Huippusuosittu etäiltapäiväkerho saavuttaa yli 1 500 lasta Suomessa

04/09/2024

LUMA-keskus Suomi -verkostossa on kokeiltu ja tutkittu erilaisia tiedekasvatusmalleja, kuten tiedekerhoja, koko sen yli 20 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Pandemia-aikana myös erilaiset virtuaaliset tiedekerhot tulivat tutuksi. Tänä syksynä LUMA-keskus Suomi järjestää ensimmäistä kertaa koko Suomen yhteisen virtuaalikerhon, jonka pääkohderyhmänä ovat erityisesti kuntien iltapäiväkerhot. Etäiltapäiväkerho on samalla myös tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa.

Iltapäiväkerhotoiminnassa ollaan oltu iloisia erityishuomiosta ja intoiltu uudenlaisesta toimintamallista.

– Kyllä LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille kiinnostaa, sillä etäkerhoon on tällä hetkellä ilmoittautunut 106 kerhoa, jossa on yhteensä yli 1500 lasta, kertoo projektisuunnittelija Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomesta. Etäiltapäiväkerho on ollut myös tekijöilleen sydämenasia.

Iltapäiväkerho on suunnattu lapsille alakoulun luokilla 1.–2. Yhteinen tiedekerho ajoittuu tiistai iltapäiville 3.9.–29.10.2024. Kerhoon voi osallistua 14.30–15.30 välisenä aikana sekä myöhemmin tallenteen avulla. Kerhon aikana päästään tutustumaan virtuaalisesti myös eri puolille Suomea. Kerholähetykset tulevat vuorotellen Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Turusta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Joensuusta.

Kerhossa tutkitaan ja innostutaan yhdessä. Muun muassa seuraavia teemoja käsitellään kerhon aikana: linnut, lähiluonto, kemian kokeelliset työt, kasvit, tietokoneet ja matematiikka. Sisällöt ja materiaalit ovat mutkattomia, joten kerho toimii myös hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontietieisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Alun esittelyn jälkeen, lapset askartelevat tai suorittavat annettujen ohjeiden mukaisesti jonkin pienen tiedeaktiviteetin.

– Kaikki mitä teemme on tutkimusperustaista, sanoo LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

Lue lisää kerhosta, osallistu mukaan ja katso tallenteet kerhosivulta: https://www.luma.fi/tapahtuma/iltapaivakerho/

LUMA-toiminta tavoitti 100 000 henkilöä Suomessa

13/06/2024

Vuonna 2023 LUMA-toiminta tavoitti yli 100 000 henkilöä Suomessa. 80 koulua, opistoa tai varhaiskasvatusyksikköä osallistui LUMA-kehittämisyhteisön toimintaan. Vierailumäärät LUMA-tiedeluokkiin ovat kasvaneet 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2022 – lähes 45 000 lasta ja nuorta vieraili tiedeluokissa vuonna 2023.

Kansainvälisesti LUMA-tiedekasvatusmallimme herättää laajaa kiinnostusta, ja yliopistojemme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Kiitämme lämpimästi yliopistojen johtajia, toimijoita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erinomaisesta yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Viestintä ja näkyvyys

LUMA-keskus Suomen kansallinen kolmikielinen viestintä oli ennätyslukemissa vuonna 2023. LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla julkaistiin 34 julkaisua suomeksi, kuusi julkaisua ruotsiksi sekä yhdeksän julkaisua englanniksi. Yhteensä 49 monikielisiä julkaisua julkaistiin LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla vuonna 2023 – se on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Verkkosivuja katseltiin lähes 30 000 kertaa.

Sosiaalisen median kanavien seuraaja- ja tykkääjämäärät jatkoivat kasvuaan. Instagram (+123 seuraajaa), Youtube (+69 tilaajaa), Facebook (+81 tykkääjää). Facebook-sivun tavoittavuus vuoden aikana oli 36 155 ja Instagram-tilin kattavuus 7155.

LUMA-uutiskirje tavoitti vuonna 2023 tuhansia lukijoita. Uutiskirjeiden keskimääräinen avausprosentti oli aiempaa vuotta merkittävästi parempi 43,6 % (+13 %). Englanninkielisen uutiskirjeen avausprosentti kipusi ennätyslukemiin, lähes 48:aan. Myös uutiskirjeen tilaajamäärät kasvoivat vuoden aikana.

Viestintää toteuttivat verkoston viestinnän asiantuntija Jemima Unger, projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen sekä projektisuunnittelija Oona Kiviluoto ja jokaisen keskuksen toimijat, monet johtokunnan jäsenet sekä muut LUMA-yhteistyöstä innostuneet.

LUMA-keskus Suomen henkilökuntaa LUMA-päivillä 2023, Nurmeksessa. — LUMA-keskus Suomi -verkosto edistää matematiikan, teknologian, luonnontieteiden ja ympäristöopin opetusta sekä oppimista innostavasti!

Valtakunnallinen tehtävä 2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle rahoituksen valtakunnalliseen tehtävään toimintakaudelle 2021–2024. Rahoituksen tavoitteena on turvata matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä Suomessa.

LUMA-keskus Suomi asetti itselleen kolme tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteena oli opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen. Esimerkiksi täydennyskoulutustilaisuuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja toimintaan osallistui 140 opettajaa. Yliopiston keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja verkoston ulkopuolinen yhteistyö kuului myös tavoitteisiin. Toiminta tavoitti noin 700 korkeakouluopiskelijaa – LUMA-kurssit olivat suosittuja, luku on 200 opiskelijaa korkeampi kuin edellisenä vuonna 2022. Kolmantena tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan kattavuuden lisääminen. Alueellinen tasa-arvo kirjastoyhteistyön muodossa vakiintui osaksi toimintaa – lisäksi virtuaalileirit sekä kerhot tulivat osaksi LUMA-keskus Suomen toimintaa ja saavuttivat suuren suosion.

Syksyllä 2023 myönnettiin ensimmäiset LUMA/STEAM-sertifikaatit 16 koululle osoituksena systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa.

Toimintakertomuksen kokonaisuudessaan löydät verkkosivuiltamme.

Kirjoittanut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto

Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla

20/03/2024

Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.

Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.

”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.

LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.

Aistikoneet-työpaja

Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.

Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”

Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä

Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.

Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.

Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.

Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.

Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.

Lähteet ja julkaisut:

Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:

Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.

Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.

Lasten lauantai: monitieteisyyttä ja hauskaa kokeilua

26/02/2024

Lapsille suunnattua LUMA-aineiden päivää vietettiin Jyväskylässä 17.2.2024. Pakkasen ja lumen keskellä lähes 80 lasta vanhempineen pääsi kokeilemaan ja ihmettelemään fysiikan, matematiikan ja kemian ihmeitä. Tapahtuman toteutti ensimmäisen vuoden LUMA-aineiden opettajaopiskelijat yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa osana Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille toimintaa.

Vierailijat pääsivät kokeilemaan fysiikassa magnetismin saloja. Kemiassa molekyylimallit, sokerisateenkaaret ja laavalamput kiehtoivat uteliaita mieliä. Matematiikassa Möbiuksen nauhat, origamit ja noppapelit haastoivat aivonystyröitä ja kädentaitoja.

– Opettajana näin opiskelijoissa epävarmuutta ennen tapahtumaa. Pystynkö vastaamaan, osaanko asiat? Kuitenkin tehtävänanto oli tehdä lapsille aktivoivia tehtäviä omasta mielenkiinnon kohteesta, sanoo professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistolta.

Tapahtumassa oli mukana 32 opettajaopiskelijaa ohjaamassa ja jututtamassa lapsia ja heidän vanhempiaan. LUMA-aineiden salojen lisäksi puhuttiin opiskelu- ja uramahdollisuuksista sekä ajankohtaisista tieteen saloista. Työpisteiden suunnittelu ja toteutus liittyi opiskelijoiden omiin ryhmäprojekteihin, jotka ovat osa heidän ”Ensiaskeleet opettajuuteen” -kurssia.

– Alkujännityksen jälkeen opiskelijat innostuivat ohjaamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Se oma osaaminen pulppusi näkyviin niin, että jopa vanhemmat hämmästelivät ja kyselivät lisää.

Jännitystä ja silmien tuiketta Jyväskylässä

Alun jännityksen jälkeen intensiivinen ja mieleenpainuva päivä oli ikimuistoinen. Erityisesti lasten tuikkivat silmät jättivät jälkensä opettajaopiskelijoiden ajatuksiin. Lasten vanhempien saadessa vihdoin lapsensa irrotettua LUMAn saloista kotia kohti, saatesanoina poistuessa oli ”lisää tällaista. Tätä tarvitaan!”.

– Opiskelijoille tämä oli innostava ensikosketus lapsiin, joka antoi lisäpontta opettajaksi kouluttautumiselle.

– Lapsille tämä antoi mielenkiintoista tekemistä ja kokemista. Jopa niin paljon, että välillä vanhempien oli vaikeaa saada lapset lähtemään kotiin.

Lisätietoa löydät verkkosivuilta, jossa kerromme lisää lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta.

Teksti: Jan Lundell, professori Jyväskylän yliopistolta.

Lisätietoa löydät Lapsille ja nuorille suunnatuilta verkkosivuiltamme.