LUMA-sanomat

Lintuja, luontoa ja kansainvälistä yhteistyötä – eskarit seurasivat siivekkäitä ystäviään yli maarajojen

Valokuvassa Kirsi Rehunen esittelypisteensä edessä Liettuan Science on Stage -festivaalilla toukokuussa 2026.

Mitä koulun pihalla oikeastaan elää? Tähän kysymykseen lähdettiin etsimään vastausta Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetuksessa. Matkan varrella projekti kasvoi pelkkää luonnon havainnointia laajemmaksi, kun mukaan tuli päiväkoteja muista maista, taidetta, matematiikkaa, lintujen tunnistamista ja ennen kaikkea lasten omaa uteliaisuutta.

Science on Stage Europe -festivaalilla Liettuassa esitelty projekti Through the Eyes of a Jay: A Child-Led Exploration of Birds and Seasons sai alkunsa lasten kysymyksistä. Projekti oli toteutettu yhteistyössä tanskalaisen Lille Værløse Skolen opettajan Mette Hejn kanssa.

– Alun perin havainnoimme ihan kaikkea, mitä koulun pihalla näkyi. Huomasimme kuitenkin pian, että linnut olivat se ryhmä, joka herätti lapsissa eniten kiinnostusta. Siitä syntyi ajatus lähteä tutkimaan niitä tarkemmin yhdessä tanskalaisen Meten kanssa, kertoo projektia esitellyt esiopetuksen opettaja Kirsi Rehunen.

Lasten kysymykset ohjasivat tutkimusta

Projekti rakentui lasten omien havaintojen ja kysymysten ympärille. Kysymyksiä kertyi lopulta noin viisikymmentä ja niiden joukossa oli niin suuria kuin pieniäkin pohdintoja.

Lapset halusivat tietää, mitä lintuja heidän kotiseudullaan elää, millaisia ääniä ne pitävät ja miksi jotkin linnut tuntuvat olevan kaikkialla. Yksi lapsista pohti jopa, kuuluiko pihalta kummituksen ääni. Myöhemmin selvisi, että salaperäisen äänen takana olikin sepelkyyhky.

– Kysymykset lähtivät aidosti lasten arjesta. Jotakuta mietitytti, miksi jäätelökioskin ympärillä pyörii niin paljon lintuja. Toiset halusivat tietää, minne kuhankeittäjä talveksi katoaa tai voiko saman linnun tavata myös toisessa maassa, Rehunen kertoo.

Vuodenaikapuu kasvoi havaintojen mukana

Projektin keskiössä oli luonnon havainnointi. Lapset rakensivat suuren vuodenaikapuun, johon kirjattiin eri vuodenaikoina tehdyt havainnot. Syksyn, talven, kevään ja kesän lintulajit muodostivat vähitellen yhteisen visuaalisen tarinan lähiluonnosta.

Merkittävä osa työskentelystä tapahtui metsässä. Taipalsaarella ryhmä retkeili säännöllisesti lähimetsään, jossa havainnointia harjoiteltiin rauhassa ja keskittyen.

– Syksyllä viiden minuutin hiljainen havainnointitehtävä tuntui lapsista todella pitkältä. Keväällä tilanne oli aivan toinen. Silloin viisi minuuttia ei enää riittänyt, vaan lapset olisivat halunneet jatkaa tarkkailua pidempään.
Metsäretkillä apuna olivat myös Etelä-Karjalan lintuyhdistyksen asiantuntija Kirsi Hovilehto, joka auttoi tunnistamaan alueen lajeja ja kertoi lintujen elämästä.

SonS2026_posteri_kirsi

Ystäviä Tanskasta, Latviasta ja Etiopiasta

Projekti ei jäänyt vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Yhteistyökumppanit Tanskasta seurasivat oman ympäristönsä lintuja ja vertailivat havaintojaan suomalaisten lasten kanssa. Yhteisiä keskusteluja käytiin etäyhteyksien välityksellä. Lapset pohtivat esimerkiksi, mitä lajeja eri maissa tavataan ja miten vuodenaikojen vaihtelu näkyy lintujen käyttäytymisessä.

Mukana oli myös päiväkoteja Latviasta sekä yhteys kansainväliseen kouluun, Etiopiaan. Yksi videokeskusteluista jäi erityisesti Rehusen ja ryhmän mieleen.

– Etiopialaisessa luokassa oli yhtäkkiä valtavan paljon varpusia. Lapset ryhtyivät pohtimaan syytä yhdessä. Ensin arveltiin, että linnut olivat paenneet jotakin petoa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että ne olivat ehkä hakeutuneet sisälle kuumuutta pakoon.

Kansainvälinen yhteistyö auttoi lapsia ymmärtämään, että samankaltaisia ilmiöitä tutkitaan myös muualla maailmassa.

Oppimista monella tavalla

Lintuprojekti yhdisti luontevasti useita oppiaineita. Havaintoja kirjattiin, luokiteltiin ja tilastoitiin. Samalla harjoiteltiin matematiikkaa, tiedon käsittelyä sekä luonnontieteellistä ajattelua.

Lintujen tunnistamisessa hyödynnettiin BirdLifen materiaaleja ja osa lapsista kehitti huomattavan vahvan lajintuntemuksen. Projektin aikana valmistui myös runsaasti taideteoksia. Lintuja toteutettiin esimerkiksi maalauksina ja neulahuovutuksina.

Rehunen nostaa esiin erityisesti lasten erilaiset vahvuudet.

– Joku tunnisti lintujen värit, toinen muisti niiden äänet ja kolmas osasi matkia niitä. Lapset huomasivat itsekin, että ryhmässä jokainen osasi jotakin erityistä. Yhdessä he pystyivät paljon enemmän kuin yksin.

Itsehuovutettu lintu
Lapsi kiikaroi luonnossa
Lapsen lehdistä askartelema lintu

Science on Stage -festivaalilla kohtaamiset korostuivat

Kirsi Rehunen toi Science on Stage -festivaaleille lasten tekemiä havaintoja.

Liettuassa järjestetyllä Science on Stage Europe -festivaalilla projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Rehusen mukaan tämän vuoden tapahtumassa korostui erityisesti opettajien välinen vuorovaikutus.

– Ihmiset eivät vain käy katsomassa esityksiä, vaan keskustelevat aktiivisesti ja etsivät uusia yhteistyökumppaneita. Moni halusi heti tietää lisää projektista ja vaihtaa yhteystietoja tulevia hankkeita varten.

Yksi festivaalin hauskimmista keskustelunaiheista liittyi kuhankeittäjään. Eri maissa linnun ääntä kuvataan ja tulkitaan eri tavoin, mikä herätti osallistujissa paljon kiinnostusta ja naurua.

Linnuista liikkeelle lähtenyt projekti osoitti, kuinka lasten uteliaisuus voi johtaa laaja-alaiseen oppimiseen. Samalla se yhdisti luontohavainnot, kansainvälisen yhteistyön, taiteen ja tieteen tavalla, joka innosti niin lapsia kuin opettajiakin.

Lue lisää

  • Koulun verkkosivut
  • Linkki videoon

Tutkijahippa (lajitunnistaminen)

  • Välineet: kortit/esineet
  • Leikissä on useita tutkijoita, useita hippoja ja leikkijöitä. Leikimme tutkijahippaa metsäretkillämme.
  • Jokaisella leikkijällä on yksi linnun kuva kädessä. Kun hippa saa leikkijän kiinni, hän menee tutkijan luo ja kysyy, mikä hänen kädessään oleva lintu on.  Mikäli tutkija tietää oikean vastauksen kysymykseen, leikkijä antaa kortin tutkijalle ja roolit vaihtuvat. Jos tutkija ei tiedä oikeaa vastausta, hän jatkaa tutkijana ja leikkijä pakenee edelleen hippaa. Tutkijan vieressä voi olla aikuinen tunnistamisen tukena.
  • Näin lintuprojektimme sisälsi myös runsaasti liikuntaa ja lintujen tunnistaminen edistyi huimalla vauhdilla.
  • Lähde: Tutkijahippa – Metsämörriohjaajat ry 

Lue matkakertomus Liettuan Science on Stage -festivaaleilta

Tutustu Hellin Pietikäisen arktiseen Science on Stage -projektiin

Ville-Pekka Kilven lukion fysiikan Science on Stage -projektissa yhdistyvät musiikki ja askartelu

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Musiikkia, fysiikkaa ja askartelemista – Ville-Pekka Kilpi innostaa opiskelijoita äänen salojen pariin

Valokuvassa Ville-Pekka Kilpi Science on Stage -tapahtumassa Liettuassa.

Miten ihminen kuulee musiikin? Miksi viulu ja huilu kuulostavat erilaisilta, vaikka ne soittavat samaa säveltä? Entä voiko toimivan soittimen rakentaa paperista? Näitä kysymyksiä tutkitaan Otaniemen lukion fysiikanopettaja Ville-Pekka Kilven kehittämällä kurssilla, jonka pohjalta syntyi myös Science on Stage -festivaalilla esitelty projekti The Physics of Musical Instruments. Projekti yhdistää fysiikan, musiikin, käsillä tekemisen ja luovuuden tavalla, joka on saanut opiskelijat innostumaan vuodesta toiseen.

Äänen fysiikkaa käytännön kautta

Projektin lähtökohtana on Otaniemen lukiossa toteutettava musiikin fysiikan kurssi, jossa äänen ilmiöitä lähestytään käytännön tekemisen kautta.

– Kurssilla tutustutaan siihen, miten erilaiset soittimet toimivat. Aloitamme ihan perusteista eli siitä, miten kuulo toimii ja miten ihminen tunnistaa sävelkorkeuden. Se on itse asiassa yllättävän monimutkainen prosessi, Kilpi kertoo.

Keskeisessä roolissa ovat yläsävelet eli harmoniset taajuudet, joiden ansiosta ihminen pystyy erottamaan eri soittimet toisistaan.

– Pelkkä puhdas siniääni ei kuulosta ihmisestä erityisen kiinnostavalta. Soittimien tunnistaminen ja niiden ominainen sointi perustuvat juuri yläharmonioihin. Kun ymmärtää, miten kuulo toimii, voi alkaa ymmärtää myös sitä, miksi eri soittimet kuulostavat erilaisilta.

Teoriaa ei kuitenkaan opiskella vain kirjoista.

– Kurssi on hyvin käytännönläheinen. Rakennamme erilaisia kielisoittimia, puhallinsoittimia, kaiuttimia, mikrofoneja ja sähkökitaran mikkejä. Mukana on myös elektroniikkaa ja äänen käsittelyä. Joka vuosi kurssia kehitetään vähän pidemmälle

SonS2026_posteri_Veli-Pekka

Soittimia paperista ja pilleistä

Festivaalille Kilpi toi mukanaan opiskelijoiden kanssa kehitettyjä rakennelmia, joita myös vierailijat pääsivät kokeilemaan.
Pöydältä löytyi muun muassa paperista valmistettuja soittimia sekä erilaisia puhallinsoitinkokeiluja.

– Vieraat voivat rakentaa esimerkiksi nokkahuiluja. Ne ovat hieman haastavampia, mutta paperipilleistä valmistetut oboet onnistuvat lähes jokaiselta. Ne ovat myös sopivan äänekkäitä tällaiseen tapahtumaan, hän naurahtaa.

Mukana oli myös itse rakennettu kaiutin, jonka toimintaa oli vaikea demonstroida meluisassa näyttelytilassa. Soitinrakennelmat tarjoavat samalla mahdollisuuden oikaista yleisiä väärinkäsityksiä soittimista.

– Moni yllättyy kuullessaan, että puupuhaltimen ei tarvitse olla puusta tehty. Olennaista on se, että ilmanpatsas värähtelee. Soittimen voi rakentaa paperista, metallista tai muovista ja silti se käyttäytyy akustisesti samalla tavalla. Sama pätee vaskisoittimiin. Trumpetin voi tehdä muovista, eikä materiaali yksin määritä sen sointia.

Kurssi, joka täyttyy ennätysajassa

Opiskelijoiden vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. Ensimmäisellä toteutuskerralla opiskelijat eivät vielä tienneet, mitä odottaa. Kokemus osoittautui kuitenkin niin onnistuneeksi, että seuraavana vuonna kurssi täyttyi jo ennakkovalinnoissa.

– Meillä ei juuri lasketa kaavoja tai ratkaista tehtäviä perinteisessä mielessä. Sen sijaan rakennetaan, kokeillaan, soitetaan ja kuunnellaan. Opiskelijat tekevät myös omia projektejaan. Se tuntuu vetoavan moniin.

Kurssi on herättänyt kiinnostusta myös jatko-opintoihin. Vaikka ensimmäiset osallistujat eivät vielä ole ehtineet akustiikan maisterivaiheeseen asti, monet ovat kertoneet kiinnostuneensa alasta.

– On hienoa kuulla, että opiskelijat löytävät uusia kiinnostuksen kohteita. Välillä sitä kuitenkin miettii myös vastuuta. Minulla on ollut tähtitiedekurssi jo kymmenen kertaa ja nyt useampi entinen opiskelija opiskelee tähtitiedettä. Jos akustiikan kanssa käy samalla tavalla, täytyy toivoa, että he löytävät myös hyviä työpaikkoja, Kilpi hymyilee.

Hänen mukaansa ala tarjoaa Suomessa erinomaisia mahdollisuuksia esimerkiksi äänenkäsittelyn, ohjelmistokehityksen ja akustiikan tutkimuksen parissa.

Festivaalilla syntyy uusia yhteistyöideoita

Ville-Pekka Kilpi pitelee tapahtumassa kylttiä, jossa lukee I love science.

Science on Stage Europe -festivaalissa Kilpeä on erityisesti ilahduttanut kansainvälinen yhteistyö ja kollegoiden kohtaaminen.

– Olen vaihtanut valtavan määrän yhteystietoja. Kreikkalaisten kanssa on viritteillä yhteistyötä, ja olen löytänyt useita opettajia, jotka ovat yhtä innostuneita fysiikan demonstraatioista kuin minäkin.

Hänen mukaansa tapahtuman tunnelmassa on jotain samaa kuin Euroviisuissa.

– Täällä on eri maiden lippuja, upeita esittelypisteitä ja valtavasti energiaa. Kaikki ovat samaan aikaan sekä esittelijöitä että vierailijoita. Kun haluaa omalle osastolleen vieraita, tulee itsekin käytyä muiden luona. Siksi keskusteluja syntyy jatkuvasti.

Festivaalilta tarttuu mukaan myös uusia ideoita opetukseen. Yksi kiinnostavimmista tuli kokeneelta skotlantilaiselta fysiikan opettajalta, joka esitteli Kilvelle uudenlaisen puhallinsoittimen.

– Siinä on putki, jonka molempiin päihin kiinnitetään ilmapallo. Kun palloja puristellaan, soitin toimii vähän poikkihuilun tavoin. Sellainen täytyy ehdottomasti rakentaa seuraavaksi opiskelijoiden kanssa.

Juuri tällaiset kohtaamiset ovat Kilven mielestä tapahtuman suurin arvo. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti ja parhaimmillaan ne päätyvät innostamaan seuraavaa opiskelijaryhmää tutkimaan äänen fysiikkaa aivan uudesta näkökulmasta.

Lue lisää

Lue matkakertomus Liettuan Science on Stage -festivaaleilta

Tutustu Hellin Pietikäisen arktiseen Science on Stage -projektiin

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

BLUE-TEACH-hanke vahvistaa Suomen ja Indonesian yhteistyötä kestävän opettajankoulutuksen kehittämisessä

Aerial photo of a peninsula on the Finnish coast. Photo by

BLUE-TEACH – Blue Competence in Teacher Education: Finland-Indonesia Partnership for STEAM, AI and Sustainable Learning on saanut rahoituksen Team Finland Knowledge (TFK) -ohjelmasta. Hanke kokoaa yhteen Suomen ja Indonesian johtavia opettajankoulutusyksiköitä kehittämään uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, STEAM-opetuksen, tekoälyn ja autenttiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopisto ja LUMA-keskus Suomi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Universitas Pendidikan Indonesian (UPI), Universitas Sebelas Maretin (UNS) sekä Universitas Maritim Raja Alin Haji -yliopiston (UMRAH) kanssa.

BLUE-TEACH-hankkeessa partnerit suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä 5 opintopisteen laajuisen opettajankoulutusmoduulin, joka koostuu 15:sta temaattisesta kokonaisuudesta ja perustuu eurooppalaiseen BlueComp-osaamiskehykseen. Oppimateriaalit integroidaan sekä opettajaksi opiskelevien että työelämässä toimivien opettajien koulutukseen Suomessa ja Indonesiassa, mikä varmistaa hankkeen pitkäaikaisen vaikuttavuuden.

Miksi BlueComp on tärkeä?

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, merien saastuminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö vaikuttavat yhä voimakkaammin yhteiskuntiimme. Tämän vuoksi koulutusjärjestelmien on löydettävä uusia tapoja valmistaa oppijoita kohtaamaan nämä haasteet. Eurooppalainen BlueComp-viitekehys tarjoaa osaamismallin, jonka avulla voidaan ymmärtää ihmisten, vesistöjen, merien, rannikkoympäristöjen ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Viitekehys korostaa systeemiajattelua, ympäristövastuuta, innovatiivisuutta, yhteisöllistä osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa meri- ja vesistöympäristöihin liittyvissä kysymyksissä.

Vaikka sinisen kestävyyden teemat ovat yhä tärkeämpiä, niihin liittyvät osaamiset ovat edelleen vain osittain integroituneet opettajankoulutukseen ja koulutuksen opetussuunnitelmiin eri puolilla maailmaa. BLUE-TEACH vastaa tähän tarpeeseen muuntamalla BlueComp-kehyksen käytännöllisiksi oppimiskokonaisuuksiksi, pedagogisiksi malleiksi ja digitaalisiksi oppimisresursseiksi, joita voidaan hyödyntää eri koulutusasteilla ja oppimisympäristöissä.

Hankkeen partnerit katsovat, että BlueCompin tulisi muodostaa olennainen osa kestävän kehityksen kasvatusta kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen asti. Samalla opettajankoulutuksen tulee tarjota tuleville opettajille valmiudet ohjata oppijoita ymmärtämään merien, makean veden ekosysteemien, ilmastokestävyyden, kestävien elinkeinojen ja ympäristövastuun toisiinsa kytkeytyviä haasteita. Nämä teemat liittyvät luontevasti LUMA/STEM- ja STEAM-opetukseen, tekoälyä hyödyntävään tutkivaan oppimiseen sekä ilmiöpohjaisiin oppimismenetelmiin.

Suomi ja Indonesia oppivat yhdessä

Indonesia tarjoaa ainutlaatuisen toimintaympäristön sinisten kestävyyden osaamisten kehittämiselle. Maailman suurimpana saaristovaltiona, jossa on yli 17 000 saarta, Indonesia kohtaa merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät meriekosysteemeihin, rannikkoyhteisöihin, kalatalouteen, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. BLUE-TEACH mahdollistaa suomalaisten ja indonesialaisten opettajankouluttajien keskinäisen oppimisen sekä paikallisiin olosuhteisiin perustuvien mutta maailmanlaajuisesti merkityksellisten koulutusmallien kehittämisen.

Hanke yhdistää suomalaisen tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen, STEAM-pedagogiikan, opetussuunnitelmatyön ja digitaalisen oppimisen osaamisen Indonesian vahvaan yhteisölähtöiseen oppimiseen, merelliseen koulutukseen ja kestävyyshaasteiden käytännön tuntemukseen. Intensiivisten opetusjaksojen, hybridioppimisen ja yhteisen opetussuunnitelmakehityksen kautta yhteistyö pyrkii luomaan ratkaisuja, jotka ovat sekä kansainvälisesti merkityksellisiä että paikallisesti vaikuttavia.

LUMA-keskus Suomen johtaja ja hankkeen koordinaattori, professori Jan Lundell, korostaa yhteistyön strategista merkitystä:

”LUMA-keskus Suomella on pitkä perinne kansainvälisestä yhteistyöstä STEM-opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Indonesia on erityisen tärkeä yhteistyökumppani, koska se on maailman suurin saaristovaltio ja kohtaa monia sellaisia kestävyyshaasteita, jotka tulevaisuudessa koskettavat yhä enemmän myös muita yhteiskuntia. Yhteistyössä suomalaiset ja indonesialaiset opettajankouluttajat voivat kehittää uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät tieteen, kestävän kehityksen, teknologian ja paikallisyhteisöt.”

”BLUE-TEACH tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda BlueComp-ajattelua osaksi opettajankoulutusta ja valmistaa tulevia opettajia kohtaamaan monimutkaisia sosio-ekologisia haasteita monitieteisen ja tutkimusperustaisen pedagogiikan avulla.”

BLUE-TEACH-hanke toteutetaan vuosina 2026-2028. Hankkeen tuloksena syntyy kansainvälinen opettajankoulutusmoduuli, avoimia digitaalisia oppimisresursseja sekä sähköinen käsikirja opettajankouluttajien käyttöön. Opetussuunnitelmiin integroitujen sisältöjen, laajan opiskelija- ja opettajaosallistumisen sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön avulla hankkeessa luodaan pysyvä toimintamalli BlueComp-osaamisten sisällyttämiseksi opettajankoulutukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen sekä Suomessa että Indonesiassa.

Lähteet

European Commission. (2024). BlueComp: The European framework for ocean sustainability competence. Publications Office of the European Union

Opetushallitus. (2026). Team Finland Knowledge -ohjelma.

EU STEM Coalition: Opettajapulan ratkaiseminen vaatii määrätietoista tukea opettajille

The National LUMA Days 2026 gathered Finnish educators from all levels to discuss about STEM education.

EU STEM Coalition on julkaissut (15.7.2026) kannanoton Euroopan komission valmisteilla olevaan EU Teachers and Trainers Agenda -ohjelmaan. Julkaisussa nostetaan esiin kasvava opettaja- ja kouluttajapula Euroopassa sekä tarve kohdentaa erityisiä toimia luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja tekniikan (LUMA/STEM) opettajien saatavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Kannanoton mukaan LUMA-alojen opettajien puute on yksi merkittävimmistä esteistä Euroopan vihreän siirtymän, digitaalisen kehityksen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden saavuttamiselle. LUMA-alojen opettajista kilpailevat koulutuksen lisäksi yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkinen sektori, mikä vaikeuttaa opettajien rekrytointia ja sitouttamista.

EU STEM Coalition esittää julkaisussaan viittä keskeistä LUMA-painotteista toimenpidettä:

  • koulutuksen ja työelämän välisen yhteyden vahvistaminen hybridiopetuksella
  • opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen tukeminen
  • uusien opintoväylien luominen opettajan ammattiin
  • opettajien osallistaminen koulutuspolitiikan kehittämiseen
  • monipuolisten ja monialaisten opetusmenetelmien hyödyntäminen LUMA-opetuksessa

Lisäksi EU STEM Coalition -verkosto korostaa kilpailukykyisen palkkauksen, opettajatilanteen systemaattisen seurannan sekä hallinnollisten esteiden vähentämisen merkitystä koko Euroopassa.

Merkitys Suomen opettajankoulutukselle ja Opettajankoulutus 2050 -visiolle

EU STEM Coalitionin suositukset ovat vahvasti linjassa Suomessa vuonna 2025 julkaistun kansallisen Opettajankoulutus 2050 -vision kanssa. Vision keskiössä ovat tutkimusperustainen opettajankoulutus, opettajien vahva asiantuntijuus, ammatillinen toimijuus, jatkuva oppiminen sekä laaja yhteistyö korkeakoulujen, koulujen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välillä.

Erityisen merkittävää on, että EU STEM Coalition nostaa esiin opettajien jatkuvan osaamisen kehittämisen, tutkimusyhteyden vahvistamisen sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyön. Nämä ovat myös Opettajankoulutus 2050 -vision keskeisiä tavoitteita. Vision mukaan opettajien tulee kyetä uudistumaan ja oppimaan läpi työuransa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomalaisesta näkökulmasta kannanotto vahvistaa viestiä siitä, että opettajankoulutuksen kehittämistä tulee tarkastella osana kansallista osaamis-, innovaatio- ja kilpailukykystrategiaa. LUMA-opettajien saatavuus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä myös Suomen tulevaisuuden osaajapohjan rakentamisessa.

LUMA-keskus Suomen näkökulma

LUMA-keskus Suomen johtajan, professori Jan Lundellin näkökulmasta EU STEM Coalitionin kannanotto tukee vahvasti kansallisen LUMA-strategian sekä juuri valmistuneen uudistetun LUMA-keskus Suomen strategian tavoitteita.

– EU STEM Coalitionin suositukset tunnistavat samoja haasteita ja mahdollisuuksia, joita Suomessa on jo pitkään kehitetty LUMA-toiminnan kautta. Opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen, tutkimusperustaisuus, korkeakoulujen ja koulujen kumppanuudet sekä työelämäyhteydet muodostavat kestävän perustan tulevaisuuden STEM-osaamiselle. Suomen vahvuutena on laaja LUMA-verkosto, joka yhdistää opettajankoulutuksen, koulut, yliopistot, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteisiin tavoitteisiin, kertoo Lundell.

– Kannanotto vahvistaa myös tarvetta syventää yhteistyötä opettajankoulutuksen kehittäjien, korkeakoulujen ja LUMA-toimijoiden välillä. Kansallisen LUMA-strategian tavoitteena on innostaa yhä useampia lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian pariin. Tämä onnistuu vain, jos Suomessa on riittävästi osaavia, motivoituneita ja jatkuvasti kehittyviä opettajia, Lundell jatkaa.

EU STEM Coalitionin kannanotto Strengthening the STEM Teaching Workforce: Recommendations for the EU Teachers and Trainers Agenda korostaa, että opettajapulan ratkaiseminen edellyttää sekä kansallisia että eurooppalaisia toimia. Samalla se viestii vahvasti siitä, että opettajat ovat keskeisessä asemassa rakennettaessa Euroopan ja siinä ohessa Suomen tulevaisuuden osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä.

LUMA-keskus Suomi on EU STEM Coalitionin aktiivinen jäsen, joka tuo eurooppalaiseen STEM-koulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen suomalaista tutkimusperustaista asiantuntemusta sekä koulujen ja korkeakoulujen välistä yhteistyöosaamista.

Lähteet

EU Komissio, EU Teachers and Trainers Agenda

EU STEM Coalition, Strengthening the STEM Teaching Workforce: Recommendations for the EU Teachers and Trainers Agenda

LUMA-keskus Suomi, uusi strategia

Opettajankoulutusfoorumi, Opettajankoulutus 2050 – suomalaisen opettajankoulutuksen visio

Arktinen ympäristö oppimisen lähtökohtana – Hellin Pietikäisen opetus yhdistää luonnon, kulttuurin ja kestävän tulevaisuuden

Valokuvassa Hellin Pietikäinen seisoo messupisteensä edessä Science on Stage -tapahtumassa.

Miten ilmastonmuutos näkyy lasten omassa elinympäristössä? Mitä arktisella alueella elävät eläimet kertovat luonnosta ja sen muutoksista? Entä miten kestävät valinnat liittyvät poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin? Näitä kysymyksiä on tutkittu Hetan yhtenäisen peruskoulun saamenkielisen luokanopettajan Hellin Pietikäisen projektissa Arctic Animals – Living, joka esiteltiin kansainvälisellä Science on Stage -festivaalilla Liettuassa. Projekti vie oppilaat tutkimaan omaa arktista ympäristöään oppijalähtöisesti ja monialaisesti.

Oppiminen alkaa omasta elinympäristöstä

Pietikäisen projektin keskiössä ovat arktinen alue, sen luonto, ihmiset, kielet ja kulttuurit.

– Halusimme tutustua arktiseen alueeseen kokonaisuutena: siihen, millaisia maita siellä on, mitä kieliä siellä puhutaan, millaisia ihmisiä siellä elää ja millainen ympäristö meillä täällä pohjoisessa on, Pietikäinen kertoo.

Erityisen tärkeässä roolissa olivat arktisen alueen eläimet. Oppilaat saivat itse valita, mistä eläimistä he halusivat oppia lisää.

– Kävimme kirjastossa hakemassa suuren määrän kirjoja, joiden avulla oppilaat tutkivat itseään kiinnostavia eläimiä. Jokainen oppilas teki valitsemastaan eläimestä oman tietokirjan ja lisäksi rakensi eläimestä puisen mallin.

Mahdollisuus tehdä omia valintoja osoittautui tärkeäksi motivaation kannalta.

– Oppilaat saivat vaikuttaa projektin sisältöihin koko ajan. He saivat itse päättää, mistä eläimistä hankkivat tietoa, mitä halusivat piirtää ja millaisia töitä tekivät. Se lisäsi selvästi sitoutumista ja innostusta.

Jäätä, vettä ja ilmastonmuutosta

Eläinten lisäksi projektissa perehdyttiin arktisen luonnon muutoksiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Oppilaat tutkivat vettä ja sen erilaisia olomuotoja sekä pohtivat jäätiköiden merkitystä arktisella alueella.

– Keskustelimme siitä, mitä jäätiköt ovat ja miten ne ovat muuttuneet ajan myötä. Samalla tarkastelimme, miten ilmastonmuutos näkyy arktisilla alueilla.

Teemat sidottiin lasten omaan arkeen konkreettisten esimerkkien kautta.

SonS2026_posteri_Hellin

– Puhuimme myös kestävistä valinnoista, kierrättämisestä ja sellaisista pienistä teoista, joilla lapset voivat itse vaikuttaa ympäristöönsä.

Projektissa ympäristöteemat eivät jääneet abstrakteiksi käsitteiksi, vaan liittyivät suoraan oppilaiden omaan elämään.

Poronhoito toi aiheen lähelle

Kaikki Pietikäisen oppilaat ovat pohjoissaamenkielisiä ja tulevat poronhoitoperheistä. Siksi oppilaat halusivat tutkia myös sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa poroihin ja poronhoitoon.

– Oppilaita kiinnostivat erityisesti kysymykset siitä, miten ilmastonmuutos näkyy porojen elämässä ja millaisia vaikutuksia sillä on poronhoidolle sekä meidän omalle luonnollemme.

Kun oppiminen liittyy suoraan perheiden elämään ja paikalliseen ympäristöön, aiheet saavat aivan uuden merkityksen.

– Se näkyi selvästi oppilaiden kiinnostuksessa. He pystyivät yhdistämään käsiteltävät asiat omaan arkeensa ja siihen ympäristöön, jossa elävät.

Eri-ikäiset oppivat eri näkökulmista

Valokuvassa arktisen alueen kartta, maiden lippuja ja lasten tekemiä projektitöitä.
Science on Stage -tapahtumassa oli esillä artiksen alueen kartta, maiden lippuja ja lasten askartelemia puueläimiä.

Projektia on toteutettu useiden vuosien aikana eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Tällä hetkellä Pietikäinen opettaa 8–10-vuotiaita oppilaita, mutta projektia on tehty myös nuorempien lasten kanssa. Ikä näkyy siinä, mitkä osa-alueet oppilaita kiinnostavat eniten.

– Pienempiä oppilaita eivät niinkään kiinnostaneet arktiset maat tai valtiot, mutta veden tutkiminen ja erilaiset kokeilut olivat heidän mielestään todella kiinnostavia.

Vedestä, jäästä ja olomuodoista innostuttiin niin paljon, että tutkimiseen käytettiin kokonaisia koulupäiviä. Vanhemmat oppilaat puolestaan kiinnostuivat enemmän kartoista, maantieteestä ja arktisen alueen kokonaisuudesta.

– Käytimme projektissa itse maalaamaani arktisen alueen karttaa ja vertasimme sitä Google Mapsin näkymiin. Oppilaat pääsivät tutkimaan esimerkiksi jäätiköiden muutoksia sekä sitä, millainen arktinen alue oikeastaan on. Oppilaille oli myös yllätys nähdä, kuinka valtava alue arktinen vyöhyke todellisuudessa on. Moni havahtui esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa Venäjästä kuuluu arktiseen alueeseen.

Ensimmäinen festivaalikokemus innostaa

Pietikäinen korostaa, ettei projekti olisi syntynyt ilman yhteistyötä. Erityiskiitokset hän antaa Tiedekasvatuskeskus uJunnun (ent. LUMA-keskus Lappi) pitkäaikaiselle toimijalle Anna-Maija Partaselle.

– Anna-Maija kannusti minua jo silloin, kun olimme mukana StarT-ohjelmassa. Hän oli vahvasti mukana tukemassa projektin kehittämistä ja on rohkaissut minua myös hakemaan mukaan tähän kansainväliseen tapahtumaan.

Science on Stage -festivaali on Pietikäiselle ensimmäinen laatuaan, mutta kokemus on ollut erittäin myönteinen.

– Täällä on valtavan paljon nähtävää. Esillä on todella hienoja projekteja ja uusia ideoita niin paljon, ettei kaikkea ehdi edes yhdessä tapahtumassa sisäistää.

Erityisesti kansainväliset yhteistyömahdollisuudet kiinnostavat.

– Toivon, että tästä syntyy uusia yhteistyökuvioita ja kontakteja muihin opettajiin. On hienoa nähdä, miten eri puolilla Eurooppaa lähestytään samoja teemoja hieman erilaisista näkökulmista.

Pietikäinen kiittelee myös tapahtuman käytännön järjestelyjä.

– Ensikertalaiselle kaikki on ollut selkeää ja helppoa. Tapahtuma on hyvin järjestetty, ja tunnelma on todella lämmin ja innostava.

Arktista luontoa käsittelevän projektin ytimessä on kuitenkin yksi ajatus ylitse muiden: oppiminen on merkityksellisintä silloin, kun se liittyy oppilaan omaan elämään. Kun tarkastelun kohteena ovat oma ympäristö, oma kulttuuri ja oma tulevaisuus, syntyy oppimiskokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

Lue lisää

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

EU STEM Coalitionin yleiskokous kokosi asiantuntijoita Istanbuliin

Kuvituskuvassa valokuva Istanbulista. Kuvapankki Unspalhin kuvan on ottanut Engin Yapici.

EU STEM Coalitionin yleiskokous järjestettiin Istanbulissa 22.–23.4.2026. EU STEM Coalition on eurooppalainen yhteistyöverkosto, joka keskittyy kehittämään STEM‑aineiden koulutusta eli luonnontieteiden, teknologian, matematiikan ja tekniikan koulutusta Euroopassa. LUMA-keskus Suomi on EU STEM Coalitionin pitkäaikainen jäsen.

Istanbulin kokouksen tavoitteena oli vahvistaa näkemystä verkoston yhteisistä päämääristä, arvioida viimeaikaista toimintaa sekä määrittää strategisia suuntaviivoja tulevaisuudelle. Kokous ajoittui verkoston kymmenvuotisjuhlavuoteen, mikä tarjosi mahdollisuuden reflektoida sen kehitystä ja roolia eurooppalaisessa STEM-kentässä. Keskeinen osa ohjelmaa muodostui pääpuheenvuoroista, joissa tarkasteltiin STEM-koulutuksen kehittämistä eri näkökulmista.

Turkin entisen opetusministerin Ziya Selçukin puheenvuoro tarjosi pedagogisen näkökulman korostamalla kysymysten, luovuuden ja sopeutumiskyvyn merkitystä oppimisessa erityisesti nopeasti kehittyvässä teknologisessa ympäristössä. Hänen esityksensä linkittyi laajempaan keskusteluun siitä, miten koulutusjärjestelmät voivat valmistaa oppijoita tulevaisuuden epävarmuuksiin.

Paula Walschen pääluento keskittyi varhaislapsuuden STEM-oppimisen merkitykseen. Walsche argumentoi, että digitaalisten kompetenssien kehittäminen tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa ja että oppimisen tulisi perustua luovuuteen, uteliaisuuteen ja tutkimuksellisuuteen ilman liiallista ruutuajan lisääntymistä. Lisäksi hän käsitteli STEM-urapolun katkeamiskohtia erityisesti Irlannin kontekstissa, jossa merkittävin siirtymähaaste ilmenee toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välillä. Walschen tutkimus korostaa varhaisen kiinnostuksen herättämistä sekä opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamista.

Pedro Russon pääpuheenvuoro puolestaan tarkasteli kestävän tiede- ja teknologiakulttuurin rakentamista makrotasolla. Hän painotti institutionaalisten rakenteiden, kuten tiedekeskusverkostojen, merkitystä kansallisen STEM-ekosysteemin vahvistamisessa. Portugalin esimerkin kautta Russo osoitti, kuinka monitoimijainen yhteistyö (hallinto, yliopistot ja tiedeorganisaatiot) voi edistää innovaatioita ja kansalaisten osallistumista tieteeseen. Lisäksi hän nosti esiin keskeisiä tulevaisuuden osaamisalueita, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian, avaruustutkimuksen ja vihreän siirtymän, sekä korosti tiede- ja teknologiakulttuurin roolia Euroopan kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen legitimiteetin perustana.

Posterisessiossa osallistujat pääsivät esittelemään parhaita STEM-oppimisen käytäntöjään. Suomen posterissa oli tällä kertaa esimerkkinä OLVI-säätiön rahoittama Tiedeseikkailu Itä-Suomessa -hanke.

LUMA_GA-poster-best-practices-Istanbul

Yhteenvetona yleiskokous korosti varhaisen STEM-oppimisen, inklusiivisten koulutuspolkujen ja vahvan tiede- ja teknologiakulttuurin merkitystä Euroopan osaamisperustan, innovaatiokyvyn ja kestävän kehityksen tukemisessa nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.

Teksti: Mervi Asikainen, LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopisto LUMA-keskuksen johtaja

Klaipėdassa tieteen, ideoiden ja inspiraation keskellä – kuulumisia Science on Stage -festivaalilta

Ryhmävalokuvassa Suomesta Science on Stage -festivaaleille vuonna 2026 lähteneet opettajat.

Etsivät katseet haravoivat väkeä Latvian Riian lentokentällä, kun moni suomalainen odottelee matkatavaroitaan. Jotenkin sen vain tunnistaa, ketkä ovat opettajia matkalla Liettuan Klaipėdaan osana Suomen 11 hengen Science on Stage -delegaatiota. Science on Stage -festivaali kokoaa joka toinen vuosi yhteen satoja opettajia eri puolilta Eurooppaa. 28.–31.5.2026 järjestetyssä Klaipėdan festivaalissa on mukana noin 600 opettajaa yli 30 eri maasta. Kyse ei ole tavallisesta konferenssista. Tämä on tapahtuma opettajilta opettajille: kansainvälistä vaihtoa, oivalluksia ja konkreettisia ideoita suoraan luokkahuoneeseen vietäväksi.

Energia on käsin kosketeltavaa, kun ihmiset odottavat presidenttiä

Klaipėdan yliopiston kampus täyttyy iloisesta puheensorinasta. Avajaisissa kohtaavat eri kielet, aksentit ja kulttuurit. Yksi asia yhdistää kaikkia: halu tehdä LUMA-aineiden ja -aiheiden opetuksesta innostavaa. Tuntuu melkein oudolta huomata, kuinka nopeasti vielä lentokentällä toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat muuttuneet muutamassa tunnissa ystäväporukaksi. Myös viereisen messuständin skotit, liettualaiset ja turkkilaiset ovat huomaamatta muuttuneet tutuiksi kollegoiksi. Science on Stage -festivaalin ytimessä onkin juuri tämä: kohtaaminen.

Kampuksen pääsalit ovat täynnä ihmisiä ja ilmassa leijailee jännitys. Meitä on tiedotettu ennakkoon siitä, että kaikkien tulee nousta liettualaiseen tapaan ylös seisomaan, kun maan presidentti puolisoineen astelee saliin. His Excellency the President of the Republic of Lithuania Gitanas Nausėda, First Lady Diana Nausėdienė, and the Minister of Education, Science and Sport of the Republic of Lithuania Jurgita Šiugždinienė astelevat saliin ja jännitys raukeaa aplodeihin. Avajaispuheiden ja musiikkiesityksen jälkeen on vuorossa kaikkien odottama hetki, messualueen avaus.

Messuhalli kuhisee kohtaamisia

Science on Stage -festivaalien sydän on suuri messuosasto. Jokaisella tapahtumaan saapuvalla opettajalla on oma messuständi, jossa on esillä omasta opetusprojektista tai -käytänteestä kertova posteri. Posterin lisäksi moni tuo messuständilleen esimerkiksi demoja, työohjeita ja rekvisiittaa. Myös eri maiden herkut kanelipullista salmiakkiin ja itsetehtyihin kansallisherkkuihin löytyvät monelta pisteeltä. Keskusteluja syntyy käytävillä, kahvikupin äärellä ja joskus vielä illallisella pitkän päivän jälkeen. Ideoita vaihdetaan, yhteistyötä viritellään ja nauretaan sille, kuinka samanlaisia arjen haasteet ovat eri maissa.

Messuständillä esitellään jotain, mitä on oikeasti kokeiltu omassa luokassa. Tapahtumassa ei näe pelkkiä PowerPointeja, vaan toimivia ratkaisuja, kuten pieniä oppilaiden rakentamia sähköautoja, kokeellisia tapoja tutkia fotosynteesiä ja keinoja selittää tekoälyä koululaisille. Messualueella projektit on koottu teemoittain, ja teemat vaihtelevat kestävän kehityksestä inklusiiviseen opetukseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen.

Suomesta tapahtumassa on esillä seitsemän projektia, joista tulemme kirjoittamaan kesän ja alkusyksyn aikana luma.fi-sivustolle omat esittelynsä:

Lisäksi reissussa ovat mukana LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan edustajat Pasi Nurmi Lounais-Suomen LUMA-keskuksesta ja Oona Kiviluoto LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinosta.

Muutakin kuin täydennyskoulutusta

Vaikka Science on Stage on ensisijaisesti LUMA-aineiden opettamisesta kiinnostuneiden opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutustapahtuma, reissuun mahtuu muutakin kuin omalla messuständillä tönöttämistä ja ajatusten vaihtoa. Tapahtuman monipuolinen ohjelma tarjoilee muun muassa työpajoja ja lavapuheenvuoroja. Yksi mieleenpainuvimmista puheenvuoroista on OECD:n koulutus- ja osaamisjohtaja Andreas Schleicherin YouTubestakin löytyvä puhe. Lisäksi tapahtumaan kuuluu kaikkien maiden yhteinen illanvietto, joka järjestetään Klaipėda State Music Theatren tiloissa joen varrella. Teatterirakennus itsessään on kokemus. Astelemme sisään aulaan, jonka pyöreät muodot ovat kauttaaltaan lattiasta kattoon verhoiltu beigen värisellä sametilla. Viinitarjoilun jälkeen siirrymme saliin, jonka täyttää rytmikäs rumpujen pauke. Liettualais-latvialainen lyömäsoitinyhtye Gunter Percussion esittää kokonaisen konsertin vieden meidät vuorollaan eri mantereiden ja kulttuurien rytmeihin.

Klaipėda hurmaa ensihetkistä lähtien. Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki tuntuu yhtä aikaa rauhalliselta ja elävältä, kuin pieneltä salaisuudelta, jota kaikki eivät ole vielä löytäneet. Satamakaupungin historia näkyy kaikkialla: vanhankaupungin mukulakivikaduilla, muistomerkeissä ja julkisivuissa, joiden ohi kävellessä tekee mieli hidastaa tahtia ja vain katsella ympärilleen. Aamut alkavat raikkaassa ilmassa, jossa suolan ja veden tuoksut muistuttavat meren läheisyydestä. Illat päättyvät kävelyyn kanaalin varrella tai aukioilla, joissa ihmiset kokoontuvat juttelemaan ja nauttimaan alkukesästä. Lapset skuuttaavat jokirannan hyvinhoidetussa skeittiparkissa ja joka kulman takana tuntuu odottavan pronssinen veistos kertoen kaupungin historiasta ja kulttuurista.

Festivaalipäivien lomassa Klaipėda tarjoaa täydellisen vastapainon intensiiviselle ohjelmalle: paikan hengähtää ja nauttia edullisista, mutta erinomaisista ravintoloista. Paikallinen vaalenpunainen kylmä keitto on herkullista. On helppo ymmärtää, miksi juuri tänne haluttiin tuoda Euroopan suurin LUMA-opetuksen tapahtuma. Kaupungissa on jotain samaa kuin tapahtumassa itsessään: avoimuutta, lämpöä ja uteliaisuutta.

Mikä Science on Stage?

Science on Stage on eurooppalainen verkosto ja festivaali, joka keskittyy matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen. Verkoston käyttämät menetelmät ovat usein monitieteisiä ja tutkimuksellisia. Tavoitteena on jakaa toimivia opetusideoita, kehittää opetusta ja tuoda opettajia yhteen yli rajojen. Verkostoon kuuluu jäseniä lähes kaikista Euroopan maista. LUMA-keskus Suomi koordinoi Suomen Science on Stage -toimintaa järjestämällä opettajille koulutuksia, valitsemalla joka toinen vuosi järjestettävään festivaalitapahtumaan suomalaiset opettajat ja maksamalla opettajien matkakustannukset.

Tapahtuma ei onneksi lopu laukkujen pakkaamiseen. Parhaat ideat jatkavat matkaansa ympäri Eurooppaa. Niistä syntyy opettajien koulutuksia, materiaaleja, uusia projekteja ja osa tavallista laadukasta koulu- ja varhaiskasvatusarkea. Kun palaamme kotiin, kaikilla pyörii mielessä sama ajatus: Tänne kannatti lähteä. Seuraava Science on Stage -festivaali järjestetään vuonna 2028. Me, jotka olemme tapahtumassa käyneet, tiedämme, että Science on Stage ei ole vain tapahtuma. Se on kokemus. Ehkä tärkeimpänä matkamuistona kannamme mukanamme energiaa, joka riittää pitkälle syksyyn.

Kirjoittanut: Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan koordinaattori.

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Tästä linkistä Science on Stage 2026 -tapahtumasivulle

LUMA-keskus Suomen strategia kirkastaa tiedekasvatuksen merkitystä koko yhteiskunnassa

Valokuvassa opettaja näyttää kahdelle alakouluikäiselle, miten USB-mikroskooppi toimii. He ovat luonnossa ja työskentelevät kannettavalla tietokoneella.

LUMA-keskus Suomi päivitti strategiansa tuleville vuosille laatimalla vision ja mission vuoteen 2030. Strategia linjaa kunnianhimoisen suunnan kohti entistä saavutettavampaa, vaikuttavampaa ja tulevaisuuteen suuntautuvampaa LUMA-toimintaa kautta Suomen. Tutustu uuteen visioon ja missioon tästä.

Strategia on rakennettu laajassa yhteistyössä koko LUMA-keskus Suomi -verkoston kanssa, ja sen valmistelussa on kuultu kansallista LUMA-neuvottelukuntaa. Työssä on huomioitu keskeiset kansalliset ja kansainväliset viitekehykset, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön LUMA-strategia ja LUMA(TE)-toimenpidesuunnitelma, opettajankoulutuksen visio 2050 sekä EU:n Digital, Green ja Blue Competence -viitekehykset. Lisäksi strategia vastaa ennakoivasti tulevan STEM Competence -viitekehyksen kehittämistyön tukena toteutetun Promoting STEM education in schools -raportin esille nostamia koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia.

Kohti innostavaa ja osallistavaa tiedekasvatusta

Visiona on rakentaa koko Suomen kattava, osallistava oppimisympäristö, joka tukee lasten ja nuorten innostusta tutkia, kokeilla ja oppia matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan koko Suomen kattavaa LUMA-toimintaa, kuten toiminnallisia opintokäyntejä kampuksilla, tiedekerhoja ja -leirejä, laadukkaita tutkimukseen pohjaavia oppimateriaaleja ja erilaisia etätoimintoja. Samalla LUMA-keskus Suomi pyrkii kehittämään innostavaa opettajayhteisöä ja nostamaan tieteen merkitystä yhteiskunnassa.

LUMA-keskus Suomi vastaa strategiallaan digitalisaation ja planetaarisen kestävyyden haasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia nostamalla LUMA-osaamisen tasoa kaikilla koulutusasteilla.

Laaja-alainen vaikuttavuus koulutusjärjestelmässä

LUMA-keskus Suomi -verkoston toiminta on jo nyt laajaa ja vaikuttavaa. Vuonna 2025 verkoston toiminta tavoitti yli 175 000 osallistujaa eri puolilla Suomea ja toiminta kattaa formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kentät – varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle sekä vapaa-ajan oppimisympäristöihin.

Uusi strategia vahvistaa tätä moniulotteista roolia entisestään. LUMA-keskus Suomi toimii kansallisena sillanrakentajana tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän välillä sekä lisää tiedekasvatuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa ja alueellista kattavuutta.

Strategiset painopisteet

Strategia rakentuu viiden keskeisen painopisteen varaan:

  • Lasten ja nuorten innostuksen ja osaamisen vahvistaminen tarjoamalla saavutettavia ja innostavia oppimisympäristöjä koko maassa
  • LUMA-tietoisuuden lisääminen yhteiskunnassa vahvistamalla ymmärrystä LUMA-osaamisen merkityksestä ja työelämäyhteyksistä
  • Opettajien ja kasvattajien osaamisen kehittäminen tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen ja modernin pedagogiikan avulla
  • Tutkimusperustaisen opetuksen edistäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen oppimisessa
  • Yhteiskehittämisen ja kumppanuuksien vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Yhteistyöllä kohti tulevaisuuden osaamista

Strategian keskiössä on vahva yhteiskehittäminen. LUMA-keskus Suomi tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa varmistaakseen, että oppimissisällöt vastaavat nopeasti muuttuvan maailman osaamistarpeita. Yhteistyön avulla rakennetaan jatkuva oppimisen polku, joka tukee lasten ja nuorten kasvua uteliaista oppijoista tulevaisuuden osaajiksi – osaajiksi, jotka pystyvät ratkaisemaan digitalisaation, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen haasteita.

LUMA-keskus Suomen uusi strategia vahvistaa tiedekasvatuksen keskeistä roolia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemmin. Se tukee Suomea matkalla kohti entistä osaavampaa, innovatiivisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä rakennamme oppimisen ekosysteemiä, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus innostua, oivaltaa ja kasvaa LUMA-osaajaksi – taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

LUMA Stars -leiri toi nuoret tutkimuksen äärelle Helsingin yliopistolla

Valokuvassa neljä leiriläistä esittelemässä LUMA Stars -ohjelmaa.

Kesäkuun alussa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa LUMA Stars -leiri, joka kokosi yhteen nuoria, opettajia, tutkijoita ja asiantuntijoita tutkimuksen ja kestävän tulevaisuuden äärelle. Leiri on osa uutta LUMA Stars -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten tieteellistä lukutaitoa ja toimijuutta. Leirille osallistui 25 15–18-vuotiasta nuorta sekä neljä opettajaa.

Yhdessä kehitetty, tutkimusperustainen toimintamalli

LUMA Stars -ohjelma on osa Helsingin yliopiston LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa. Sen tavoitteena on kehittää tutkimusperustaisesti uusia toimintamalleja, joissa nuoret eivät ole pelkästään osallistujia, vaan myös ohjelman sisällön aktiivisia kehittäjiä.
Ohjelmassa nuoret toimivat tiedelähettiläinä, jotka tutustuvat tutkimukseen ja viestivät siitä muille nuorille. Toiminta yhdistää tutkimusyhteisön, koulut ja yritykset sekä hyödyntää non-formaalia oppimista. Ohjelman keskeinen osa on kesäkuussa 2026 ensimmäistä kertaa järjestettävä LUMA Stars -leiri, joka tuo osallistujat Kumpulan kampuksen tutkimusympäristöihin. Muita toimintamuotoja ovat TIEDE TET tutkimusryhmissä ja valtakunnallinen LUMA Stars -verkkoklubi.

Lukuvuonna 2025–2026 toteutetun pilotin alustavat tulokset viittaavat siihen, että yhteisöllinen, tutkimukseen pohjautuva toimintamalli tukee nuorten oppimista monipuolisesti ja lisää heidän ymmärrystään tieteen merkityksestä sekä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulevaisuuteen.

LUMA Stars -ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkimusryhmien, LUMA-keskus Suomi -verkoston, koulujen sekä yritysten kanssa. Ohjelmalla on ohjausryhmä, joka koostuu tutkijoista, opettajista ja yhteistyötahojen edustajista. Lisäksi lukuvuoden 2025–2026 pilotissa mukana olevat nuoret osallistuvat aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö mahdollistaa sen, että nuoret voivat tarkastella kestävyyttä samanaikaisesti tieteen, koulutuksen ja työelämän näkökulmista.

Leiri tuo tutkimuksen lähelle nuoria

Kolmipäiväinen leiri tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ajankohtaiseen tutkimukseen ja sen käytäntöihin. Ohjelmaan sisältyi vuorovaikutteisia luentoja muun muassa ilmastosta, kiertotaloudesta ja kestävistä ratkaisuista sekä vierailuja Helsingin yliopiston tutkimusryhmissä.

Leirin keskiössä olivat pienryhmissä toteutetut tutkimusryhmävierailut. Osallistujat perehtyivät esimerkiksi vetytalouteen, biomateriaaleihin ja ohjelmointiin sekä tarkastelivat tutkimusta ohjattujen tehtävien avulla. Vierailuilla pohdittiin muun muassa, mitä kestävyyshaasteita tutkimus ratkaisee, miten tutkimus etenee ja millaisia urapolkuja tutkijoilla on. Tutkimusryhmävierailut perustuivat aktiiviseen osallistumiseen: nuoret havainnoivat tutkimusympäristöjä, dokumentoivat oppimaansa ja kokosivat havaintojaan yhteiseen käyttöön.

Ohjelmassa tutustuttiin ajankohtaisiin kestävyyden kannalta keskeisiin tutkimusteemoihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen, vetytalouteen ja puhtaan energian ratkaisuihin, biomateriaaleihin ja 3D-tulostukseen lääketieteessä sekä ohjelmointiin. Näitä aiheita käsitellään tutkimusryhmävierailujen lisäksi myös nuorten tuottamissa sisällöissä, joita jaetaan esimerkiksi verkkoklubin kautta muille opiskelijoille verkkoklubissa lukuvuoden aikana.

Kokeellista työskentelyä ja yhteisöllistä oppimista

Leirillä tehtiin myös kokeellista työskentelyä laboratoriossa LUMAlab Gadolinin tiloissa Helsingin yliopiston kemian osastolla. Lisäksi ohjelmaan sisältyi yhteistä keskustelua, reflektointia sekä tutustumista Kumpulan kampukseen ja sen tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Yhteisöllisyys oli keskeinen osa leiriä. Osallistujia kannustettiin aktiiviseen keskusteluun ja kysymysten esittämiseen, ja oppimista syvennettiin jakamalla kokemuksia ja oivalluksia yhdessä.

LUMA Stars -ohjelman keskeinen periaate on nuorten aktiivinen rooli. Nuoret eivät ole vain osallistujia, vaan he osallistuvat ohjelman sisällön kehittämiseen ja tuottavat sisältöjä, joita voidaan jakaa muille nuorille esimerkiksi verkkoklubin kautta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ajattelua sekä ymmärrystä tutkimusprosesseista ja innovaatioiden synnystä. Samalla nuoret saavat kokemuksia siitä, miten tiedettä ja teknologiaa voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.

Lisätietoja

Johtaja, prof. Maija Aksela, maija.aksela@helsinki.fi, LUMAlab Gadolin

Koordinaattori Maikki Roiha, maikki.roiha@helsinki.fi, LUMAlab Gadolin

Lisätietoa leiristä ja ohjelmasta Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen verkkosivuilla.

Kohti entistä saavutettavampaa tiedekasvatusta – verkostomme toiminta tavoitti 175 000 osallistujaa vuonna 2025

LUMA-keskus Suomi -verkosto kokoontui Tampereen yliopistolla lokakuussa 2025. Ryhmäkuvassa LUMA-keskusten väkeä eri puolilta Suomea.

LUMA-keskus Suomi -verkoston toiminta kasvoi ja monipuolistui merkittävästi vuonna 2025, tavoittaen noin 175 000 lasta, nuorta ja opettajaa eri puolilla Suomea. Toiminnan laajeneminen näkyi erityisesti uusien toteutustapojen kehittämisenä sekä saavutettavuuden vahvistumisena: opintokäyntien rinnalle nousivat entistä vahvemmin etä- ja kiertuetoiminnot, ja verkoston tuki ulottui yhä useampiin kouluihin ja päiväkoteihin. Samalla verkosto tavoitti jo 87 % Suomen kunnista. Vuosi 2025 oli myös muutosten vuosi, kun LUMA-keskus Suomen johtajuus siirtyi Maija Akselalta Jan Lundellille.

Lue lisää verkostomme vuodesta 2025

Toimintakertomus-2025-LUMA-keskus-Suomi-2

Toimintakertomus 2025, LUMA-keskus SuomiLataa toimintakertomus

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.

Powered by  GDPR Cookie Compliance