LUMA-keskus Suomen strategia kirkastaa tiedekasvatuksen merkitystä koko yhteiskunnassa

Valokuvassa opettaja näyttää kahdelle alakouluikäiselle, miten USB-mikroskooppi toimii. He ovat luonnossa ja työskentelevät kannettavalla tietokoneella.

LUMA-keskus Suomi päivitti strategiansa tuleville vuosille laatimalla vision ja mission vuoteen 2030. Strategia linjaa kunnianhimoisen suunnan kohti entistä saavutettavampaa, vaikuttavampaa ja tulevaisuuteen suuntautuvampaa LUMA-toimintaa kautta Suomen. Tutustu uuteen visioon ja missioon tästä.

Strategia on rakennettu laajassa yhteistyössä koko LUMA-keskus Suomi -verkoston kanssa, ja sen valmistelussa on kuultu kansallista LUMA-neuvottelukuntaa. Työssä on huomioitu keskeiset kansalliset ja kansainväliset viitekehykset, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön LUMA-strategia ja LUMA(TE)-toimenpidesuunnitelma, opettajankoulutuksen visio 2050 sekä EU:n Digital, Green ja Blue Competence -viitekehykset. Lisäksi strategia vastaa ennakoivasti tulevan STEM Competence -viitekehyksen kehittämistyön tukena toteutetun Promoting STEM education in schools -raportin esille nostamia koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia.

Kohti innostavaa ja osallistavaa tiedekasvatusta

Visiona on rakentaa koko Suomen kattava, osallistava oppimisympäristö, joka tukee lasten ja nuorten innostusta tutkia, kokeilla ja oppia matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan koko Suomen kattavaa LUMA-toimintaa, kuten toiminnallisia opintokäyntejä kampuksilla, tiedekerhoja ja -leirejä, laadukkaita tutkimukseen pohjaavia oppimateriaaleja ja erilaisia etätoimintoja. Samalla LUMA-keskus Suomi pyrkii kehittämään innostavaa opettajayhteisöä ja nostamaan tieteen merkitystä yhteiskunnassa.

LUMA-keskus Suomi vastaa strategiallaan digitalisaation ja planetaarisen kestävyyden haasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia nostamalla LUMA-osaamisen tasoa kaikilla koulutusasteilla.

Laaja-alainen vaikuttavuus koulutusjärjestelmässä

LUMA-keskus Suomi -verkoston toiminta on jo nyt laajaa ja vaikuttavaa. Vuonna 2025 verkoston toiminta tavoitti yli 175 000 osallistujaa eri puolilla Suomea ja toiminta kattaa formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kentät – varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle sekä vapaa-ajan oppimisympäristöihin.

Uusi strategia vahvistaa tätä moniulotteista roolia entisestään. LUMA-keskus Suomi toimii kansallisena sillanrakentajana tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän välillä sekä lisää tiedekasvatuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa ja alueellista kattavuutta.

Strategiset painopisteet

Strategia rakentuu viiden keskeisen painopisteen varaan:

  • Lasten ja nuorten innostuksen ja osaamisen vahvistaminen tarjoamalla saavutettavia ja innostavia oppimisympäristöjä koko maassa
  • LUMA-tietoisuuden lisääminen yhteiskunnassa vahvistamalla ymmärrystä LUMA-osaamisen merkityksestä ja työelämäyhteyksistä
  • Opettajien ja kasvattajien osaamisen kehittäminen tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen ja modernin pedagogiikan avulla
  • Tutkimusperustaisen opetuksen edistäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen oppimisessa
  • Yhteiskehittämisen ja kumppanuuksien vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Yhteistyöllä kohti tulevaisuuden osaamista

Strategian keskiössä on vahva yhteiskehittäminen. LUMA-keskus Suomi tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa varmistaakseen, että oppimissisällöt vastaavat nopeasti muuttuvan maailman osaamistarpeita. Yhteistyön avulla rakennetaan jatkuva oppimisen polku, joka tukee lasten ja nuorten kasvua uteliaista oppijoista tulevaisuuden osaajiksi – osaajiksi, jotka pystyvät ratkaisemaan digitalisaation, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen haasteita.

LUMA-keskus Suomen uusi strategia vahvistaa tiedekasvatuksen keskeistä roolia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemmin. Se tukee Suomea matkalla kohti entistä osaavampaa, innovatiivisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä rakennamme oppimisen ekosysteemiä, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus innostua, oivaltaa ja kasvaa LUMA-osaajaksi – taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta

LUMA-keskus Pohjanmaalle alueellinen tasa-arvo on tärkeää. Erilaisten uusien toimintamallien avulla on pyritty parantamaan tiedekasvatustoiminnan saavutettavuutta myös kasvukeskusten ulkopuolella, koko Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

LUMA-keskus Pohjanmaan Oivalluksia ja ideoita -koulukiertue tarjoaa alakoulujen oppilaille toiminnallisia työpajoja ja opettajille täydennyskoulutusta eri puolilla laajaa toiminta-aluetta. Kiertueen oppilastyöpajoissa tuetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista tutustumalla esimerkiksi kestävän kehityksen teemoihin ja ohjelmointiin. Opettajien ideapajassa lähestytään opetuksen eheyttämistä ja monialaisuutta kiehtovan avaruusteeman kautta.

– Tänä syksynä toista kertaa järjestettävä koulukiertue tuo tiedekasvatuksen suoraan luokkiin. Erityisesti pienemmät, kaukana yliopistokampuksista sijaitsevat koulut ovat olleet innoissaan tästä mahdollisuudesta, LUMA-keskus Pohjanmaan koordinaattori Hanna Hankaniemi toteaa.

Globaalit sankarit -lautapeli.
Globaalit sankarit -lautapeli on yhteistyön lopputulos. Innostuneet lapset ja nuoret saavat oppia, inspiroida ja ratkoa ongelmia pelin avulla.

Tapahtumia ja opetusvälineistöä kirjastoissa

LUMA-keskus Pohjanmaa on pyrkinyt lisäämään tiedekasvatuksen tavoitettavuutta myös kirjastoyhteistyön kautta. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyt tiedetuvat alakoululaisille ja perheille tavoittivat keväällä 2024 yli 500 osallistujaa. Lisäksi kirjastojen kautta on lainattavissa oppimisyhteisöille LUMA-keskuksen opetusvälineistöä: laboratoriosalkku ja Globaalit sankarit -lautapeli.

– Kestävää kehitystä ja globaalia maailmankuvaa tukeva Globaalit sankarit -lautapeli on kehitetty yhteistyössä yliopiston kansainvälisen henkilökunnan kanssa. Laboratoriosalkun tiedekokeet tukevat erityisesti ympäristöopin opetuksen tavoitteita. Kirjastojen laajat aukioloajat mahdollistavat joustavan lainauksen ja kirjastoautojen kautta välineistö on varattavissa kauempaakin, kertoo Hanna Hankaniemi.

Kuvassa näkyy lainattava laboratoriosalkku. Salkku sisältää lapsille ja nuorille sopivia kemiallisia kokeita. Esimerkiksi kolme keitinlasia (dekantterilasia) sekä kolme koeputkea. Keitinlasit sisältävät keltaista, punaista ja sinistä liuosta. Koeputket sisältävät sateenkaaren väristä nestettä.
Lainattava laboratoriosalkku tuo innostusta suoraan luokkaan.

Globaalit sankarit -lautapelin pelimateriaalit ovat Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen lisäksi saatavilla maksutta verkkosivuilta: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/luma/materiaalit/globaalit-sankarit-lautapeli.

Kirjoittanut:

Outi Kaarela, asiantuntija, LUMA-keskus Pohjanmaa (Vaasan yliopisto)

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Kansalliset LUMA-päivät 2024 kutsuu opettajat ja tulevat opettajat innostumaan tiedeopetuksesta

Kansalliset LUMA-päivät juhlivat 20. toimintavuottaan kesäisessä Turussa 14.–16. elokuuta 2024, tarjoten opettajille ja tuleville opettajille ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla. Tapahtuman anti koostuu monipuolisista osioista, kuten kansainvälisestä Science on Stage -festivaalista, työpajoista ja virkistävistä sosiaalisista tilaisuuksista.

Opettajien ammattitaitoa kehittävät työpajat tarjoavat hands-on kokemuksia ja uusia ideoita opetustyöhön. Erityisesti kokeellisuus on pääosassa, kun opettajat pääsevät itse testaamaan ja suunnittelemaan opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat ja innostavat opiskelijoita. Turun tapahtuman aikana luvassa on myös avoimet ovet, jolloin opettajat voivat vierailla eri messupisteillä ja tutustua toimintaan.

Kestävyyttä ja innovaatiota yhdessä

Science on Stage -festivaali tuo yhteen opettajia ympäri maailmaa jakamaan innovatiivisia opetusideoita. Tänä vuonna Hyvinkään lukiosta mukana oleva Mirjami Kiuru esittelee tapahtumassa yksinkertaisia kokeellisia kotitehtäviä, jotka opettajat voivat ottaa osaksi fysiikan opetustaan. Mirjami kertoo innostuneensa tapahtumaan osallistumisesta, koska hän haluaa jakaa kollegoidensa kanssa keinoja, joilla kokeellisuutta voidaan tuoda osaksi opetusta entistä tehokkaammin.

”Odotan innolla, että voisin vaihtaa ideoita muiden asiantuntijoiden kanssa ja tuoda uutta inspiraatiota myös omaan työhöni”, Mirjami toteaa.

LUMA-päivät ovat erinomainen tilaisuus paitsi ammatilliseen kehitykseen, myös verkostoitumiseen ja uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen eri opetusalaa edustavien ammattilaisten kesken. Tapahtuma tarjoaa myös tuleville opettajille mahdollisuuksia nähdä, miten monipuolista ja elämyksellistä tiede ja teknologia voivat olla. Kestävä kehitys on tapahtuman teema 2024.

Opettajat ja tulevat opettajat, merkatkaa kalenteriinne elokuun 14.–16. päivät, sillä LUMA-päivät 2024 tarjoavat unohtumattomia elämyksiä ja uutta oppimista kaikille osallistujille. Tule mukaan juhlimaan tiedettä ja oppimisen iloa Turkuun!

Kirjoittanut:

Jemima Unger ja Open AI teknologia

Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla

Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.

Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.

”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.

LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.

Aistikoneet-työpaja

Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.

Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”

Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä

Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.

Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.

Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.

Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.

Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.

Lähteet ja julkaisut:

Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:

Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.

Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.