Juhlablogi: Osa 9 – LUMA tekee nykymaailmasta mahdollisen

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin yhdeksännessä osassa annetaan ääni nuorille yläkoululaisille, jotka kertovat, millaisia merkityksiä he antavat LUMA-aineille. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


 

Miten nuoret näkevät luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian vaikuttavan heidän elämiinsä? Tätä selvitimme pääkaupunkiseudulla asuvilta kahdeksasluokkalaisilta, jotka vierailivat viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan.

Kuvassa vielä kuvanottohetkellä kahdeksasluokkalaiset, sittemmin jutun julkaisuhetkellä yhdeksäsluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

Kahdeksasluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

”Monet varmasti miettivät minkälainen oma tai muiden elämä olisi ilman jotain tapahtumaa tai keksintöä. Tieteiden tärkeyden elämälle monet voivat kuitenkin unohtaa miettiessään näitä asioita omakohtaisesti. Monet tieteet toimivat modernin yhteiskunnan ja ihmiskunnan tukipilareina. Esimerkiksi ilman matematiikkaa emme pystyisi laskemaan päivittäisiä asioita tai ilman kemiaa ihmiskunta olisi raunioina tautien takia. Miten olisimme ikinä saaneet energiaa ilman fysiikkaa?”, tuumii Daniel.

Toinen TET-harjoittelijamme komppaa matematiikan ja luonnontieteiden olevan tärkeitä asioita, jotka opettavat paljon maailmasta ja sen toiminnasta. ”Ilman niitä elämä olisi todella erilaista. Sitä on aika vaikeaa edes kuvitella. Olisiko silloin puhelimia tai autoja? Olisiko silloin edes kerrostaloja? Matematiikkaa tarvitsee rakentamiseen ja suunnitteluun.

Entäs sitten luonnontieteet? Ne opettavat meille paljon ja ilman niitä ei osattaisi niin hyvin suojautua joiltakin vaaroilta. Esimerkiksi maantieto opettaa meille, millaista elämä on eri puolilla maapalloa, ja miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen.”   

Daniel jatkaa kiteyttäen, että hänen oma elämänsä on hyvin riippuvainen tieteistä. Sen lisäksi, että hän on itse kiinnostunut niistä, ovat monet jokapäiväiset asiat, joita ihmiset käyttävät arjessaan, tieteiden tuotosta – esimerkiksi ne puhelimet, autot sekä niinkin ”pienet” asiat kuin musiikki.

Matematiikan vaikutuksista musiikkiin voi lukea esimerkiksi LUMAT B -verkkolehdestä, LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen teemanumeron artikkelista Matematiikan ja musiikin yhdistäminen opetuksessa (2022). LUMATIKKA on verkostomme matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutus opetushenkilöstölle, jonka uusi koulutusohjelma LUMATIKKA+ käynnistyy vuoden 2024 alussa.

Kolmas TET-harjoittelijamme Eliot kuvailee LUMA-aineiden vaikuttavan monin eri tavoin elämän eri osa-alueisiin, minkä vuoksi hän myös näkee ne itselleen merkityksellisinä: ”Luonnontieteet sekä matematiikka vaikuttavat elämääni lukuisin eri tavoin. Elämäni osa-alueita, joissa LUMA-aineet näkyvät, ovat esimerkiksi koulu sekä vapaa-aika. Koulussa kyseiset aineet ilmenevät tietenkin niiden opiskeluna. Pidän kyseisten aineiden opiskelusta, koska ne ovat monipuolisia, kiinnostavia, auttavat minua ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ovat ihmiskunnalle ja sen tulevaisuudelle aidosti merkityksellisiä.

Vapaa-ajalla LUMA-aineet ilmenevät mm. älypuhelimen sekä muiden älylaitteiden käyttönä – ilman luonnontieteitä älylaitteiden vaatimaa teknologiaa ei olisi olemassa. Luonnontieteet mahdollistavat myös matkustamisen eri kulkuneuvoilla, kuten lentokoneilla ja junilla. Lisäksi luonnontieteiden olemassaolo mahdollistaa minulle terveen ja pitkän elämän kehittyneen lääketieteen kautta.”

Tieteellä on tosiaan suuri vaikutus nykymaailmassa – sen tietää myös Selma: ”Matematiikka sekä luonnontieteet ovat tärkeä osa nykymaailmaa. Sen merkityksen huomaa esimerkiksi siitä, että kouluissa melkein joka päivä on ainakin yksi tunti matematiikkaa tai luonnontieteitä.”

Selma nostaa esille myös LUMA-aineiden keskinäiset kemiat ja monitieteisyyden eri tieteenaloihin: ”Luonnontieteet ja matematiikka sekoittuvat toisiinsa. Tällä tarkoitan, että näissä oppiaineissa tarvitaan yleistietoa kaikista aihepiireistä. Maantiedossa tarvitaan osittain biologian ymmärtämistä, kemiassa tarvitaan myös osittain fysiikan osaamista ja näissä kaikissa tarvitaan matematiikan taitoja. Koulussakin nämä oppiaineet sekoittuvat ja muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa ymmärtämään luonnontieteitä paremmin. Samoja asioita, joita on käyty läpi biologian tunnilla, kuulee uudestaan, kun käsittelee uutta aihetta maantiedon tunnilla.”

”Mutta miksi luonnontieteillä ja matematiikalla on niin suuri vaikutus nykymaailmaan?”, pohtii Selma. ”Kun kysymystä miettii, ensin tulee mieleen, että sehän on ihan itsestään selvä juttu. Mutta kun jää hetkeksi pohtimaan asiaa, huomaa, ettei se itse asiassa olekaan niin helppo kysymys. Luonnontieteet tutkivat maailmaa ympärillämme, ja luovat siitä paremman ymmärryksen. Se auttaa käsittämään, miten ihmeellinen maapallon luonto on. Sen avulla voimme kehittää maailmaa. Matematiikkaa ja luonnontieteitä on tutkittu jo tuhansia vuosia, ja silti jatkuvasti löydetään uutta tietoa. Maapallo muuttuu koko ajan, joten uutta tutkittavaa syntyy jatkuvasti. On vaikeaa edes kuvitella, miten paljon maapallosta on vielä oikeasti tutkimatta.”

Selma sanallistaa vielä loppuun sen, mitä asiaa TET-harjoittelijamme ovat sivunneet, ottaen myös huomioon kolikon kääntöpuolta: ”Ilman luonnontieteitä eläisimme arvaamattoman luonnon armoilla. Luonnon ilmiöille ei olisi järkeviä selityksiä ja niitä ei voitaisi seurata millään tavalla. Olisiko elämä tällöin maapallolla parempi vai huonompi? On vaikea sanoa, koska sellaista maailmaa ei ole ollut niin pitkään aikaan.

Luonnontieteet ja matematiikka ovat asioita, jotka tekevät nykymaailmasta mahdollisen.”


Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia yläkoululaisia, joista seuraavat kolme mainitsemme nimeltä:

Daniel Elo
Eliot Niemi
Selma Forget

Koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Kiitos myös neljännelle kirjoittajallemme sekä viidennelle TET-harjoittelijallemme Maija Keskivinkalle, jonka kirjoitus jaettiin omana blogitekstinään aikaisemmin heinäkuussa, juhlavuosiblogin osassa 6.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

 


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail