Mitkä asiat vaikuttavat hapon syövyttävyyteen? Esimerkiksi vetyfluoridin happovakio on pieni verrattuna esimerkiksi suolahappoon. Kuitenkin olen saanut käsityksen että vetyfluoridi syövyttää paljon paremmin yhdisteitä kuin suolahappo. Voiko siis pelkällä oksoniumionikonsentraatiolla selittää aineiden syövyttävyyttä? Onko aineen syövyttävyys pääteltävissä muuten kuin vain kokeilemalla?
Happamuus ja syövyttävyys ovat tosiaan aivan eri asia. Monet emäkset kuten väkevät NaOH tao KOH ovat syövyttäviä. Useimmin mikään yksittäinen happo, emäs tai liuotin ei kykene liuottamaan mitä tahansa, vaan liuotettavan (syövytettävän) materiaalin ainesosien pitää olla syövyttävään liuokseen liukoisia.
Esimerkiksi mainittu HF on tosiaan heikko happo, mutta syövyttää lasia toisin kuin esimerkiksi vahva happo HCl. Tämä on ensi sijassa fluorin suuren elektronegatiivisuuden ansiota – se kykenee pätkimään lasin pii-happi-sidoksia ja muodostamaan vesiliukoisia piifluoridi-ioneja. Fluorihappo säilytetään sitä kestävissä muovipulloissa.
Yksittäisen aineen syöpyminen on verraten hyvin etukäteen pääteltävissä, jos syöpymisreaktiot tunnetaan hyvin. Kuitenkin käytännön kemiassa syöpyminen tai liuottaminen on syytä kokeilla laboratoriossa, sillä kirjallisuustietoa voi olla vaikea löytää ja se että kestävätkö käytetyt välineet liuoksia on työturvallisuuden kannalta tärkeä tieto.
Kemikaalien puhtaus voi myös vaikuttaa paljon liukenemiseen tai syöpymiseen, sillä epäpuhtaudet voivat joko edistää tai jarruttaa reaktioita. Teollisuudessa ja tutkimuksessa ollaan usein tekemisissä seosten kanssa – varsinkin tällöin on kätevintä tehdä käytännön syövytyskokeet.
Turvallisuushuomio: Jos fluorihapon väkevää 40-%:sta vesiliuosta saa noin 40 neliösentin ihoalueelle, on kuolema lähellä. Myös laimeampiin liuoksiin (1-5 massaprosenttia) on syytä suhtautua kunnioituksella.
Marko Vehkamäki
Kemian laitos, Helsingin yliopisto
