opettajankoulutus

Raportti: Suomi on eurooppalaisen LUMA-osaamisen kärkimaa

The National LUMA Days 2026 gathered Finnish educators from all levels to discuss about STEM education.

Euroopan komission tuore raportti Promoting STEM Education in Schools tarjoaa kattavan yleiskuvan koulujen LUMA-opetuksen nykytilasta Euroopassa. Raportissa esitellään monenlaisia rakenteellisia haasteita, mutta myös nostetaan esiin maita, jotka ovat jo ottaneet askelia kohti tulevaisuuteen suuntautunutta LUMA-osaamista. Suomi kuuluu näihin edelläkävijöihin ja LUMA-keskus Suomi -verkosto nimetään yhtenä keskeisimmistä onnistumisista.

LUMA-osaamisen haasteet Euroopassa

Euroopan maiden koulutusjärjestelmät kohtaavat keskenään samankaltaisia rakenteellisia haasteita LUMA-opetuksen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa hajautunut hallinto, pätevien opettajien puute, jäykät opetussuunnitelmat, nykyaikaisten oppimisympäristöjen saavutettavuus, non-formaalien oppimisympäristöjen rajallinen hyödyntäminen sekä puutteelliset arviointikehykset pitkän aikavälin kehittämisen tueksi.

Vaikka Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja sillä on pitkä perinne laadukkaasta koulutuksesta, haasteita esiintyy myös täällä. Esimerkiksi opettajapulaa esiintyy joillakin alueilla ja poikkitieteellisten lähestymistapojen toteutus vaihtelee edelleen koulujen välillä. Lisäksi, kuten monissa muissakin maissa, tarve LUMA-toiminnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin kasvaa.

Samalla raportti korostaa, että maat, joilla on vahvat kansalliset LUMA-strategiat ja toimialarajoja ylittävää toimintaa, ovat paremmassa asemassa vastaamaan raportissa esitettyihin haasteisiin. Suomi mainitaan maana, jossa LUMA on strategisesti integroitu koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Suomen vahvuus on tulevaisuuden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä heijastaa jo monia raportissa tunnistettuja keskeisiä suuntia. Näitä ovat muun muassa vahva panostus monialaiseen oppimiseen, digitaaliseen osaamiseen ja oppijalähtöiseen pedagogiikkaan. Ilmiöpohjainen oppiminen rohkaisee oppilaita tarkastelemaan todellisia ilmiöitä useiden tieteenalojen kautta, mikä kehittää kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja luovuutta.

Toinen keskeinen vahvuus on suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä, joka perustuu tutkimukseen ja nauttii yhteiskunnallista arvostusta. Opettajia tuetaan ammatillisessa kehittymisessä ja heitä kannustetaan kehittämään itse uusia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi LUMATIKKA-ohjelma tarjoaa joustavia, tutkimusperustaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia, jotka vahvistavat sekä aineenhallintaa että pedagogista osaamista.

Suomessa korostetaan myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta LUMA-osaamisen mahdollisuudet olisivat kaikkien oppijoiden saavutettavissa sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä vastaa hyvin eurooppalaisia tavoitteita lisätä kouluttautumista LUMA-aloille ja siten ehkäisee osaajapulaa tulevaisuudessa.

LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyön mallina

Yksi suomalaisen lähestymistavan esimerkeistä on LUMA-keskus Suomi -verkosto. Raportti nostaa verkoston esiin hyvänä käytännön esimerkkinä siitä, miten rakentaa kestävää yhteistyötä koulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välille.

LUMA-keskus Suomi -verkosto toimii alueellisten LUMA-keskusten kautta, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea yliopistoissa. Näin muodostuu koko Suomen kattava ekosysteemi, joka tukee LUMA-osaamista kaikilla koulutusasteilla. LUMA-keskukset tarjoavat opettajankoulutusta, kehittävät oppimateriaaleja, järjestävät oppilasryhmille toimintaa ja edistävät paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Toimintansa kautta LUMA-keskus Suomi tavoittaa vuosittain suuren määrän opettajia ja oppilaita. Verkosto tukee tutkivaa ja monialaista oppimista, vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä tuo LUMA-opetukseen arkipäivän yhteyksiä. Tällainen yhteisöllinen lähestymistapa nimetään raportissa keskeiseksi tekijäksi onnistuneissa koulutusjärjestelmissä.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Euroopan komission raportin havainnot ovat vahvasti linjassa Suomen kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteiden kanssa. Suomessa LUMA-osaamista ei nähdä erillisenä sektorina, vaan osana laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten digitalisaatiota, kestävyyttä ja innovaatioita. Suomalainen lähestymistapa korostaa seuraavia keskeisiä elementtejä:

  • LUMA-aiheita käsitettään ehettävästi eri koulutusasteilla
  • opettajien vahva osaaminen ja jatkuva oppiminen
  • monialainen ja tutkiva oppiminen
  • yhteistyö koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä
  • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus LUMA-koulutuksen saavutettavuudessa

LUMA-keskus Suomi -verkosto on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Se toimii sillanrakentajana politiikan, tutkimuksen ja koulujen välillä varmistaen, että strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Suomalaisen LUMA-opetuksen kehittämiskohteet

Vaikka Suomen tilanne on eurooppalaisittain hyvä, raportti nostaa esiin myös tärkeitä kehittämiskohteita. Ensinnäkin on varmistettava, että toimivia käytäntöjä, kuten monialaista oppimista, toteutetaan johdonmukaisesti kaikissa kouluissa. Hyvien käytäntöjen laajentaminen edellyttää jatkuvia panostuksia opettajankoulutukseen, koulun johtamiseen ja yhteistyöhön.

Toiseksi arviointia ja tilastotiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa. LUMA-osaamisen systemaattinen seuranta tukee tutkimusperustaista päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan tehokkaita käytäntöjä.

Kolmanneksi opettajapulan ratkaiseminen, erityisesti haja-asutusalueilla, on edelleen keskeistä. Tämä edellyttää houkuttelevien urapolkujen kehittämistä, uransa alkuvaiheessa olevien opettajien tukemista sekä täydennyskoulutuksen saatavuuden varmistamista.

Neljänneksi varhaiskasvatuksen ja alakoulun LUMA-opetukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Kiinnostuksen herättäminen jo varhaisessa vaiheessa on ratkaisevaa pitkäjänteisen osaamisen rakentamisessa.

Suomen LUMA-malli näyttää tietä Euroopassa

Raportti korostaa tarvetta siirtyä hajanaisista, projektiluonteisista hankkeista kohti yhtenäisiä, koko järjestelmän kattavia lähestymistapoja LUMA-osaamisen nostamiseksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoavat jo esimerkkejä tällaisesta kehityksestä. Seuraava askel on hyvien käytänteiden syventäminen ja skaalaaminen. Vahvistamalla yhteistyötä, panostamalla opettajiin ja kehittämällä arviointikäytänteitään Suomi voi jatkaa korkeatasoisen ja yhdenvertaisen LUMA-opetuksen suunnannäyttäjänä.

Suomen LUMA-malli osoittaa, kuinka pitkäjänteinen yhteistyö, opettajien osaamisen tukeminen ja koko järjestelmän huomioiva lähestymistapa voivat luoda kestäviä tuloksia. LUMA-keskus Suomi ei ole vain kansallinen menestystarina, vaan myös merkittävä toimija Euroopan LUMA-osaamisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirjoitus pohjautuu Euroopan komission raporttiin Promoting STEM Education in Schools (2026), jonka on julkaissut Euroopan unionin julkaisutoimisto.

Teksti: Prof. Jan Lundell, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja

Näkymiä vuoden 2026 LUMA-opettajankoulutusfoorumista

Kuvassa joukko ihmisiä pöytien äärellä, katsomassa ja kuuntelemassa verkoston johtajaa Jan Lundellia opettajankoulutusfoorumi-tapahtumassa.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vaikuttajana suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisessä. Jo vuonna 2014 perustettu foorumi on tarjonnut tärkeän tilan suomalaisille opettajankouluttajille kohdata, jakaa näkemyksiä ja kehittää yhdessä käytäntöjä. Samalla se on toiminut edelläkävijänä: LUMA-foorumi syntyi ennen nykyistä kansallista opettajankoulutusfoorumia ja toimi sille merkittävänä esikuvana.

Yhteinen tila yhteistyölle ja kehittämiselle

LUMA-opettajankoulutusfoorumin ydintehtävä on tukea suomalaisten LUMA-opettajankouluttajien välistä yhteistyötä. Foorumi kokoaa yhteen matematiikan, fysiikan, kemian ja laajemmin LUMA-alojen asiantuntijoita keskustelemaan sekä strategisista linjauksista että arjen pedagogisista ratkaisuista.

LUMA-päivien yhteydessä 8.5.2026 kokoontunut foorumi jatkoi tätä perinnettä vahvistamalla vuoropuhelua tutkijoiden, opettajankouluttajien ja päätöksentekijöiden välillä. Ohjelma yhdisti kansallisen tason strategisia näkökulmia ja oppiainekohtaisia kehittämisteemoja, mikä korosti LUMA-opettajankoulutuksen moniulotteisuutta.

Ohjelman kohokohdat: strategiasta oppiainekohtaiseen kehittämiseen

Foorumi käynnistyi johdanto- ja strategiakeskusteluilla, joissa tarkasteltiin LUMA-aineiden asemaa osana Suomen koulutuspolitiikkaa sekä opettajankoulutuksen kokonaisvisiota.

Tämän jälkeen siirryttiin oppiainekohtaisiin esityksiin, jotka toivat esille ajankohtaisia kehittämisteemoja:

  • STEAM-lähestymistavan hyödyntäminen opettajankoulutuksessa, erityisesti eri oppiaineiden integraation näkökulmasta
  • Fysiikan opettajankoulutus nykyajassa, jossa huomioidaan muuttuvat yhteiskunnalliset ja tieteelliset tarpeet
  • Matematiikan opettajankoulutuksen haasteet, jotka liittyvät oppimiseen ja opetukseen eri tasoilla
  • Kemian opettajankoulutus, jossa keskeisessä roolissa on pedagogisen sisältötiedon kehittäminen tutkimusperustaisesti

Nämä esitykset osoittivat, että vahva oppiainekohtainen osaaminen ja pedagoginen kehittäminen kulkevat käsi kädessä laadukkaan LUMA-opettajankoulutuksen rakentamisessa.

Keskeiset kysymykset tulevaisuudesta

Foorumin lopuksi käydyssä yhteiskeskustelussa tarkasteltiin opettajankoulutuksen keskeisiä haasteita ja tulevaisuuden kysymyksiä. Esille nousivat muun muassa:

  • Miten turvataan opettajien saatavuus?
  • Kuinka varmistetaan koulutuksen laatu ja ajankohtaisuus?
  • Mitkä tekijät tukevat opettajien pysyvyyttä alalla?
  • Miten edistetään opettajien jatkuvaa oppimista?

Nämä kysymykset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle ja yhteistyöhön perustuvalle kehittämistyölle.

Keskeinen tulos: yhteistyön vahvistuminen oppiainekohtaisessa pedagogiikassa

Vuoden 2026 foorumin merkittävin tulos oli uuden yhteistyön käynnistyminen erityisesti oppiainekohtaisessa pedagogisessa opettajankoulutuksessa. Vaikka monitieteisyys ja STEAM-ajattelu ovat vahvistuneet viime vuosina, keskusteluissa korostui, että syvällinen oppiaineosaaminen ja sen pedagoginen hallinta ovat edelleen LUMA-opettajuuden ytimessä.

Foorumi toi esiin yhteisen näkemyksen siitä, että laadukas opetus edellyttää pedagogisen sisältötiedon (pedagogical content knowledge) vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Tämä suunta tarjoaa vahvan perustan tulevalle yhteistyölle ja kehittämiselle.

Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös käynnissä olevissa julkaisu- ja tutkimushankkeissa, kuten LUMAT-lehden erikoisnumerossa, jossa tarkastellaan pedagogista sisältötietoa ja hyviä käytäntöjä LUMA-opettajankoulutuksessa.

Jatkuva vaikutus ja tulevaisuuden suunta

Yli kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen LUMA-opettajankoulutusfoorumi toimii edelleen keskeisenä kansallisen yhteistyön alustana. Sen varhainen rooli yhteistyön rakentajana on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Vuoden 2026 foorumi vahvisti tätä perintöä ja suuntasi katseen tulevaan: oppiainekohtaisen pedagogiikan vahvistamiseen, opettajien saatavuuden ja pysyvyyden tukemiseen sekä tutkimusperustaisen ja ajankohtaisen LUMA-opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Keskustelun jatkuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti LUMA-opettajankoulutusfoorumi säilyy keskeisenä kohtaamispaikkana kaikille, jotka ovat sitoutuneet kehittämään korkeatasoista LUMA-opetusta Suomessa.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi tukee Suomen LUMA-strategiaa tarjoamalla valtakunnallisen keskustelu- ja yhteistyöalustan opettajankouluttajille. Foorumi edistää strategian tavoitteita vahvistamalla oppiainekohtaista pedagogista osaamista, lisäämällä tutkimusperustaista kehittämistä sekä rakentamalla yhteistyötä eri yliopistojen ja toimijoiden välille. Näin se tukee korkealaatuisen LUMA-opettajankoulutuksen toteutumista ja varmistaa, että opetus vastaa sekä nykyisiin että tuleviin osaamistarpeisiin.

Kirjoittanut: Jan Lundell, johtaja, LUMA-keskus Suomi

LUMA-torilla tavattiin – LUMA-päivät keräsivät 280 kävijää Ouluun

LUMA-tori oli koristeltu ilmapalloin, jotka muodostivat tekstin LUMA.

LUMA-keskus Suomi -verkoston valtakunnalliset LUMA-päivät järjestettiin Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella 6.–8.5.2026. Tapahtuma kokosi yhteen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opettajia, tutkijoita sekä muita alan toimijoita. Vuoden 2026 tapahtuman teemana oli LUMA-tori – ajatus yhteisestä kohtaamispaikasta, jossa kasvatuksen ja opetuksen kehittäjät eri puolilta Suomea jakavat kokeilujaan ja kokemuksiaan kollegoille.

Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille opetusasteittain räätälöityjä työpajoja, ajankohtaisiin kysymyksiin syventyneen LUMA-opettajankoulutusfoorumin, innostavat opettajamessut sekä kiehtovia puheenvuoroja luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen parista. Tapahtuman järjestivät verkoston hallinto sekä paikallinen Oulun yliopiston LUMA-keskus. Tapahtuman pääsponsorina toimi opetustarviketoimittaja Lekolar, joka esitteli tapahtumassa pedagogisia opetusvälineitä LUMA-opetukseen.

Torilla todella tavattiin! LUMA-päivien ohjelmaan pääsi paikalle keskiviikkona 120, torstaina 100 ja perjantaina 200 osallistujaa. Kokonaisuudessa lähiosallistujia oli yhteensä 280, jonka lisäksi perjantain lavaohjelmaa pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Samaan aikaan Oulussa järjestettiin myös opetusalan tapahtumat ToolCamp & Amazing North, Lukema2026 sekä Amis osaa, jotka toivat alueelle runsaan joukon eri koulutusasteiden osaajia ja kehittäjiä.

Oulun kauppatorilla oleva Toripolliisi-patsas, taustalla sininen ja vaaleanpunainen talo.
Kuvassa INFO-tekstillä varustetulla asiakaspalvelupisteellä seisova nainen, Oona Kiviluoto verkoston hallinnosta. Taustalla rollup, jossa lukee lekolar.
Kuvassa näkyy reppu selässä kulkeva henkillö, joka katsoo LUMA-verkoston rolluppia. Rollupissa näkyy LUMA-kukka ja isolla teksti Yhdessä tehden, oppien ja innostuen!

Kehittämismieltä keskiviikosta ja tarmoa torstain työpajoista

Tapahtuman kaksi ensimmäistä päivää rakentuivat työpajojen ympärille. Keskiviikon ohjelma oli suunnattu erityisesti aineenopettajille, kun taas torstaina työpajat keskittyivät varhaiskasvatuksen ja luokanopetuksen sisältöihin. Koulutuspolut jakautuivat luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä ruotsinkieliseen ohjelmaan.

Aineenopettajille suunnatuissa työpajoissa osallistujat pääsivät sukeltamaan muun muassa Oulun yliopiston opetuslaboratorioihin ja toiminnalliseen matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen. Luonnontieteiden työpajoissa kipinöi akkukemia, vihreä siirtymä ja kokeellinen oppiminen, kun osallistujat tutustuivat esimerkiksi Lekolarin uudistettuihin IS-Vet-oppilastyösarjoihin, jotka tarjoavat käytännönläheisen opetuskonseptin fysiikkaan. Kokonaisuus sisältää oppilasparikohtaiset välineet sekä pedagogisen materiaalin aaltoliikkeen, sähkön, mekaniikan ja lämpöilmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen.

Matematiikan ja teknologian polkua seuranneet oppivat, miten GeoGebran käyttöä voi boostata liittämällä appletteihin yksinkertaista ohjelmointia, sekä ratkoivat maukkaita karkkipussin mysteereitä tilastotieteen ja yhteistyön avulla: kuinka arvioida todellisen karkkipussin massan keskiarvo ja määrittää sille virhemarginaali. Päätyivätköhän karkit tutkimusten jälkeen parempiin suihin vai tuliko niistä yksi huomioitava tekijä jo virhemarginaaliin? Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin puolestaan pakopeliin Nya vindar, joka on opetussuunnitelmaan pohjautuva tuulivoimaa käsittelevä oppimateriaali. Hämärän peittoon vielä jäi, ehtivätkö osallistujat ratkaista merituulivoimaan liittyvät haasteet ennen ajan loppumista.

Kuvassa näkyy kemian laboratorio, jossa on ihmisiä valkotakeissa.
Kuvassa on lekolarin messupiste. Edustalla näkyy pöytä, jonka päällä on oppimateriaalituotteita harmaissa bokseissa. Edessä ohjelehtiset. Pöydän takana on edustaja, joka nojaa yhteen boksiin. Taustalla näkyy toinen edustaja ohjelmointirobottien kanssa.
Kuva Nya Vindar -pakopelimateriaalista, jossa näkyy karttamaista piirrosta meren äärellä olevista sähköön liittyvistä asioista, kuten sähkönsiirtolinjat ja tuuliturbiinit.

Torstain ohjelmassa varhaiskasvattajat ja luokanopettajat pääsivät syventymään tutkimisen pedagogiikkaan, teknologia-avusteiseen opetukseen sekä toiminnalliseen LUMA-oppimiseen. Luonnontiedepolulla tutustuttiin muun muassa suosikkiavaruusmatkailijamme Paxin seikkailuihin Maassa ja avaruudessa, kokeellisten töiden toteuttamiseen opetuksessa sekä kampusmetsikköön suuntautuneella retkellä Muuttolintujen kevät -sovelluksen hyödyntämiseen. Kuinkakohan monta lintua tai odottamatonta yllätystä bongattiin?

Matematiikan ja teknologian oppimispolku johdatti Fab Labiin digitaalisen valmistuksen äärelle: osallistujat suunnittelivat avaimenperiä Inkscape-ohjelmalla ja näkivät, kuinka ideat heräävät henkiin UV-printterissä. Lisäksi osallistujat pääsivät ohjelmoimaan robotteja, käsikirjoittamaan opetukseen soveltuvia videoita tekoälyn tukemana sekä syventymään sata lasissa kymmenjärjestelmän saloihin toiminnallisin menetelmin LUMATIKKA-kouluttajan johdolla. Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin esimerkiksi ympäristöopin opetukseen soveltuviin leikkeihin ja optisiin harhoihin itserakennetun 3D-hologrammin ja älypuhelimen avulla. Optinen illuusio lieni myös se, miten nopeasti aika katosi työpajojen lomassa.

Kuvassa ihmisjoukko Oulun yliopiston FabLabissa, UV-printterin luona.
Kuvassa kaksi henkilöä pöydän äärellä käsittelemässä matematiikan opetusvälineitä: murtotorneja ja tulostettuja kymppiparipalkkeja.
Kuvassa ovensuu, jonka edustalla näkyy vihreä ilmapallo ja ufolta näyttävä avaruusseikkailijapehmo Paxi. Huoneessa näkyy olevan ihmisiä kerääntyneenä eri pöytäryhmien luo Skolresursin pitämään työpajaan.

Torstain yhteydessä järjestettiin lisäksi LUMA-opettajankoulutusfoorumi, joka kokosi yhteen opettajankouluttajia, tutkijoita ja muita alan asiantuntijatehtävissä työskenteleviä pohtimaan opettajankoulutuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Ohjelman avasi LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Jan Lundell, minkä jälkeen opetusneuvos Marjo Vesalainen ja Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Auli Toom tarkastelivat aihetta LUMA(TE)-strategian näkökulmasta. Myöhemmissä puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa fysiikan, matematiikan ja kemian opetuksen tulevaisuuden osaamistarpeet sekä tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen kehittäminen. Päivän aikana syvennyttiin lisäksi STEAM-pedagogiikkaan, joka näkyy vahvasti Oulun alueen opetuksessa ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Kirjoitimme LUMA-opettajanfoorumista erillisen artikkelin, jonka voi lukea tästä linkistä.

Kuvassa joukko ihmisiä pöytien äärellä, katsomassa ja kuuntelemassa verkoston johtajaa Jan Lundellia opettajankoulutusfoorumi-tapahtumassa.
Kuvassa opetusneuvos Marjo Savolainen vierellään diaesitys LUMA(TE)-strategiasta: otsikkona LUMATE-osaajien tarve ja LUMATE-alojen vetovoima.
Kuvassa ihmisiä pöytien ja tietokoneidensa äärellä katsomassa ja kuuntelemassa prof. Minna Hannula-Sormusta, Turun yliopistosta opettajankoulutusfoorumissa. Taustalla näkyy diaesitys, jonka otsikkona on Kullankaivuu vs. puutarhurointi?

Puheenvuoroja ja pöhinää perjantain opemessuilla

Perjantaina kampuksen Tellus-alue muuttui opettajia viliseväksi LUMA-toriksi. Päivän ohjelmassa yhdistyivät opettajamessut, lavapuheenvuorot ja keskusteluryhmät. Tilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Linssiluteet saivat pukeutua valokuvausseinällä valkotakkeihin, osoittaa Oulu- ja LUMA-rakkauttaan sekä napata vaikka piin pivoon ikuistaessaan kokemuksensa kollegoiden kanssa.

Kuvassa on reilusti LUMA-kukkia vihreällä paneeliseinällä. Seinän edustalla poseeraavat kaksi iloista naista, LUMA-keskus Suomi-verkoston Eveliina Hietakymi ja Alisa Uusi-Kilponen, kädessään geometrisia kappaleita, pii-symboli sekä tekstilappu "Sydän sykkii LUMAlle".
Kuvassa stagella tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie puhumassa mikrofoniin yleisölle. Taustalla University of Oulu -valomainos sekä näyttö, jossa näkyy tapahtuman banneri toripoliisista sekä teksti LUMA-torilla tavataan!
Kuvassa näkyy liikuteltava seinäelementti, johon on kiinnitetty ohjeet valokuvausseinästä. Taustalla näkyy kaksi henkilöä poseeraamassa iloisesti vihreän valokuvausseinän edustalla. Taustalla, seinämällä näkyy paljon LUMA-kukkia.

Uutena elementtinä mukana olivat opettajien omat messupisteet, joilla eri puolilla Suomea toimivat opettajat esittelivät opetuskäytänteitään, projektejaan ja oppimateriaalejaan aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Osa heistä on valittu Suomen edustajiksi myöhemmin 28.–31.5. järjestettäville Science on Stage -festivaaleille Liettuan Klaipėdaan. Opettajien lisäksi mukana oli alan toimijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL, digitaalista matematiikan oppimisympäristöä tuottava Taagi sekä Lekolar.

Kuvassa paljon ihmisiä kerääntyneenä LUMA-päivien ständeille
Kuvassa näkyy messupiste, jonka päällä on seitsenpäinen lohikäärme suussaan lieskat, jotka edustavat eri luonnontieteitä. Selin kuvaan messupisteen pitäjä ja taustalla iloisesti käteä yhteen lyövä toinen messupäivystäjä.
Kuvassa näkyy messupiste, jolla on posteri STEAM-pedagogiikasta. Messupisteen edustaja keskustelee osallistujan kanssa. Taustalla näkyy muista pisteitä, joilla käydään vastaavia keskusteluja.

Lavapuheenvuoroissa avattiin LUMA-opetuksen ajankohtaisia ilmiöitä monipuolisesti eri näkökulmista. Päivän aikana esiteltiin muun muassa alakouluun soveltuvia energia-, talous- ja satelliittityöpajoja, verkoston matematiikkamateriaaleja opetuksen tueksi sekä LUMA Stars -ohjelmaa, joka innostaa toisen asteen opiskelijoita luonnontieteiden pariin tutkimusryhmävierailujen ja yritysyhteistyön kautta. Lisäksi kuultiin ajatuksia herättävä puheenvuoro ajattelutaitojen merkityksestä opetuksessa. Siinä tarkasteltiin eri koulutusasteiden ympäristöopin ja maantieteen opetussuunnitelmien sekä ylioppilaskokeiden edellyttämiä ajattelutaitoja. Ajattelu liikkui hienosti vielä perjantain iltapäivässäkin! Lavapuheenvuorot striimattiin verkkoon ja ne ovat katsottavissa tallenteena LUMA-keskus Suomen YouTube-kanavalla.

Opettajien toiveita kuunnellen järjestimme keskusteluryhmiä, jotka keräsivät porukkaa pohtimaan yhdessä opetuksen arkea ja tulevaisuutta. Teemoina olivat mm. eriyttäminen ylöspäin, kestävyyskasvatus sekä fysiikan opetuksen kysymykset, kuten yhtälöiden ja kaavojen ymmärtäminen, tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa sekä STEAM-pedagogiikka. Opettajilta ei selvästikään puhe loppunut, vaan monelle osallistujalle tapahtuman tärkeimpiä hetkiä olivat juuri kohtaamiset kollegoiden kanssa, jolloin sai vertaistukea ja vaihtaa ajatuksia yli aine- ja opetusasterajojen.

Kuvassa ikkunan takaa näkyvä ryhmä ihmisiä keskustelemassa pöydän äärellä. Ikkunassa lappu, joka viestii keskusteluryhmien käymistä teemoista, kuten eriyttäminen ylöspäin.
Kuvassa ihmisiä suuntautuneena katsomaan lavapuheenvuoroa. Taustalla University of Oulu -valomainos vihreällä seinämällä.
Kuvassa vihreäsävyitteisen ikkunan takaa näkyviä ihmisiä sekä lava, jolla seisoo 3 henkilöä. Yksi heistä puhuu mikrofoniin. Vierellä iso näyttö, jossa näkyy kaavio ja sen yllä otsikko Merkitykselliset ajattelutaidot.

Ensi vuoden LUMA-päivillä haetaan virtaa Vaasasta

LUMA-päivien päätöspuheenvuorossa katse suunnattiin jo tulevaan. Vuonna 2027 LUMA-päivät järjestetään merellisessä Vaasassa LUMA-keskus Pohjanmaan emännöimänä teemalla virtaa Vaasasta. Luvassa on jälleen voimauttavia työpajoja, sähköistä tunnelmaa opemessuilla ja uusia ideoita, jotka saavat lamppusi välähtämään. Pistä päivämäärä 16.–17.9.2027 jo kalenteriin, että pääset mukaan hakemaan virtaa luonnontieteiden ja matematiikan opetukseesi, kun ilmoittautuminen avataan vuoden vaihteessa!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen; Kuvat: Alisa Uusi-Kilponen, Eveliina Hietakymi, Maija Aksela ja Eve Ojala.

Täydennyskoulutuksen superpäivät Oulussa 6.–8.5.

Kuvituskuva: LUMA-päivien yhteydessä järjestetään myös kolme muuta tapahtumaa.

Toukokuu 2026 tarjoaa Oulussa poikkeuksellisen mahdollisuuden LUMA-aiheista kiinnostuneille opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille. Vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki Ouluun sijoittuu neljän merkittävän tapahtuman kokonaisuus, joiden maksuttomat ohjelmat täydentävät toisiaan: LUMA-päivät, ToolCamp & Amazing North, Lukema2026 ja Amis osaa. Näiden tapahtumien aikataulut on rakennettu siten, että opettajat voivat halutessaan osallistua jokaiseen niistä ilman päällekkäistä ohjelmaa.

LUMA-päivät: kolme päivää tiedekasvatusta, työpajoja ja opettajien kohtaamisia

LUMA-päivät järjestetään Oulussa 6.–8.5. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Tapahtuma kokoaa yhteen aineenopettajat, luokanopettajat, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä opettajankouluttajat eri puolilta Suomea. LUMA-päivät tarjoavat monipuolisen, opetusasteittain räätälöidyn kattauksen työpajoja, puheenvuoroja ja kohtaamisia, joiden tavoitteena on innostaa ja tukea opettajia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa.

Vuoden 2026 LUMA-päivien uutena ohjelmana koetaan perjantaina 8.5. opettajien omat messut, niin sanottu LUMA-tori, joilla eri asteiden ja erilaisten oppiaineiden opettajat esittelevät omia projektejaan ja opetuskäytänteitään kollegoilleen. LUMA-tori tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja opetusmateriaalien materiaalien jakamiseen. LUMA-päivät on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jonka tavoitteena on tarjota osallistujille käytännön ideoita ja innostusta oman opetuksen kehittämiseen. 

Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta tapahtuman sivulta ja ilmoittaudu maksutta.

ToolCamp ja Amazing North: Pohjois-Suomen suurin STEAM-aiheinen tapahtuma lapsille, nuorille ja opettajille

Rinnakkain LUMA-päivien kanssa järjestettävä ToolCamp on Oulun suurin vuosittainen STEAM-tapahtuma, joka haastaa eri-ikäiset lapset ja nuoret ratkomaan ajankohtaisia haasteita luovasti ja yhteistyötä hyödyntäen. Haasteisiin valmistautuminen tapahtuu kouluissa ja päiväkodeissa jo ennen varsinaisia tapahtumapäiviä, ja valitut ryhmät pääsevät esittelemään ratkaisujaan Ouluhallissa 6.–7.5. Päivien aikana on tarjolla ohjelmaa myös opettajille ja uutena ohjelmaelementtinä tullaan näkemään lukiolaisille suunnattu Hackathon-tapahtuma.

ToolCamp on enemmän kuin yksittäinen tapahtuma; se on osa Oulun laajempaa STEAM in Oulu -toiminnan kokonaisuutta, joka tukee sekä lasten ja nuorten osallisuutta että opettajien ammatillista kasvua. Tapahtuman yhteydessä järjestetään vuonna 2026 Amazing North -tapahtuma, joka kokoaa yhteen STEAM-opetuksen asiantuntijoita koko Pohjois-Suomen alueelta. Samassa yhteydessä järjestetään myös kansainvälinen STEAM in Oulu Summit, joka tuo yhteen STEAM-opetuksesta kiinnostuneita eri maista perjantaina 8.5. Tapahtuman kieli on englanti.

ToolCampin aikataulu on rakennettu siten, että toiminta painottuu aamupäiviin, kun taas iltapäivisin voi jatkaa LUMA-päivien työpajoihin. Tämä mahdollistaa opettajille joustavan osallistumisen sekä ToolCampin että LUMA-päivien ohjelmaan. Aamut Ouluhallissa antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua oppilaiden ratkaisuihin ja saada inspiraatiota konkreettisista esimerkeistä oppiainerajat ylittävään työskentelyyn.

Lue lisää ToolCampin ohjelmasta Oulun kaupungin sivulta. Tapahtumaan on vapaa pääsy yleisölle eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.

Lukema2026-tapahtuma tarjoilee laadukasta täydennyskoulutusta lukion opettajille

Valtakunnallinen lukio-opetuksen verkosto Lukema tuo Ouluun suositun täydennyskoulutuspäivänsä torstaina 7.5. Lukema-tapahtuma tarjoaa uutta tietoa ja työkaluja lukio-opetuksen tueksi sekä tilaisuuden tavata kollegoja. Lukema2026-tapahtuman ohjelma rakentuu matematiikan ja luonnontieteiden ajankohtaisten teemojen ympärille. Tavoitteena on tarjota opettajille tietoa siitä, mitä tutkimuksen kentällä juuri nyt tapahtuu, sekä antaa uusia ideoita ja näkökulmia omaan opetukseen. 

“Tarjolla on niin paljon kiinnostavaa sisältöä, että osallistujille voi syntyä jopa valinnanvaikeutta luentojen ja työpajojen välillä”, vinkkaa Milla Unkuri, luonnontieteen valtakunnallisen kehittämistehtävän projektikoordinaattori Otaniemen lukiosta.

“Tällaiset maksuttomat, opettajille suunnatut tilaisuudet ovat nykyisin erityisen arvokkaita. Luentojen lisäksi tarjolla on kiinnostavia yritysvierailukohteita sekä keskiviikkoiltana 6.5. järjestettävät Lukeman etkot Oulun Biitsiareenalla. Etkoilla on mahdollisuus tavata kollegoita eri puolilta Suomea”, Unkuri kertoo.

Lukema kustantaa osallistuville lukion opettajille torstain lounaan, kahvitarjoilut ja pitkänmatkalaisille majoituksen tarpeen mukaan 1–2 yöksi. Huom! Majoittuminen edellyttää osallistumista Lukeman ohjelmaan.

Lue lisää Lukema-tapahtuman ohjelmasta kehittämisverkoston sivulta ja ilmoittaudu maksutta.

Ammatillinen osaaminen näkyy, kuuluu ja tuntuu Oulun kauppatorilla

Amis osaa yhdessä -toritapahtuma kokoaa yhteen ammatilliset oppilaitokset, työelämän ja laajan joukon sidosryhmiä sekä kaikki ammatillisesta oppimisesta kiinnostuneet perjantaina 8.5. Torilla pääset tutustumaan Oulun seudun ammatillisen koulutuksen monipuoliseen tarjontaan ja eri koulutusaloihin useilta koulutuksen järjestäjiltä. Näe ja kokeile eri ammatteihin liittyviä tehtäviä, maistele opiskelijoiden valmistamia tuotteita sekä tutustu eri alojen uusimpaan teknologiaan ja innovatiiviseen osaamiseen.

Tapahtumassa esiintyy Suomen Diakoniaopiston henkilöstön ja muiden koulutuksen järjestäjien yhteiskuoro. Tapahtuman järjestävät OSAO, Ammattiopisto Luovi, Oulun Palvelualan Opisto, PSK-Aikuisopisto ja Suomen Diakoniaopisto, ja tapahtuman suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz.

Lue lisää Amis osaa -tapahtumasta Oulu2026.eu-sivulta. Tapahtumaan on vapaa pääsy yleisölle eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.

Neljän tapahtuman kokonaisuus – näin osallistut kaikkiin

Toukokuun alun nelipäiväinen tapahtumakokonaisuus on suunniteltu niin, että opettajat voivat osallistua kaikkiin osiin ilman päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi näin rakennat oman täydennyskoulutuspolkusi Oulun superpäiville: 

Varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajat

Keskiviikko 6.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Torstai 7.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.

Lukion opettajat

Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Keskiviikko 6.5. klo 18.30–21.30
Lukema-etkot rennon yhdessäolon merkeissä Biitsiareenalla
Torstai 7.5. klo 8.30–16
Lukeman ohjelmapäivä Oulun yliopistolla
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.

Yläkoulun opettajat

Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Torstai 7.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Perjantai 8.5. klo 9–15
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.

Ammatillisen toisen asteen opettajat

Keskiviikko 6.5. klo 14–17.30
LUMA-päivät: Työpajoja aineenopettajille
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Torstai 7.5. klo 9–15
ToolCamp ja Amazing North Ouluhallissa, Ouluhallintie 20.
Perjantai 8.5. klo 9–11.30
LUMA-päivät: LUMA-opetuksen messut
Oulun yliopiston Linnanmaan kampus osoitteessa Pentti Kaiteran katu 1, Oulu.
Perjantai 8.5. klo 12–15
Amis osaa yhdessä -tapahtuma Oulun kauppatorilla

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026

Upea Oulu luo monipuoliset puitteet eri kokoisille ja tyylisille tapahtumille, niiden tekijöille ja kokijoille. Tässä muutama vinkki kulttuurin nälkäisille:

  • Geologiaa virtuaalisesti Oletko miettinyt, kuinka kivet ovat syntyneet ja millaisen myllerryksen ne ovat käyneet läpi? Nyt pääset tutustumaan Oulu2026-alueen geologiaan virtuaalisesti. Pääset tutkimaan erilaisia geologisia muodostumia kotonasi, jolloin oman lähiluontosi kivet avaavat uuden ulottuvuuden maapallon menneisyyteen. Ohjelmaa varten on digitoitu osa Oulun yliopiston laajasta kivi- ja mineraalikokoelmasta. Voit käydä jo nyt tutustumassa ohjelman aineistoon täällä.
  • Mervi Niemitalo: Ohikiitävä pysyvyys Näyttelyssä Ohikiitävä pysyvyys Mervi Niemitalo tarkastelee ajan ja aineen olemusta maapallon geologisen ajan (syvä aika) näkökulmasta erityisesti materiaan tiivistyneenä aikana. Sijainti: Oulun kuvataiteen talo/Arttila, Hallituskatu 5, Oulu.
  • Helena Kaikkonen: KUKKANI SINÄ OLET on kertomus vuoden kierrosta keväästä syksyyn ja talveen, elämä alkaa, kukoistaa ja kuihtuu. Teos on kuvattu taiteilijan kotipihassa Oulussa noin kahdeksan kuukauden aikana päivittäin vuonna 2020. Sijainti: Oulun kuvataiteen talo/Pimento, Hallituskatu 5, Oulu.
  • The Logos Avaruudessa on salaperäisiä signaaleja, joita kutsutaan nopeiksi radiopurkauksiksi (Fast Radio Bursts). Nuo mystiset purkaukset on muunnettu kuultavaksi musiikiksi ja yhdistetty tarinallisen sävellyksen kanssa, jotta ihmiskorva voi “kuulla avaruuden” tuomiokirkossa. Tämä on The Logos -äänitaideteos. Avoinna päivittäin klo 12–13. Sijainti: Kirkkokatu 3 A, Oulu.
  • ”Luovuuden virtauksia” Kiimingin lukion ja Kiiminkipuiston koulun oppilastöiden kevätnäyttely esittelee kiiminkiläisten nuorten osaamista ja ajatuksia kuvataiteen keinoin. Sijainti: Kirjastokuja 1, Kiiminki.
  • Hyvää woimaa!-taidekävely on saanut nimensä Woimaa!-patsaasta, joka on yksi taidekävelyreitin kohteista. Keskustassa kiertävä reitti on mukava tapa tutustua julkisiin taideteoksiin ja Pyhäjärven historiaan. Lue lisää atla.fissä.
  • TEK.kylä on uusi taide- ja teknologiahanke, joka juurtuu Oulun Teknologiakylän ainutlaatuiseen Elektroniikkatien ympäristöön. Se tutkii teknologian, ekologian ja yhteisön yhtymäkohtia. Sijainti: Elektroniikkatie 8, Teknologiakylä, Oulu, Suomi π-kyltin kohdalla.
  • PLAY – Fotografiska Tallinn X Oulu2026 Fotografiska Tallinn tuo valokuvanäyttelyn Suomeen ensimmäistä kertaa! Oulu2026-ohjelmaan kuratoitua korkeatasoista näyttelyä inspiroi kulttuuri-ilmastonmuutos. Sijainti: Kauppurienkatu 10, Oulu.

Nämä ja monen monta muuta tapahtumaa löytyvät Oulun tapahtumakalenterista.

Kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelma on julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti keväällä 2022 LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman laatimiselle ohjausryhmän ja työvaliokunnan. LUMA-keskus Suomella oli edustaja kummassakin ryhmässä. Syksyn aikana toimenpide-ehdotuksia kerättiin sidosryhmiltä muun muassa verkkoseminaarissa ja otakantaa.fi-alustalla toteutetulla kommentointikierroksella.

Luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologioiden alojen osaamista vahvistava LUMA-strategia ohjaa nyt julkaistua 31 konkreettista toimenpidettä. Näistä kahdeksaan on nimetty yhdeksi vastuutahoksi LUMA-keskus Suomi. Lisäksi LUMA-keskus Suomi -verkosto osallistuu korkeakouluille, tiedekeskuksille ja muille kentän toimijoille nimettyihin toimenpiteisiin soveltuvuuden mukaan. Verkosto sitoutuu toteuttamaan seuraavia toimenpiteitä, jotta strategiaan nimetyt tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen toimenpiteet

  • Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja tekniikan alojen opettajankoulutusta ja opettajankouluttajien osaamista tutkimus- ja tarveperustaisesti.
  • Otetaan opettajankoulutuksessa ja opettajien jatkuvan oppimisen tarjonnassa huomioon opettajien kestävään kehitykseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen liittyvät osaamistarpeet. Lisätään mahdollisuuksia opettajien kansainväliseen yhteistyöhön matemaattis-luonnontieteellisiin teemoihin liittyen.

Seurannan, selvitysten ja yleisen kehittämisen toimenpiteet

  • Ehkäistään oppijan taustan epäedullista vaikutusta matemaattis-luonnontieteellisen osaamiseen ja koulutuspolkuun järjestämällä maksuttomia, laadukkaita ja yhdenvertaisia opintokäyntejä korkeakouluihin osana opetussuunnitelman mukaista kouluopetusta ja varhaiskasvatusta. Oppijoiden saumattomia siirtymiä sekä toimivia yhteyksiä tuetaan myös tutkintokoulutukseen valmentavalla (TUVA) koulutuksella (OPH).
  • Tuotetaan ja hyödynnetään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen monipuolista tutkimustietoa uusien käytäntöjen kehittämisessä. Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisen alojen tohtoriohjelmia ja lisätään väitöskirjatutkijan paikkoja.
  • LUMA-keskus Suomen neuvottelukunta seuraa LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosittain OKM:lle.

Viestinnän ja kiinnostavuuden edistämisen toimenpiteet

  • Tarjotaan vapaa-ajan tiede- ja teknologiaharrastamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Kiinnitetään huomiota mahdollisuuksien tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen toteutumiseen muun muassa eri sukupuolten ja maahanmuuttajataustaisten osalta.
  • Tarjotaan tiedekilpailutoiminnalla eri ikäisille oppijoille ja opettajille mahdollisuuksia esitellä omaa osaamistaan. Osallistuminen tukee monitieteistä ja innovatiivista matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja kiinnostusta, jonka takia sen riittävä resursointi on tärkeää.
  • Lisätään matemaattis-luonnontieteellisten ja tekniikan aineiden ja alojen opettajien ammatin vetovoimaa yhdessä toteutetuilla kampanjoilla. Yhteistyön tavoitteena on esitellä opettajan ammattia ja kannustaa nuoria ja alanvaihtajia hakeutumaan alalle.

Lue lisää aiheesta

LUMA(TE)-strategia ja -toimenpidesuunnitelma: Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaajat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kasvun tukena

LUMA-strategian toimenpidesuunnitelma julkaistiin, opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen aiheesta, 15.3.2023