EU STEM Coalitionin yleiskokous kokosi asiantuntijoita Istanbuliin

Kuvituskuvassa valokuva Istanbulista. Kuvapankki Unspalhin kuvan on ottanut Engin Yapici.

EU STEM Coalitionin yleiskokous järjestettiin Istanbulissa 22.–23.4.2026. EU STEM Coalition on eurooppalainen yhteistyöverkosto, joka keskittyy kehittämään STEM‑aineiden koulutusta eli luonnontieteiden, teknologian, matematiikan ja tekniikan koulutusta Euroopassa. LUMA-keskus Suomi on EU STEM Coalitionin pitkäaikainen jäsen.

Istanbulin kokouksen tavoitteena oli vahvistaa näkemystä verkoston yhteisistä päämääristä, arvioida viimeaikaista toimintaa sekä määrittää strategisia suuntaviivoja tulevaisuudelle. Kokous ajoittui verkoston kymmenvuotisjuhlavuoteen, mikä tarjosi mahdollisuuden reflektoida sen kehitystä ja roolia eurooppalaisessa STEM-kentässä. Keskeinen osa ohjelmaa muodostui pääpuheenvuoroista, joissa tarkasteltiin STEM-koulutuksen kehittämistä eri näkökulmista.

Turkin entisen opetusministerin Ziya Selçukin puheenvuoro tarjosi pedagogisen näkökulman korostamalla kysymysten, luovuuden ja sopeutumiskyvyn merkitystä oppimisessa erityisesti nopeasti kehittyvässä teknologisessa ympäristössä. Hänen esityksensä linkittyi laajempaan keskusteluun siitä, miten koulutusjärjestelmät voivat valmistaa oppijoita tulevaisuuden epävarmuuksiin.

Paula Walschen pääluento keskittyi varhaislapsuuden STEM-oppimisen merkitykseen. Walsche argumentoi, että digitaalisten kompetenssien kehittäminen tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa ja että oppimisen tulisi perustua luovuuteen, uteliaisuuteen ja tutkimuksellisuuteen ilman liiallista ruutuajan lisääntymistä. Lisäksi hän käsitteli STEM-urapolun katkeamiskohtia erityisesti Irlannin kontekstissa, jossa merkittävin siirtymähaaste ilmenee toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välillä. Walschen tutkimus korostaa varhaisen kiinnostuksen herättämistä sekä opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamista.

Pedro Russon pääpuheenvuoro puolestaan tarkasteli kestävän tiede- ja teknologiakulttuurin rakentamista makrotasolla. Hän painotti institutionaalisten rakenteiden, kuten tiedekeskusverkostojen, merkitystä kansallisen STEM-ekosysteemin vahvistamisessa. Portugalin esimerkin kautta Russo osoitti, kuinka monitoimijainen yhteistyö (hallinto, yliopistot ja tiedeorganisaatiot) voi edistää innovaatioita ja kansalaisten osallistumista tieteeseen. Lisäksi hän nosti esiin keskeisiä tulevaisuuden osaamisalueita, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian, avaruustutkimuksen ja vihreän siirtymän, sekä korosti tiede- ja teknologiakulttuurin roolia Euroopan kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen legitimiteetin perustana.

Posterisessiossa osallistujat pääsivät esittelemään parhaita STEM-oppimisen käytäntöjään. Suomen posterissa oli tällä kertaa esimerkkinä OLVI-säätiön rahoittama Tiedeseikkailu Itä-Suomessa -hanke.

Yhteenvetona yleiskokous korosti varhaisen STEM-oppimisen, inklusiivisten koulutuspolkujen ja vahvan tiede- ja teknologiakulttuurin merkitystä Euroopan osaamisperustan, innovaatiokyvyn ja kestävän kehityksen tukemisessa nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.

Teksti: Mervi Asikainen, LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopisto LUMA-keskuksen johtaja

Näkymiä vuoden 2026 LUMA-opettajankoulutusfoorumista

Kuvassa joukko ihmisiä pöytien äärellä, katsomassa ja kuuntelemassa verkoston johtajaa Jan Lundellia opettajankoulutusfoorumi-tapahtumassa.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vaikuttajana suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisessä. Jo vuonna 2014 perustettu foorumi on tarjonnut tärkeän tilan suomalaisille opettajankouluttajille kohdata, jakaa näkemyksiä ja kehittää yhdessä käytäntöjä. Samalla se on toiminut edelläkävijänä: LUMA-foorumi syntyi ennen nykyistä kansallista opettajankoulutusfoorumia ja toimi sille merkittävänä esikuvana.

Yhteinen tila yhteistyölle ja kehittämiselle

LUMA-opettajankoulutusfoorumin ydintehtävä on tukea suomalaisten LUMA-opettajankouluttajien välistä yhteistyötä. Foorumi kokoaa yhteen matematiikan, fysiikan, kemian ja laajemmin LUMA-alojen asiantuntijoita keskustelemaan sekä strategisista linjauksista että arjen pedagogisista ratkaisuista.

LUMA-päivien yhteydessä 8.5.2026 kokoontunut foorumi jatkoi tätä perinnettä vahvistamalla vuoropuhelua tutkijoiden, opettajankouluttajien ja päätöksentekijöiden välillä. Ohjelma yhdisti kansallisen tason strategisia näkökulmia ja oppiainekohtaisia kehittämisteemoja, mikä korosti LUMA-opettajankoulutuksen moniulotteisuutta.

Ohjelman kohokohdat: strategiasta oppiainekohtaiseen kehittämiseen

Foorumi käynnistyi johdanto- ja strategiakeskusteluilla, joissa tarkasteltiin LUMA-aineiden asemaa osana Suomen koulutuspolitiikkaa sekä opettajankoulutuksen kokonaisvisiota.

Tämän jälkeen siirryttiin oppiainekohtaisiin esityksiin, jotka toivat esille ajankohtaisia kehittämisteemoja:

  • STEAM-lähestymistavan hyödyntäminen opettajankoulutuksessa, erityisesti eri oppiaineiden integraation näkökulmasta
  • Fysiikan opettajankoulutus nykyajassa, jossa huomioidaan muuttuvat yhteiskunnalliset ja tieteelliset tarpeet
  • Matematiikan opettajankoulutuksen haasteet, jotka liittyvät oppimiseen ja opetukseen eri tasoilla
  • Kemian opettajankoulutus, jossa keskeisessä roolissa on pedagogisen sisältötiedon kehittäminen tutkimusperustaisesti

Nämä esitykset osoittivat, että vahva oppiainekohtainen osaaminen ja pedagoginen kehittäminen kulkevat käsi kädessä laadukkaan LUMA-opettajankoulutuksen rakentamisessa.

Keskeiset kysymykset tulevaisuudesta

Foorumin lopuksi käydyssä yhteiskeskustelussa tarkasteltiin opettajankoulutuksen keskeisiä haasteita ja tulevaisuuden kysymyksiä. Esille nousivat muun muassa:

  • Miten turvataan opettajien saatavuus?
  • Kuinka varmistetaan koulutuksen laatu ja ajankohtaisuus?
  • Mitkä tekijät tukevat opettajien pysyvyyttä alalla?
  • Miten edistetään opettajien jatkuvaa oppimista?

Nämä kysymykset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle ja yhteistyöhön perustuvalle kehittämistyölle.

Keskeinen tulos: yhteistyön vahvistuminen oppiainekohtaisessa pedagogiikassa

Vuoden 2026 foorumin merkittävin tulos oli uuden yhteistyön käynnistyminen erityisesti oppiainekohtaisessa pedagogisessa opettajankoulutuksessa. Vaikka monitieteisyys ja STEAM-ajattelu ovat vahvistuneet viime vuosina, keskusteluissa korostui, että syvällinen oppiaineosaaminen ja sen pedagoginen hallinta ovat edelleen LUMA-opettajuuden ytimessä.

Foorumi toi esiin yhteisen näkemyksen siitä, että laadukas opetus edellyttää pedagogisen sisältötiedon (pedagogical content knowledge) vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Tämä suunta tarjoaa vahvan perustan tulevalle yhteistyölle ja kehittämiselle.

Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös käynnissä olevissa julkaisu- ja tutkimushankkeissa, kuten LUMAT-lehden erikoisnumerossa, jossa tarkastellaan pedagogista sisältötietoa ja hyviä käytäntöjä LUMA-opettajankoulutuksessa.

Jatkuva vaikutus ja tulevaisuuden suunta

Yli kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen LUMA-opettajankoulutusfoorumi toimii edelleen keskeisenä kansallisen yhteistyön alustana. Sen varhainen rooli yhteistyön rakentajana on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Vuoden 2026 foorumi vahvisti tätä perintöä ja suuntasi katseen tulevaan: oppiainekohtaisen pedagogiikan vahvistamiseen, opettajien saatavuuden ja pysyvyyden tukemiseen sekä tutkimusperustaisen ja ajankohtaisen LUMA-opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Keskustelun jatkuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti LUMA-opettajankoulutusfoorumi säilyy keskeisenä kohtaamispaikkana kaikille, jotka ovat sitoutuneet kehittämään korkeatasoista LUMA-opetusta Suomessa.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi tukee Suomen LUMA-strategiaa tarjoamalla valtakunnallisen keskustelu- ja yhteistyöalustan opettajankouluttajille. Foorumi edistää strategian tavoitteita vahvistamalla oppiainekohtaista pedagogista osaamista, lisäämällä tutkimusperustaista kehittämistä sekä rakentamalla yhteistyötä eri yliopistojen ja toimijoiden välille. Näin se tukee korkealaatuisen LUMA-opettajankoulutuksen toteutumista ja varmistaa, että opetus vastaa sekä nykyisiin että tuleviin osaamistarpeisiin.

Kirjoittanut: Jan Lundell, johtaja, LUMA-keskus Suomi

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.