Mihin suuntaan aineenopettajakoulutus on matkalla? LUMA-aineiden aineenopettajakoulutusfoorumin ensimmäiseen kokoontumiseen mahtui kuulumisia eri puolilta Suomea, uusia avauksia ja näkökulmia sekä yhteistyösuunnitelmia. Foorumin tavoitteena on alan nykytilan kartoittaminen ja aineenopettajakoulutuksen edistäminen opetuksen laadun takaamiseksi.
LUMA-aineiden aineenopettajakouluttajat kokoontuivat Helsingin yliopistolla 26.9.2014 keskustelemaan ainelaitosten tarjoaman aineenopettajakoulutuksen nykytilasta ja suunnittelemaan tulevia suuntia. Tapaamiseen saapui eri puolilta Suomea yli 30 aineenopettajakouluttajaa ja vaikuttajaa etsimään yhteisiä ratkaisuja aineenopettajakoulutuksen vahvistamiseksi.
Suomessa aineenopettajien koulutuksesta vastaavat yliopistojen ainelaitokset, joille on annettu on melko vapaat kädet järjestää koulutus haluamallaan tavalla. Ainelaitokset vastaavat noin 80 %:sta aineenopettajaopintoja. Erilaisista, verrattain itsenäisesti rakennetuista toteutusmalleista johtuen aineenopettajien koulutuskokonaisuuksissa on eroja eri yliopistojen välillä.
Tällä hetkellä aineenopettajakoulutusta resursoidaan epätasaisesti eri puolilla Suomea ja esimerkiksi ainedidaktiikan opinnoissa ainelaitoksilla ei ole yhtäläistä tarjontaa.
Resursseja voisi tasapainottaa tiiviimmällä yhteistyöllä, esimerkiksi järjestämällä yliopistojen yhteisiä kursseja, hyödyntämällä yhteisiä laboratoriotiloja ja jakamalla osaamista. Lisäksi opetusneuvos Armi Mikkola Opetus- ja kulttuuriministeriöstä näki aineenopettajakoulutukseen integroidun LUMA-toiminnan hyödyttävän niin tulevia opettajia kuin ainelaitoksiakin.
Ainelaitosten tarjoaman aineenopettajakoulutuksen edistäminen on tärkeää, jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja tarjoamaan lapsille ja nuorille parasta mahdollista opetusta, totesi Itä-Suomen yliopistossa fysiikan ja matematiikan opettajankoulutuksesta vastaava apulaisprofessori Pekka Hirvonen. Jos opettajankoulutuksen ongelmat siirtyvät kouluihin, vahinkoja on äärimmäisen vaikea korjata suurillakaan rahasummilla.
”Jos nyt säästetään miljoona euroa opettajankoulutuksesta, niin sen aikaansaamia vahinkoja ei riitä kymmenenkään miljoonaa korjaamaan”, Hirvonen totesi.
Yhteisyötä ainelaitosten tarjoaman koulutuksen konkreettiseksi parantamiseksi haluttiin yksimielisesti jatkaa. Ensimmäisenä toimenpiteenä foorumi päätti tiedottaa aineenopettajakoulutuksen vahvistamistarpeesta. Kannanotto toimitetaan yliopistojen kansallisen rakenteellisen kehittämisen työryhmälle.
Aineenopettajakoulutusfoorumin koollekutsujana ja järjestäjänä oli LUMA-keskus Suomi ja sen johtaja, prof. Maija Aksela sekä johtokunnan puheenjohtaja, apulaisprofessori Pekka Hirvonen. LUMA-keskus Suomen yhtenä tehtävä on edistää aineenopettajakoulutusta ja sen yhteistyötä Suomessa.
Foorumi kokoontuu seuraavan kerran Turussa keväällä 2015. Mukaan toivotaan myös opettajankoulutuslaitosten ja normaalikoulujen opettajia.
Teksti: Maija Pollari.
