Toiminta vuonna 2019

Sisällys

1. Johtajan tervehdys 

Vuosi 2019 oli toiminnantäyteinen ja menestyksekäs kansalliselle LUMA-keskus Suomi -verkostolle. 11 yliopiston verkostoon kuuluvat 13 LUMA-keskusta toimivat aktiivisesti ja yhteisöllisesti. Kuudes toimintavuosi jatkoi edellisten mukaisesti uusien mallien ja toimintamallien tutkimuspohjaista kehitystyötä ja koulutusta. Hyvä yhteistyö kansallisten muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut tänä vuonna edelleen kansallisen LUMA-neuvottelukunnan toiminnan myötä.

LUMA-keskus Suomi on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa valtakunnallista tehtävää yliopistojen rahoituskaudella 2017-2020. Kansainvälinen näkyvyys on suurta muun muassa LUMA News -verkkosivuston ja valtakunnalliseen tehtävään liittyvän StarT-ohjelman kautta, jota toteutetaan noin 40 maassa. Vuoteen 2020 mennessä LUMA-toimintaan on saatu yli 11 miljoonaa euroa täydentävää rahoitusta. Se on jakautunut eri yliopistoille.

Suitsutusta koko toimikautensa saanut kuusivuotinen, opetus- ja kulttuuriministeriön 5 miljoonalla eurolla rahoittama kansallinen LUMA Suomi -ohjelma saatiin päätökseen. Opetusministeri Li Andersson kunnioitti puheellaan juhlaseminaaria Helsingissä marraskuussa. Hankkeessa toteutettiin 37 innovatiivista hanketta yhteisöllisesti. Ohjelmasta on julkaistu yli 80 tieteellistä tai ammatillista julkaisua, esimerkiksi opinnäytetöitä. Ohjelmalla on tavoitettu opettajia 80% Suomen kunnista. Ohjelman koulutuksiin osallistui 6 700 opettajaa 243:sta kunnasta. Kaikkiaan ohjelmassa tuotettiin yli 800 sivua uusia materiaaleja, myös videoita. 13 MOOC -verkkokurssia rakennettiin opettajien tueksi. Keskeisimmät materiaalit on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi. Kehittämisohjelma lisäsi yhteisöllistä toimintakulttuuria koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä ja uusien, oppilaita innostavien opetusmenetelmien käyttöönottoa matematiikan, luonnontieteen ja teknologian opetuksessa.  Raportti on opetus- ja kulttuuriminsteriön julkaisuissa.

Uusi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama noin 3 miljoonan euron  LUMA2020 -ohjelma (2019-20; http://2020.luma.fi/ajankohtaista/) käynnistettiin loppuvuodesta tukemaan LUMA-tiedekasvatusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Toiminnan päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta ja opiskelumotivaatiota matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetuksen ja oppimisen laatua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä kehittää yhteisöllisesti uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. 

Opetushallituksen rahoittama LUMATIKKA -ohjelma (2018-2022, 15 op) on suosittu täydennyskoulutusohjelma matematiikan parissa työskentelevälle opetushenkilöstölle varhaiskasvattajista toisen asteen opettajiin. Koulutuksen tavoitteena on kehittää kaikilla asteilla työskentelevien opettajien matemaattista osaamista ja pedagogisia taitoja. Siinä on toteuttu noin 20 MOOC-verkkokurssia opetuksen tueksi.

LUMA-keskus Suomi -verkosto on vahvistanut LUMA-tiedekasvatuksen tutkimusta perustamalla sen tueksi kansallisen LUMAT Science Research Forumin. Sen toimintaan kuuluu noin kerran kuukaudessa kansalliset tutkimusseminaarit, kansainvälinen kesäkoulu, kansainvälinen symposium ja kansainvälinen tieteellinen lehti sekä rahoitusten haku yhdessä.

Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille LUMA-keskus Suomen toimijoille, yhteistyötahoille sekä rahoittajille. Yhdessä olemme enemmän! (LUMA motto)

Maija Aksela
Professori, johtaja
LUMA-keskus Suomi -verkosto
Kuva. Johtaja Maija Aksela innoittaa lapsia LUMA-tieteiden opiskeluun taidekontekstissa.

2. Valtakunnallinen tehtävä ohjaa toimintaa

Vuodesta 2016 alkaen LUMA-keskus Suomessa ovat olleet mukana kaikki 11 suomalaista tiede- ja teknologiayliopistoa, ja verkostoon on kuulunut 13 alueellista LUMA-keskusta. Verkoston ja siihen kuuluvien LUMA-keskusten toiminnan vakiinnuttaminen jatkui yliopistojen rahoituskauden 2017–2020 saadun valtakunnallisen tehtävän turvin.

Verkoston johtokunta on jakanut tehtävän kuudeksi osa-alueeksi

  • Kansainvälisen yhteistyön lisääminen vahvistaa rahoituksen saamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa
  • Lapsille ja nuorille tarjottavat non-formaalit tiedekasvatusaktiviteetit ja formaalit verkkokurssit mm. tukevat korkeakoulujen opiskelijarekrytointia pitkäjänteisesti
  • LUMA-alojen opetukseen ja LUMA-toimintaan liittyvä tutkimus tuo arvokasta tietoa mm. toiminnan kehittämiseksi ja alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi
  • LUMA-keskus Suomen ja sen taustayliopistojen koulutustoiminta kehittää LUMA-aineita opettavien opettajien ammatillista osaamista ehyenä jatkumona
  • StarT tukee LUMA-aineiden opiskelua ja LUMA-alojen pariin innostamista eri asteiden oppimisyhteisöissä sekä lasten ja nuorten vapaa-ajallakin
  • Tiede- ja teknologialuokilla on monissa LUMA-keskuksissa keskeinen asema fyysisten toimintojen ”infrastruktuurina”

Alueelliset LUMA-keskukset painottavat valtakunnallisen tehtävän osa-alueita omien vahvuuksiensa mukaisesti. Keskukset asettivat tavoitteet toiminnalleen yhdessä LUMA-keskus Suomen johtajan kanssa. Loppuvuodesta niiden saavuttamista on arvioitu ensin itsearvioinnilla ja sitten kahden muun keskuksen antamalla kehittävällä vertaisarvioinnilla. Vertaisarvioinnin kautta keskukset ovat päässeet tutustumaan tarkemmin toistensa toimintaan ja oppimaan toisiltaan. 

2.1. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen vahvistaa rahoituksen saamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Kansainvälinen vuorovaikutus on ollut totutun vireää. LUMA-keskus Suomi oli aktiivisesti mukana eurooppalaisissa EU STEM Coalition ja Science on Stage Europe -verkostoissa. 

Eurooppalainen LUMA-aineiden opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseen tähtäävä  Learning from Innovation and Networking in STEM – science, technology, engineering and mathematics (LINKS) -hanke päättyi Helsingissä järjestettyyn loppuseminaariin kesäkuussa. Hankkeen ongelma-analyysien pohjalta nousi viisi eri tärkeää teemaa ammatillisen kehittymisen tukemisesta. Jokaisesta osa-alueesta on rakennettu työkalut, joiden avulla voi kehittää omaa ammatillista oppimistaan. Tuotetut materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta. 

Yhteistyö LUMA China Centerin kanssa jatkui konkreettisesti kahdella kiinalaisille opettajille järjestetyllä koulutusviikolla. Koulutukset järjestettiin LUMA-keskusten yhteistyönä Helsingissä ja Rovaniemellä helmikuussa ja toinen koulutus järjestettiin Helsingissä ja Turussa elokuussa. 

Vierailevia opetusalan asiantuntijoita ja ryhmiä isännöitiin eri keskuksissa erittäin tiuhaan. Lisäksi keskusten henkilöstö on osallistunut maailmalla konferensseihin muun muassa verkoston toimintaa ja tutkimusta esitellen. 

2.2. Lapsille ja nuorille tarjottavat non-formaalit tiedekasvatusaktiviteetit ja formaalit verkkokurssit mm. tukevat korkeakoulujen opiskelijarekrytointia pitkäjänteisesti

Lapsille, nuorille ja koko perheille tarjottavat non-formaalit toimintamuodot jatkoivat pitkäaikaista suosiotaan. Keskuksissa on myös järjestetty perhetiedekasvatuksen aktiviteetteja, joissa lapsen ja nuoren lisäksi joku vanhempi läheinen on voinut osallistua. 

Kansainvälisen Zonta-järjestön Suomen-yhdistyksen kanssa käynnistettiin kerhoyhteistyö ZAU-hankkeessa. Syksyn 2019  aikana toteutettiin 25 kerhoa 18 eri paikkakunnalla. Kerhoissa oli yli 300 lasta osallistujina. Hanke jatkuu vielä vuoden 2020 ajan.

Uusi lukiolaki on vilkastuttanut myös LUMA-keskusten yhteistyötä lukioasteen kanssa.Lukioiden kanssa tehtiin laajasti yhteistyötä erillisistä kursseista tapahtumailtapäiviin. 

Valtakunnallinen tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjaamisen verkkokurssi on ollut suosittu. Kaikille avoimelta kurssilta saa perusvalmiudet tiede- ja teknologiakasvatuksen ohjaamiseen. Kurssi on korkeakouluissa opetussuunnitelmissa sekä esimerkiksi ZAU-ohjelman kerho-ohjaajat käyvät kurssin.  

2.3. LUMA-alojen opetukseen ja LUMA-toimintaan liittyvä tutkimus tuo arvokasta tietoa mm. toiminnan kehittämiseksi ja alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi

Verkostossa jatkettiin uusien pedagogisten ratkaisujen kehittämistä tutkimukseen perustuen, etenkin mm. kehittämistutkimuksen (design-based research) metodologiaa hyödyntäen.

Verkostolle laadittiin yhteiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjaukset, ja sovittiin kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisen pelisäännöistä. Suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä tapahtui osana kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia hankkeita. Keskeisimpiä verkoston piirissä vuonna 2019 valmistuneita tutkimusartikkeleita, yleisartikkeleita, opinnäytetöitä ja muita julkaisuja on koottu julkaisuluetteloon.

Verkoston julkaisemassa kansainvälisessä vertaisarvioidussa LUMAT-lehdessä julkaistiin yksi perusnumero sekä yksi erikoisnumero kehittämistutkimuksesta. Lehden näkyvyyttä vahvistettiin ottamalla käyttöön eri indeksointipalveluita sekä kehittämällä lehden kansainvälisen tieteellisen ohjausryhmän roolia.

Valtakunnallisten LUMA-päivien yhteydessä Jyväskylässä järjestettiin International LUMAT Symposium 2019. Verkoston väki osallistui maailmalla aktiivisesti konferensseihin ja symposiumeihin.

2.4. LUMA-keskus Suomen ja sen taustayliopistojen koulutustoiminta kehittää LUMA-aineita opettavien opettajien ammatillista osaamista ehyenä jatkumona

Nykyisten ja tulevien opettajien ammatillista osaamista tuettiin lukuisin eri toimintamuodoin.

LUMA-keskus Suomen vuoden päätapahtuma Valtakunnalliset LUMA-päivät 2019 opettajille, opettajaksi opiskeleville, opettajankouluttajille, opetuksen tutkijoille ja kehittäjille sekä sidosryhmille ja samalla kansainvälinen International LUMAT Symposium 2019 alan tutkijoille ja kehittäjille toivat kaikkiaan noin 340 alan toimijaa yhteen Jyväskylään 3.–5.6.

Kuusivuotinen LUMA Suomi -kehittämisohjelma huipentui juhlaseminaariin, jossa luovutettiin ohjelman loppuraportti opetusministeri Li Anderssonille. OKM:n rahoittaman kehittämisohjelman tavoitteena oli 6-16 -vuotiaiden lasten ja nuorten innostaminen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun. Opettajia tuettiin vuonna 2016 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. Ohjelmassa tuotetut materiaalit on julkaistu verkkosivuilla kaikkien käyttöön.

Täysin uutena OKM:n LUMA-ohjelmana aloitti LUMA2020. Ohjelmassa on tavoitteena tukea lasten ja nuorten kouluopetuksen kehittämistä, vapaa-ajan tiede- ja teknologiakasvatusta sekä tarjota täydennyskoulutusta opettajille ja ohjaajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Ohjelmassa on mukana 150 oppimisyhteisöä, jotka ovat kehittäneet ohjelmassa omaa opetussuunnitelmaansa tukevia oppimisaktiviteetteja ja tiedetapahtumia.

Opetushallituksen rahoittaman LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen verkkokoulutukset ovat olleet suosittuja. Ohjelmalle myönnettiin myös jatkorahoitusta vuoden 2022 loppuun asti ja jatkuu usean yliopiston yhteistyönä. 

Verkoston yhteinen opettajankoulutuksen kehittämishanke päättyi ja sen avulla kehitettiin korkeakouluopetusta ja tuettiin opettajien jatkuvaa oppimista modernien LUMA-oppimisympäristöjen parissa. 

Kuva: professori Heikki Tenhu, opetusministeri Li Andersson, dekaani Kai Nordlund ja professori Maija Aksela LUMA SUOMI-seminaarissa

2.5. StarT tukee LUMA-aineiden opiskelua ja LUMA-alojen pariin innostamista eri asteiden oppimisyhteisöissä sekä lasten ja nuorten vapaa-ajallakin

StarTin ensisijaisena päämääränä on yhteisöllisen ja monitieteisen toimintakulttuurin tuominen suomalaiselle kasvatus- ja opetusalalle. StarT tukee kansallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden mukaista toimintaa, kuten laaja-alaisten taitojen oppimista, eheyttävän opetuksen, tutkimuksellisen ja ilmiöpohjaisen projektioppimisen toteuttamista sekä modernin teknologian ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Lisäksi StarT tukee LUMA-aineiden harrastuneisuutta koulujen ja päiväkotien ulkopuolella esimerkiksi kerhoissa ja perheissä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on mahdollistaa verkostoituminen ja oppiminen muiden maiden oppimisyhteisöiltä ja toisaalta suomalaisen osaamisen jakaminen kansainvälisesti.

Vuonna 2019 Suomesta raportoitiin  120 oppimisprojektia ja 20 hyvää opetuskäytännettä. Kansainvälisesti raportoitiin 524 projektia ja 246 opetuskäytännettä. Kausi huipentui ensiksi eri puolilla Suomea keväällä järjestettyihin alueellisiin StarT-festivaaleihin (11 kpl) ja sitten Jyväskylässä osana LUMA-päiviä järjestettyyn StarT-gaalaan. 

lapsia lappeenrannan start-festareilla 2019

Tunnelmia Lappeenrannan StarT-festareilta

2.6. Tiede- ja teknologialuokilla on monissa LUMA-keskuksissa keskeinen asema fyysisten toimintojen ”infrastruktuurina”

LUMA-tiedeluokat ovat monissa keskuksissa toiminnan sydän. Ne toimivat innostavina oppimisympäristöinä, tutkimus- ja kehittämisympäristöinä pedagogisille innovaatioille ja mentelmille, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ympäristönä sekä yhteisöllisenä toimintaympäristönä yhteistyön kehittämiseen muiden toimijoiden kanssa.

Tiedeluokissa tarjotaan toiminnallisia opintokäyntejä eri asteiden opetussuunnitelmien mukaisen opetuksen tueksi. Toiminta on ollut valtaisan suosittua yli 20 000 kävijällä, samalla aktiviteetteja kehitetään tutkimuspohjaisesti. 

3. Toimintojen tavoittavuus

Tiivistelmä toiminnoilla tavoitettujen henkilöiden määristä on seuraavassa taulukossa.

Toiminnot

Tavoitettu kansallisesti

Tavoitettu kansainvälisesti

Tavoitettu yhteensä

Kerhot

5069

122

5191

Virtuaalikerhot

     

Leirit

1072

0

1072

Juhlat (mm. synttärit)

872

 

872

Kilpailut

911

 

911

Kurssit (lähinnä toisen asteen opiskelijoille)

619

35

654

Verkkokurssit (lähinnä toisen asteen opiskelijoille)

196

15

211

Työpajat / tapahtumapäivät

30593

207

30800

StarT-festivaalit ja -gaala

2139

80

2219

Opetusryhmien vierailut tiede-/teknologialuokkiin

28422

522

28944

Korkeakouluväen vierailut oppimisyhteisöissä

9955

 

9955

Nuorten TET-jaksot korkeakouluissa

79

 

79

Täydennyskoulutukset kasvatus-/opetusalan henkilöstölle

4000

287

4287

Opetustarjonta korkeakoulujen opiskelijoille

320

20

340

Toiminnan yleisesittely vieraileville asiantuntijaryhmille / asiantuntijatapaamisissa

744

688

1432

Yhteensä

84991

1976

86967

Sivukatseluita luma.fi sivulla oli 41000, käyttäjiä  oli 17 418, 105 eri maasta. Facebook-päivitykset tavoittivat 243 843 katselukertaa

(Lukijan tulee huomata, että henkilömääriin mukaan laskettuja henkilöitä ei ole voitu yksilöidä. Eri toimintojen kautta on käytännössä tavoitettu monesti samoja henkilöitä.)

4. Hallinnollisia tapahtumia

LUMA-keskus Suomen ylin päättävä toimielin, johtokunta kokoontui neljästi; maaliskuussa verkossa, kesäkuussa Jyväskylässä, lokakuussa Rovaniemellä ja marraskuussa Helsingissä. 

Kansallinen LUMA-neuvottelukunta, joka toimii LUMA-keskus Suomen johtokunnan neuvoa-antavana keskustelufoorumina, kokoontui helmikuussa ja marraskuussa Helsingissä.

LUMA-keskusten toimijat ovat pitäneet kuukausittaisia etätapaamisia. Koko LUMA-keskus Suomi verkoston väki kokoontui kehittämispäiville Rovaniemelle lokakuussa. 

5. Lyhyt katsaus vuoteen 2019 alueellisissa LUMA-keskuksissa

Aalto-yliopisto Junior

Kun uteliaisuus on rajaton, voi tehdä mitä vaan. Voi etsiä, kokeilla, innostua ja löytää lisää kysymyksiä, joskus jopa vastauksia. Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille, perheille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.

Aalto-yliopisto Juniorin tavoitteena oli vuoden aikana tukea ja edistää Aalto-yliopiston sisältö- ja painopistealueiden mukaista opetusta sekä oppimista. Halusimme innostaa ja inspiroida lapsia ja nuoria, auttaa heitä uravalinnoissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Innostimme tyttöjä teknologian pariin sekä otimme kotimaiset kielet huomioon toiminnoissamme. Toimintamme ytimessä oli monialaisuus, jossa STEAM-kasvatus kohtasi yrittäjyyskasvatuksen. Vuoden teema-aihealueina olivat “Valot ja värit” sekä “Elementit”.

Aalto-yliopisto Junior toimintamuotoina oli järjestää tapahtumia, vierailuja, leirejä, kerhoja, luentoja, kursseja sekä kaikkea mikä tukee lasten ja nuorten kiinnostusta ja innostusta. Samalla tuettiin autonomisia toimijoita Aalto-yliopistossa elinikäisen oppimiseen tähtäävän kasvatustyön järjestämisessä. Opettajien täydennyskoulutukset avasivat ikkunoita monipuoliseen opettamiseen, ja perhetapahtumien avulla tavoitimme pienimmätkin tutkijan ja taiteilijan alut. Yhteistyö kentän toimijoiden kanssa oli vahvaa ja hedelmällistä.

Vuoden 2019 aikanan toiminnallisilla opintokäynneillä JuniorLabissa oli 8400 kävijää ja tiedetuokiot kouluihin tavoitti lähes 4000 alakoululaista. Tutkijavierailut tavoittivat pari tuhatta koululaista sekä tapahtumissa noin 3500 lasta ja vanhempaa. Yhteensä toimintoihin osallistui vuoden 2019 aikana lähes 20000 lasta, nuorta, vanhempaa ja opettajaa.

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus

Helsingin yliopiston tiedekasvatuksessa luodaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja tutkimuspohjaisesti ja yhteisöllisesti tutkijoiden sekä muun yhteiskunnan kanssa. Tiedekasvatuskeskuksen aktiviteetit ovat myös tärkeitä opettajankoulutuksen kannalta. Tulevat opettajat toimivat niissä ohjaajina ja saavat arvokasta opetuskokemusta. Tiedekasvatuskeskuksen toiminnan sydämessä on ollut jälleen LUMA-tiedeluokat. Eri asteen opetusryhmille tarjotut toiminnalliset opintokäynnit olivat suosituinta toimintaa. Opintokäyntejä järjestettiin kuudessa LUMA-luokassa yhteensä 407 ja niissä oli yli 9000 kävijää.  Kesäkuussa järjestetyt lasten tiedeleirit (15 kpl) olivat jälleen suosittuja, 240 osallistujallaan. Tiedejuhlien kysyntä kasvoi jälleen ja niitä järjestettiin peräti 80.

Lukioasteen yhteistyötä on toteutettu mm. Amazing Race of Science -tutustumisseikkailujen kautta. Niissä lukiolaiset kiertävät yliopiston kampuksella tehtävärasteja suorittamassa. Leikkimielisen kilpailun ohessa tutustutaan tieteenaloihin sekä opiskeluun.

Kansainvälinen toiminta ja koulutusvienti oli merkittävä osa toimintaa. Integrated Approach to STEM Teacher Training jatkoi EU-hankkeiden sarjaa. Alkuvuodesta käynnistynyt ohjelma toteutetaan yhteistyössä irlantilaisten, kazakhstanilaisten, ruotsalaisten, turkkilaisten ja venäläisten yliopistojen kanssa. Sen tavoitteena on kehittää opettajankoulutusta euraasialaisissa partnerimaissa sekä lisätä niihin tiedekasvatustoimintoja. Tämän puitteissa Helsingissä järjestettiin viikon mittainen koulutus osallistujille. Hanke toteutetaan vuosina 2019-2022.

Yhteistyössä ilmakehätieteen keskuksen INAR:in kanssa järjestettiin opettajien ilmastoaiheista täydennyskoulutusta. Teachers’ Climate Change Forum 2019 piti sisällään verkkokurssin sekä opettajien kesäkurssin Hyytiälän tutkimusasemalla elokuussa. Kesäkurssille valittiin 30 opettajaa yli 20 maasta. Global Challenges for Youth -kurssi lukiolaisille järjestettiin kansainvälisenä ensimmäistä kertaa. Lukiolaiset tekivät verkkoalustalla projektitöitä sekä kokoontuivat elokuussa intensiivijaksolle Kumpulan kampukselle. 

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus

Itä-Suomen yliopiston toimintaa ja profiloitumista ohjaa kansallisen LUMA-strategian lisäksi Itä-Suomen yliopiston oma LUMA-strategia.

Luonnontieteiden opetuksen tutkimus ja kansainvälinen toiminta ovat Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen vahvuuksia. Vuonna 2019 Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen toiminnasta on julkaistu useita kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedeartikkeleita. Lisäksi LUMA-toimintaa on esitelty suomeksi muun muassa Dimensio-lehdessä. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus oli myös mukana onnistuneessa LINKS-projektissa, ja sai siitä myös omaan toimintaansa hyviä malleja. Kansainvälisyys on saanut jatkoa vuonna 2019 suunnitellussa Tieteellä tulevaan -hankkeessa, joka Opetushallituksen rahoituksen myötä päästään toteuttamaan Kuopion kaupungin NEST-keskuksen kanssa vuonna 2020.

LUMA-keskus on järjestänyt tiede- ja robotiikkakerhoja sekä -leirejä yhteistyössä Joensuun Tiedeseura ry:n kanssa. Alueella on ollut myös useita ZAU-kerhoja. Kerho- ja leiritoiminta tavoittaa vuosittain yli 100 lasta ja nuorta, minkä vuoksi se tukee Joensuun alueen tiedekasvatustyötä.

Matalan kynnyksen tapahtumia koko perheille on tarjottu esimerkiksi Tieteen päivässä sekä Tutkijoiden yössä, joihin LUMA-keskus on jalkautunut järjestämään tiedepajoja. Nämä pajat ovat olleet mieluisia sekä vierailijoille että pajojen pitäjille.  

Itä-Suomen yliopiston LUMA-laboratoriota on käytetty opetustilana useilla luonnontieteiden aineenopettajakursseilla. Vuoden aikana laboratoriota on opinnoissaan hyödyntänyt n. 300 opettajaopiskelijaa. Lisäksi LUMA-laboratoriossa vierailu lukuisia päiväkoti-, koululais- ja muita ryhmiä Suomesta ja ulkomailta. LUMA-laboratoriosta lainattiin myös runsaasti välineistöä Joensuun ja sen lähialueiden kouluille ja päiväkoteihin vuoden 2019 aikana.     

Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus

Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnassa vuoden 2019 onnistumisia oli hyvin edennyt yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Olemme onnistuneet sovittamaan yhteen LUMA-keskus Suomen toimintaa Kokkolan yliopistokeskuksessa tapahtuvaan luokanopettajien aikuiskoulutukseen entistä enemmän. Opiskelijat osallistuivat LUMA SUOMI-ohjelman täydennyskoulutuksiin ja verkkokurseille. Ammattikorkeakoulu Centrian kanssa olemme käynnistäneet Teknologiateollisuuden My Tech ohjelman-toimintaa erityisesti Boliden Kokkolan kanssa. Myös tiedeluokkavierailut ja niiden organisointi Centrian LUMA-toimintaan osallistuvien kanssa oli vuoden 2019 onnistumisia. Osallistuimme myös Kemianteollisuus ry Maailmanpelastuspelin ensijulkaisuun Kokkolassa. Innokas-verkoston aluekouluttajan kanssa virinnyt yhteistyö tarjoaa erityisesti opettajille robotiikan kouluttautumismahdollisuuksia jatkossa.

Keski-Suomen LUMA-keskus

Vuoden 2019 kohokohtia olivat hyvin onnistuneet, jo perinteeksi muodostuneet tapahtumat tuttujen yhteistyökumppanien kanssa. Lasten ja nuorten yliopiston kanssa järjestetyn syyslomaleirin työpajoissa ehdittiin kahden tunnin aikana tutkimaan niin kemiaa, fysiikkaa, matematiikkaa kuin maantiedettäkin, ja Niilo Mäki Instituutin Opin ja osaan -toimintapäivässä tavoitettiin suurempi joukko alle kouluikäisiä lapsia vanhempineen kuin keskuksen toiminnassa yleensä. StarT-festivaaleille kutsuttiin 25 ryhmää eri puolilta maakuntaa, ja osa jatkoi matkaansa menestykseen aina valtakunnallisella tasolla ja Science on Stagellakin. Samoin pitkin vuotta tehtiin pidettyjä oppilasvierailuja lähi- ja kauempienkin alueiden kouluihin, ja esimerkiksi Karstulassa tavoitettiin kahden päivän aikana kunnan kaikki alakoululaiset sekä puolet yläkoululaisistakin. Vuoden suurin kohokohta oli kuitenkin varmasti Jyväskylän valtakunnalliset LUMA-päivät, joilla vieraili noin 400 kävijää 20 maasta. Palautteen perusteella päivillä viihdyttiin hyvin, ja kaikki sujui ja toimi melko lailla ongelmitta. Yhtenä keskeisenä onnistumisena voidaan myös mainita toiminnan jatkuminen sujuvasti läpi vuoden, vaikka suuri osa toimivasta henkilöstöstä vaihtui vuoden 2019 aikana.

Tavallisen pienimuotoisen toiminnan vierailijaryhmille esittelemisen lisäksi menneenä vuonna nousi kaksi huomionarvoista kansainvälisen näkyvyyden paikkaa. LUMA-keskus Keski-Suomen ja EduCluster Finland yhteistyössä vietiin ilmiölähtöistä luonnontieteiden opetusta Kazakstaniin. Lokakuussa järjestettiin nelipäiväiset opettajien täydennyskouluttajien koulutuspäivät Nur-Sultanissa, joissa yhteisöllisesti luotiin ensimmäiset ilmiölähtöiseen opetukseen perustuvat kurssikokonaisuudet NIS (Nazarbayev Intellectual Schools) -kouluverkoston opettajien koulutukseen. LUMA-keskus Suomi tuotiin näkyvästi esille myös University Business Forumissa Brysselissä 24.-25.10.2019. Tapahtuma on Euroopan Komission järjestämä tapahtuma, jonka tavoitteena on kehittää yliopistojen ja yrityselämän yhteistyötä. LUMA näkyi erityisesti kutsuttuna vieraana koulutusosaamisen ja työelämään suuntautuvan opetuksen kehittämistä käsittelevässä työpajassa ja paneelikeskustelussa.

Lounais-Suomen LUMA-keskus

Vuonna 2019 kohokohtamme oli tiederisteily SciCruise, jonka järjestelyissä onnistuttiin hienosti kiireellisestä aikataulusta huolimatta. SciCruise järjestetiin yhteistyössä Uppsalan ja Tukholman yliopistojen kanssa, mutta pääasiallinen järjestelyvastuu oli meillä Lounais-Suomen LUMA-keskuksella. Mukana risteilyllä oli yhteensä reilu 800 osallistujaa, joista suurin osa oli suomalaisia koululaisia aina alakoulusta lukioon saakka. Koululaisilta oli työpajoja vajaa 20 kappaletta ja he kaikki osallistuivat pajoillansa myös StarT:iin, sillä alueellinen StarT-festarimme järjestettiin osana SciCruisea. Risteilyn teemoina olivat tiede, teknologia ja Itämeri, ja näitä aiheita oli erittäin laajasti esiteltyinä niin koulujen kuin muidenkin tahojen työpajoissa. Muita työpajoja oli pitämässä yliopiston eri tahot, yritykset ja erilaiset yhteisöt. Työpajoista suurin osa oli suomesta, mutta myös Ruotsin puolelta oli 5 työpajaa. Työpajojen lisäksi myös laivan esiintymislava oli koko risteilyn ajan käytössämme ja siellä oli ohjelmaa tiedeshowsta tiedeaiheisiin luentoihin, visailuihin ja Science battleen. Työpajojen ja esitysten lisäksi laivalla sai osallistua myös tiedesuunnistukseen, jossa kerättiin vastauksia eri työpisteiltä. Keräsimme risteilystä palautetta sekä risteilyn aikana että jälkikäteen koululaisryhmiltä, ja palaute oli erittäin positiivista ja 89% risteilylle osallistuneista vastasi, että haluaisi osallistua risteilylle uudelleen. Järjestäjinä olimme myös itse tyytyväisiä risteilyn onnistumiseen, mutta tietenkin kohtasimme myös hiottavia ja parannettavia kohtia, joita on pyritty muokkaamaan ja kehittämään vuoden 2020 risteilyyn.

Vuoden 2019 alusta liityimme yliopistolla Biodiversiteettiyksikköön, joka avasi meille mahdollisuuden uudenlaisiin yhteyistyökuvioihin, avun saamiseen sekä uusien tilojen käyttömahdollisuuteen. Vuoden aikana olemmekin kehitelleen yhteistyökuvioita yksikön muiden alayksiköiden kanssa ja olemme myös hyödyntäneet uusia tiloja mukavasti omissa aktiviteeteissamme, kuten tiedekerhoissa. Yhteistyö syvenee ja jatkuu myös tulevaisuudessa.

Vuosi 2019 aikana Tiedekeskus Tuorlassa kävi yhteensä noin 10 000 vierailijaa. Vierailuista suuri osa on koululaisryhmiä, mutta myös muita vierailijoita on paljon, ja myös kiinalaisten ryhmien vierailuita on ollut jonkin verran. Tiedekeskuksessa järjestettiin esim. ympäri vuoden kerran kuukaudessa järjestettäviä perheiden tiede-iltoja ja lisäksi ympäri vuoden on ollut muita tapahtumia ja perustoimintaa.

LUMA-center Åbo Akademi

Skolresurs toimintakokonaisuuden yksi kohokohta vuonna 2019 oli onnistunut StarT-SciCruise tapahtuma yhteistyössä Lounaissuomen LUMA-keskuksen kanssa, mihin ensimmäistä kertaa saatiin mukaan yli 30 ruotsinkielistä oppilasta. Vaikka määrä on pieni, se antaa viitteitä kiinnostuksen heräämisestä StarT-toimintaa kohtaan ruotsinkielisissä oppimisyhteisöissä. Vuoden 2020 StarT-SciCruise:lle on jo tässä vaiheessa ilmoittautunut 5 ruotsinkielistä oppimisyhteisöä.

Toinen kohokohta oli lapsille suunnattujen tiedekerhojen lisääntynyt suosio. Tässäkin toiminnassa yhteistyö Lounaissuomen LUMA-keskuksen kanssa oli merkittävässä roolissa.

Kolmas merkittävä kohokohta toiminnassamme oli, että tavoitimme yli 3000 henkilöä meidän toiminnallamme vuoden aikana. Tämä on n. 12 %:n nousu verrattuna edelliseen vuoteen ja noin puolitoistakertainen verrattuna vuoteen 2015 jolloin liityimme mukaan LUMA-toimintaan. Tämä tavoitettavuusnousu ei olisi ollut mahdollista ilman LUMA-keskus Suomen toimintaa.

LUMA-keskus Lappi

LUMA-keskus Lapilla on laajin toiminta-alue ja sijaintinsa kannalta se on muutenkin erityisasemassa. Lapin alueella on saamenkielisiä, ja yhteistyössä pyritään vahvistamaan saamen kielistä tiedekasvatusta. Pitkien välimatkojen takia keskus panostaa paljon virtuaaliseen toimintaan, tiedeluokkaan pääsee virtuaalivierailulle sekä virtuaalikerhoista uutena on tulossa jännittävä rakettikerho.

Kuitenkin toimintaa järjestetään myös lähikontaktissa ja vuoden aikana LUMA-keskus Lappi tavoitti 4700 lasta, 80 opiskelijaa sekä 300 opettajaa. 

Isoimpana yksittäisenä tapahtumana LUMA-keskus järjesti kouluaisten tiedeviikon, ja paikalla oli häkellyttävät 2500 osallistujaa. Tämän lisäksi toteutettiin kaksi lasten leiriä. 

Alueelliset StarT-festarit olivat myös menestynyt tapahtuma, paikalla oli 850 lasta jakamassa oppimisen iloa projektiensa tai osallistumalla tiedetyöpajoihin kautta. 

LUMA-keskus Pohjanmaa

Järjestimme onnistuneita tapahtumia yhdessä Vaasan yliopiston muun henkilöstön kanssa. Luokkaretkitapahtuma UniFun keräsi kampukselle satoja ala- ja yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria. Loppuvuodesta vietettiin Lapsi mukaan töihin päivää, jolloin yliopiston henkilökunnan lapset pääsivät tutustumaan LUMA:n toimintoihin ja yliopistoon. Vuoden aikana järjestettiin useita kerhoja ja kaksi lomaviikon leiriä. Tiedekerhoista kaksi järjestettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa alakouluilla ja mukana kerho-ohjaajina oli kolme opettajaa. Keskuksen toiminta painoittui Vaasaan, mutta vuoden aikana vierailtiin ahkerasti myös muissa kunnissa. Syksyllä järjestetyn Sphero robottipallo kiertueen aikana käytiin viidessä kunnassa Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan alueella. Kiertueen aikana tavoitettiin 200 lasta ja 17 opettajaa maakunnan kouluista.

LUMA-keskus Saimaa

Valtakunnallinen Innokas robotiikka- ja ohjelmointiturnaus järjestettiin Lappeenrannassa toukokuussa 2019. LUMA-keskus Saimaa oli vahvasti mukana Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisellä kampuksella järjestetyn tapahtuman käytännön järjestelyissä ja oheisohjelman toteuttamisessa, vaikka päävastuu oli Innokas-verkostolla ja Saimaan mediakeskuksella. Kisalajeihin osallistui noin 700 koululaista ja 1300 kuljetettiin paikan päälle yleisöksi järjestäjän busseilla. Kun lähialueelta tuli vielä runsaasti koululaisia ja jopa päiväkotilapsia tutustumaan tapahtumaan, kokonaisosallistujamäärä oli pitkälle yli 2000.

LUT Junior University Lappeenranta -toiminta laajeni syksyllä 2019 kattamaan koko kaupungin koulut. Kaikille kolmasluokkalaisille tarjottiin LUT-asiantuntijan vetämä vesioppitunti. Muiden luokka-asteiden yliopistoyhteistyö konkretisoituu keväällä 5. luokkalaisten “pikkuyrittäjien” LUTra-festareihin ja 8. luokkalaisten työpajoihin. Keväällä 2019 vastaavat järjestettiin pilottikouluille (n. 200 oppilasta/vuosiluokka) – kuluvana lukuvuonna tavoitetaan kaikki n. 700 oppilasta / vuosiluokka. Lisäksi kattavampaa kouluyhteistyötä viriteltiin Imatran kanssa. Kaikki Imatran 8. luokkalaiset (270) oppilasta kävivät kampuksella LUTin, Saimaan ammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppanien järjestämissä työpajoissa marraskuussa.

Oulun yliopiston LUMA-keskus

Oulun yliopiston LUMA-keskus järjesti työpajan opettajille Luokanopettajapäivässä Oulussa 16.3.2019 nimellä “OuLUMA-keskuksen peleistä ja muista oppimateriaaleista uutta sisältöä opetukseen”. Työpajassa tutustuttiin Oulun yliopiston LUMA-keskuksen kehittämiin matematiikan ja ympäristöopin oppimateriaaleihin luokkatasoilla 0-6. Työpajaan osallistui 39 opettajaa. Saatu palaute oli todella hyvää ja työpaja koettiin hyödylliseksi, sillä kukaan osallistujista ei ollut käyttänyt näitä oppimateriaaleja aiemmin. Työpaja poiki myös näkyvyyttä Oulun yliopiston LUMA-keskukselle ja sen tuottamille oppimateriaaleille Luokanopettaja-lehden numerossa 2/2019 aukeaman pituisella artikkelilla “Motivoivaa matikkaa ja lumoavaa luonnontiedettä” (Marja Heikkilä). 

Uutena toimintama järjestimme neljällä alakoululla kuuden viikon kestoisia Matikkakerhoja. Kerhoissa oli noin 75 alakouluikäistä osallistujaa. Kerhot olivat hyvä esimerkki Oulun kaupungin kanssa tekemästämme yhteistyöstä: kaupunki markkinoi kerhot kouluille ja maksoi ohjaajien palkat ja OuLUMA-keskus hankki ohjaajat yliopiston luokanopettajaopiskelijoista, tuotti ja tarjosi materiaalin kerhoihin, perehdytti ohjaajat ja koordinoi kerhoja. 

Uutena toimintana toteutettiin myös LUMA2020-ohjelman puitteissa Tiedemaistiaisia päiväkoteihin, joissa lapset saavat ensikosketuksen tieteeseen itse tekemällä ja tutkimalla. Tapahtumiin osallistui noin 350 lasta ja 170 lasten vanhempaa. Myös oppimateriaalien ja välineiden lainaustoiminta käynnistettiin ostamalla mm. BeeBot-ohjelmointirobotteja ja Easi Scope -mikroskooppeja ja kokoamalla OuLUMA-keskuksella kehitetyistä oppimateriaaleista toiminnallisen matematiikan ja ympäristöopin materiaalipaketit esiopetukseen ja alakouluille. Lainaustoiminta on käynnistynyt vilkkaasti ja loppuvuoden 2019 aikana välineitä pääsivät kokeilemaan noin 550 päiväkodin lasta ja alakoulun oppilasta.

Ainevalintojen merkitystä koskeva tutkimus tuotti tieteellisen julkaisun, minkä lisäksi julkaistiin TIlastoneuvoksessa kauppatieteiden opiskelijavalintaa koskeva julkaisu.

Oulun yliopiston LUMA-keskus sai 5.12.2019 Oulun kaupungilta kunniamaininnan  “merkittävästä yhteistyöstä koulujen kanssa”.

Päijät-Hämeen LUMA-keskus

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Tiedeluokka SOLU kasvatti alueellista tavoittavuuttaan ja suosiotaan: vuonna 2019 SOLUssa vieraili 2400 lasta ja nuorta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tarjontaa (maantiede, kemia, biologia, DNA-tekniikka, matematiikka, koodaus ja robotiikka sekä ympäristötiede) laajennettiin fysiikalla ja mikrobiologialla. 2018 aloitettua, yhdessä Lahden kaupungin Sivistyksen palvelualueen kanssa toteutettavaa 9. luokkien vierailuohjelmaa jatkettiin. Sen kautta kaikki Lahden 9. luokkalaiset (n 1100) vierailevat lukuvuoden kuluessa Tiedeluokka SOLUssa. Uutena avauksena aloitettiin yhteistyö LAB-ammattikorkeakoulun Sairaanhoitakoulutuksen (AMK) kanssa. PH LUMA suunnitteli opiskelijoille laboratoriotyöskentelyyn painottuvan kokonaisuuden mikrobiologiasta, joka vedettiin Tiedeluokka SOLUssa viidelle opiskelijaryhmälle joulukuussa 2019. Yhteistyö jatkuu keväällä 2020. 2019 aloitettiin Lahden JunnuYliopiston suunnittelu. Tulevaisuudessa sen toiminnan kautta tavoitetaan ja saatetaan kosketuksiin tieteen kanssa kokonaisia lahtelaisia ikäluokkia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Rakkauden ja kevään täyteinen Rakkauden kemiaa-yleisötapahtuma toteutettiin huhtikuussa yhdessä Päijät-Hämeen Kemistien kanssa. Tapahtumasta julkaistiin juttu Kemia-lehdessä (3/2019_Rakkauden kemia valloitti Lahden). Kevään kohokohta olivat Niemen kampuksella huhtikuussa järjestetyt StarT-festarit, jossa esiteltiin jälleen lukuisia lasten ja nuorten toteuttamia, hienoja projekteja. Kesän Tiedettä Kesään – ja matematiikka leirit tulivat täyteen ennätysvauhtia. Marraskuussa Tiedeluokka SOLUssa järjestettiin kaikille kaupunkilaisille suunnattu Halloween-tapahtuma, joka kokosi monen ikäisiä tekemään mm. pimeässä hohtavaa limaa ja muita Halloween-henkisiä tiedetöitä. LUMA2020-ohjelman kautta LUMA-kehitystyöhön lähti mukaan innolla mukaan 12 yhteisöä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. 

Tampereen LUMATE-keskus

Vuoden 2019 aikana Tampereen yliopisto on koonnut kaikki lapsiin ja nuoriin liittyvät toiminnat Juniversity-konseptin alle, jonka osana myös LUMATE-keskus ja sen koordinaattorit ovat. LUMATE-keskuksen toiminta jatkuu Juniversityn visuaalisen ilmeen alla. LUMATE-keskuksen henkilöstö on saanut lisävahvuutta Juniversity-tiimistä.

Juniversityn tiedeluokka avattiin syyskuussa ja sen toiminta on käynnistynyt onnistuneesti tavoittaen yli 1600 lasta ja nuorta opettajineen ensimmäisten toimintakuukausien aikana. Uuden ilmeen ja tiedeluokan lisäksi toimintaa on kehitetty luomalla uusia työohjeita ja kurssikokonaisuuksia ja vahvistamalla ohjaajaresurssia. Erilaisten kerho – ja työpajasisältöjen lisäksi on kehitetty mm. täysin uudenlainen Business meets luonnontieteet -kurssi yläkouluun ja 2.asteelle. Kurssi koostuu yritysvierailuista, joissa tutustutaan luonnontieteiden ja tekniikan urapolkuihin ja työelämään itse tehden. Opettajien palveluita on parannettu luomalla uusi välinelainaamo. Vuoden 2019 aikana tiedekasvatustoiminta on kasvanut ja lisääntynyt merkittävästi tavoittaen yli 13 000 henkilöä.

6. Toiminnassa mukana

Verkoston hallinto (Helsingin yliopisto)

Maija Aksela – johtaja
Anette Markula – StarT:in kansainvälisten toimintojen koordinaattori
Eveliina Hietakymi-Sandberg
– LUMATIKKA-ohjelman koordinaattori
Johannes Pernaa
– LUMAT-julkaisujen päätoimittaja
Lauri Vihma
– johdon hallinnollinen avustaja 31.7. asti
Outi Haatainen
– StarT:in kansallisten toimintojen koordinaattori
Saara Lehto
– LUMA SUOMI -ohjelman koordinaattori 
Topias Ikävalko
–  johdon hallinnollinen avustaja 1.8. alkaen
Oona Kiviluoto
– LUMA2020-ohjelman koordinaattori
Veera Sinikallio
– StarT:in avustaja

————————————————–

Aalto-yliopisto Junior

Ilkka Tittonen – johtaja
Veli-Matti Ikävalko
– koordinaattori
Pirjo Putila
– suunnittelija
Eija Myötyri
– SCI-koordinaattori
Riikka Keto-Tokoi
– ELEC-koordinaattori
Tommi Sappinen
– ENG-koordinaattori
Karl Mihhels
– CHEM-koordinaattori
Saija Väisänen
– CHEM-koordinaattori
Ida Ruuth
– ARTS-koordinaattori
Kasperi Mäki-Reinikka
– ARTS-koordinaattori

Lisäksi n. 60 opiskelijaa osa-aikaisina aktiviteettien ohjaajina

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus

Maija Aksela, johtaja
Juha Oikkonen, varajohtaja
Laura Ihalainen, Humanististen tieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Topias Ikävalko, yleiskoordinaattori
Markus Jylhä, Maantieteen ja geotieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Oona Kiviluoto, Kemian tiedekasvatuksen koordinaattori
Saara Lehto, Matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori 1.4. alkaen
Iiris Lukkarinen, Pienten lasten tiedekasvatuksen koordinaattori
Salla Merenheimo,  Biotieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Tapio Rasa, Fysiikan tiedekasvatuksen koordinaattori
Iisa Rautiainen , Kemian tiedekasvatuksen koordinaattori
Jenni Räsänen, Matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori 31.3. saakka
Virpi Sumu, Tietojenkäsittelytieteen tiedekasvatuksen koordinaattori
Lauri Vihma, suunnittelija. Tiedekasvatuksen hallinnosta vastaava 1.8. Saakka.

Lisäksi n. 30 opiskelijaa osa-aikaisina aktiviteettien ohjaajina

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus

Mervi Asikainen – johtaja
Risto Leinonen – koordinaattori, 1.6. saakka
Mikko Kesonen – koordinaattori, 1.6. alkaen 
Jenny Kolström – opetusavustaja 
Kirsi Ikonen – hanketyöntekijä, 31.12. saakka 
Jesse Hietala – osa-aikainen hanketyöntekijä, 1.8. saakka
Saana Kinnunen – opetusavustaja, 1.9. alkaen
Jussi Ahonen – opetusavustaja, 1.9. alkaen
Sakari Tolppanen – asiantuntija
Antti Viholainen – asiantuntija
Justus Kinnunen – LUMA-ohjaaja

Muutamia opiskelijoita (<5) lyhyellä tuntiopetussopimuksella

 

Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus

Ismo Hakala  – johtaja
Pentti Impiö – koordinaattori
Mikko Myllymäki – koordinaattori

 

Keski-Suomen LUMA-keskus

Jan Lundell– professori/johtaja
Anniina Koliseva
– yliopistonopettaja/koordinaattori (vapaalla 3/2019 alkaen)
Anna-Leena Kähkönen – yliopistonopettaja/koordinaattori
Tommi Kärkkäinen – professori/varajohtaja
Toni Lamminaho – yliopistonopettaja/LUMA2020-työntekijä (9/2019 alkaen)
Piia Nuora – tutkijatohtori (8/2019 saakka)
Tuomas Nurmi – yliopistonopettaja/koordinaattori (3/2019 alkaen)
Lassi Pyykkö – yliopistonopettaja/koordinaattori (8/2019 saakka)

sekä tutkimusavustajat
Saija Ojala (2 kk)
Shruthi Venkatesh Reddy (4 kk)

Lounais-Suomen LUMA-keskus

Laszlo Major – Toiminnanjohtaja
Katja Puutio – Koordinaattori
Jaakko Lamminpää – projektitutkija 31.7.2019 saakka
Lauri Lindblom – projektityöntekijä 1.9.2019 alkaen
Veli-Matti Vesterinen – OpiLUMA-laboratorion toiminta

 

LUMA-keskus Lappi   

Anna-Maija Partanen – johtaja
Jonna Katajamäki
– Arktisen keskuksen kouluvierailuvastaava
Minna Korhonen
– koordinaattori
Pieti Tolvanen – nuorempi tutkija

LUMA-keskus Pohjanmaa

Seppo Niemi – Johtaja
Maarit Mäkelä – Projektipäällikkö
Hanna Hankaniemi – LUMA-kouluttaja
Saana Söderlund – projektitutkija 19.8.2019 alkaen
Katarina Martonen – Koordinaattori (vapaalla vuoden 2019)

LUMA-keskus Saimaa

Virpi Junttila– johtaja
Leena Ikonen
– koordinaattori (LUT)
Mauri Huttunen – koordinaattori (Saimaan ammattikorkeakoulu)
Johanna Naukkarinen – varajohtaja
Päivi Porras – asiantuntija
Henriikka Harinen – LUMA-ohjaaja
Tiina Nurmi – LUMA-ohjaaja
Rosa Katekeetta – LUMA-ohjaaja
Nina Herttuainen – LUMA-ohjaaja
Janne Rouhiainen – LUMA-ohjaaja

Lisäksi useita opiskelijoita pienemmillä tuntisopimuksilla

Oulun yliopiston LUMA-keskus

Jouni Pursiainen – johtaja
Sari Harmoinen – varajohtaja
Kati Kyllönen – suunnittelija
Merja Vaaramaa – suunnittelija
Susanna Hasiwar – suunnittelija, 1.9.2019 alkaen
Tiina Komulainen – yliopisto-opettaja, 1.8.2019 alkaen
Anna-Helena Isopahkala – suunnittelija, 1.6-9.8.2019

Päijät-Hämeen LUMA-keskus

Jarkko Lampiselkä– johtaja
Tarja Kariola
– koordinaattori
Noora Kivikko – asiantuntija
Jaakko Kokkonen – asiantuntija, 1.8.2019 alkaen
Veera Pukkila – asiantuntija, 1.9.2019 alkaen
Anna-Roosa Vesanen – asiantuntija, 1.9.2019 alkaen

Skolresurs

Bengt-Johan Skrivars – Toiminnanjohtaja
Tove Jansén – Koordinaattori
Ronald Österbacka – Johtokunnan jäsen (LUMA Suomi), Skolresurs-ohjausryhmän PJ
Kirsti Löfwall-Hemmi – johtokunnan varajäsen (LUMA Suomi)
Katarina Drugg – taloushallinto
Ann-Catherine Henriksson – koulutussuunnitelija F-6
Johanna Hirvi – koulutusavustaja F-6
Berit Kurtén – koulutussuunnitelija 7-9, gymn.
Ann-Sofi Röj-Lindberg – koulutussuunnitelija 7-9, gymn.
Lars Burman – koulutussuunnitelija 7-9, gymn.
Linda Mannila – koulutussuunnitelija
Niklas Ollila – asiantuntija 

Tampereen LUMATE-keskus

Riikka Lahtinen – Johtaja
Jorma Joutsenlahti – Varajohtaja
Susanna Petäjistö – Toiminnanjohtaja (vapaalla 1.11.2019 alkaen)
Sini Sirén – suunnittelija (25.11.2019 alkaen)
Laura Salkonen -koordinaattori
Eeva Mäkelä – koordinaattori
Lotta Abendstein – projektisihteeri (13.11.2019 alkaen)

Lisäksi n. 30 opiskelijaa osa-aikaisina aktiviteettien ohjaajina