Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen

Valokuvassa Maija Aksela.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.

Maija Aksela on nimitetty LUMA-sivistyksen ja kestävän tulevaisuuden toimijuuden oppituolin haltijaksi (UNESCO Chair in STEM Literacy and Future Agency for Sustainability) vuosiksi 2027–2030. Hän hoitaa kansainvälistä tehtävää osana tutkimustyötään.

Professuurin tavoitteena on edistää kansainvälisessä yhteistyössä nuorten osallisuutta, toivoa ja tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen. Nuoria innostetaan opiskelemaan LUMA-aloja eli matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa.

– Nuoret haluavat ymmärtää aikamme suuria kestävyyshaasteita, mutta ennen kaikkea he haluavat ymmärtää tieteen ja innovaatioiden mahdollisuuksia ja olla osa niiden ratkaisemista tulevaisuudessa, professori Aksela sanoo.

Professuurin keskeinen tutkimus- ja kehittämishanke on LUMA Stars -ohjelma, jota toteutetaan monitieteisessä kansainvälisessä yhteistyössä seitsemässä eri maassa Suomen lisäksi. Ohjelmassa nuoret vierailevat tutkimusryhmissä, osallistuvat tiedeleireille ja tapaavat tutkijoita yliopistoilla ja yrityksissä sekä toimivat tiedelähettiläinä muille nuorille. Nuoret suunnittelevat toimintaa itse. Ohjelmassa kehitetään myös opettajille uusia jatkuvan oppimisen malleja yhdessä nuorten kanssa ja avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä.

Professuuri vahvistaa tutkimukseen perustuvaa tiedekasvatusta

Professuuri sijoittuu matemaattis-luonnontieteellisen tiedekuntaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston koordinoiman LUMA-keskus Suomi -verkoston sekä yritysten ja tutkimusverkostojen kanssa. Verkostoon kuuluu 11 yliopistoa ja 13 LUMA-keskusta. Ohjelma tukee sekä kansallista LUMA(TE)- ja UNESCOn kestävän kehityksen strategiaa.

Kansainvälisen työskentelyn tukena on tieteellinen neuvottelukunta, johon kuuluu tutkijoita seitsemästä maasta ja kaikista maanosista.

– Tämä on tiedekuntamme ensimmäinen UNESCO-professuuri. Se vahvistaa Helsingin yliopiston ja Suomen asemaa tutkimukseen perustuvan LUMA-koulutuksen edelläkävijänä. Professuuri rakentuu yli 20 vuoden aikana kehitetyn kansallisen LUMA-työn pohjalle. Professori Aksela on ollut mukana tässä työssä alusta asti. Luonnontieteet ja matematiikka auttavat meitä löytämään kestäviä ratkaisuja. Siksi on tärkeää, että yhä useampi nuori innostuu niistä, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Sasu Tarkoma sanoo.

– Professuuri on ansaittu tunnustus Maija Akselan pitkäjänteisestä työstä. Kemia on mukana monessa arjen ilmiössä, puhtaasta energiasta kierrätettäviin materiaaleihin. Osastollamme tutkimus, opetus ja opettajankoulutus kulkevat käsi kädessä. Professuuri vahvistaa tätä yhteyttä entisestään, kemian osaston johtaja Ilkka Kilpeläinen sanoo.

Tiedekasvatusta yli 30 vuoden kokemuksella

Maija Aksela on luonnontieteellisen tiedekasvatuksen uranuurtaja ja Suomen ensimmäinen luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori. Akselalla on yli 30 vuoden kokemus tutkimuksesta, opettajankoulutuksesta ja koulutusinnovaatioiden kehittämisestä. Hän on tehnyt aktiivista UNESCO-yhteistyötä vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2025 hänet nimettiin maailman ensimmäiseksi LUMA-tiedelähettilääksi (LUMA Science Ambassadoriksi).

Akselan tutkimus- ja kehittämistyö keskittyy kestävään kehitykseen, ilmastokasvatukseen, luonnontieteiden opetukseen ja opettajankoulutukseen, modernin teknologian hyödyntämiseen sekä nuorten tulevaisuustoimijuuden vahvistamiseen.

Aksela johti perustamaansa kansallista LUMA-keskus Suomi -verkostoa vuosina 2013–2025 ja on julkaissut noin 450 tieteellistä ja ammatillista julkaisua. Parhaillaan hän johtaa kahta tutkimusryhmää: monitieteistä LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmää ja SECO (Science and Chemistry Education Collaboration) -tutkimusryhmää. Hän toimii professorina Helsingin yliopiston kemian osastolla.

Helsingin yliopiston kolmas UNESCO-professuuri

UNESCO-professorit edistävät järjestön tavoitteita tutkimuksen, opetuksen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Keskeistä on tutkimustiedon vieminen kouluihin, opettajille ja päätöksentekoon.

Akselan UNESCO-professuuri on Helsingin yliopiston kolmas. Ensimmäiset UNESCO-professuurit myönnettiin vuonna 2017 professori emerita Hannele Niemelle ja professori Arto Kallioniemelle. Niemen oppituoli keskittyi laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen koulutukseen (UNESCO Chair on Educational Ecosystems for Equity and Quality of Learning). Kallioniemen oppituolin aiheena on arvo- ja ihmisoikeuskasvatus (UNESCO Chair in Values, Dialogue and Human Rights in Education).

UNESCO-oppituolit ovat osa vuonna 1992 käynnistettyä UNITWIN/UNESCO Chairs -ohjelmaa. Oppituoleja on noin 1 100 yli 130 maassa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston verkkosivuilla.

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.Ying-Shao Hsu

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo. 

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Ilmastofoorumin järjestäjät.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osaanottajia metsässä.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Ilmastofoorumin osaanottajat kävelevät kohti SMEAR II tutkimusasemaa.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Ilmastofoorumin opettajat oppivat yhdessä SMEAR II tutkimusasemalla.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osaanottajat valmistautuvat hiljaiselle kävelylle.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja järjestettiin myös ulkona.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.