nykyistä vaikeampaa, joten hän otti yhteyttä Oulun yliopiston perinnöllisyystieteen tutkijoihin saadakseen apua sukuselvitykseen.

Omatoiminen ja aktiivinen ote näkyy myös Myllylän työssä. Omassa opetuksessaan hän haluaa panostaa elämykselliseen oppimiseen, jossa motivaatio rakentuu oppilaiden kokemille positiivisille tunteille.

”Tällä hetkellä olen erittäin kiinnostunut opettavieni aineiden lisäksi ilmiöpohjaisesta ja elämyksellisestä oppimisesta, eri oppiaineiden välisestä integraatiosta, TVT:n ja sosiaalisen median käytöstä opetuksessa, nanotieteistä ja kansainvälisistä projekteista, ja myöskin näiden kaikkien työtapojen integroimisesta”, hän sanoo.

Myllylä uskoo, että opetuksen kehittäminen on onnistunut koulun kannustavan työyhteisön ansiosta: ”kun koulun toimintakulttuurin ytimenä on oppiva yhteisö pääsevät aktiiviset ja motivoituneet opettajat parhaiten tuomaan itsestään esille luovuuden ja innostuneisuuden sekä rohkeuden kokeilla jotain uutta.”

Yläkoululaiset menestyivät nanotiedekisoissa

Konkreettisesti uutta suuntaa edustaa Myllylän kokeilu yläkoululaisille suunnatusta nanotieteen opiskelusta. Oman ensikosketuksensa nanotieteisiin Myllylä sai opettajille suunnatulla verkkokurssilla. Tieteenalan tarjoamat mahdollisuudet opetuksen eheyttämiseen valloittivat hänet heti:

”Innostuin suuresti tästä alasta, koska näin siinä valtavasti potentiaalia integroida eri luonnontieteellisiä aineita. Tästä seurasikin nanokerhon järjestäminen, missä tutustuttiin aluksi nanotieteisiin yleisesti ja keskityttiin sitten oppilaita eniten kiinnostavaan nanolääketieteeseen. Kokeellisen nanolääketieteen työn etsin Scientix-sivuilta, jota kautta sain myös suomenkieliset ohjeet.”

Hänen vetämässään NanoScience-kerhossa lähestyttiin nanotiedettä myös taiteena: kerholaiset osallistuivat eurooppalaisen NanOpinion-hankkeen kilpailuun, jota varten valmistui video kehitteillä olevasta kohdistetusta syöpälääkkeestä. Myllylän oppilaat veivät päävoiton yläkoululaisten sarjassa.

”Kerhon pitäminen ja kilpailuprojekti opettivat minulle valtavasti projektityöskentelystä ja siitä, miten tiedekilpailut voivat motivoida ja innostaa oppilaita (ja opettajaa). Tiedekilpailu voisi olla myös hyvä kimmoke suunnitella koulussa eri oppiaineita integroiva kokonaisuus”, hän pohtii.

Kansainvälinen yhteistyö rikastuttaa opetusta

Myllylän mielestä suomalaisilla opettajilla on paljon annettavaa Eurooppaan. Opettajat voivat puolestaan hyötyä kansainvälisistä kontakteista ja koulutuksista. Hän onkin päättänyt sijoittaa LUMA-toimija -stipendinsä eurooppalaiseen luonnontieteiden opetuksen konferenssiin, kesäkouluun tai työpajaan osallistumiseen.

”Verkostoituminen eri koulujen ja maiden opettajien kanssa on tärkeää Euroopan yhtenäisyyden kannalta. Me koulutamme tulevaisuuden osaajia, jotka ovat identiteetiltään sekä suomalaisia että eurooppalaisia”, hän sanoo.

Opettajien aktiivisuus ja ideat opetuksen kehittämiseksi sekä yhteistyö ulkomaalaisten opettajien ja koulujen kanssa ovat Myllylälle inspiraation lähde. Hän haluaa myös levittää uusia ajatuksia ja hyviä ideoita laajempaan käyttöön.

”Koen merkitykselliseksi, että voin jakaa omia kontaktejani tai tietoa Euroopassa meneillään olevista projekteista, materiaaleista tai kilpailuista muille opettajille sekä Suomessa että ulkomailla.”

Molemminpuolinen kunnioitus takaa luokan työrauhan

Yksi isoimmista kannustimista työssäni ovat kuitenkin oppilaat”, Myllylä sanoo ja kehuu miten hauskoja ja huumorintajuisia nuoret osaavat olla:

”Useimmiten oppitunneillani nauretaankin hyvässä hengessä ties mille asialle, useasti myös minulle. Nautin ajastani nuorten kanssa ja olen aidosti kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan.”

Hänen mukaansa hyvä oppilaantuntemus auttaa suunnittelemaan työskentelytapoja, jotka huomioivat oppilaiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden.

“Kun heitä kunnioitetaan ja kohdellaan tasavertaisesti, niin saa vastavuoroisesti kunnioitusta ja arvostusta takaisin. Tämä onkin minun keinoni saada työrauhaa luokkaan.”

Teksti: Maija Pollari.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail