Tiedeilta Turussa: Ajanlaskua ja ennustuksia

Helmikuun talvilomaviikolle sattuvassa Tiedeillassa tutustutaan Suomeen, niin kieleen kuin historiaankin, kun teemana on ajanlaskua ja ennustuksia. Pääsemme suomenkielentutkijan johdolla ihmettelemään, mitä kaikkea kummallista tai vähemmän kummallista tietoa satoja vuosia vanhoista almanakoista on löytynyt.

Mitä tarkoittaa kultainen luku? Miksi Mikael Agricolan kalenterissa vuodelta 1544 mainitaan maustekasvit pippuri ja inkivääri? Entä miksi kalenteri neuvoo sopivan ajankohdan kynsien leikkaamiseen ja jalokivien ostamiseen? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia helmikuun Tiedeillassa.

Ensimmäiset suomalaiset kalenterit laadittiin seurakuntia ja pappeja varten keskiajan lopulla ja Agricolan aikana uuden ajan alussa. Osa kalenterin sisällöstä oli samanlaista, jota nykyisestä kalenteristakin voisi löytyä, kuten pyhimysten muistopäivät, mutta mukana oli myös esimerkiksi ikuinen kalenteri (jonka käyttäminen vaati laskutaitoa), terveydenhoito-ohjeita ja erilaisia ennustuksia ja neuvoja hyvistä ja huonoista päivistä. Vuosisatojen mittaan suomalaisissa kalentereissa ovat vaihdelleet niin sisällöt, kielet kuin sekin, minkä ajanlaskun mukaan ne oli kirjoitettu, välillä päivien määrä kuukausissakin.

Tehtävissä päästään esimerkiksi itse tutkiskelemaan vanhoja kalenterien ja ehkä muidenkin tekstien sivuja ja katsomaan, miten paljon niistä nykyään ymmärtää.

Ilta järjestetään yliopistonmäellä, Natura-rakennuksen toisessa kerroksessa. Lue lisää tiedeilloista tästä.