opettajat arkistot - LUMA-keskus Suomi

Keski-Suomen LUMA-keskus: Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä

28/10/2024

Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.

Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.

Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.

LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla

Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.

Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.

Ensiaskeleet opettajuuteen

Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.

Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.

Oppilaita ja opettajia, jotka tutkivat yhdessä tapahtuman aikana. — Aineenopettajaopiskelijoita Lasten lauantaissa helmikuussa 2023.

Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.

Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!

Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

LUMA-keskus Suomen kehittämispäivät Vaasassa – tulevaisuuden suunnittelua

08/10/2024

LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.

– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.

Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.

– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.

– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.

Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?

Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

11/09/2024

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo.

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Tähtitieteen lyhyt oppimäärä luokanopettajille – ideoita avaruusaiheiden opetukseen

28/08/2024

Sanna Launiainen koosti pro gradu -tutkielmansa pohjalta luokanopettajille tukimateriaalin tähtitieteen keskeisistä aiheista. Materiaalin tarkoitus on vahvistaa luokanopettajien ymmärrystä tähtitieteestä ja kannustaa tähtitieteen opetukseen myös niitä, jotka kokevat aiheen haastavaksi.

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen koordinaattori Sanna Launiaisen kehittämä tukimateriaali liittyy perusopetuksen opetussuunnitelman vuosiluokkien 3.–6. ympäristöopin tähtitieteeseen liittyviin sisältötavoitteisiin. Tukimateriaalin tarkoitus on auttaa opettajaa näiden sisältötavoitteiden saavuttamisessa.

Materiaali sisältää erilaisia tehtäviä ja oppilaille sopivia pieniä tutkimuksia. Tähtitieteen aiheita lähestytään STEAM-pedagogisesti eri oppiaineiden, esimerkiksi musiikin ja matematiikan, keinoin. Tukimateriaali sisältää esimerkiksi gravitaatiota käsittelevän osion, sekä perehtymisen lähiavaruuteen, vuodenaikoihin että päivän ja yön vaihteluun.

– Tähtitieteen opettaminen on loistava mahdollisuus yhdistää eri oppiaineiden taitoja! Lisäksi tehtävien avulla voidaan edistää myös esimerkiksi ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista, korostaa Launiainen.

Tutkimusperustaisuus ja yhteisöllisyys valokeilassa

Luokanopettajien tähtitiedeosaamista ja valmiutta opettaa tähtitiedettä on tutkittu maailmalla paljon. Gradun teoriaosassa Launiainen teki katsauksen aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Siitä kävi ilmi, että opettajat voisivat hyötyä tähtitieteeseen liittyvästä tukimateriaalista.

Pro gradu -tutkielma on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen kanssa. Gradun ohjaajina toimivat Turun yliopiston Tiedekeskuksen ja LUMA-yksikön johtaja Pasi Nurmi Lounais-Suomen LUMA-keskukselta sekä väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Henna Kevarinmäki ja professori Petriina Paturi Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.

Lisää aiheesta:

https://sites.utu.fi/luma/kouluille-ja-opettajille/koulutukset/tahtitieteen-lyhyt-oppimaara-luokanopettajille/

Pro gradu -tutkielma ja lähteet:

https://www.utupub.fi/handle/10024/178685

Kirjoittaja(t):

Sanna Launiainen, koordinaattori, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto)

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

LUMA-päivät tuo Suomeen kansainvälisen opettajien suurtapahtuman ensimmäistä kertaa

01/08/2024

Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta.

Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.

– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.

Kestävyysteemainen suurtapahtuma Suomessa

Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.

Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.

Ecience on Stage -tapahtumaan laadittu posteri. — *Jokainen messuille valittu opetusprojekti on tiivistetty posteriin. Posterit ovat jo nyt nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.*

– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.

Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.

LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite.

Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen – ”Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja”

22/07/2024

Kansallinen LUMA-verkostomme kutsuu sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä – sekä lisäämään uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää.

Olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen – kurssi sopii juuri sinulle!

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen kuvaa omaa kokemustaan Tiedelähettiläs-kurssista, sekä innostaa muita oppijoita mukaan!

– Aloitin kurssin kesän alkuvaiheessa. Heti kun näin kurssin ajattelin, että tämä on ihan minun juttuni!

Pulkkisen innostus tiedettä kohtaan alkoi viidennellä luokalla. Kiinnostus matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa kohtaan on jatkunut läpi elämän.

– Kemia, fysiikka, matematiikka. Luonnontieteet ovat innostaneet minua aina. Mutta haluaisin myös välittää tietoa ja taitoa muille. Siihen ei riitä vaan tieto ja taito, tarvitset myös pedagogiikkaa, selittää Pulkkinen.

Tiedelähettiläs-kurssilla oppijat saavat pedagogisia taitoja, joiden avulla luonnontieteitä voi jakaa myös muille. Pulkkisen elämässä vaari on toiminut innoittajana.

– Miten näistä asioista voi kertoa toisille, jotta se olisi kaikista antoisin? kysyy Pulkkinen, kurssin käytyään.

Nuoret ja aurinkopaneelit Pulkkisen mielessä

Suomen tulevaisuuden kannalta luonnontieteet ovat avainasemassa. Pulkkinen nostaa myös esiin nuorten tärkeyden.

– Suomessa kuin kansainvälisesti tarvitaan lisää matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia.

– Konkreettisesti kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä vientiteollisuuksia Suomessa. Tarvitaan koko ajan osaamista. Tekoäly kehittyy koko ajan mutta se ei riitä. Tarvitaan entistä enemmän osaajia – ja myös nuoria – joilla on kokemusta tästä ajasta, lisää Pulkkinen.

Pulkkinen pitää käytännönläheisiä arjen elämän esimerkkejä tärkeinä. Esimerkiksi perheen ostamat aurinkopaneelit nostavat mieleen, miten paljon kemiaa ja fysiikkaa niihin kuuluu.

– Ymmärtää mikä mekanismi on, että puhutaan kilowattitunneista. Mitä se tarkoittaa? Miten paljon aurinkopaneelit oikeasti tuottavat sähköä? pohtii Pulkkinen.

Aurinkopaneeleja rivissä. — Kestävyys- ja vastuullisuuskuva, kuvaaja Eliel Kilkki.

Unelmatyönä luonnontieteiden opettaja

Pulkkinen on lyhytkasvuinen (110 cm) ja on panostanut enemmän teoreettisiin opintoihin kuin veljensä, joka on jo luonnontieteellisellä alalla. Pulkkinen opiskelee lukiossa ja hänen unelmatyönsä on luonnontieteiden opettaja.

– Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja.

– Pyrin pitämään tiedekurssia tai tiedeleiriä. Se olisi tosi hienoa, sanoo Pulkkinen.

Pulkkinen muistuttaa myös nöyryydestä ja siitä, että luonnontieteilijätkin ovat ihmisiä. Samalla hän innostaa kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita mukaan Tiedelähettiläs-kurssille, kehittämään pedagogisia taitoja ja vahvistamaan Suomen tulevaisuuttaa luonnontieteellisellä alalla.

– Jos liikaa korostaa omaa osaamista, se on vaarallista. Tiedämme vain murto-osan maapallon ilmiöistä ja toiminnoista.

– Kaikki voivat oppia. Myös ne, jotka ovat jo opiskelleet! Kannustaisin kaikkia mukaan kurssille.

Nuoret aikuiset oppivat yhdessä tietokoneiden äärellä. — Tiedelähettiläs-kurssin voi suorittaa helposti etäopintoina.

Liity mukaan Tiedelähettiläs-kurssille ja edistä luonnontieteiden asemaa Suomessa, yhdessä kanssamme!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Alkusanat: Alisa Uusi-Kilponen, projektipäällikkö, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kansalliset LUMA-päivät 2024 kutsuu opettajat ja tulevat opettajat innostumaan tiedeopetuksesta

29/05/2024

Kansalliset LUMA-päivät juhlivat 20. toimintavuottaan kesäisessä Turussa 14.–16. elokuuta 2024, tarjoten opettajille ja tuleville opettajille ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla. Tapahtuman anti koostuu monipuolisista osioista, kuten kansainvälisestä Science on Stage -festivaalista, työpajoista ja virkistävistä sosiaalisista tilaisuuksista.

Opettajien ammattitaitoa kehittävät työpajat tarjoavat hands-on kokemuksia ja uusia ideoita opetustyöhön. Erityisesti kokeellisuus on pääosassa, kun opettajat pääsevät itse testaamaan ja suunnittelemaan opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat ja innostavat opiskelijoita. Turun tapahtuman aikana luvassa on myös avoimet ovet, jolloin opettajat voivat vierailla eri messupisteillä ja tutustua toimintaan.

Kestävyyttä ja innovaatiota yhdessä

Science on Stage -festivaali tuo yhteen opettajia ympäri maailmaa jakamaan innovatiivisia opetusideoita. Tänä vuonna Hyvinkään lukiosta mukana oleva Mirjami Kiuru esittelee tapahtumassa yksinkertaisia kokeellisia kotitehtäviä, jotka opettajat voivat ottaa osaksi fysiikan opetustaan. Mirjami kertoo innostuneensa tapahtumaan osallistumisesta, koska hän haluaa jakaa kollegoidensa kanssa keinoja, joilla kokeellisuutta voidaan tuoda osaksi opetusta entistä tehokkaammin.

”Odotan innolla, että voisin vaihtaa ideoita muiden asiantuntijoiden kanssa ja tuoda uutta inspiraatiota myös omaan työhöni”, Mirjami toteaa.

LUMA-päivät ovat erinomainen tilaisuus paitsi ammatilliseen kehitykseen, myös verkostoitumiseen ja uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen eri opetusalaa edustavien ammattilaisten kesken. Tapahtuma tarjoaa myös tuleville opettajille mahdollisuuksia nähdä, miten monipuolista ja elämyksellistä tiede ja teknologia voivat olla. Kestävä kehitys on tapahtuman teema 2024.

Opettajat ja tulevat opettajat, merkatkaa kalenteriinne elokuun 14.–16. päivät, sillä LUMA-päivät 2024 tarjoavat unohtumattomia elämyksiä ja uutta oppimista kaikille osallistujille. Tule mukaan juhlimaan tiedettä ja oppimisen iloa Turkuun!

Kirjoittanut:

Jemima Unger ja Open AI teknologia

Eheydy laaja-alaisen opetuksen mahdollisuuksista LUMAn lumoa -täydennyskoulutuksissa

01/02/2023

Elämä asettaa meille lukuisia taitovaatimuksia, jotka muuntuvat yhteiskunnan ja työelämän kehittyessä. Opetustyön kannalta on pohdittava, mitä taitoja nykylapset voisivat tulevaisuudessa tarvita elämässä menestyäkseen. Tällaiset tulevaisuuden taidot, englanniksi 21^st century skills, ovat hyvin laaja-alaisia tavoitteita, jotka ovat tulleet opetussuunnitelmiin ja siten opetukseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Muutosten lomassa yksittäinen opettaja kuitenkin jätetään helposti miettimään, miten käytännössä sopeudun muutokseen ja toteutan eri tiedon- ja taidonalat yhdistävää opetusta niin virtuaalisissa, rakennetuissa kuin luonnon ympäristöissä. Miten kasvatan oppiaineiden ja niihin sidottujen sisältötavoitteiden opettamisen tuoksinassa lapsista tulevaisuuden toivoja, jotka taitavat (työ)elämässään toimimisen erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten parissa?

LUMAn lumoa -täydennyskoulutus eheyttävästä opetuksesta ja laaja-alaisesta osaamisesta pureutuu juuri näihin kysymyksiin tarjoten niihin vertaistukea sekä vinkkejä opetukseen vietäväksi. Tervetuloa oppimaan kanssamme!

Lue lisää