Klaipėdassa tieteen, ideoiden ja inspiraation keskellä – kuulumisia Science on Stage -festivaalilta

Ryhmävalokuvassa Suomesta Science on Stage -festivaaleille vuonna 2026 lähteneet opettajat.

Etsivät katseet haravoivat väkeä Latvian Riian lentokentällä, kun moni suomalainen odottelee matkatavaroitaan. Jotenkin sen vain tunnistaa, ketkä ovat opettajia matkalla Liettuan Klaipėdaan osana Suomen 11 hengen Science on Stage -delegaatiota. Science on Stage -festivaali kokoaa joka toinen vuosi yhteen satoja opettajia eri puolilta Eurooppaa. 28.–31.5.2026 järjestetyssä Klaipėdan festivaalissa on mukana noin 600 opettajaa yli 30 eri maasta. Kyse ei ole tavallisesta konferenssista. Tämä on tapahtuma opettajilta opettajille: kansainvälistä vaihtoa, oivalluksia ja konkreettisia ideoita suoraan luokkahuoneeseen vietäväksi.

Energia on käsin kosketeltavaa, kun ihmiset odottavat presidenttiä

Klaipėdan yliopiston kampus täyttyy iloisesta puheensorinasta. Avajaisissa kohtaavat eri kielet, aksentit ja kulttuurit. Yksi asia yhdistää kaikkia: halu tehdä LUMA-aineiden ja -aiheiden opetuksesta innostavaa. Tuntuu melkein oudolta huomata, kuinka nopeasti vielä lentokentällä toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat muuttuneet muutamassa tunnissa ystäväporukaksi. Myös viereisen messuständin skotit, liettualaiset ja turkkilaiset ovat huomaamatta muuttuneet tutuiksi kollegoiksi. Science on Stage -festivaalin ytimessä onkin juuri tämä: kohtaaminen.

Kampuksen pääsalit ovat täynnä ihmisiä ja ilmassa leijailee jännitys. Meitä on tiedotettu ennakkoon siitä, että kaikkien tulee nousta liettualaiseen tapaan ylös seisomaan, kun maan presidentti puolisoineen astelee saliin. His Excellency the President of the Republic of Lithuania Gitanas Nausėda, First Lady Diana Nausėdienė, and the Minister of Education, Science and Sport of the Republic of Lithuania Jurgita Šiugždinienė astelevat saliin ja jännitys raukeaa aplodeihin. Avajaispuheiden ja musiikkiesityksen jälkeen on vuorossa kaikkien odottama hetki, messualueen avaus.

Messuhalli kuhisee kohtaamisia

Science on Stage -festivaalien sydän on suuri messuosasto. Jokaisella tapahtumaan saapuvalla opettajalla on oma messuständi, jossa on esillä omasta opetusprojektista tai -käytänteestä kertova posteri. Posterin lisäksi moni tuo messuständilleen esimerkiksi demoja, työohjeita ja rekvisiittaa. Myös eri maiden herkut kanelipullista salmiakkiin ja itsetehtyihin kansallisherkkuihin löytyivät monelta pisteeltä. Keskusteluja syntyy käytävillä, kahvikupin äärellä ja joskus vielä illallisella pitkän päivän jälkeen. Ideoita vaihdetaan, yhteistöitä viritellään ja nauretaan sille, kuinka samanlaisia arjen haasteet ovat eri maissa.

Messuständillä esitellään jotain, mitä on oikeasti kokeiltu omassa luokassa. Tapahtumassa ei näe pelkkiä PowerPointeja, vaan toimivia ratkaisuja, kuten pieniä oppilaiden rakentamia sähköautoja, kokeellisia tapoja tutkia fotosynteesiä ja keinoja selittää tekoälyä koululaisille. Messualueella projektit on koottu teemoittain, ja teemat vaihtelevat kestävän kehityksestä inklusiiviseen opetukseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen.

Suomesta tapahtumassa on esillä seitsemän projektia, joista tulemme kirjoittamaan kesän ja alkusyksyn aikana luma.fi-sivustolle omat esittelynsä:

Lisäksi reissussa ovat mukana LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan edustajat Pasi Nurmi Lounais-Suomen LUMA-keskuksesta ja Oona Kiviluoto LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinosta.

Muutakin kuin täydennyskoulutusta

Vaikka Science on Stage on ensisijaisesti LUMA-aineiden opettamisesta kiinnostuneiden opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutustapahtuma, reissuun mahtuu muutakin kuin omalla messuständillä tönöttämistä ja ajatusten vaihtoa. Tapahtuman monipuolinen ohjelma tarjoilee muun muassa työpajoja ja lavapuheenvuoroja. Yksi mieleenpainuvimmista puheenvuoroista on OECD:n koulutus- ja osaamisjohtaja Andreas Schleicherin YouTubestakin löytyvä puhe. Lisäksi tapahtumaan kuuluu kaikkien maiden yhteinen illanvietto, joka järjestetään Klaipėda State Music Theatren tiloissa joen varrella. Teatterirakennus itsessään on kokemus. Astelemme sisään aulaan, jonka pyöreät muodot ovat kauttaaltaan lattiasta kattoon verhoiltu beigen värisellä sametilla. Viinitarjoilun jälkeen siirrymme saliin, jonka täyttää rytmikäs rumpujen pauke. Liettualais-latvialainen lyömäsoitinyhtye Gunter Percussion esittää kokonaisen konsertin vieden meidät vuorollaan eri mantereiden ja kulttuurien rytmeihin.

Klaipėda hurmaa ensihetkistä lähtien. Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki tuntuu yhtä aikaa rauhalliselta ja elävältä, kuin pieneltä salaisuudelta, jota kaikki eivät ole vielä löytäneet. Satamakaupungin historia näkyy kaikkialla: vanhankaupungin mukulakivikaduilla, muistomerkeissä ja julkisivuissa, joiden ohi kävellessä tekee mieli hidastaa tahtia ja vain katsella ympärilleen. Aamut alkavat raikkaassa ilmassa, jossa suolan ja veden tuoksut muistuttavat meren läheisyydestä. Illat päättyvät kävelyyn kanaalin varrella tai aukioilla, joissa ihmiset kokoontuvat juttelemaan ja nauttimaan alkukesästä. Lapset skuuttaavat jokirannan hyvinhoidetussa skeittiparkissa ja joka kulman takana tuntuu odottavan pronssinen veistos kertoen kaupungin historiasta ja kulttuurista.

Festivaalipäivien lomassa Klaipėda tarjoaa täydellisen vastapainon intensiiviselle ohjelmalle: paikan hengähtää ja nauttia edullisista, mutta erinomaisista ravintoloista. Paikallinen vaalenpunainen kylmä keitto on herkullista. On helppo ymmärtää, miksi juuri tänne haluttiin tuoda Euroopan suurin LUMA-opetuksen tapahtuma. Kaupungissa on jotain samaa kuin tapahtumassa itsessään: avoimuutta, lämpöä ja uteliaisuutta.

Mikä Science on Stage?

Science on Stage on eurooppalainen verkosto ja festivaali, joka keskittyy matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen. Verkoston käyttämät menetelmät ovat usein monitieteisiä ja tutkimuksellisia. Tavoitteena on jakaa toimivia opetusideoita, kehittää opetusta ja tuoda opettajia yhteen yli rajojen. Verkostoon kuuluu jäseniä lähes kaikista Euroopan maista. LUMA-keskus Suomi koordinoi Suomen Science on Stage -toimintaa järjestämällä opettajille koulutuksia, valitsemalla joka toinen vuosi järjestettävään festivaalitapahtumaan suomalaiset opettajat ja maksamalla opettajien matkakustannukset.

Tapahtuma ei onneksi lopu laukkujen pakkaamiseen. Parhaat ideat jatkavat matkaansa ympäri Eurooppaa. Niistä syntyy opettajien koulutuksia, materiaaleja, uusia projekteja ja osa tavallista laadukasta koulu- ja varhaiskasvatusarkea. Kun palaamme kotiin, kaikilla pyörii mielessä sama ajatus: Tänne kannatti lähteä. Seuraava Science on Stage -festivaali järjestetään vuonna 2028. Me, jotka olemme tapahtumassa käyneet, tiedämme, että Science on Stage ei ole vain tapahtuma. Se on kokemus. Ehkä tärkeimpänä matkamuistona kannamme mukanamme energiaa, joka riittää pitkälle syksyyn.


Kirjoittanut: Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan koordinaattori.

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Tästä linkistä Science on Stage 2026 -tapahtumasivulle

Raportti: Suomi on eurooppalaisen LUMA-osaamisen kärkimaa

The National LUMA Days 2026 gathered Finnish educators from all levels to discuss about STEM education.

Euroopan komission tuore raportti Promoting STEM Education in Schools tarjoaa kattavan yleiskuvan koulujen LUMA-opetuksen nykytilasta Euroopassa. Raportissa esitellään monenlaisia rakenteellisia haasteita, mutta myös nostetaan esiin maita, jotka ovat jo ottaneet askelia kohti tulevaisuuteen suuntautunutta LUMA-osaamista. Suomi kuuluu näihin edelläkävijöihin ja LUMA-keskus Suomi -verkosto nimetään yhtenä keskeisimmistä onnistumisista.

LUMA-osaamisen haasteet Euroopassa

Euroopan maiden koulutusjärjestelmät kohtaavat keskenään samankaltaisia rakenteellisia haasteita LUMA-opetuksen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa hajautunut hallinto, pätevien opettajien puute, jäykät opetussuunnitelmat, nykyaikaisten oppimisympäristöjen saavutettavuus, non-formaalien oppimisympäristöjen rajallinen hyödyntäminen sekä puutteelliset arviointikehykset pitkän aikavälin kehittämisen tueksi.

Vaikka Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja sillä on pitkä perinne laadukkaasta koulutuksesta, haasteita esiintyy myös täällä. Esimerkiksi opettajapulaa esiintyy joillakin alueilla ja poikkitieteellisten lähestymistapojen toteutus vaihtelee edelleen koulujen välillä. Lisäksi, kuten monissa muissakin maissa, tarve LUMA-toiminnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin kasvaa.

Samalla raportti korostaa, että maat, joilla on vahvat kansalliset LUMA-strategiat ja toimialarajoja ylittävää toimintaa, ovat paremmassa asemassa vastaamaan raportissa esitettyihin haasteisiin. Suomi mainitaan maana, jossa LUMA on strategisesti integroitu koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Suomen vahvuus on tulevaisuuden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä heijastaa jo monia raportissa tunnistettuja keskeisiä suuntia. Näitä ovat muun muassa vahva panostus monialaiseen oppimiseen, digitaaliseen osaamiseen ja oppijalähtöiseen pedagogiikkaan. Ilmiöpohjainen oppiminen rohkaisee oppilaita tarkastelemaan todellisia ilmiöitä useiden tieteenalojen kautta, mikä kehittää kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja luovuutta.

Toinen keskeinen vahvuus on suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä, joka perustuu tutkimukseen ja nauttii yhteiskunnallista arvostusta. Opettajia tuetaan ammatillisessa kehittymisessä ja heitä kannustetaan kehittämään itse uusia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi LUMATIKKA-ohjelma tarjoaa joustavia, tutkimusperustaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia, jotka vahvistavat sekä aineenhallintaa että pedagogista osaamista.

Suomessa korostetaan myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta LUMA-osaamisen mahdollisuudet olisivat kaikkien oppijoiden saavutettavissa sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä vastaa hyvin eurooppalaisia tavoitteita lisätä kouluttautumista LUMA-aloille ja siten ehkäisee osaajapulaa tulevaisuudessa.

LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyön mallina

Yksi suomalaisen lähestymistavan esimerkeistä on LUMA-keskus Suomi -verkosto. Raportti nostaa verkoston esiin hyvänä käytännön esimerkkinä siitä, miten rakentaa kestävää yhteistyötä koulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välille.

LUMA-keskus Suomi -verkosto toimii alueellisten LUMA-keskusten kautta, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea yliopistoissa. Näin muodostuu koko Suomen kattava ekosysteemi, joka tukee LUMA-osaamista kaikilla koulutusasteilla. LUMA-keskukset tarjoavat opettajankoulutusta, kehittävät oppimateriaaleja, järjestävät oppilasryhmille toimintaa ja edistävät paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Toimintansa kautta LUMA-keskus Suomi tavoittaa vuosittain suuren määrän opettajia ja oppilaita. Verkosto tukee tutkivaa ja monialaista oppimista, vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä tuo LUMA-opetukseen arkipäivän yhteyksiä. Tällainen yhteisöllinen lähestymistapa nimetään raportissa keskeiseksi tekijäksi onnistuneissa koulutusjärjestelmissä.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Euroopan komission raportin havainnot ovat vahvasti linjassa Suomen kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteiden kanssa. Suomessa LUMA-osaamista ei nähdä erillisenä sektorina, vaan osana laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten digitalisaatiota, kestävyyttä ja innovaatioita. Suomalainen lähestymistapa korostaa seuraavia keskeisiä elementtejä:

  • LUMA-aiheita käsitettään ehettävästi eri koulutusasteilla
  • opettajien vahva osaaminen ja jatkuva oppiminen
  • monialainen ja tutkiva oppiminen
  • yhteistyö koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä
  • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus LUMA-koulutuksen saavutettavuudessa

LUMA-keskus Suomi -verkosto on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Se toimii sillanrakentajana politiikan, tutkimuksen ja koulujen välillä varmistaen, että strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Suomalaisen LUMA-opetuksen kehittämiskohteet

Vaikka Suomen tilanne on eurooppalaisittain hyvä, raportti nostaa esiin myös tärkeitä kehittämiskohteita. Ensinnäkin on varmistettava, että toimivia käytäntöjä, kuten monialaista oppimista, toteutetaan johdonmukaisesti kaikissa kouluissa. Hyvien käytäntöjen laajentaminen edellyttää jatkuvia panostuksia opettajankoulutukseen, koulun johtamiseen ja yhteistyöhön.

Toiseksi arviointia ja tilastotiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa. LUMA-osaamisen systemaattinen seuranta tukee tutkimusperustaista päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan tehokkaita käytäntöjä.

Kolmanneksi opettajapulan ratkaiseminen, erityisesti haja-asutusalueilla, on edelleen keskeistä. Tämä edellyttää houkuttelevien urapolkujen kehittämistä, uransa alkuvaiheessa olevien opettajien tukemista sekä täydennyskoulutuksen saatavuuden varmistamista.

Neljänneksi varhaiskasvatuksen ja alakoulun LUMA-opetukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Kiinnostuksen herättäminen jo varhaisessa vaiheessa on ratkaisevaa pitkäjänteisen osaamisen rakentamisessa.

Suomen LUMA-malli näyttää tietä Euroopassa

Raportti korostaa tarvetta siirtyä hajanaisista, projektiluonteisista hankkeista kohti yhtenäisiä, koko järjestelmän kattavia lähestymistapoja LUMA-osaamisen nostamiseksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoavat jo esimerkkejä tällaisesta kehityksestä. Seuraava askel on hyvien käytänteiden syventäminen ja skaalaaminen. Vahvistamalla yhteistyötä, panostamalla opettajiin ja kehittämällä arviointikäytänteitään Suomi voi jatkaa korkeatasoisen ja yhdenvertaisen LUMA-opetuksen suunnannäyttäjänä.

Suomen LUMA-malli osoittaa, kuinka pitkäjänteinen yhteistyö, opettajien osaamisen tukeminen ja koko järjestelmän huomioiva lähestymistapa voivat luoda kestäviä tuloksia. LUMA-keskus Suomi ei ole vain kansallinen menestystarina, vaan myös merkittävä toimija Euroopan LUMA-osaamisen tulevaisuuden rakentamisessa.


Kirjoitus pohjautuu Euroopan komission raporttiin Promoting STEM Education in Schools (2026), jonka on julkaissut Euroopan unionin julkaisutoimisto.

Teksti: Prof. Jan Lundell, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja