Uusia innovatiivisia ratkaisuja palkituissa LUMA-lukioissa eri puolilla Suomea

Helsingin luonnontiedelukio, Kokkolan suomalainen lukio, Lyseonpuiston lukio sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa 10.11.2023. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Kannustus opiskeluun, innostaminen luonnontieteisiin ja vahva pohja jatko-opiskeluihin ovat avainasemassa Helsingin luonnontiedelukion toiminnassa. Lukio on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan elokuun alussa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus on tarjonnut lukiolle helpon yhteydenottokanavan yliopiston suuntaan.

– Luonnontiedelukiossa pyrimme innostamaan ja kannustamaan nuoria luonnontieteiden opiskeluun ja varmistamaan heille vahvan pohjan luonnontiedealan jatko-opinnoissa. Kokeellinen lähestymistapa ja laboratoriotyöskentely on keskeistä luonnontiedeaineiden opiskelussa. Yhteydet lukion ulkopuolelle ovat myös tärkeitä tämän kaiken toteuttamisessa, kertoo kemianopettaja Krista Sormunen.

Helsingin luonnontiedelukion opiskelijat Kemianluokka Gadolinissa Helsingin yliopistolla tutustumassa hydrobisiin nanomateriaaleihin. Kuva: Olga Sipilä

Esimerkiksi yhteistyö Kemianluokka Gadolinin kanssa on jatkunut vuosia. Tiedeluokka on pystynyt vastaamaan lukion kemianopettajien toiveisiin usein silloinkin, kun opettajat ovat toivoneet jotakin Gadolinin työvalikoimasta poikkeavaa. Tutkijavierailut ovat lukiolaisten kannalta erityisen tärkeitä ja ne ovatkin toteutuneet hyvin.

Sormunen summaa, että opettajan työssä nuorten kanssa työskentely on se, joka innostaa. Mikään päivä ei ole samanlainen – opettajan on sovellettava työnsä kullekin oppilaalle ja ryhmälle sopivaksi.

– On hienoa nähdä, kun joku innostuu niistä aiheista, joita oppitunneilla käsitellään, ja jälkikäteen kuulla, mihin nuoret ovat elämässään päätyneet, lisää Sormunen.

Kiertotaloutta ja ohjelmointia Kokkolassa

Kokkolan suomalainen lukio, Kokkolasta, palkittiin myös tunnustusdiplomilla LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Lukiossa aloitti vuonna 2018 luonnontieteiden ja teknologian erityinen koulutustehtävä, johon otetaan vuosittain 60 opiskelijaa. LUMA-linja on tuonut lukioon paljon LUMA-aineiden ympärille keskittyvää kehittämistoimintaa, tapahtumia ja positiivista pöhinää.

LUMA-linjan opiskelijat tekevät yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Meillä on mahdollisuus tehdä osa laboroinneista ammattikorkeakoulun laboratoriossa, se on myös osa yhteistyötä, jota teemme Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kanssa, kertoo apulaisrehtori Anneli Kauppi, erityisen koulutustehtävän ja yritysyhteistyön koordinaattori.

Lukiossa järjestettiin lokakuussa LUMATEK-tapahtuma lukion LUMA-linjan opiskelijoille. Tapahtumaan kutsuttiin myös maakunnan lukioista luonnontieteistä kiinnostuneita opiskelijoita. Ohjelmassa oli luento tuuli- ja aurinkovoimaloista, paneelikeskustelu, jossa oli mukana eri yritysten edustajia keskustelemassa kiertotalouden toteutumisesta. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin.

Opiskelijat toteuttavat vesitutkimuksia työpajassa, joka järjestettiin LUMATEK-tapahtumassa Kokkolan suomalaisella lukiolla. Kuva: Anneli Kauppi

Nuorille tarjoutuu monia eri mahdollisuuksia LUMA-yhteistyön kautta.

– Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi meillä on monipuolinen luonnontieteisiin ja TVT-opintoihin painottunut opintotarjonta. Opinnoissa painottuu yhdessä oppiminen ja kokeellisuus. Teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueen KIP:n yritysten kanssa, kertoo Kauppi.

Kokkolasta on osallistunut kaksi tiimiä BatSat- ja TaigaSat-tiimit Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikilpailuun. Toisella kerralla päästiin myös kansainväliseen loppukilpailuun! Tänäkin lukuvuonna on opiskelijoista koottu tiimi suunnittelemaan ja rakentamaan satelliittia. Kuva: Malena Haglund

Yhteistyö LUMA-opettajien kanssa on ollut luontevaa. Toisten osaamista on kunnioitettu ja eri opettajien osaamisalueista on tullut paremmin tietoiseksi – sen lisäksi opettajat ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan.

– Olemme olleet hyvä tiimi. LUMA-hankkeet ja -illat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Opiskelijoiden innostuminen ja myönteinen palaute on antanut itselle työniloa, lisää Kauppi.

Vahvoja työelämätaitoja ja työelämäyhteistyötä Rovaniemellä opetussuunnitelman mukaisesti

Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja LUMA-keskus Lapin johtaja Anna-Maija Partanen toimi loistavana primus motorina, kun Lyseonpuiston lukio Rovaniemellä Lapissa, toimi lukuvuonna 2019–2020 kehittämisyhteisönä valtakunnallisessa LUMA2020-hankkeessa. Tavoitteena oli muun muassa edistää opiskelua monialaisten projektien kautta sekä kehittää LUMA-aineiden opetusta erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen aikana Lyseonpuiston lukiossa tehtiin kiinteää ja konkreettista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa.

– Yksi esimerkki tästä oli erään Lyseonpuiston lukion biologian opiskelijaryhmän osallistuminen LUMA-keskuksen StarT-ohjelmaan. Ryhmä perehtyi hyvin monipuolisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa kestävään kehitykseen, summaa lukion puolesta LUMA-diplomin vastaanottanut biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.

Projektin aikana opiskelijoiden tukena oli myös Lapin LUMA-keskuksen Anna-Maija Partanen. Kuva: Raimo Koponen

Kaikki kolme yhteisöä – Lyseonpuiston lukio, Lapin Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu – ottivat tavoitteekseen hankkeen kautta aloittaa toisiinsa tutustumisen ja tunnustelut pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

– Tämä on myös toteutunut. Muun muassa Rovaniemen lukioiden biologian BI2 ja BI3 sekä maantieteen GE1 opintojaksoihin on jo usean vuoden ajan kuulunut yhteistyöpäivä Lapin AMK:n kanssa, kiteyttää Koponen.

LUMA-kehittämistyö innoitti osaltaan 2021–2022 Rovaniemen lukioissa toteutettua OPH:n rahoittamaa LaTu-hanketta, jossa edistettiin laaja-alaista osaamista ja vahvistettiin tulevaisuustaitoja sekä kehitettiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi digitaalista oppimateriaalia, joka jaettiin avoimesti käyttöön.

Opettajan työssä mielenkiintoista on olla tekemisissä aikuisuuteen kasvamassa olevien nuorten kanssa. On mukavaa nähdä, kuinka nuorten tiedot ja taidot kasvavat ja ajattelu kehittyy.

– Erityisen hienoa on nähdä, kuinka ymmärryksen kasvaminen luonnontieteistä avartaa nuorten ajattelua siitä, kuinka meidän tulisi huolehtia globaalisten ympäristöongelmien ratkaisusta, sanoo Koponen.

Aktiivisuus ja monialaisuus keskiössä Turussa

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turussa vastaanotti myös LUMA-tunnustusdiplomin pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Lukion toimintakulttuuriin kuuluu aidosti monialainen luokan ulkopuolella tapahtuva opetus. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden aktiivista toimintaa.

– TSYKissa toteutetaan useita oppiainerajat ylittäviä syventäviä opintojaksoja, joita eri aineiden opettajat vetävät yhdessä. Näitä ovat mm. energia, biokemia, geofysiikka, meribiologia, merifysiikka ja tiede kohtaa taiteen, kiteyttää lehtori Lauri Ruotsalainen, luonnontiedelinjan koordinaattori.

– Tiedetutor-toiminnassa opiskelijat ohjaavat ja auttavat luonnontieteen opinnoissa toisia opiskelijoita sekä järjestävät tiedetapahtumia päiväkodeissa ja alakouluissa, sanoo Ruotsalainen.

Alueellinen yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, STEAM Turun ja LUMA-keskuksen kanssa erilaisissa kansainvälisissäkin projekteissa konkretisoi opiskelijoille luonnontieteiden monialaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.

Sekä opettaja että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä yhteistyöstä. Kuva: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Opettajan työn yksi parhaimmista puolista on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ja tiedonhaluisten opiskelijoiden kanssa.

– On hienoa nähdä, kuinka monet näistä opiskelijoista jatkavat luonnontieteiden opiskelua korkeakoulussa ja innostuvat syventymään aiheisiin entistäkin enemmän. Opettajan työssä oppii jatkuvasti itsekin uusia asioita, mikä ylläpitää omaa mielenkiintoa opetettavia ilmiöitä kohtaan. Opettajan uteliaisuus tarttuu myös opiskelijoihin, kertoo Ruotsalainen.

LUMA-yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada ideoita omaan opetukseen. LUMA-keskus Suomi on laajentanut lukion yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Turusta toivotaankin enemmän resursseja alueellisille LUMA-keskuksille, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä laborointitöitä sekä toteuttaa opettajien tuomia uusia ideoita.

Lukioiden rehtorit pääosin tyytyväisiä korkeakouluyhteistyöhön kyselytutkimuksen perusteella, haasteena resurssien puute

Uusi lukiolaki velvoittaa, että osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Kyselytutkimuksen perusteella lukioiden rehtorit kokevat lukio-korkeakouluyhteistyön pääosin hyödyllisenä etenkin lukio-opintojen ja opiskelijan itsensä kannalta. Alustavia tuloksia lukio-korkeakoulututkimuksesta esiteltiin 3.5. Opetushallituksen LUKE – Lukioiden kehittämisverkoston webinaarissa 

– Kyselyyn vastanneet rehtorit näkivät, että korkeakouluyhteistyön avulla on mahdollista kasvattaa opiskelijoiden motivaatiota lukio-opintoja kohtaan ja toisaalta syventää lukion opetustarjontaa. Lisäksi yhteistyön aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan korkeakouluihin, erilaisiin opintopolkuihin ja opiskeluvaihtoehtoihin, avaa tiedekasvatuksen professori Maija Aksela kyselyn alustavia tuloksia. 

Haasteeksi yhteistyön toteuttamiselle nähtiin etenkin resurssien puute ja opiskelijoiden keskenään erilaiset intressit sekä tiedonhankinta yliopistojen lukioille tarjoamista palveluista. Korkeakoulun etäisyyttä enemmän yhteistyön muotoihin vaikuttaa kyselyn perusteella lukion koko. 

Opinto-ohjaajat aktiivisimpia yhteistyössä 

 
Lukioissa yhteistyössä ovat eniten mukana opinto-ohjaajat (98%: ssa vastanneista lukioista) sekä aineenopettajat itse (91%: ssa vastanneista). Yleisimpiä yhteistyön muotoja olivat opintoesittelypäivät, korkeakouluopiskelijoiden tai alumnien vierailut sekä lukion kurssiksi hyväksyttävät avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulujen kurssit. Harvinaisempia toimintamalleja taas olivat yhteiset kurssit tai kurssien osat, orientaatiokurssit sekä yhteiset projektit tai opintojaksot.  

Taulukossa on kuvattu lukio-korkeakouluyhteistyöhön osallistuvien opiskelijoiden suhteellinen osuus kaikista opiskelijoista rehtorin arvioin perusteella. Osallistuvien opiskelijoiden määrissä on suurta hajontaa lukioiden välillä. 

Taulukossa on kuvattu lukio-korkeakouluyhteistyöhön osallistuvien opiskelijoiden suhteellinen osuus kaikista opiskelijoista rehtorin arvioin perusteella. Osallistuvien opiskelijoiden määrissä on suurta hajontaa lukioiden välillä. 

Yhteistyöhön kaivataan lisää resursseja 

 
Haasteeksi yhteistyölle taas nähtiin etenkin ajan ja resurssien puute: 

– Yhteistyömuotojen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan koetaan haastavaksi, sillä opetettavia sisältöjä on jo ennestään paljon. Lisäksi lukiolaisilla on erilaisia kiinnostusten kohteita, jolloin kaikkia kiinnostavaa ohjelmaa on vaikeaa suunnitelma. Korkeakoulujen lukioille tarjoamat palvelut näyttäytyvät rehtoreille suppeina ja kirjavina, ja niistä viestitään puuttellisesti. Korkeakoulujen ja lukioiden yhteiseksi haasteena tunnistetaan järjestämiseen liittyvien resurssien ja yhteisten käytäntöjen puute, Aksela tiivistää. 

Ratkaisuiksi näihin haasteisiin rehtorit esittivät yhteistyön parempaa resursointia sekä korkeakoulujen tarjoamien yhteistyömuotoja selkeästi esitettyinä ja helposti löydettävinä. 

Tuloksia syvennetään seuraavaksi haastatteluilla 

Opetushallituksen kanssa yhteistyössä suunnitellussa tutkimuksessa selvitetään lukio-korkeakouluyhteistyön nykytilaa, sen mahdollisuuksia, haasteita ja tuen tarvetta. Tutkimustietoa hyödynnetään lukio-korkeakouluyhteistyön suunnittelun ja toteutuksen tukena, kun lukioiden uudet opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan syksyllä 2021. Lukio-korkeakouluyhteistyön kehittäminen on yksi Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen painopistealueista. 
 
Tutkimus toteutetaan kaksiosaisena, ja siihen kuuluu kysely– ja haastatteluosuus. Kysely lähetettiin 335 lukion rehtoreille, joista siihen vastasi 94 ajanjaksolla 11.3.2021–25.4.2021. Vastanneista noin 40% edusti pieniä alle 150 opiskelijan lukioita ja noin 60% yli 150 opiskelijan lukioita. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syvennetään saatuja tuloksia haastattelututkimuksella saman kohderyhmän kanssa ja jatketaan kyselytulosten analysointia 

Lisätietoja 

Luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori Maija Aksela, LUMA Science Helsinki, Helsingin yliopisto 
maija.aksela@helsinki.fi, puh. 050-5141450 

Asiantuntija, väitöskirjatutkija Topias Ikävalko, Helsingin yliopiston tiedekasvatus 
topias.ikavalko@helsinki.fi  

Helsingin yliopiston tiedekasvatuksessa kehitetään tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tiedekasvatuksen edistämiseksi. Helsingin yliopistossa lukiokorkeakouluyhteistyötä tiedekasvatuksessa on tehty systemaattisesti vuodesta 2003 lähtien.  LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmä kehittää uusia yhteistyön muotoja ja tutkii niiden toimivuutta. 

Opi in­nos­ta­vaa ma­te­ma­tii­kan ope­tus­ta verk­ko­kurs­sil­ta

Koulujen ja päiväkotien opettajat sekä muut kiinnostuneet voivat opetella avoimilla ja maksuttomilla verkkokursseilla, kuinka kehittää omaa opetusta ja sytyttää innostus matematiikkaan. Syyskuun alussa avautuu taas useita uusia verkkokursseja.

Reilu tuhat opettajaa ja varhaiskasvattajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana matematiikan opetuksen LUMATIKKA-kursseille niin verkossa kuin ympäri Suomenkin. Kurssien materiaalien pariin pääsee kuka vain luomalla tunnukset Helsingin yliopiston verkkokoulutusten MOOC-ympäristöön. 

Kolmiosainen koulutusohjelma on laajuudeltaan viisitoista opintopistettä. Kursseja on kehitetty siihen suuntaan, että kurssilla pystyy etenemään vapaassa tahdissa omien aikataulujen mukaan. Tyypillisesti kurssi käydään puolentoista vuoden aikana, mutta muutamat ovat saaneet sen suoritettua puolessakin vuodessa.

Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella kurssien sisältöä ja käyttäjäystävällisyyttä on vuoden aikana kehitetty. Parhaillaan uusinta tutkimustietoa tiivistetään syksyn aikana julkaistaviin kursseihin.

Matematiikan opetuksen LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelma on rakennettu uusimman tutkimustiedon pohjalta kahdeksan yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa, joka käynnistyi vuosi sitten.

Apua oman ope­tuk­sen ke­hit­tä­mi­seen

Uudistetun kurssin ensimmäinen, kaikkien asteiden opettajille yhteinen avausosa LUMATIKKA 1: Matematiikan polulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle julkaistiin kesäkuussa. Aloituskurssi keräsi jo kesän aikana yli sata kasvattajaa ja opettajaa täydentävien opintojen pariin.

Aloituskurssilla matematiikan didaktiikan ja sen lähialueiden asiantuntijat kertovat, kuinka matematiikan osaaminen kehittyy varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Kurssilla käsitellään myös ongelmanratkaisua ja avoimien tehtävien käyttämistä opetuksessa. 

— Osallistujat voivat kurssin tukemana kehittää omaa opetustaan ja viedä koulutuksessa saamansa oivallukset arjen opetustyöhön, sanoo hankkeen johtaja, LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

Syyskuun alussa avautuu toinen osa, jossa on omat kurssit varhaiskasvattajille sekä alakoulun, yläkoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajille. Niissä paneudutaan kullekin ikäluokalle olennaisiin matemaattisiin ja pedagogisiin aiheisiin.

Koko koulutussarjan valinnaiskursseineen ja ruotsinkielisine versioineen on tarkoitus olla avoimesti verkossa hankkeen päättyessä tämän vuoden lopussa.

— Kurssit ovat ensimmäisiä, jotka on tuotettu yhteisöllisesti LUMA-verkostossa, Aksela korostaa.

Akselan mukaan kurssit haluttiin rakentaa niin, että ne palvelevat paitsi opetushenkilöstöä myös muitakin aiheesta kiinnostuneita. Esimerkiksi alan opiskelijat tai lasten vanhemmat voivat kursseilla opiskella, millaista on hyvä matematiikan opetus.

Ver­tais­tu­kea ja yh­tei­söl­li­syyt­tä

Ollakseen onnistunut ja vaikuttava, täydennyskoulutuksen on hyvä saada koko työyhteisö kehittymään. Koulutukseen kannustetaan hakeutumaan oman kollegan kanssa, jotta uudet opit siirtyvät tehokkaammin käytäntöön kouluissa tai päiväkodeissa. 

Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, saa verkon välityksellä tukea kouluttajilta ja samojen asioiden kanssa pähkäileviltä kollegoilta ympäri Suomen.

Koulutuksessa haetaan yhteisöllisesti keinoja esimerkiksi siihen, kuinka sytyttää oppilaissa matematiikkainnostus. Osallistujia kannustetaan jakamaan toisile omia käytänteitään.

— On upeaa, että voimme oppia näin toinen toisiltamme ja etsiä yhdessä ratkaisuja opetuksen haasteisiin, Aksela iloitsee. 

Koulutusohjelmassa on ollut mahdollista osallistua myös lähijaksoille yhdessä muiden osallistujien kanssa ja ne ovatkin olleet pidettyjä. Pitkät etäisyydet tai rahoituksen puute saattavat kuitenkin nousta kynnykseksi osallistumiselle.

— Verkkokursseja tarjoamalla haluamme avata opettajille ja kasvattajille maantieteellisesti tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua, kertoo Aksela.

Verkko mahdollistaa osallistumisen paikan lisäksi myös ajasta riippumatta, joten aiheisiin voi palata aina, kun sopivalta tuntuu. Materiaalit jäävät saataville myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Il­moit­tau­du kurs­seil­le

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelmaan voi ilmoittautua ohjelman verkkosivuilla. Verkkosivulla on lisätietoja koulutuksen sisällöstä, aikataulusta ja lähikoulutusten paikkakunnista.

Tervetuloa koulutukseen!

LUMATIKKA-ohjelman johtaja prof. Maija Aksela kutsuu sinut osaksi koko Suomen laajuista oppivaa yhteisöä verkkokoulutustemme kautta tällä videotervehdyksellä.

Lisätietoja

Ohjelman johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, p. 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi-Sandberg, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, p. 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 14.8.2019
Teksti: Johanna Pellinen
Kuva: Mika Koponen

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.