yhteisöllisyys arkistot - LUMA-keskus Suomi

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

11/09/2024

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo.

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

“Paras päivä pitkään aikaan!” – Tiedekerhossa opitaan yhdessä

29/10/202608/05/2024

Tänä keväänä koulujen tiedekerhoissa tieteen ihmeitä ovat opiskelleet yhdessä lapset, tulevat opettajat, opettajat ja vanhemmatkin. Uudenlaisia tiedekerhoja on kokeiltu ja kehitetty osana kansainvälistä ja monivuotista StarT LUMA -ohjelmaa. Niissä oppijat ovat “tähtiä” ja heidän kysymyksensä, luovuus ja osaaminen nostettu keskiöön.

Tiedekerho on toimiva ja mielekäs oppimisympäristö, jonka voi ottaa käyttöön osana koulun opetussuunnitelmaa, osana opettajankoulutusta tai osana vapaa-ajan tiedekasvatusta perheille. Tänä keväänä StarT LUMA -ohjelmassa on testattu uutta yhteisöllistä tiedekerhon työskentelymallia Suomen lisäksi kolmessa muussa maassa: Etelä-Afrikassa, Indonesiassa ja Jordaniassa. Oleellista mallissa on oppijakeskeisyyden lisäksi yhdessä tekeminen, joka tukee tunnetaitoja ja yhteisöllisyyttä. Työtapana käytetään projektioppimista StarT LUMA -ohjelman yhtä tutkimuskohdetta.

Kuvassa keitinlasi ja kemian välineitä. — Lapset kokeilevat projektioppimista yhdessä tehden.

Monivuotiseen StarT LUMA -ohjelmaan sisältyy myös englanninkielinen verkkokurssi, joka tarjoaa tukea yhteisöllisen projektioppimisen toteuttamiseen sekä esimerkkejä StarT LUMA -tiedekerhoissa opiskelusta. Yhdessä oppimisen tueksi on lisäksi verkkoseminaari ja kansainvälinen StarT LUMA science camp.

Ohjelmaan liittyvän tutkimuksen kautta pyritään löytämään uusia relevantteja ratkaisuja monimuotoiseen ja eheyttävään LUMA-opiskeluun niin kouluissa kuin opettajankoulutuksessa. Uusista malleista ja ratkaisuista voivat hyötyä sekä opettajiksi opiskelevat että opettajat, jotka haluavat täydentää oppejaan.

“Tämä on kivaa! Milloin tiedekerho jatkuu?”, totesi yksi kerholainen tiedekerhon viimeisellä kerralla pienimuotoisessa science fair -tapahtumassa, jossa lapset esittelivät kerhon aikana pienryhmissä tekemiään projekteja sekä ohjasivat vanhempiaan tieteen iloon parhaiksi kokeellisiksi töiksi valitsemiensa töiden parissa.

Kerhon aikana kuulimme vanhemmilta kerhotiedotukseen käytetyn whatsapp-kanavan kautta lasten innosta ja siitä, kuinka he olivat kotona esitelleet muun muassa kuvia tekemistään sokerisateenkaarista. ”Paras päivä pitkään aikaan”, oli eräs kerholainen kommentoinut vanhemmilleen.

Kuvassa lapset tekevät kokeita ja oppivat yhdessä. Kaksi lyjykynää keitinlasissa. — Tähtikerholaiset kokeilevat ja oppivat tiedekerhossa.

Kevään tiedekerhoissa tavattiin kerran viikossa kuuden viikon ajan. Tulevat opettajat suunnittelivat kerhokertojen sisällön osana opettajankoulutusta kuunnellen niin koulun opettajia kuin kerhoon osallistuneiden lasten toiveita ja kysymyksiä. Jokainen kerhokerta oli toiminnallinen ja lapsia osallistava. StarT LUMA -tiedekerhossa kerholaiset olivat “tähtiä”!

Yhteisöllinen projektioppiminen työtapana

Monimuotoisissa tiedekerhoissa käytetään työtapana yhteisöllistä projektioppimista. Kerhot järjestetään osana Helsingin yliopiston opettajankoulutusta ja LUMA-tiedekasvatusta, yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Pilotissa mukana olevien koulujen tiedekerhoissa on mukana oppijoita monista eri kansallisuuksista. Kielenä kerhoissa pääsääntöisesti suomi ja tarpeen mukaan englanti.

Ohjelman tavoitteena on soveltaa uusia tutkimusperustaisia ratkaisuja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se on uusi avaus ja jatkoa kansainvälisesti palkitulle StarT-ohjelmalle. Palkitusta ohjelmasta voit lukea enemmän tämän linkin takaa.

Tutkijatohtori Out Haatainen, Helsingin yliopisto.

“Projektioppiminen mahdollistaa innostavan yhdessä oppimisen. Toteuttaessaan projektejaan oppijat samalla työstävät laaja-alaisesti tärkeitä tulevaisuuden taitojaan — luovuutta, ongelmanratkaisua, kriittistä ajattelua ja yhteistyötaitoja. Tiedekerhot luovat oivan oppimisympäristön tutkimuksellisten projektien tekemiseen lasten ja nuorten kanssa, tarjoten samalla opettajaksi opiskeleville aitoja kokemuksia lasten ja nuorten kanssa, heidän kysymyksiään kuunnellen ja niistä keskustellen”, kertoo StarT LUMA -ohjelman projektipäällikkönä toimiva tutkijatohtori Outi Haatainen. Hän toimii opettajana yliopiston kurssilla, jonka osana tulevat opettajat vetivät tiedekerhoja kouluyhteistyössä sekä tutkii yhteisöllistä projektioppimista erityisesti opettajankoulutuksen näkökulmasta.

Tiedekerhoissa tulevien opettajien ohjaamiseen osallistuivat myös Reija Pesonen ja Aleksi Takala Helsingin yliopistolta. Pesonen on kiinnostunut opettajien jatkuvasta LUMA-oppimisesta ja Aleksi moderneista oppimisympäristöistä kuten tekoälyn käytöstä opetuksessa.

Itse tekeminen innostaa

Lasten kehittämät omat mielenkiintoiset käytännönläheiset projektit liittyivät erilaisen lian irrottamiseen vaatteista erilaisilla liuoksilla sekä palamisen ja sammuttamisen ilmiöihin erilaisilla materiaaleilla.

Kerholaiset esittelivät tuloksiaan viimeisellä kerralla suullisesti posterien ja videoiden kera. Erään kerholaisen mukaan tiedekerho oli parasta ikinä. Kun lopussa kysyttiin oppijoilta palautetta, kaikki näyttivät sormillaan täyttä kymppiä – osa jopa kolme kertaa. Jokainen kerholainen sai myös StarT LUMA -diplomin ja molekyylipelikortit yhdessä opiskeluun kotona kerhon päätteeksi.

Lapsi näyttää miten projektioppimien sujuu. Kuvassa näkyy vaaleanpunaista väriä läpinäkyvässä astiassa. — Lapset näyttävät miten projektioppiminen sujuu.

Vanhemmat pääsivät tiedekerhon viimeisellä kerralla oppimaan laavalamppu -työstä ja saippuakuplien tekemisestä kuivajään avulla lasten ohjauksessa. Ne olivat lasten suosikkitöitä tiedekerhossa. Vanhemmat totesivat oppineensa paljon.

Saatu palaute oli kannustavaa. Tällaista perhetiedekasvatustoimintaa toivottiin pian lisää. Vanhempien mukaan lapset olivat hyvin innostuneita ja oppineet paljon. Pidettiin tärkeänä, että he saivat tehdä itse ja kysyä ja ihmetellä, ja että sellaiseen on varattu aikaa.

Uudenlaista opettajankoulutusta

Kansainvälisen StarT LUMA -ohjelman tavoitteena on tukea uudenlaista innostavaa monimuotoista opettajankoulutusta sekä tulevien opettajien että opettajien jatkuvaa oppimista uudella tavalla non-formaalisissa oppimisympäristöissä

Uudenlaisten tiedekerhojen kehittämishankkeen tavoitteena on soveltaa uusia tutkimusperustaisia ratkaisuja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se on uusi avaus ja jatkoa kansainvälisesti palkitulle StarT-ohjelmalle. Palkitusta ohjelmasta voit lukea enemmän tämän linkin takaa.

Professori Maija Aksela Helsingin yliopistolta palkitsee lapsia diplomeilla.

“Ensimmäisen toteutuksen alustavat tulokset ovat mielenkiintoisia. Tulevat opettajat ja kerhoon osallistuneet opettajat pitävät tiedekerhoa hyvin mielekkäänä tapana oppia yhdessä ja kokeilla uutta rauhassa. Opettajat kertoivat käyttävänsä tiedekerhossa oppimaansa myös oppitunneillaan. Tiedekerho näyttäisi olevan uudenlainen täydennyskoulutusmuoto. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää. Tiedekerho tarjoaa oivaltamisen ja onnistumisen iloa tieteistä kaikille”, kertoo StarT LUMA -ohjelman johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

Akselan johdolla aloitettiin ensimmäinen kansainvälinen ja yhteisöllinen StarT -ohjelma vuonna 2017. Kansainvälinen uusi StarT LUMA -avaus ja sen tutkimusohjelma on ohjelman neljäs versio.

LUMA-tiedekasvatuksessa kehitetään ja tutkitaan yhteisöllisesti uusia pedagogisia ratkaisuja hyvään, kestävään tukevaisuuteen.

—

Elokuussa 2024 LUMA-päivien yhteydessä voi tutustua Science on Stage -osuudessa Euroopan eri maiden opettajien parhaisiin projekteihin.

Juhlablogi: Osa 11 – LUMA-yhteistyön voima

16/10/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 11. osassa opettaja Mari Nuutinen kertoo yhteistyön merkityksestä omassa ympäristössään. Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Opettaja Mari Nuutinen on tehnyt yhteistyötä LUMA-keskus Suomen kanssa pitkään.* *Kuva: Hannele Kotilainen*

Mitä olen oppinut?

”Olen oppinut, että luonto on elävä. Sitä ei saa turmella.”

”Olen oppinut monenlaista eläimistä. Perhosia on monenlaisia: neitoperhosia, amiraaleja, ritareita ja suruvaippoja.”

”Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja, lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.”

Näin tarkoin kuvasivat luokkani oppilaat luonnontiedon oppimistaan toisen kouluvuoden jälkeen. Tällaisia luontokokemuksia olen halunnut mahdollistaa oppilailleni.

Luonto on ollut elämäni keskiössä jo lapsesta saakka. Kiitän vanhempiani, jotka sallivat minun olla utelias, tutkiva lapsi. Sain viettää tuntikausia aikaa metsässä luonnonelämää tarkkaillen ja yhteyksiä etsien, oivaltaen. Kiitos myös tädilleni ja sedälleni. Heidän luonaan maaseudulla ihmisen riippuvuus maasta, vedestä, ilmasta, auringosta, elollisista ympärillämme ja toisistamme tuli todeksi kokemuksen kautta. Lapsuuteni maalla ruokaa saatiin pellosta ja kasvimaalta, jyvät jauhettiin jauhoiksi myllyssä, voi kirnuttiin, saippuat valmistettiin kotona, suksen pohjat, veneet ja reen jalakset tervatiin, vesi kannettiin kaivosta.

Sain itse ihmetellä, aistia, iloita ja oivaltaa! Kaikki tärkeä oli ympärilläni katsottavaksi, koettavaksi ja kohdattavaksi. Näin tehtäväkseni opettajana tuli lasten ja nuorten tukeminen tähän tutkijuuteen; uteliaisuuteen, kysymysten tekoon, vastausten ja perustelujen etsimiseen, tiedon hankintaan, soveltamiseen. LUMA-opettajuuteen ja toimintaan liittyminen tapahtui luontevasti.

LUMA apuna avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä

LUMA tuki koulumme kehittymistä tutkivaksi oppimisyhteisöksi, mikä innoitti oppimaan toinen toisiltamme. LUMA StarT toi kouluumme yhdessä oppimisen iloa. Oivalsimme, että niin aikuiset kuin lapset ja nuoret olemme kaikki maailman ja sen ilmiöiden tutkijoita; yhteyksien etsijöitä ja ratkaisujen löytäjiä.

LUMA nosti esille monitieteisyyden, onhan tutkimuskohteena maailman ja elämän todelliset ilmiöt. Koulun eri oppiaineille: ympäristöopille, biologialle, fysiikalle, kemialle, matematiikalle, eri kielille, historialle, taideaineille ja laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien aihesisällöille löytyi paikkansa.

Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten vahvuudet pääsivät esille. Saimme kaikki onnistumisen elämyksiä. Iloa ja jännitystä toi niin projektitöiden tekeminen kuin osallistuminen kilpailuihin ja StarT-festivaaleille. LUMA-toiminta yhdisti koko koulua; oppilaita, opettajia ja koko henkilökuntaa. Se rikastutti koulun toimintoja. Samalla se tuki uutta opetussuunnitelmaa LUMA-aineiden osalta.

Yhteistyöstä Helsingin Yliopiston tiedekasvatuksen kanssa tuli mieluisaa ja tärkeää. Opiskelijoiden pitämät tunnit elävöittivät opetusta niin maastoretkillä kuin koulussa. Saimme kuulla myös muiden LUMA-koulujen projekteista. Erityisen innostuneesti oppilaat odottivat tieteentekijöiden ja tutkijoiden kouluvierailuja. He kertoivat omasta työstään ja auttoivat projektitöissäkin. Näiden vierailujen kautta avautui monille ovi tieteen maailmaan.

Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Parhaimmillaan koulussa voidaan luoda toimintakulttuuri, joka tukee tätä kaikkea.

Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.

Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen. 

- Intiaanipäällikkö Seattle

Kirjoittaja Anna Maaria Nuutinen vaikuttaa myös Tiedeopetusyhdiksessä. Yhdistyksen materiaalia esikouluun löytyy esimerkiksi ESERO Finlandin verkkosivuilta. Tutustu tästä linkistä Tutkijakoulun materiaaleihin.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: