LUMA-toiminta tavoitti 100 000 henkilöä Suomessa

13/06/2024

Vuonna 2023 LUMA-toiminta tavoitti yli 100 000 henkilöä Suomessa. 80 koulua, opistoa tai varhaiskasvatusyksikköä osallistui LUMA-kehittämisyhteisön toimintaan. Vierailumäärät LUMA-tiedeluokkiin ovat kasvaneet 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2022 – lähes 45 000 lasta ja nuorta vieraili tiedeluokissa vuonna 2023.

Kansainvälisesti LUMA-tiedekasvatusmallimme herättää laajaa kiinnostusta, ja yliopistojemme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Kiitämme lämpimästi yliopistojen johtajia, toimijoita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erinomaisesta yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Viestintä ja näkyvyys

LUMA-keskus Suomen kansallinen kolmikielinen viestintä oli ennätyslukemissa vuonna 2023. LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla julkaistiin 34 julkaisua suomeksi, kuusi julkaisua ruotsiksi sekä yhdeksän julkaisua englanniksi. Yhteensä 49 monikielisiä julkaisua julkaistiin LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla vuonna 2023 – se on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Verkkosivuja katseltiin lähes 30 000 kertaa.

Sosiaalisen median kanavien seuraaja- ja tykkääjämäärät jatkoivat kasvuaan. Instagram (+123 seuraajaa), Youtube (+69 tilaajaa), Facebook (+81 tykkääjää). Facebook-sivun tavoittavuus vuoden aikana oli 36 155 ja Instagram-tilin kattavuus 7155.

LUMA-uutiskirje tavoitti vuonna 2023 tuhansia lukijoita. Uutiskirjeiden keskimääräinen avausprosentti oli aiempaa vuotta merkittävästi parempi 43,6 % (+13 %). Englanninkielisen uutiskirjeen avausprosentti kipusi ennätyslukemiin, lähes 48:aan. Myös uutiskirjeen tilaajamäärät kasvoivat vuoden aikana.

Viestintää toteuttivat verkoston viestinnän asiantuntija Jemima Unger, projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen sekä projektisuunnittelija Oona Kiviluoto ja jokaisen keskuksen toimijat, monet johtokunnan jäsenet sekä muut LUMA-yhteistyöstä innostuneet.

LUMA-keskus Suomen henkilökuntaa LUMA-päivillä 2023, Nurmeksessa. — LUMA-keskus Suomi -verkosto edistää matematiikan, teknologian, luonnontieteiden ja ympäristöopin opetusta sekä oppimista innostavasti!

Valtakunnallinen tehtävä 2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle rahoituksen valtakunnalliseen tehtävään toimintakaudelle 2021–2024. Rahoituksen tavoitteena on turvata matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä Suomessa.

LUMA-keskus Suomi asetti itselleen kolme tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteena oli opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen. Esimerkiksi täydennyskoulutustilaisuuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja toimintaan osallistui 140 opettajaa. Yliopiston keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja verkoston ulkopuolinen yhteistyö kuului myös tavoitteisiin. Toiminta tavoitti noin 700 korkeakouluopiskelijaa – LUMA-kurssit olivat suosittuja, luku on 200 opiskelijaa korkeampi kuin edellisenä vuonna 2022. Kolmantena tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan kattavuuden lisääminen. Alueellinen tasa-arvo kirjastoyhteistyön muodossa vakiintui osaksi toimintaa – lisäksi virtuaalileirit sekä kerhot tulivat osaksi LUMA-keskus Suomen toimintaa ja saavuttivat suuren suosion.

Syksyllä 2023 myönnettiin ensimmäiset LUMA/STEAM-sertifikaatit 16 koululle osoituksena systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa.

Toimintakertomuksen kokonaisuudessaan löydät verkkosivuiltamme.

Kirjoittanut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto

Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä

10/04/2024

Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan toisessa osassa kerromme siitä, miten Oulun yliopiston LUMA-keskuksen kautta tutkijat vierailevat lukioissa.

Tutkijoiden etävierailujen järjestämistä lukioihin ovat toivoneet sekä yliopiston tutkijat että lukioiden opettajat. Vierailuja kehitetään edelleen tutkijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella.

– Etävierailu on sekä tutkijalle että lukiolle melko kevyt yhteistyön muoto, sillä se ei vaadi matkustamista eikä koko lukion aikataulujen uudelleen järjestelemistä. Etävierailuja on tarjolla useiden eri oppiaineiden oppitunneille, erityisesti LUMA-aineisiin, sanoo Kati Kyllönen, Oulun yliopiston koulutuspalveluista.

Työ- ja uramahdollisuuksien ovia

Tutkijan etävierailujen aikana lukiolaisten on mahdollista kuulla esimerkkejä myös siitä, millaisia työ- ja uramahdollisuuksia yliopistokoulutus avaa.

– Lukiolaissa on velvoitettu lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kehotetaan lukioita muun muassa hyödyntämään yliopistojen ja muiden oppilaitosten asiantuntemusta sekä laajentamaan opiskeluympäristöä oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla, summaa Kyllönen.

Yli 20 Oulun yliopiston tutkijaa on mukana tarjoamassa etävierailuja lukioihin ympäri Suomen lukuvuonna 2023–2024. Oulun yliopiston tutkijat esittelevät omaa alaansa, tutkimustaan ja työtään lukiolaisille.

– Lukioiden opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tutustua tarjolla olevien vierailuiden teemoihin yliopiston verkkosivuilla ja kutsua tutkijan etävierailulle oppitunnilleen täyttämällä verkkolomakkeen. Vierailun kesto on noin 30 minuuttia, kiteyttää Kyllönen.

Lisää tutkijan etävierailuista voit lukea uutisesta, joka löytyy Oulun yliopiston verkkosivuilta.

Vierailujen aiheet oppiaineittain löytyvät verkkosivuilta.

Tutustu uuteen Tiedelähettiläs -kurssiin – professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo vierailusta ja kannustaa kaikkia vierailemaan.

Kirjoittanut:

Kati Kyllönen & Jemima Unger

Kuva:

Generative AI (Tekoälyn tuottama)

Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla

20/03/2024

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.

Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.

”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.

LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.

Aistikoneet-työpaja

Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.

Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”

Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä

Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.

Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.

Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.

Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.

Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.

Lähteet ja julkaisut:

Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:

Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.

Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.

Juhlablogi: Osa 9 – LUMA tekee nykymaailmasta mahdollisen

22/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin yhdeksännessä osassa annetaan ääni nuorille yläkoululaisille, jotka kertovat, millaisia merkityksiä he antavat LUMA-aineille. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Miten nuoret näkevät luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian vaikuttavan heidän elämiinsä? Tätä selvitimme pääkaupunkiseudulla asuvilta kahdeksasluokkalaisilta, jotka vierailivat viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan.

Kuvassa vielä kuvanottohetkellä kahdeksasluokkalaiset, sittemmin jutun julkaisuhetkellä yhdeksäsluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

Kahdeksasluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

”Monet varmasti miettivät minkälainen oma tai muiden elämä olisi ilman jotain tapahtumaa tai keksintöä. Tieteiden tärkeyden elämälle monet voivat kuitenkin unohtaa miettiessään näitä asioita omakohtaisesti. Monet tieteet toimivat modernin yhteiskunnan ja ihmiskunnan tukipilareina. Esimerkiksi ilman matematiikkaa emme pystyisi laskemaan päivittäisiä asioita tai ilman kemiaa ihmiskunta olisi raunioina tautien takia. Miten olisimme ikinä saaneet energiaa ilman fysiikkaa?”, tuumii Daniel.

Toinen TET-harjoittelijamme komppaa matematiikan ja luonnontieteiden olevan tärkeitä asioita, jotka opettavat paljon maailmasta ja sen toiminnasta. ”Ilman niitä elämä olisi todella erilaista. Sitä on aika vaikeaa edes kuvitella. Olisiko silloin puhelimia tai autoja? Olisiko silloin edes kerrostaloja? Matematiikkaa tarvitsee rakentamiseen ja suunnitteluun.

Entäs sitten luonnontieteet? Ne opettavat meille paljon ja ilman niitä ei osattaisi niin hyvin suojautua joiltakin vaaroilta. Esimerkiksi maantieto opettaa meille, millaista elämä on eri puolilla maapalloa, ja miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen.”

Daniel jatkaa kiteyttäen, että hänen oma elämänsä on hyvin riippuvainen tieteistä. Sen lisäksi, että hän on itse kiinnostunut niistä, ovat monet jokapäiväiset asiat, joita ihmiset käyttävät arjessaan, tieteiden tuotosta – esimerkiksi ne puhelimet, autot sekä niinkin ”pienet” asiat kuin musiikki.

Matematiikan vaikutuksista musiikkiin voi lukea esimerkiksi LUMAT B -verkkolehdestä, LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen teemanumeron artikkelista Matematiikan ja musiikin yhdistäminen opetuksessa (2022). LUMATIKKA on verkostomme matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutus opetushenkilöstölle, jonka uusi koulutusohjelma LUMATIKKA+ käynnistyy vuoden 2024 alussa.

Kolmas TET-harjoittelijamme Eliot kuvailee LUMA-aineiden vaikuttavan monin eri tavoin elämän eri osa-alueisiin, minkä vuoksi hän myös näkee ne itselleen merkityksellisinä: ”Luonnontieteet sekä matematiikka vaikuttavat elämääni lukuisin eri tavoin. Elämäni osa-alueita, joissa LUMA-aineet näkyvät, ovat esimerkiksi koulu sekä vapaa-aika. Koulussa kyseiset aineet ilmenevät tietenkin niiden opiskeluna. Pidän kyseisten aineiden opiskelusta, koska ne ovat monipuolisia, kiinnostavia, auttavat minua ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ovat ihmiskunnalle ja sen tulevaisuudelle aidosti merkityksellisiä.

Vapaa-ajalla LUMA-aineet ilmenevät mm. älypuhelimen sekä muiden älylaitteiden käyttönä – ilman luonnontieteitä älylaitteiden vaatimaa teknologiaa ei olisi olemassa. Luonnontieteet mahdollistavat myös matkustamisen eri kulkuneuvoilla, kuten lentokoneilla ja junilla. Lisäksi luonnontieteiden olemassaolo mahdollistaa minulle terveen ja pitkän elämän kehittyneen lääketieteen kautta.”

Tieteellä on tosiaan suuri vaikutus nykymaailmassa – sen tietää myös Selma: ”Matematiikka sekä luonnontieteet ovat tärkeä osa nykymaailmaa. Sen merkityksen huomaa esimerkiksi siitä, että kouluissa melkein joka päivä on ainakin yksi tunti matematiikkaa tai luonnontieteitä.”

Selma nostaa esille myös LUMA-aineiden keskinäiset kemiat ja monitieteisyyden eri tieteenaloihin: ”Luonnontieteet ja matematiikka sekoittuvat toisiinsa. Tällä tarkoitan, että näissä oppiaineissa tarvitaan yleistietoa kaikista aihepiireistä. Maantiedossa tarvitaan osittain biologian ymmärtämistä, kemiassa tarvitaan myös osittain fysiikan osaamista ja näissä kaikissa tarvitaan matematiikan taitoja. Koulussakin nämä oppiaineet sekoittuvat ja muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa ymmärtämään luonnontieteitä paremmin. Samoja asioita, joita on käyty läpi biologian tunnilla, kuulee uudestaan, kun käsittelee uutta aihetta maantiedon tunnilla.”

”Mutta miksi luonnontieteillä ja matematiikalla on niin suuri vaikutus nykymaailmaan?”, pohtii Selma. ”Kun kysymystä miettii, ensin tulee mieleen, että sehän on ihan itsestään selvä juttu. Mutta kun jää hetkeksi pohtimaan asiaa, huomaa, ettei se itse asiassa olekaan niin helppo kysymys. Luonnontieteet tutkivat maailmaa ympärillämme, ja luovat siitä paremman ymmärryksen. Se auttaa käsittämään, miten ihmeellinen maapallon luonto on. Sen avulla voimme kehittää maailmaa. Matematiikkaa ja luonnontieteitä on tutkittu jo tuhansia vuosia, ja silti jatkuvasti löydetään uutta tietoa. Maapallo muuttuu koko ajan, joten uutta tutkittavaa syntyy jatkuvasti. On vaikeaa edes kuvitella, miten paljon maapallosta on vielä oikeasti tutkimatta.”

Selma sanallistaa vielä loppuun sen, mitä asiaa TET-harjoittelijamme ovat sivunneet, ottaen myös huomioon kolikon kääntöpuolta: ”Ilman luonnontieteitä eläisimme arvaamattoman luonnon armoilla. Luonnon ilmiöille ei olisi järkeviä selityksiä ja niitä ei voitaisi seurata millään tavalla. Olisiko elämä tällöin maapallolla parempi vai huonompi? On vaikea sanoa, koska sellaista maailmaa ei ole ollut niin pitkään aikaan.

Luonnontieteet ja matematiikka ovat asioita, jotka tekevät nykymaailmasta mahdollisen.”

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia yläkoululaisia, joista seuraavat kolme mainitsemme nimeltä:

Daniel Elo
Eliot Niemi
Selma Forget

Koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Kiitos myös neljännelle kirjoittajallemme sekä viidennelle TET-harjoittelijallemme Maija Keskivinkalle, jonka kirjoitus jaettiin omana blogitekstinään aikaisemmin heinäkuussa, juhlavuosiblogin osassa 6.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 6 – Nuoret tarvitsevat tiedepääomaa maailman ymmärtämiseen

06/07/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kuudennessa osassa annetaan ääni nuorelle Maija Keskivinkalle, joka kuvailee, miten LUMA-aineet näkyvät arjessa ja yhteiskunnassamme. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys kartuttaa tiedepääomaa. ”Meidän on levitettävä laadukasta koulutusta ympäri maailmaa, jotta varmasti jokaisella on mahdollisuus tietää aiheesta – ja jotta jokainen voi ottaa kantaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen.” Tässä kirjoituksessa yläkouluikäinen Maija Keskivinkka (kuvassa oikealla) kertoo tieteiden merkityksestä nuoren perusopetusikäisen näkökulmasta.

Monille LUMA-aineet toimivat ammattina, osalle harrastuksena ja lopuille ne vain ovat osa maailmaa. LUMA-aineiden tuntemus on tärkeää, jotta voi ymmärtää maailmaa ja sen toimintaa. Itse olen ainakin huomannut, kuinka esimerkiksi luonnon toiminnan ymmärtäminen on kasvanut, kun itse ihmisenä olen kasvanut ja opiskellut enemmän.

Kuvassa Helsingin yliopistolla TET-harjoittelijana toukokuussa 2023 ollut Maija Keskivinkka.

Omassa elämässäni LUMA-aineet näkyvät vahvimmin koulussa ja opiskelussa. Kouluaineina LUMA-aineet ovat mielestäni aina olleet hyvin kiinnostavia. Haluan nimittäin kovasti ymmärtää enemmän luonnon, ja ylipäätään maailman, toiminnasta ja LUMA-aineet kertovat aiheesta paljon. Ne tuovat tietyistä aiheista lisää varmuutta ja auttavat asioiden ymmärtämisessä. Jotta voimme esimerkiksi ymmärtää ja torjua ilmastonmuutosta, meidän täytyy tietää, mikä sen aiheuttaa, minkälaisia ovat sen vaikutukset ja miten voimme torjua sitä. Jotta voimme tutkia näitä aiheita, meidän pitää tuntea LUMA-aineiden sisältöjä.

Eräs paljolti ihmiskuntaa pyörittävä aihealue on talous. Taloudessa raha on erittäin suuressa roolissa. Meidän pitää pystyä laskemaan, kuinka paljon saamme tuloja, ja kuinka paljon kulutamme rahaa, jotta taloutemme pysyy vakaana ja voimme elää huolimatta sen suuremmin rahasta. Jotta kykenemme laskemaan rahan käyttöä, tarvitsemme matematiikkaa. Opimme jo varhaisessa iässä tuntemaan numerot ja laskemaan yksinkertaisia laskuja. Mitä pidemmälle koulupolulla etenemme, sitä haastavammiksi laskut kehittyvät. Jotta maailma ja yhteiskunta pyörii, meidän on osattava laskea.

Oma terveys on varmasti monelle ihmiselle tärkeää. Jotta voimme ymmärtää mitä erilaisia ruokia meidän pitäisi syödä, millä eri lääkeaineilla lääkitsemme itseämme, kun olemme kipeitä, ja kuinka tietynlaiset ympäristöolot mahdollisesti vaikuttavat kehoomme, meidän on tunnettava erilaisia luonnontieteitä kuten biologiaa ja kemiaa. Näiden tieteenalojen avulla saamme selville, mitkä luonnonvarat ovat meidän selviytymisemme kannalta tärkeitä.

Ihmisten määrä planeetalla kasvaa kovaa vauhtia, eikä tilaa kuitenkaan ole loputtomasti käytettävänä ihmisiä varten. Planeetallamme elää monia muita eliöitä ihmisen lisäksi, ja hekin tarvitsevat tilaa elää. Jotta voimme tietää, miten paljon voimme ihmisiä varten rakentaa, ja minne sekä mistä materiaaleista ja miten meidän olisi järkevintä rakentaa, tarvitsemme LUMA-aineita. Tuntemalla ja tutkimalla erilaisia ilmasto-olosuhteita ja maanmuotoja, saamme tietää, missä ja mihin aikaan vuodesta on kannattavinta esimerkiksi viljellä ruokaa, ja minne olisi kannattavinta rakentaa ihmisasutusta. Tämä liittyy maantietoon, joka on osa LUMA-aineita. Meidän on myös tunnettava matematiikkaa ja fysiikkaa, jotta voimme rakentaa muodoltaan ja rakenteiltaan kestäviä ja energiatehokkaita rakennuksia, jotka kestävät pitkään ja antavat suurimman hyödyn.

Jotta voimme rakentaa mahdollisimman kestävän tulevaisuuden, meidän on tunnettava LUMA-aineita. LUMA-aineiden tutkiminen on tässä suuressa roolissa, ja pelkästään jo olemassa olevan tiedon tunteminen auttaa meitä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ihmisten vaikutusta sen toimintaan. Meidän on levitettävä laadukasta koulutusta ympäri maailmaa, jotta varmasti jokaisella on mahdollisuus tietää aiheesta – ja jotta jokainen voi ottaa kantaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen. Vain yhdessä voimme esimerkiksi torjua ilmastonmuutoksen ja rakentaa taloudellisesti reilun ja toimivan yhteiskunnan. Jotta pystymme edellä mainittuun, tarvitsemme LUMA-aineita. Jos LUMA-aineita ei olisi, mitä mahtaisikaan käydä maapallolle ja yhteiskunnalle? Ja toisaalta, olisimmeko me tässä tilanteessa, jossa maapallo ja ihmiskunta ovat matkalla kohti ihmisten aiheuttamaa tuhoa, jos emme ikinä olisi oppineet tai tutkineet LUMA-aineita?

Kirjoittaja on pääkaupunkiseudulla asuva nuori, joka vieraili viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona kahdeksannen vuosiluokan työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan. Kiitos Maijalle ja myös muille TET-harjoittelijoillemme, joiden ajatuksia nostamme esille juhlavuoden blogissa myöhemmin. Tekstin koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: