Formatiivinen arviointi LUMA-aineiden oppimisessa ja opetuksessa

Uudet opetussuunnitelman perusteet korostavat monipuolisen ja kannustavan arvioinnin merkitystä. Opettajien kannattaa tutustua formatiiviseen arviointiin pienin askelin ja etsiä kokeilemalla itselleen ja oppilailleen parhaat toimintatavat.

Formatiivinen arviointi toimii vahvasti LUMA-aineiden oppimisen tukena, sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksiköstä.

”Uusissa opetussuunnitelman perusteissa oppilaiden kiinnostuksen herättäminen matematiikkaan ja luonnontieteisiin on a ja o. Eli kun pyritään oivaltamisen ja onnistumisen ilon lisäämiseen, on formatiivisen arvioinnin edistäminen aivan olennainen työkalu”, Aksela toteaa.

Oppimista on tärkeä arvioida jatkuvasti lukuvuoden aikana. Perusteiden mukaan pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on formatiivista eli oppilaiden tulisi saada työskentelytaitojen kehittämiseen tähtäävää palautetta.

”Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan oppilaan oppimisprosessin tukemista ja siihen on valtavan paljon erilaisia keinoja, joita opettaja voi oppilaitten kanssa yhteistyössä kokeilla”, Aksela tiivistää.

Jatkuva, päivittäisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen osana tapahtuva rohkaiseva arviointi auttaa sekä oppilaita että opettajaa tunnistamaan etenemistä kohti tavoitteita. Oppilaan edistyminen ja koko oppimisprosessi tulevat paremmin näkyviksi, kun arviointi on pikemminkin kannuste kuin pelote.

“Se antaa metakognitiivisiin taitoihin liittyvää osaamista, eli oppilas itse tulee tietoiseksi omien tavoitteidensa toteutumisesta”, sanoo Aksela.

Formatiivinen arviointi aktivoi ja osallistaa

Monipuolinen arviointi rakentuu erilaisista osista.

Esimerkiksi formatiivinen arviointi voi olla suunnitelmallista tai spontaania. Suunnitellun formatiivisen arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteet, ja tavoitteena on kerätä tietoa oppilaan ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymisestä. Spontaani formatiivinen arviointi puolestaan lähtee päivittäisestä vuorovaikutuksesta joko oppilaiden välillä tai opettajan ja oppilaan välillä.

Opettajan rooliin voi omaksua totuttua enemmän oppilaiden kysymysten ja ideoiden kuuntelua. Auttamalla oppilaita keskustelemaan oppimisesta ja sen tavoitteista opettaja vahvistaa paitsi tieteellistä ymmärrystä ja käsitteenmuodostusta myös oppilaan asemaa aktiivisena toimijana.

”Itse pidän siitä, että oppilaat aktivoidaan kysymään ja tekijöiksi, mikä on myös keskeistä uusissa opetussuunnitelmissa. Esimerkiksi LUMA SUOMI -ohjelman Hyvä kysymys! -hankkeessa kehitetään opettajien kanssa tutkimuspohjaisesti uusia menetelmiä. Kysymykset kertovat opettajalle oppilaan tason ja opettaja voi paremmin huomioida sen oppilaan tukemisessa”, Aksela kertoo.

Miten formatiivista arviointia kannattaisi lähestyä?

Aksela toteaa, että kuten kaikkea uutta, myös formatiivisen arvioinnin harjoittelua kannattaa aloittaa pienin askelin. Hän kehottaa valitsemaan ensin yhden tavan ja kokeilemaan sitä. Kokeilun jälkeen tavan toimivuutta voi reflektoida ja miettiä mikä siinä oli hyvää ja miten sitä voisi mahdollisesti kehittää eteenpäin.

”Kaikkea ei kannata muuttaa kerralla, vaan ottaa pieniä akselia. Kouluissa voi keskustella muiden opettajien kanssa hyvistä keinoista”, sanoo Aksela.

Hänen mukaansa formatiivista arviointia tehdään kouluissa jo nyt paljon, mutta opettajat eivät välttämättä miellä arkipäivän toimivia käytäntöjä osaksi arviointiprosessia.

”Opettajilla on valtavan hyviä tapoja jo nyt, ja niitä keinoja kannattaisi levittää ja keskustella niistä. Ei ole yhtä oikeaa totuutta, mikä olisi oikea tapa”, Aksela rohkaisee ja jatkaa, että tärkeää olisi löytää itselle sopivia ja monipuolisia tapoja viedä formatiivista arviointia eteenpäin.


Professori Maija Aksela piti aiheesta Scientix-webinaarin keskiviikkona 4.11.2015. Katso videotallenne Formatiivinen arviointi opettajan työvälineenä oivaltamisen ja onnistumisen ilon lisäämiseen.

Katso myös videotallenne webinaarista Monipuolinen arviointi biologian opetuksessa, jossa apulaisrehtori Maija Flinkman käsittelee, miten arviointia voi hyödyntää oman opetuksensa kehittämisessä.

Teksti: Maija Pollari


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail