Olive-hankkeen tavoitteena on kehittää opettajankoulutusta palestiinalaisalueiden yliopistoissa. Palestiinalaisalueilla opetus on vahvassa murroksessa ja kasvava digitalisaatio pakottaa tulevia opettajia vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen tehtävänä on kehittää STEM-opetukseen pohjautuvia opetuskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään muun muassa nykyaikaista opetusteknologiaa, kuten mittausautomaatiota.
Palestiinalaisalueiden yhteistyöyliopistoihin perustetaan LUMA-opetusta tukevat resurssikeskukset, jotka mahdollistavat uusien opetusmenetelmien kokeilemisen yliopistoissa. Ne myös lainaavat välineistöä ja tarjoavat erilaisia opetusmenetelmiä kouluille “reppulabrojen” muodossa. Hankkeessa luodaan verkkoon materiaalipankki tai manuaali erilaisista opetusmenetelmistä ja ideoista, joita opettajilla ja lehtoreilla on mahdollisuus käyttää pilvipalvelun välityksellä
Asiantuntemusta jaetaan etätapaamisissa
Käytännön toimintaa värittävät lukuisat etätapaamiset, joissa pyritään ratkaisemaan opettajankoulutuksen kehitystyön myötä ilmenneitä ongelmia. Kehitystyössä hyödynnetään myös sidosryhmien, kuten valtakunnallisen LUMA-verkoston, asiantuntemusta opettajankoulutuksen kehitystyöhön sekä palestiinalaisalueilla että Suomessa.
Etätapaamisissa käsitellään erilaisia pedagogisia teemoja ja hankkeen etenemisestä. Hankkeessa järjestetään neljästi vuodessa parin päivän mittainen työpaja, jonka aikana yhdessä arvioidaan kehitysmahdollisuuksien meriittejä ja rajoitteita hankkeen toteuttamisessa. Näiden yhteistyömuotojen lisäksi olemme järjestäneet viikkotasolla n. 1 tunnin verran tiedealakohtaista vertaismentorointia ja asiantuntija-apua opetuksen kehittämiseksi.
LUMA-keskuksemme suunnittelee erilaisia paikalliseen kontekstiin sopivia kokeellisen työskentelyn toteutustapoja ja testaa niitä yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa. Näistä opetuskokeiluista saadaan ensiarvoisen tärkeää palautetta, jonka avulla on mahdollista kehittää aktiviteetteja paremmiksi.
Osallistujia hankkeen etätapaamisessa. Kuvan lähde.
Hanke hyödyttää myös LUMA-toimintaa Suomessa
Olive-hanke on avannut uusia mahdollisuuksia LUMA-aktiviteettien kehittämiselle. Yhteistyöyliopistojen kanssa pidetyissä tapaamisissa on esitelty vakiintuneita LUMA-aktiviteetteja, joista saatu palaute on tuonut esille uusia kehitystarpeita. Kehittämistä on usein ohjannut pyrkimys löytää sellaisia opetusratkaisuja, jotka sopivat paremmin partnerimaiden opetusolosuhteisiin. Palestiinalaisalueilla ihmisten käyttösähkön saannissa on usein katkoja, minkä vuoksi sähkölaitteiden käyttö opetuksessa ei ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi toimintoja on pitänyt yksinkertaistaa niin, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman pienellä määrällä sähköisiä mittalaitteita tai jopa kokonaan ilman käyttösähköä pedagogisesta sisällöstä tinkimättä.
Työntekijän näkökulmasta Olive-hankkeessa tehty opetuksen kehitystyö on ollut haastavaa ja sitä on toteutettu monipuolisissa toimintaympäristöissä. Hankkeen aikana on kertynyt arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä, opettajakoulutuksen kehittämisestä ja opetusteknologioiden käyttöönotosta. Kokemuksen myötä saatu oppi on kiistatta hyödyksi hanketyöntekijöille ja tulevaisuudessa oppia pyritään jakamaan laajemmalle osaajajoukolle.
Tarkkuuslaskuvarjon rakentaminen onnistuu yksinkertaisin välinein
Eräs esimerkki yksinkertaisesta LUMA-aktiviteetista on tarkkuuslaskuvarjotyö. Vain kahden A4-paperin avulla voidaan toteuttaa monipuolinen LUMA-aktiviteetti, jossa oppiainesisältöjen lisäksi voidaan painottaa teknologista ongelmanratkaisuprosessia.
Työssä oppilaiden tehtävänä on muotoilla A4-paperista tarkkuuslaskuvarjo. Työn taustaksi kuvataan katastrofitilanne, jossa ihmiset ovat jääneet tulvaveden saartamiksi, ja heille pitää toimittaa ruokaa ja lääkeaineita ilmateitse tarkkuuslaskuvarjon avulla. Laskuvarjon tulee tiputtaa tarvikkeet mahdollisimman täsmällisesti tiettyyn paikkaan ja sen putoamisnopeuden tulee olla mahdollisimman pieni, jotta herkät lääkeampullit eivät särkyisi.
Rakentamisessa oppilaat voivat käyttää saksia, teippiä ja muita toimistotarvikkeita. Jokainen rakennustoimenpide, kuten paperin taittaminen, maksaa tietyn euromäärän, minkä perusteella oppilaat voivat laskea laskuvarjonsa rakennuskustannukset.
Oppilaat testaavat tarkkuuslaskuvarjonsa tarkkuuden siten, että he laittavat A4-paperin maahan ja tiputtavat laskuvarjon noin 1,5 metrin korkeudesta pyrkimyksenä laskeutua paperille. Oppilaat tiputtavat laskuvarjonsa kymmenen kertaa. Varjon tarkkuus määritellään paperille laskeutuneiden pudotusten osuudesta.
Putoamisnopeuden määrittämiseksi oppilaat vertaavat taittelemattoman A4-paperin putoamisaikaa laskuvarjonsa putoamisaikaan. Oppilaat taittavat A4-paperia siten, että sen pinta-ala puolittuu niin monta kertaa, että paperin putoamisaika vastaa laskuvarjonsa putoamisaikaa. Putoamisaika tarkistetaan pudottamalla taiteltu paperi ja laskuvarjo yhtä korkealta samanaikaisesti ja vertaamalla laskuvarjon ja paperin maahan saapumishetkeä. Taitosten lukumäärästä voidaan päätellä laskuvarjon putoamisnopeus: mitä vähemmän taitoksia, sitä hitaammin paperi tippuu, mikä tarkoittaa pienempää varjon putoamisnopeutta.
Mikä on Olive-hanke?Olive on HEI-ICI (Higher Education Institutions – Institutional Cooperation Instrument) -hanke, jonka rahoittaa Suomeni ulkoministeriö. Olive-hankkeeseen osallistuu yhteensä 4 yliopistoa: Al-azharin yliopisto Gazasta, Birzeitin yliopisto länsirannalta, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto Suomesta. Osana uusien teknologioiden käyttöönottoa pyritään ennaltaehkäisemään eriarvoistumisen myötä syntyviä yhteiskunnallisia lieveilmiöitä, kuten syrjäytymistä ja radikalisaatiota. |
Teksti: Itä-Suomen LUMA-keskus Kuva: Unsplash
Jaa:
