Helsingin yliopistossa kemian opetuksen tutkimusyksiköstä keskiviikkona 24.6.2015 tohtoriksi väittelevän Sakari Tolppasen tavoitteena oli selvittää, mitä kansainväliset nuoret pitävät merkityksellisenä kestävässä kehityksessä ja sen opetuksessa. Tutkimus tuo lisätietoa kestävän kehityksen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen oppilaslähtöisestä näkökulmasta.
Globaalit ympäristöhaasteet kuten ilmastonmuutos muuttavat elinympäristöämme ja koskettavat kaikkia maailman ihmisiä. Näiden ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekä kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi tarvitaan erityisesti kemian alan osaamista. Suomessa aiheeseen panostetaan esimerkiksi uusissa opetussuunnitelmien perusteissa, joissa ekososiaalinen sivistys on osa opetuksen arvoperustaa.
“Nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamisessa, joten kestävän kehityksen opetuksessa olisi tärkeä huomioida opiskelijoiden kysymykset, teot ja odotukset kestävään kehitykseen liittyen ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään kestävää kehitystä poikkitieteellisesti”, sanoo Sakari Tolppanen.
Tolppanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan kestävää kehitystä ja sen opetusta kansainvälisten nuorten näkökulmasta. Kemian opetuksen kehittämiseen tähdänneen työn tavoitteena oli selvittää mitä nuoret pitävät merkityksellisenä ja minkälaisilla uusilla, oppilaslähtöisillä opetustavoilla kestävää kehitystä voisi edistää.
Kuudesta tieteellisestä julkaisusta koostuvassa tutkimuksessaan Tolppanen selvitti mm. minkälaisia kysymyksiä nuoret kysyvät kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta ja minkälaisia tekoja he tekevät ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi hän analysoi kestävän kehityksen opetuksesta kansainvälisellä tiedeleirillä ja miten nämä odotukset toteutuivat.
“Nuorilla oli paljon tieteen luonteeseen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi nuoria kiinnosti miten ilmastonmuutosta tutkitaan, kun se on niin monimutkainen ilmiö. Yhteiskunnallisista asioista kysyttiin miten valtiot tällä hetkellä torjuvat ilmastonmuutosta ja miten toimia yritetään kehittää. Lisäksi kysyttiin mitä voisi henkilökohtaisesti tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi”, Tolppanen kertoo.
Aineisto kerättiin kyselyiden ja haastattelujen avulla Millennium Youth Camp -tiedeleirille vuosina 2010–2013 hakeneilta 16–19 -vuotiailta opiskelijoilta. Kestävä kehitys oli yksi Suomessa järjestetyn kansainvälisen leirin keskeisiä teemoja.
Kestävän kehityksen opetus voisi pohjautua opiskelijoiden kysymyksiin ja mielenkiinnon kohteisiin
“Nuoria kiinnostavat sekä tieteelliset puolet että yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset. Tutkimuksen perusteella kestävää kehitystä pitäisi käsitellä kokonaisvaltaisesti eikä erotella tieteellistä puolta yhteiskunnallisista ja eettisistä kysymyksistä”, Tolppanen sanoo.
Tutkimuksen mukaan siirtyminen oppilaskeskeisempään opiskeluun toisi merkityksellisyyttä kestävä kehityksen opetukseen. Tämä edellyttää, että opetuksen lähtökohdaksi otetaan opiskelijoiden kysymykset, teot ja kiinnostuksen kohteet. Merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta voi tukea myös kannustamalla oppilaita yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Työn tulokset hyödyntävät kestävän kehityksen opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä tukevat oppilaslähtöisyyden ottamisesta opetuksen lähtökohdaksi.
“Ensimmäinen askel on, että opettaja tuntee oppilaansa ja ottaa heidät keskustelemalla mukaan opetukseen. Harva opettajakaan on asiantuntija kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa, joten asiantuntijuutta voi lähteä rakentamaan yhdessä. Kun opettaja astuu pois kaikkitietävästä roolista, oppilaiden kanssa käytävän keskustelun kautta voi alkaa pohtia erilaisia ongelmia ja ratkaisuja niihin”, Tolppanen ehdottaa.
Nuoret kokivat tärkeäksi myös vuorovaikutuksen asiantuntijoiden kanssa ja mahdollisuuden työskennellä projekteissa, jotka liittyvät heidän omiin mielenkiinnon kohteisiinsa kestävän kehityksen aihepiirissä.
“Kestävän kehityksen opetuksessa pitäisi antaa opiskelijoille enemmän autonomiaa ja vastuuta omasta opiskelusta.”
Tutustu Sakari Tolppasen väitöskirjaan verkossa: Sakari Tolppanen (2015) Creating a Better World – Questions, Actions and Expectations of International Students on Sustainable Development and Its Education, Kemian opettajankoulutusyksikkö, kemian laitos, Helsingin yliopisto.
Teksti: Maija Pollari. Kuva: Jussi Nygren.
