LUMA-keskus Suomi -verkoston toiminta kasvoi ja monipuolistui merkittävästi vuonna 2025, tavoittaen noin 175 000 lasta, nuorta ja opettajaa eri puolilla Suomea. Toiminnan laajeneminen näkyi erityisesti uusien toteutustapojen kehittämisenä sekä saavutettavuuden vahvistumisena: opintokäyntien rinnalle nousivat entistä vahvemmin etä- ja kiertuetoiminnot, ja verkoston tuki ulottui yhä useampiin kouluihin ja päiväkoteihin. Samalla verkosto tavoitti jo 87 % Suomen kunnista. Vuosi 2025 oli myös muutosten vuosi, kun LUMA-keskus Suomen johtajuus siirtyi Maija Akselalta Jan Lundellille.
LUMA-sanomat
LUMA/STEAM-sertifikaatin sai tänä keväänä 23 peruskoulua
LUMA/STEAM-sertifikaatti on osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa sertifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.
Tänä keväänä sertifikaatin ylimmän tason LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan tavoittivat kaksi uutta koulua, Järvikylän koulu Nivalasta ja Tiernan koulu Oulusta. Ylimmän tason sertifikaatin uusi Ylikiimingin koulu Oulusta. Kuusi koulua ylsi tasolle kaksi: Meritorin koulu Espoosta, Koulumestarin koulu Espoosta, Ounasrinteen peruskoulu Rovaniemeltä, Lauritsalan koulu Lappeenrannasta, Armfeltin yhtenäiskoulu Salosta ja Kimpisen koulu Lappeenrannasta. Peräti 14 koulua ylsi LUMA/STEAM-sertifikaatin ensimmäiselle tasolle: Karigasniemen koulu Utsjoelta, Kesämäen koulu Lappeenrannasta, Nöykkiön koulu Espoosta, Kaukaan koulu Lappeenrannasta, Lönnrotin koulu Lappeenrannasta, Pulpin koulu Lappeenrannasta, Kirkonkylän koulu Kempeleeltä, Koivukylän koulu Vantaalta, Roihuvuoren ala-asteen koulu Helsingistä, Nuijamaan koulu Lappeenrannasta, Korvenkylän koulu Lappeenrannasta, Sauvosaaren koulu Kemistä, Tuiran koulu Oulusta ja Järvenperän koulu Espoosta.
Lämpimät onnittelut kaikille!
Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatti on voimassa kaksi vuotta, ja sen umpeutuessa koulu voi hakea sertifikaattia uudelleen. Itsearvioinnin voi myös tehdä uudelleen jo aiemmin, mikäli koulu haluaa korottaa saavuttamaansa tasoa. Koska ensimmäiset sertifikaatit myönnettiin syksyllä 2023, mukana oli tälläkin kertaa kouluja, joilla oli jo entuudestaan saman tason sertifikaatti tai jotka korottivat nyt tasoaan. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Syyskauden 2026 itsearvioinnin määräaika on 15.11.2026, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan joululomaan mennessä.
Uusi koko Suomen Sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy vuonna 2027
LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen.
Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista
Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.
Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tullaan tarjoamaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.
Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia.
Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen
Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.
Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.
Seuraavat askeleet oppimispolulla
Osallistua voi monella tapaa. Hankkeessa tullaan teettämään sähkön ja energian teemoista tarvekartoitus syksyllä 2026, uusien työpajojen ja materiaalien pilotointi oppilasryhmien kanssa alkaa keväällä 2027 ja kaikille avoimet työpajat tulevat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön. Haluatko saada ajankohtaista lisätietoa Sähkön ja energian oppimispolusta? Se onnistuu parhaiten tilaamalla LUMA-keskus Suomen kuudesti vuoden aikana ilmestyvä uutiskirje.
Hankkeen toteuttaa suomalaisten yliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus. Lisätietoja hankkeesta voi tiedustella LUMA-keskus Pohjanmaan Hanna Hankaniemeltä.
Hankkeen mahdollistaa Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on rahoittaa sähkö- ja energia-alan uudistumista. Lue lisää STEK:istä verkkosivuilta.
Raportti: Suomi on eurooppalaisen LUMA-osaamisen kärkimaa
Euroopan komission tuore raportti Promoting STEM Education in Schools tarjoaa kattavan yleiskuvan koulujen LUMA-opetuksen nykytilasta Euroopassa. Raportissa esitellään monenlaisia rakenteellisia haasteita, mutta myös nostetaan esiin maita, jotka ovat jo ottaneet askelia kohti tulevaisuuteen suuntautunutta LUMA-osaamista. Suomi kuuluu näihin edelläkävijöihin ja LUMA-keskus Suomi -verkosto nimetään yhtenä keskeisimmistä onnistumisista.
LUMA-osaamisen haasteet Euroopassa
Euroopan maiden koulutusjärjestelmät kohtaavat keskenään samankaltaisia rakenteellisia haasteita LUMA-opetuksen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa hajautunut hallinto, pätevien opettajien puute, jäykät opetussuunnitelmat, nykyaikaisten oppimisympäristöjen saavutettavuus, non-formaalien oppimisympäristöjen rajallinen hyödyntäminen sekä puutteelliset arviointikehykset pitkän aikavälin kehittämisen tueksi.
Vaikka Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja sillä on pitkä perinne laadukkaasta koulutuksesta, haasteita esiintyy myös täällä. Esimerkiksi opettajapulaa esiintyy joillakin alueilla ja poikkitieteellisten lähestymistapojen toteutus vaihtelee edelleen koulujen välillä. Lisäksi, kuten monissa muissakin maissa, tarve LUMA-toiminnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin kasvaa.
Samalla raportti korostaa, että maat, joilla on vahvat kansalliset LUMA-strategiat ja toimialarajoja ylittävää toimintaa, ovat paremmassa asemassa vastaamaan raportissa esitettyihin haasteisiin. Suomi mainitaan maana, jossa LUMA on strategisesti integroitu koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.
Suomen vahvuus on tulevaisuuden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä heijastaa jo monia raportissa tunnistettuja keskeisiä suuntia. Näitä ovat muun muassa vahva panostus monialaiseen oppimiseen, digitaaliseen osaamiseen ja oppijalähtöiseen pedagogiikkaan. Ilmiöpohjainen oppiminen rohkaisee oppilaita tarkastelemaan todellisia ilmiöitä useiden tieteenalojen kautta, mikä kehittää kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja luovuutta.
Toinen keskeinen vahvuus on suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä, joka perustuu tutkimukseen ja nauttii yhteiskunnallista arvostusta. Opettajia tuetaan ammatillisessa kehittymisessä ja heitä kannustetaan kehittämään itse uusia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi LUMATIKKA-ohjelma tarjoaa joustavia, tutkimusperustaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia, jotka vahvistavat sekä aineenhallintaa että pedagogista osaamista.
Suomessa korostetaan myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta LUMA-osaamisen mahdollisuudet olisivat kaikkien oppijoiden saavutettavissa sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä vastaa hyvin eurooppalaisia tavoitteita lisätä kouluttautumista LUMA-aloille ja siten ehkäisee osaajapulaa tulevaisuudessa.
LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyön mallina
Yksi suomalaisen lähestymistavan esimerkeistä on LUMA-keskus Suomi -verkosto. Raportti nostaa verkoston esiin hyvänä käytännön esimerkkinä siitä, miten rakentaa kestävää yhteistyötä koulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välille.
LUMA-keskus Suomi -verkosto toimii alueellisten LUMA-keskusten kautta, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea yliopistoissa. Näin muodostuu koko Suomen kattava ekosysteemi, joka tukee LUMA-osaamista kaikilla koulutusasteilla. LUMA-keskukset tarjoavat opettajankoulutusta, kehittävät oppimateriaaleja, järjestävät oppilasryhmille toimintaa ja edistävät paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyötä.
Toimintansa kautta LUMA-keskus Suomi tavoittaa vuosittain suuren määrän opettajia ja oppilaita. Verkosto tukee tutkivaa ja monialaista oppimista, vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä tuo LUMA-opetukseen arkipäivän yhteyksiä. Tällainen yhteisöllinen lähestymistapa nimetään raportissa keskeiseksi tekijäksi onnistuneissa koulutusjärjestelmissä.
Kansallinen LUMA(TE)-strategia
Euroopan komission raportin havainnot ovat vahvasti linjassa Suomen kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteiden kanssa. Suomessa LUMA-osaamista ei nähdä erillisenä sektorina, vaan osana laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten digitalisaatiota, kestävyyttä ja innovaatioita. Suomalainen lähestymistapa korostaa seuraavia keskeisiä elementtejä:
- LUMA-aiheita käsitettään ehettävästi eri koulutusasteilla
- opettajien vahva osaaminen ja jatkuva oppiminen
- monialainen ja tutkiva oppiminen
- yhteistyö koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuus LUMA-koulutuksen saavutettavuudessa
LUMA-keskus Suomi -verkosto on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Se toimii sillanrakentajana politiikan, tutkimuksen ja koulujen välillä varmistaen, että strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.
Suomalaisen LUMA-opetuksen kehittämiskohteet
Vaikka Suomen tilanne on eurooppalaisittain hyvä, raportti nostaa esiin myös tärkeitä kehittämiskohteita. Ensinnäkin on varmistettava, että toimivia käytäntöjä, kuten monialaista oppimista, toteutetaan johdonmukaisesti kaikissa kouluissa. Hyvien käytäntöjen laajentaminen edellyttää jatkuvia panostuksia opettajankoulutukseen, koulun johtamiseen ja yhteistyöhön.
Toiseksi arviointia ja tilastotiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa. LUMA-osaamisen systemaattinen seuranta tukee tutkimusperustaista päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan tehokkaita käytäntöjä.
Kolmanneksi opettajapulan ratkaiseminen, erityisesti haja-asutusalueilla, on edelleen keskeistä. Tämä edellyttää houkuttelevien urapolkujen kehittämistä, uransa alkuvaiheessa olevien opettajien tukemista sekä täydennyskoulutuksen saatavuuden varmistamista.
Neljänneksi varhaiskasvatuksen ja alakoulun LUMA-opetukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Kiinnostuksen herättäminen jo varhaisessa vaiheessa on ratkaisevaa pitkäjänteisen osaamisen rakentamisessa.
Suomen LUMA-malli näyttää tietä Euroopassa
Raportti korostaa tarvetta siirtyä hajanaisista, projektiluonteisista hankkeista kohti yhtenäisiä, koko järjestelmän kattavia lähestymistapoja LUMA-osaamisen nostamiseksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoavat jo esimerkkejä tällaisesta kehityksestä. Seuraava askel on hyvien käytänteiden syventäminen ja skaalaaminen. Vahvistamalla yhteistyötä, panostamalla opettajiin ja kehittämällä arviointikäytänteitään Suomi voi jatkaa korkeatasoisen ja yhdenvertaisen LUMA-opetuksen suunnannäyttäjänä.
Suomen LUMA-malli osoittaa, kuinka pitkäjänteinen yhteistyö, opettajien osaamisen tukeminen ja koko järjestelmän huomioiva lähestymistapa voivat luoda kestäviä tuloksia. LUMA-keskus Suomi ei ole vain kansallinen menestystarina, vaan myös merkittävä toimija Euroopan LUMA-osaamisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Kirjoitus pohjautuu Euroopan komission raporttiin Promoting STEM Education in Schools (2026), jonka on julkaissut Euroopan unionin julkaisutoimisto.
Teksti: Prof. Jan Lundell, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja
Näkymiä vuoden 2026 LUMA-opettajankoulutusfoorumista
LUMA-opettajankoulutusfoorumi on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vaikuttajana suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisessä. Jo vuonna 2014 perustettu foorumi on tarjonnut tärkeän tilan suomalaisille opettajankouluttajille kohdata, jakaa näkemyksiä ja kehittää yhdessä käytäntöjä. Samalla se on toiminut edelläkävijänä: LUMA-foorumi syntyi ennen nykyistä kansallista opettajankoulutusfoorumia ja toimi sille merkittävänä esikuvana.
Yhteinen tila yhteistyölle ja kehittämiselle
LUMA-opettajankoulutusfoorumin ydintehtävä on tukea suomalaisten LUMA-opettajankouluttajien välistä yhteistyötä. Foorumi kokoaa yhteen matematiikan, fysiikan, kemian ja laajemmin LUMA-alojen asiantuntijoita keskustelemaan sekä strategisista linjauksista että arjen pedagogisista ratkaisuista.
LUMA-päivien yhteydessä 8.5.2026 kokoontunut foorumi jatkoi tätä perinnettä vahvistamalla vuoropuhelua tutkijoiden, opettajankouluttajien ja päätöksentekijöiden välillä. Ohjelma yhdisti kansallisen tason strategisia näkökulmia ja oppiainekohtaisia kehittämisteemoja, mikä korosti LUMA-opettajankoulutuksen moniulotteisuutta.
Ohjelman kohokohdat: strategiasta oppiainekohtaiseen kehittämiseen
Foorumi käynnistyi johdanto- ja strategiakeskusteluilla, joissa tarkasteltiin LUMA-aineiden asemaa osana Suomen koulutuspolitiikkaa sekä opettajankoulutuksen kokonaisvisiota.
Tämän jälkeen siirryttiin oppiainekohtaisiin esityksiin, jotka toivat esille ajankohtaisia kehittämisteemoja:
- STEAM-lähestymistavan hyödyntäminen opettajankoulutuksessa, erityisesti eri oppiaineiden integraation näkökulmasta
- Fysiikan opettajankoulutus nykyajassa, jossa huomioidaan muuttuvat yhteiskunnalliset ja tieteelliset tarpeet
- Matematiikan opettajankoulutuksen haasteet, jotka liittyvät oppimiseen ja opetukseen eri tasoilla
- Kemian opettajankoulutus, jossa keskeisessä roolissa on pedagogisen sisältötiedon kehittäminen tutkimusperustaisesti
Nämä esitykset osoittivat, että vahva oppiainekohtainen osaaminen ja pedagoginen kehittäminen kulkevat käsi kädessä laadukkaan LUMA-opettajankoulutuksen rakentamisessa.
Keskeiset kysymykset tulevaisuudesta
Foorumin lopuksi käydyssä yhteiskeskustelussa tarkasteltiin opettajankoulutuksen keskeisiä haasteita ja tulevaisuuden kysymyksiä. Esille nousivat muun muassa:
- Miten turvataan opettajien saatavuus?
- Kuinka varmistetaan koulutuksen laatu ja ajankohtaisuus?
- Mitkä tekijät tukevat opettajien pysyvyyttä alalla?
- Miten edistetään opettajien jatkuvaa oppimista?
Nämä kysymykset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle ja yhteistyöhön perustuvalle kehittämistyölle.
Keskeinen tulos: yhteistyön vahvistuminen oppiainekohtaisessa pedagogiikassa
Vuoden 2026 foorumin merkittävin tulos oli uuden yhteistyön käynnistyminen erityisesti oppiainekohtaisessa pedagogisessa opettajankoulutuksessa. Vaikka monitieteisyys ja STEAM-ajattelu ovat vahvistuneet viime vuosina, keskusteluissa korostui, että syvällinen oppiaineosaaminen ja sen pedagoginen hallinta ovat edelleen LUMA-opettajuuden ytimessä.
Foorumi toi esiin yhteisen näkemyksen siitä, että laadukas opetus edellyttää pedagogisen sisältötiedon (pedagogical content knowledge) vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Tämä suunta tarjoaa vahvan perustan tulevalle yhteistyölle ja kehittämiselle.
Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös käynnissä olevissa julkaisu- ja tutkimushankkeissa, kuten LUMAT-lehden erikoisnumerossa, jossa tarkastellaan pedagogista sisältötietoa ja hyviä käytäntöjä LUMA-opettajankoulutuksessa.
Jatkuva vaikutus ja tulevaisuuden suunta
Yli kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen LUMA-opettajankoulutusfoorumi toimii edelleen keskeisenä kansallisen yhteistyön alustana. Sen varhainen rooli yhteistyön rakentajana on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Vuoden 2026 foorumi vahvisti tätä perintöä ja suuntasi katseen tulevaan: oppiainekohtaisen pedagogiikan vahvistamiseen, opettajien saatavuuden ja pysyvyyden tukemiseen sekä tutkimusperustaisen ja ajankohtaisen LUMA-opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Keskustelun jatkuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti LUMA-opettajankoulutusfoorumi säilyy keskeisenä kohtaamispaikkana kaikille, jotka ovat sitoutuneet kehittämään korkeatasoista LUMA-opetusta Suomessa.
LUMA-opettajankoulutusfoorumi tukee Suomen LUMA-strategiaa tarjoamalla valtakunnallisen keskustelu- ja yhteistyöalustan opettajankouluttajille. Foorumi edistää strategian tavoitteita vahvistamalla oppiainekohtaista pedagogista osaamista, lisäämällä tutkimusperustaista kehittämistä sekä rakentamalla yhteistyötä eri yliopistojen ja toimijoiden välille. Näin se tukee korkealaatuisen LUMA-opettajankoulutuksen toteutumista ja varmistaa, että opetus vastaa sekä nykyisiin että tuleviin osaamistarpeisiin.
Kirjoittanut: Jan Lundell, johtaja, LUMA-keskus Suomi
LUMA-torilla tavattiin – LUMA-päivät keräsivät 280 kävijää Ouluun
LUMA-keskus Suomi -verkoston valtakunnalliset LUMA-päivät järjestettiin Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella 6.–8.5.2026. Tapahtuma kokosi yhteen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opettajia, tutkijoita sekä muita alan toimijoita. Vuoden 2026 tapahtuman teemana oli LUMA-tori – ajatus yhteisestä kohtaamispaikasta, jossa kasvatuksen ja opetuksen kehittäjät eri puolilta Suomea jakavat kokeilujaan ja kokemuksiaan kollegoille.
Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille opetusasteittain räätälöityjä työpajoja, ajankohtaisiin kysymyksiin syventyneen LUMA-opettajankoulutusfoorumin, innostavat opettajamessut sekä kiehtovia puheenvuoroja luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen parista. Tapahtuman järjestivät verkoston hallinto sekä paikallinen Oulun yliopiston LUMA-keskus. Tapahtuman pääsponsorina toimi opetustarviketoimittaja Lekolar, joka esitteli tapahtumassa pedagogisia opetusvälineitä LUMA-opetukseen.
Torilla todella tavattiin! LUMA-päivien ohjelmaan pääsi paikalle keskiviikkona 120, torstaina 100 ja perjantaina 200 osallistujaa. Kokonaisuudessa lähiosallistujia oli yhteensä 280, jonka lisäksi perjantain lavaohjelmaa pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Samaan aikaan Oulussa järjestettiin myös opetusalan tapahtumat ToolCamp & Amazing North, Lukema2026 sekä Amis osaa, jotka toivat alueelle runsaan joukon eri koulutusasteiden osaajia ja kehittäjiä.
Kehittämismieltä keskiviikosta ja tarmoa torstain työpajoista
Tapahtuman kaksi ensimmäistä päivää rakentuivat työpajojen ympärille. Keskiviikon ohjelma oli suunnattu erityisesti aineenopettajille, kun taas torstaina työpajat keskittyivät varhaiskasvatuksen ja luokanopetuksen sisältöihin. Koulutuspolut jakautuivat luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä ruotsinkieliseen ohjelmaan.
Aineenopettajille suunnatuissa työpajoissa osallistujat pääsivät sukeltamaan muun muassa Oulun yliopiston opetuslaboratorioihin ja toiminnalliseen matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen. Luonnontieteiden työpajoissa kipinöi akkukemia, vihreä siirtymä ja kokeellinen oppiminen, kun osallistujat tutustuivat esimerkiksi Lekolarin uudistettuihin IS-Vet-oppilastyösarjoihin, jotka tarjoavat käytännönläheisen opetuskonseptin fysiikkaan. Kokonaisuus sisältää oppilasparikohtaiset välineet sekä pedagogisen materiaalin aaltoliikkeen, sähkön, mekaniikan ja lämpöilmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen.
Matematiikan ja teknologian polkua seuranneet oppivat, miten GeoGebran käyttöä voi boostata liittämällä appletteihin yksinkertaista ohjelmointia, sekä ratkoivat maukkaita karkkipussin mysteereitä tilastotieteen ja yhteistyön avulla: kuinka arvioida todellisen karkkipussin massan keskiarvo ja määrittää sille virhemarginaali. Päätyivätköhän karkit tutkimusten jälkeen parempiin suihin vai tuliko niistä yksi huomioitava tekijä jo virhemarginaaliin? Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin puolestaan pakopeliin Nya vindar, joka on opetussuunnitelmaan pohjautuva tuulivoimaa käsittelevä oppimateriaali. Hämärän peittoon vielä jäi, ehtivätkö osallistujat ratkaista merituulivoimaan liittyvät haasteet ennen ajan loppumista.
Torstain ohjelmassa varhaiskasvattajat ja luokanopettajat pääsivät syventymään tutkimisen pedagogiikkaan, teknologia-avusteiseen opetukseen sekä toiminnalliseen LUMA-oppimiseen. Luonnontiedepolulla tutustuttiin muun muassa suosikkiavaruusmatkailijamme Paxin seikkailuihin Maassa ja avaruudessa, kokeellisten töiden toteuttamiseen opetuksessa sekä kampusmetsikköön suuntautuneella retkellä Muuttolintujen kevät -sovelluksen hyödyntämiseen. Kuinkakohan monta lintua tai odottamatonta yllätystä bongattiin?
Matematiikan ja teknologian oppimispolku johdatti Fab Labiin digitaalisen valmistuksen äärelle: osallistujat suunnittelivat avaimenperiä Inkscape-ohjelmalla ja näkivät, kuinka ideat heräävät henkiin UV-printterissä. Lisäksi osallistujat pääsivät ohjelmoimaan robotteja, käsikirjoittamaan opetukseen soveltuvia videoita tekoälyn tukemana sekä syventymään sata lasissa kymmenjärjestelmän saloihin toiminnallisin menetelmin LUMATIKKA-kouluttajan johdolla. Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin esimerkiksi ympäristöopin opetukseen soveltuviin leikkeihin ja optisiin harhoihin itserakennetun 3D-hologrammin ja älypuhelimen avulla. Optinen illuusio lieni myös se, miten nopeasti aika katosi työpajojen lomassa.
Torstain yhteydessä järjestettiin lisäksi LUMA-opettajankoulutusfoorumi, joka kokosi yhteen opettajankouluttajia, tutkijoita ja muita alan asiantuntijatehtävissä työskenteleviä pohtimaan opettajankoulutuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Ohjelman avasi LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Jan Lundell, minkä jälkeen opetusneuvos Marjo Vesalainen ja Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Auli Toom tarkastelivat aihetta LUMA(TE)-strategian näkökulmasta. Myöhemmissä puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa fysiikan, matematiikan ja kemian opetuksen tulevaisuuden osaamistarpeet sekä tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen kehittäminen. Päivän aikana syvennyttiin lisäksi STEAM-pedagogiikkaan, joka näkyy vahvasti Oulun alueen opetuksessa ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Kirjoitimme LUMA-opettajanfoorumista erillisen artikkelin, jonka voi lukea tästä linkistä.
Puheenvuoroja ja pöhinää perjantain opemessuilla
Perjantaina kampuksen Tellus-alue muuttui opettajia viliseväksi LUMA-toriksi. Päivän ohjelmassa yhdistyivät opettajamessut, lavapuheenvuorot ja keskusteluryhmät. Tilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Linssiluteet saivat pukeutua valokuvausseinällä valkotakkeihin, osoittaa Oulu- ja LUMA-rakkauttaan sekä napata vaikka piin pivoon ikuistaessaan kokemuksensa kollegoiden kanssa.
Uutena elementtinä mukana olivat opettajien omat messupisteet, joilla eri puolilla Suomea toimivat opettajat esittelivät opetuskäytänteitään, projektejaan ja oppimateriaalejaan aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Osa heistä on valittu Suomen edustajiksi myöhemmin 28.–31.5. järjestettäville Science on Stage -festivaaleille Liettuan Klaipėdaan. Opettajien lisäksi mukana oli alan toimijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL, digitaalista matematiikan oppimisympäristöä tuottava Taagi sekä Lekolar.
Lavapuheenvuoroissa avattiin LUMA-opetuksen ajankohtaisia ilmiöitä monipuolisesti eri näkökulmista. Päivän aikana esiteltiin muun muassa alakouluun soveltuvia energia-, talous- ja satelliittityöpajoja, verkoston matematiikkamateriaaleja opetuksen tueksi sekä LUMA Stars -ohjelmaa, joka innostaa toisen asteen opiskelijoita luonnontieteiden pariin tutkimusryhmävierailujen ja yritysyhteistyön kautta. Lisäksi kuultiin ajatuksia herättävä puheenvuoro ajattelutaitojen merkityksestä opetuksessa. Siinä tarkasteltiin eri koulutusasteiden ympäristöopin ja maantieteen opetussuunnitelmien sekä ylioppilaskokeiden edellyttämiä ajattelutaitoja. Ajattelu liikkui hienosti vielä perjantain iltapäivässäkin! Lavapuheenvuorot striimattiin verkkoon ja ne ovat katsottavissa tallenteena LUMA-keskus Suomen YouTube-kanavalla.
Opettajien toiveita kuunnellen järjestimme keskusteluryhmiä, jotka keräsivät porukkaa pohtimaan yhdessä opetuksen arkea ja tulevaisuutta. Teemoina olivat mm. eriyttäminen ylöspäin, kestävyyskasvatus sekä fysiikan opetuksen kysymykset, kuten yhtälöiden ja kaavojen ymmärtäminen, tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa sekä STEAM-pedagogiikka. Opettajilta ei selvästikään puhe loppunut, vaan monelle osallistujalle tapahtuman tärkeimpiä hetkiä olivat juuri kohtaamiset kollegoiden kanssa, jolloin sai vertaistukea ja vaihtaa ajatuksia yli aine- ja opetusasterajojen.
Ensi vuoden LUMA-päivillä haetaan virtaa Vaasasta
LUMA-päivien päätöspuheenvuorossa katse suunnattiin jo tulevaan. Vuonna 2027 LUMA-päivät järjestetään merellisessä Vaasassa LUMA-keskus Pohjanmaan emännöimänä teemalla virtaa Vaasasta. Luvassa on jälleen voimauttavia työpajoja, sähköistä tunnelmaa opemessuilla ja uusia ideoita, jotka saavat lamppusi välähtämään. Pistä päivämäärä 16.–17.9.2027 jo kalenteriin, että pääset mukaan hakemaan virtaa luonnontieteiden ja matematiikan opetukseesi, kun ilmoittautuminen avataan vuoden vaihteessa!
Teksti: Alisa Uusi-Kilponen; Kuvat: Alisa Uusi-Kilponen, Eveliina Hietakymi, Maija Aksela ja Eve Ojala.
Juha Oikkosen ensimmäinen lastenkirja vie pulmien ja päättelyn maailmaan
Mistä löytäisi opettavaisia lastenkirjoja, joissa matemaattisia ilmiöitä lähestytään lapsentasoisesti ja heitä innostavasti? Tähän usein esitettyyn kysymykseen on nyt yksi uusi vastaus. Alakoulun alaluokille suunnattu lastenkirja esittelee oppikirjoista poikkeavaa, ongelmanratkaisuun ja päättelyyn kannustavaa matematiikkaa tarinallisessa muodossa.
Kirjan taustalla matikkapäivä-vierailut alakouluihin
Eläköitynyt matemaatikko, emeritusprofessori ja isoisä Juha Oikkonen (s. 1951) on pitkän linjan opetuksen kehittäjä ja palkittu opettaja. Vuosi sitten julkaisemassamme LUMA-uutisessa Matematiikan polulla pikkupojasta emeritusprofessoriksi – Juha Oikkosen ajatuksia matematiikan opetuksesta ja tiedelähettiläänä toimimisesta (19.2.2025) hän kertoi lastenkirjaprojektistaan, jonka tavoitteena on avata matematiikkaa selkeästi ja kiehtovasti. Nyt tämä työ on konkretisoitunut Tessun matikkaseikkailu -teokseksi.
Kirja sai alkunsa Juha Oikkosen alakoululaisille järjestämistä matikkapäivistä. Oikkonen ilahtui oppilaiden innostuksesta ja syvällisestä paneutumisesta ongelmien ratkaisuun. Vuosi sitten antamassaan haastattelussa hän kuvailee kokemuksiaan niistä: ”Se, mitä lapset siellä tekivät, löi minut täysin ällikällä.” Oikkonen huomasi myös, että lasten kanssa käydyt keskustelut muistuttivat yllättävän paljon tutkijoiden välistä ajattelua: ”Vuorovaikutustilanteena se oli samanlaista kuin tutkimusongelman pohtiminen kollegan kanssa.” Juuri tällaista ajattelua Tessun matikkaseikkailu -kirja pyrkii välittämään.
Tarina johdattaa matemaattisten pulmien äärelle
71-sivuisesta kirjasta löytyvät matemaattiset tehtävät kietoutuvat osaksi kehystarinaa, jossa Matikkaseikkailijat-niminen porukka pyrkii pääsemään kohti tuntematonta Siltamaata. Seikkailua johtaa Tessu, jonka rinnalla kulkevat myös Helle Haukka, Kaino Kettu, Pouta Pupu, Peeta Porkkana ja Utu Uikku. Tessun ja hänen ystäviensä kohdatessa erilaisia pulmia matkan varrella lukija pääsee harjoittelemaan keskeisiä matemaattisia ajattelun taitoja, kuten loogista päättelyä, ongelmanratkaisua sekä havaintojen tekemistä ja perustelua.
Matemaattiset sisällöt eivät näyttäydy irrallisina osina, vaan syntyvät tarpeesta ratkaista seikkailun aikana ilmeneviä haasteita. Matematiikassa niin kutsutun kyyhkyslakkaperiaatteen ideaa hyödynnetään esimerkiksi tilanteessa, jossa pimeässä pitäisi saada matkalaisten jalkaan samanväriset sukat. Samantyyppistä kombinatorista ajattelua tarvitaan myös joenylitysongelmassa, jossa kaikki ystävykset eivät mahdu kerralla veneeseen.
Joen ylitettyään Matikkaseikkailijat saapuvat Oravien metsään, jossa he kohtaavat tammenterhoihin liittyvän arvoituksen. Tehtävän kautta tutustutaan samalla varovasti yhtälönratkaisuun. Oravilta saatu kartta ja tarina johdattavat lukijan geometrian ja vektorilaskennan alkeisiin – ongelmaan, joka juontaa juurensa Oikkosen aivan ensimmäisen esikoululaisille pidetyn matikkapäivän tehtävään. Lopuksi seikkailijoita odottaa vielä verkkoteoriaan perustuva klassinen haaste: Königsbergin siltaongelman muunnelma, jossa kaikki sillat pitäisi ylittää täsmälleen kerran. Nähtäväksi jää, onnistuvatko Matikkaseikkailijat ratkomaan kaikki eteen tulevat ongelmat ja saapumaan Siltamaahan.
Hanki kirja käsiisi
Tessun matikkaseikkailu on Juha Oikkosen ensimmäinen lastenkirja. Teoksen on kustantanut Aviador ja sen on kuvittanut Alex Lundgren. Avoimet ja ajattelemaan aktivoivat tehtävät voivat aluksi tuntua joistakin lapsista haastavilta, mutta uteliaisuus, mielikuvitus ja tarinan hahmot johdattelevat ratkaisemaan niitä. Kirja toimii erityisesti aikuisen ja lapsen yhteisenä tutkimusretkenä, jossa matematiikka näyttäytyy paljon laajempana kuin pelkkinä numeroina ja kaavoina. Kuvitus tukee tilanteiden hahmottamista ja tekee kokonaisuudesta houkuttelevamman esimerkiksi niille lapsille, joita perinteinen tehtäväkirja ei välttämättä innosta. Tarinan kautta rakentuva matemaattinen kokonaisuus tekee näkyväksi sen, mistä matematiikassa pohjimmiltaan on kyse: maailman ymmärtämisestä matemaattisen ajattelun avulla.
Kirjan voi hankkia helposti kustantajan omilta sivuilta täältä. Lisäksi teos voi löytyä kirjastostasi. Ota kirja luettavaksi ja lähde mukaan matikkaseikkailuun!
Kirjoittanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi
Täydennyskoulutuksen superpäivät Oulussa 6.–8.5.
Toukokuu 2026 tarjoaa Oulussa poikkeuksellisen mahdollisuuden LUMA-aiheista kiinnostuneille opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille. Vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki Ouluun sijoittuu neljän merkittävän tapahtuman kokonaisuus, joiden maksuttomat ohjelmat täydentävät toisiaan: LUMA-päivät, ToolCamp & Amazing North, Lukema2026 ja Amis osaa. Näiden tapahtumien aikataulut on rakennettu siten, että opettajat voivat halutessaan osallistua jokaiseen niistä ilman päällekkäistä ohjelmaa.
LUMA-päivät: kolme päivää tiedekasvatusta, työpajoja ja opettajien kohtaamisia
LUMA-päivät järjestetään Oulussa 6.–8.5. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Tapahtuma kokoaa yhteen aineenopettajat, luokanopettajat, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä opettajankouluttajat eri puolilta Suomea. LUMA-päivät tarjoavat monipuolisen, opetusasteittain räätälöidyn kattauksen työpajoja, puheenvuoroja ja kohtaamisia, joiden tavoitteena on innostaa ja tukea opettajia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa.
Vuoden 2026 LUMA-päivien uutena ohjelmana koetaan perjantaina 8.5. opettajien omat messut, niin sanottu LUMA-tori, joilla eri asteiden ja erilaisten oppiaineiden opettajat esittelevät omia projektejaan ja opetuskäytänteitään kollegoilleen. LUMA-tori tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja opetusmateriaalien materiaalien jakamiseen. LUMA-päivät on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jonka tavoitteena on tarjota osallistujille käytännön ideoita ja innostusta oman opetuksen kehittämiseen.
Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta tapahtuman sivulta ja ilmoittaudu maksutta.
ToolCamp ja Amazing North: Pohjois-Suomen suurin STEAM-aiheinen tapahtuma lapsille, nuorille ja opettajille
Rinnakkain LUMA-päivien kanssa järjestettävä ToolCamp on Oulun suurin vuosittainen STEAM-tapahtuma, joka haastaa eri-ikäiset lapset ja nuoret ratkomaan ajankohtaisia haasteita luovasti ja yhteistyötä hyödyntäen. Haasteisiin valmistautuminen tapahtuu kouluissa ja päiväkodeissa jo ennen varsinaisia tapahtumapäiviä, ja valitut ryhmät pääsevät esittelemään ratkaisujaan Ouluhallissa 6.–7.5. Päivien aikana on tarjolla ohjelmaa myös opettajille ja uutena ohjelmaelementtinä tullaan näkemään lukiolaisille suunnattu Hackathon-tapahtuma.
ToolCamp on enemmän kuin yksittäinen tapahtuma; se on osa Oulun laajempaa STEAM in Oulu -toiminnan kokonaisuutta, joka tukee sekä lasten ja nuorten osallisuutta että opettajien ammatillista kasvua. Tapahtuman yhteydessä järjestetään vuonna 2026 Amazing North -tapahtuma, joka kokoaa yhteen STEAM-opetuksen asiantuntijoita koko Pohjois-Suomen alueelta. Samassa yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen STEAM in Oulu Summit, joka tuo yhteen STEAM-opetuksesta kiinnostuneita eri maista perjantaina 8.5. Tapahtuman kieli on englanti.
ToolCampin aikataulu on rakennettu siten, että toiminta painottuu aamupäiviin, kun taas iltapäivisin voi jatkaa LUMA-päivien työpajoihin. Tämä mahdollistaa opettajille joustavan osallistumisen sekä ToolCampin että LUMA-päivien ohjelmaan. Aamut Ouluhallissa antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua oppilaiden ratkaisuihin ja saada inspiraatiota konkreettisista esimerkeistä oppiainerajat ylittävään työskentelyyn.
Lue lisää ToolCampin ohjelmasta Oulun kaupungin sivulta. Tapahtumaan on vapaa pääsy yleisölle eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.
Lukema2026-tapahtuma tarjoilee laadukasta täydennyskoulutusta lukion opettajille
Valtakunnallinen lukio-opetuksen verkosto Lukema tuo Ouluun suositun täydennyskoulutuspäivänsä torstaina 7.5. Lukema-tapahtuma tarjoaa uutta tietoa ja työkaluja lukio-opetuksen tueksi sekä tilaisuuden tavata kollegoja. Lukema2026-tapahtuman ohjelma rakentuu matematiikan ja luonnontieteiden ajankohtaisten teemojen ympärille. Tavoitteena on tarjota opettajille tietoa siitä, mitä tutkimuksen kentällä juuri nyt tapahtuu, sekä antaa uusia ideoita ja näkökulmia omaan opetukseen.
“Tarjolla on niin paljon kiinnostavaa sisältöä, että osallistujille voi syntyä jopa valinnanvaikeutta luentojen ja työpajojen välillä”, vinkkaa Milla Unkuri, luonnontieteen valtakunnallisen kehittämistehtävän projektikoordinaattori Otaniemen lukiosta.
“Tällaiset maksuttomat, opettajille suunnatut tilaisuudet ovat nykyisin erityisen arvokkaita. Luentojen lisäksi tarjolla on kiinnostavia yritysvierailukohteita sekä keskiviikkoiltana 6.5. järjestettävät Lukeman etkot Oulun Biitsiareenalla. Etkoilla on mahdollisuus tavata kollegoita eri puolilta Suomea”, Unkuri kertoo.
Lukema kustantaa osallistuville lukion opettajille torstain lounaan, kahvitarjoilut ja pitkänmatkalaisille majoituksen tarpeen mukaan 1–2 yöksi. Huom! Majoittuminen edellyttää osallistumista Lukeman ohjelmaan.
Lue lisää Lukema-tapahtuman ohjelmasta kehittämisverkoston sivulta ja ilmoittaudu maksutta.
Ammatillinen osaaminen näkyy, kuuluu ja tuntuu Oulun kauppatorilla
Amis osaa yhdessä -toritapahtuma kokoaa yhteen ammatilliset oppilaitokset, työelämän ja laajan joukon sidosryhmiä sekä kaikki ammatillisesta oppimisesta kiinnostuneet perjantaina 8.5. Torilla pääset tutustumaan Oulun seudun ammatillisen koulutuksen monipuoliseen tarjontaan ja eri koulutusaloihin useilta koulutuksen järjestäjiltä. Näe ja kokeile eri ammatteihin liittyviä tehtäviä, maistele opiskelijoiden valmistamia tuotteita sekä tutustu eri alojen uusimpaan teknologiaan ja innovatiiviseen osaamiseen.
Tapahtumassa esiintyy Suomen Diakoniaopiston henkilöstön ja muiden koulutuksen järjestäjien yhteiskuoro. Tapahtuman järjestävät OSAO, Ammattiopisto Luovi, Oulun Palvelualan Opisto, PSK-Aikuisopisto ja Suomen Diakoniaopisto, ja tapahtuman suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz.
Lue lisää Amis osaa -tapahtumasta Oulu2026.eu-sivulta. Tapahtumaan on vapaa pääsy yleisölle eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.
Neljän tapahtuman kokonaisuus – näin osallistut kaikkiin
Toukokuun alun nelipäiväinen tapahtumakokonaisuus on suunniteltu niin, että opettajat voivat osallistua kaikkiin osiin ilman päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi näin rakennat oman täydennyskoulutuspolkusi Oulun superpäiville:
Varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajat
Keskiviikko 6.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Torstai 7.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Lukion opettajat
Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Keskiviikko 6.5. klo 18.30–21.30
Lukema-etkot rennon yhdessäolon merkeissä Biitsiareenalla
Torstai 7.5. klo 8.30–16
Lukeman ohjelmapäivä Oulun yliopistolla
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Yläkoulun opettajat
Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Torstai 7.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Ammatillisen toisen asteen opettajat
Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Torstai 7.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Perjantai 8.5. klo 9–11.30
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Perjantai 8.5. klo 12–15
Amis osaa yhdessä -tapahtuma Oulun kauppatorilla
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026
Upea Oulu luo monipuoliset puitteet eri kokoisille ja tyylisille tapahtumille, niiden tekijöille ja kokijoille. Tässä muutama vinkki kulttuurin nälkäisille:
- Geologiaa virtuaalisesti Oletko miettinyt, kuinka kivet ovat syntyneet ja millaisen myllerryksen ne ovat käyneet läpi? Nyt pääset tutustumaan Oulu2026-alueen geologiaan virtuaalisesti. Pääset tutkimaan erilaisia geologisia muodostumia kotonasi, jolloin oman lähiluontosi kivet avaavat uuden ulottuvuuden maapallon menneisyyteen. Ohjelmaa varten on digitoitu osa Oulun yliopiston laajasta kivi- ja mineraalikokoelmasta. Voit käydä jo nyt tutustumassa ohjelman aineistoon täällä.
- Mervi Niemitalo: Ohikiitävä pysyvyys Näyttelyssä Ohikiitävä pysyvyys Mervi Niemitalo tarkastelee ajan ja aineen olemusta maapallon geologisen ajan (syvä aika) näkökulmasta erityisesti materiaan tiivistyneenä aikana. Sijainti: Oulun kuvataiteen talo/Arttila, Hallituskatu 5, Oulu.
- Helena Kaikkonen: KUKKANI SINÄ OLET on kertomus vuoden kierrosta keväästä syksyyn ja talveen, elämä alkaa, kukoistaa ja kuihtuu. Teos on kuvattu taiteilijan kotipihassa Oulussa noin kahdeksan kuukauden aikana päivittäin vuonna 2020. Sijainti: Oulun kuvataiteen talo/Pimento, Hallituskatu 5, Oulu.
- The Logos Avaruudessa on salaperäisiä signaaleja, joita kutsutaan nopeiksi radiopurkauksiksi (Fast Radio Bursts). Nuo mystiset purkaukset on muunnettu kuultavaksi musiikiksi ja yhdistetty tarinallisen sävellyksen kanssa, jotta ihmiskorva voi “kuulla avaruuden” tuomiokirkossa. Tämä on The Logos -äänitaideteos. Avoinna päivittäin klo 12–13. Sijainti: Kirkkokatu 3 A, Oulu.
- ”Luovuuden virtauksia” Kiimingin lukion ja Kiiminkipuiston koulun oppilastöiden kevätnäyttely esittelee kiiminkiläisten nuorten osaamista ja ajatuksia kuvataiteen keinoin. Sijainti: Kirjastokuja 1, Kiiminki.
- Hyvää woimaa!-taidekävely on saanut nimensä Woimaa!-patsaasta, joka on yksi taidekävelyreitin kohteista. Keskustassa kiertävä reitti on mukava tapa tutustua julkisiin taideteoksiin ja Pyhäjärven historiaan. Lue lisää atla.fissä.
- TEK.kylä on uusi taide- ja teknologiahanke, joka juurtuu Oulun Teknologiakylän ainutlaatuiseen Elektroniikkatien ympäristöön. Se tutkii teknologian, ekologian ja yhteisön yhtymäkohtia. Sijainti: Elektroniikkatie 8, Teknologiakylä, Oulu, Suomi π-kyltin kohdalla.
- PLAY – Fotografiska Tallinn X Oulu2026 Fotografiska Tallinn tuo valokuvanäyttelyn Suomeen ensimmäistä kertaa! Oulu2026-ohjelmaan kuratoitua korkeatasoista näyttelyä inspiroi kulttuuri-ilmastonmuutos. Sijainti: Kauppurienkatu 10, Oulu.
Nämä ja monen monta muuta tapahtumaa löytyvät Oulun tapahtumakalenterista.
LUMA/STEAM-sertifikaatin sai tänä syksynä 18 peruskoulua
LUMA/STEAM-sertifikaatti on osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa sertifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.
Tänä keväänä sertifikaatin ylimmän tason LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan tavoitti kaksi koulua, Hintan koulu Oulusta ja Sammonlahden koulu Lappeenrannasta. Molemmat koulut omasivat ylimmän tason sertifikaatin jo entuudestaan. Kymmenen koulua ylsi tasolle kaksi: Hepolan koulu, Kemi; Karakallion koulu, Espoo; Koivupuhdon koulu, Merijärvi; Madekosken koulu, Oulu; Pikkolan koulu, Kangasala; Pontuksen koulu, Lappeenranta; Pornaisten Yhteinäiskoulu, Pornainen, Salpausselän peruskoulu, Lahti; Vehkataipaleen koulu, Taipalsaari ja Ylämaan koulu, Lappeenranta. Kuusi koulua ylsi LUMA/STEAM-sertifikaatin ensimmäiselle tasolle: Joutsenon koulu, Lappeenranta; Mertalan koulu, Savonlinna; Reilan koulu, Pyhäranta; Salpakankaan koulu, Hollola; Vaalan koulu, Vaala ja Ylikylän koulu, Kempele. Lämpimät onnittelut kaikille!
Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatti on voimassa kaksi vuotta, mutta sen umpeutuessa koulu voi hakea uudelleensertifiointia. Itsearvioinnin voi myös tehdä uudelleen, mikäli koulu haluaa korottaa saavuttamaansa tasoa. Koska ensimmäiset sertifikaatit myönnettiin kaksi vuotta sitten, mukana olikin tällä kertaa myös kouluja, joilla oli jo entuudestaan saman tason sertifikaatti tai jotka korottivat nyt tasoaan. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Kevätkauden 2026 itsearvioinnin määräaika on 30.4.2026, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan kesälomaan mennessä.
StarT – Inspiroivaa oppimista yhdessä globaalisti
Vuodesta 2016 lähtien StarT on ollut projektioppimiseen perustuva globaali LUMA-toimintamalli. Ohjelman tavoitteena on yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja kestävyyden edistämiseen luovuuden ja yhteistyön avulla. Nimi kertoo päätavoitteen: jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti, ja T tarkoittaa tiimityötä. StarT:n ydinajatus on oppia yhdessä – jakaa ideoita ja projekteja globaalisti, jotta oppiminen olisi mahdollisimman merkityksellistä ja innostavaa.
StarT ruokkii uteliaisuutta ja luovuutta antamalla lapsille, nuorille ja opettajille mahdollisuuden ideoida, suunnitella ja jakaa projekteja, jotka tarjoavat ratkaisuja todellisiin haasteisiin heidän omien kiinnostuksen kohteidensa ja kysymystensä pohjalta. Projektit ovat käsitelleet useita ajankohtaisia teemoja, kuten kestävä kehitys, ilmastoratkaisut ja innovatiiviset teknologiat, ja rohkaisevat oppijoita soveltamaan tieteellistä ajattelua merkityksellisiin kysymyksiin. Samalla osallistujat kehittävät tärkeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisua, viestintää ja yhteistyötä.
Vuosina 2016–2022 Kansainvälinen StarT LUMA -kilpailu kokosi yhteen tuhansia osallistujia yli 60 maasta. Jokainen vuosi se huipentui Kansainväliseen StarT-gaalaan, jossa projekteja toteuttaneet lapset, nuoret ja opettajat jakoivat parhaita käytänteitä ja innostivat toisiaan. Suomessa järjestettiin vuosittain myös kansallisia StarT-festivaaleja ja palkintojenjakotilaisuuksia paikallisten LUMA-keskusten toimesta. Palkittuja projekteja ja opetusideoita on vapaasti saatavilla avoimessa materiaalipankissamme.
Vuodesta 2023 lähtien StarT on laajentunut kansainvälisen StarT LUMA -tiedekerhotoiminnan kautta, yhdistäen formaalin opetuksen ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Ohjelmaa on toteutettu useissa maissa ja osana opettajankoulutusta. Nämä tiedekerhot, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta, tarjoavat lapsille, opettajille ja opettajaopiskelijoille mahdollisuuden osallistua projektilähtöiseen STE(A)M-oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. StarT LUMA innostaa myös perheitä: he ovat tervetulleita mukaan kerhon viimeiseen tapaamiseen näkemään lasten projektit. Lue lisää mallista LUMA-lehdestä.
Englanninkielinen verkkokurssi projektilähtöisestä oppimisesta tukee opettajia ja kasvattajia niin kerhojen kuin projektien toteuttamisessa edistäen luovuutta, yhteistyötä ja kulttuurisesti kestävää toimintaa. Kuten artikkelissa The Best Day I’ve Had in Ages – Learning Together in a Science Club todetaan, nämä kokemukset voivat tuoda iloa ja uteliaisuutta.
Nykyään StarT on enemmän kuin ohjelma – se on yhteisölähtöinen alusta kestävälle tiedekasvatukselle, joka on linjassa globaalien tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden kanssa. Se kutsuu kaikki – opiskelijat, opettajat ja perheet – tiedon ja ratkaisujen yhteiskehittäjiksi. Luovuuden ja toimijuuden vahvistamisen kautta StarT auttaa nuoria näkemään itsensä aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina.
StarT LUMA -ohjelma toimii myös kansainvälisenä tutkimus- ja kehityshankkeena LUMAlab Gadolinin toimesta. Tähän mennessä on julkaistu useita tutkimusartikkeleita, kuten:
- Haatainen & Aksela: https://journals.helsinki.fi/lumat/article/view/1392
- Markula & Aksela: https://link.springer.com/article/10.1186/s43031-021-00042-x
- Aksela & Haatainen: https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/2780
Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela
Projektipäällikkö, FT Outi Haatainen
LUMAlab Gadolin Hub