Kansainvälinen yhteistyöverkosto kumoaa myyttejä digitaalisaatiosta LUMA-opetuksesta

Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.

”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?

Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.

”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”

Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:

  1. Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
  2. Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
  3. Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
  4. Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
  5. Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
  6. Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.

Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.

”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”

Lue koko julkaisu täältä.

Lue tiivistelmä julkaisusta täältä.

Kuva: Lucélia Ribeiro

Junior University tarjoaa kestävyyttä sekä innostusta: ”Opettajille laadukas kokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen”

Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.

LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.

Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.

Asiantuntijoiden ja kehittäjäopettajien luomat materiaalit inspiroivat oppimaan

Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.

Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä.  Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.

Lisätietoja:

https://www.uniori.fi/

https://www.uniori.fi/opettajat/3-luokka/

https://www.greenreality.fi/lprnyt/lappeenranta-junior-university-city-and-university-implementing-equal-science-education

https://www.lut.fi/fi/artikkelit/10-tekoa-puhtaamman-veden-puolesta

https://research.lut.fi/converis/portal/detail/Publication/22197395

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

 

Kirjoittanut: Leena Ikonen, LUT-yliopisto, Jemima Unger, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Keski-Suomen LUMA-keskus: Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä

Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.

Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.

Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.

LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla

Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.

Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.

Ensiaskeleet opettajuuteen

Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.

Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.


Oppilaita ja opettajia, jotka tutkivat yhdessä tapahtuman aikana.
Aineenopettajaopiskelijoita Lasten lauantaissa helmikuussa 2023.

Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.

Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!

Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

 

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus

Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.

Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.

Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”

Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.

Tiedekahvila: Ajankohtaista tiedettä nuorille

Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.

Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.

Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.

Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen

Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured

Asiantuntijapankki: Tietoa ja inspiraatiota

Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.

Kirjoittajat:

Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.Ying-Shao Hsu

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo. 

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Ilmastofoorumin järjestäjät.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osaanottajia metsässä.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Ilmastofoorumin osaanottajat kävelevät kohti SMEAR II tutkimusasemaa.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Ilmastofoorumin opettajat oppivat yhdessä SMEAR II tutkimusasemalla.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osaanottajat valmistautuvat hiljaiselle kävelylle.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja järjestettiin myös ulkona.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Maikki Roihan kemian alan maisteritutkielma syntyy yritysyhteistyönä Nokian kanssa

Kemian opiskelija Maikki Roiha Helsingin yliopistolta kirjoittaa maisteritutkielmaansa yritysyhteistyössä Nokian kanssa. Roiha tutkii immersiota, eli 360°-videon mahdollisuuksia ja haasteita kemian virtuaalisilla opintokäynneillä.

– Aloitin työstämisen kesäkuussa 2023. Toki tähän alkuun liittyi tutkielman ennakkotehtävien tekemistä sekä yhteistyöyrityksen sisäisiä koulutusjaksoja.

Roiha on kirjoittanut tutkielman palasia jo melko alusta asti. Kirjallisuuskatsauksen puhtaaksikirjoittamisen hän aloitti heti aineiston keruun jälkeen.

Miten yritysyhteistyö syntyy?

Roiha kertoo, että yritysyhteistyön avain on verkostoituminen. Akateemisen maailman ja yritysmaailman yhdistäminen kysyy opiskelijalta aktiivisuutta.

– Verkostoitumalla! Ilmaise rohkeasti kiinnostuksesta oppilaitoksesi tutkielman ohjaajille. Heillä voi olla tietoa mahdollisista yhteistyötahoista.

Jos tämä ei tuota tulosta, voi olla suoraan yhteydessä kiinnostaviin yrityksiin. Vaihtoehtona kannattaa seurata esimerkiksi oppilaitoksen työnhakuportaalia, josta voi löytää gradutoimeksiantoja.

Kiinnostus avaa ovia

Roihan mielestä on kiinnostavaa tutkia tuoretta opetusteknologia-avausta ja yhdistää se kemian opetukseen. Tällaista perustutkimusta tehdessä oikeastaan kaikki tutkimustulokset ovat kiinnostavia.

– Erityisen hienon projektista teki se, että pääsin näkemään tällaisen teknologiakokonaisuuden kehittämistä yrityksen näkökulmasta.

– Pääsin osallistumaan tuotekehityksen muihinkin osiin, kuten verkkosivujen tekstien tutkimusperustaiseen suunnitteluun ja markkinointimateriaalin kokoamiseen. Yhteistyö Nokian asiantuntijoiden kanssa oli erittäin mielenkiintoista myös siksi, että pääsin oppimaan ison yrityksen työskentelykulttuurista ja yhdistämään sen akateemiseen maailmaan. Oli hieno kokemus päästä oikeasti osaksi Nokian työyhteisöä ja tavata asiantuntijoita laajalta osaamiskentältä.

Vinkkejä maisteritutkielman kirjoittajille

Roiha vinkkaa tarttumaan aiheeseen, joka herättää uteliaisuutta. Ei kannata pelästyä, vaikka alussa aihe ei olisi tuttu. Aikatauluttaminen, tauot ja kynnyksen laskeminen ovat myös suunnitelman keskipisteessä.

– Varaa kirjoittamiselle selkeä aikataulu: esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon klo 9–15. Aikataulut strukturoivat työntekoa ja auttavat sen aloittamisessa. Pidä taukoja, vilkasta aivotoimintaa nousemalla ylös ja venyttelemällä. Kirjoita kalenteriisi myös vapaa-ajan menosi, äläkä jousta niistä, hän neuvoo.

Tekstin ei tarvitse olla täydellisesti hiottua heti alussa. Täydellisen tekstin havitteleminen aikaisessa vaiheessa nostaa aloittamisen kynnystä huomattavasti.

– Vaikeimpina hetkinä sovi itsellesi, että avaat dokumentin vain kymmeneksi minuutiksi. Näin voit laskea usein ylivoimaisimman vaiheen eli aloittamisen kynnystä. Jos imua tämän jälkeen riittää, niin hienoa! Jos ei, niin palaat asiaan myöhemmin.

Vapaa-aika ja immersio

Vapaa-ajallaan Roiha harrastaa urheilua ja liikkuu luonnossa. Roiha soittaa myös epäsäännöllisesti kitaraa.

– Näissä saa pään ihanasti tyhjäksi muista asioista, kun täytyy keskittyä itse tekemiseen.

Kysymykseen mikä immersio on, Roiha vastaa, että se on ympäristöön uppoutumista. Immersion taso on korkea, kun käyttäjä tuntee aistikokemuksiensa kautta olevansa läsnä ympäristössä.

– Virtuaalisessa ympäristössä immersiota voi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä virtuaalilaseja ja äänen puolella 3D-audiota. Vielä pidemmälle immersiossa päästäisiin lisäämällä ympäristöön interaktiivisia toimintoja tai vaikka käyttäjän ”kädet” näkymään siellä, mihin hän reaalimaailmassa niitä liikuttaa.

Yhteistyön pilareita Nokialla

Työskentely Nokian kanssa on sujunut hyvin. Roiha on saanut sekä uusia taitoja että teknologista tukea, mikä on täydentänyt hänen yliopistolla oppimiaan asioita.  

– Olen saanut Nokialta vapaat kädet testata yrityksen immersiivisiä teknologiaratkaisuja haluamassani yhteydessä. Olen myös oppinut itse käyttämään niitä paremmin ja saanut apua tarvittaessa. Toisaalta olen pystynyt tarjoamaan nokialaisille opetusalan tutkimuksen osaamista ja tuottanut yritykselle hyödyllistä tietoa tutkimuksessani.

Yliopistolla ja muualla opitut taidot ovat antaneet hyvät valmiudet monta yhteistyötahoa sisältävän projektin suunnitteluun, koordinointiin sekä toteuttamiseen.

– Olen tästä kiitollinen kaikille, jotka antoivat projektille omaa aikaansa – iso kiitos HelsinkiALD-ryhmä ja väitöskirjatutkija Alexander Weiß, vanhempi yliopistonlehtori Sami Hietala ja yli-insinööri Sami Heikkinen. Kiitos Kemianluokka Gadolin, kaikki tutkimukseen osallistuneet ja maisterintutkielman ohjaajat Nokian ja yliopiston puolelta.

Työn ohjaajat ovat professori Maija Aksela ja dosentti Johannes Pernaa Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksiöstä. Hanke on osa modernit teknologiat LUMA-tiedekasvatustutkimusta.

Kirjoittanut:

Jemima Unger

LUMA-viikoilla 2022 kouluissa ja päiväkodeissa yhdistettiin luovuus ja LUMA-aineet

LUMA-viikkoja vietettiin 24.1.–13.2.2022. Kurkista oheisesta koosteesta, mitä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa oppimisympäristöissä tehtiin päivän kunniaksi.

LUMA-viikot ovat kouluille, päiväkodeille ja muille oppimisyhteisöille mahdollisuus herättää oppijoiden kiinnostusta LUMA-aineiden (matematiikka, luonnontieteet, ympäristöoppi ja teknologia) oppimiseen erilaisten aktiviteettien avulla. Kannustimme opettajia ja kasvattajia LUMA-päivien viettoon tänä vuonna 24.1.–13.2. tarjoamalla erityisesti luovuutta ja LUMA-aineita yhdistäviä aktiviteetteja sekä opetusmateriaaleja käyttöön.

Pyysimme myös jakamaan LUMA-viikkojen kuvia ja tunnelmia somessa ja saimmekin nauttia koko kolmen viikon ajan upeista kurkistuksista erilaisiin oppimisympäristöihin. Katso alta, miten monilla hauskoilla tavoilla LUMA-aineiden oppiminen on mahdollista!

Luonnonvärit osoittautuivat suosituiksi

Luonnonvärit ja niillä maalaus innostivat useassa päiväkodissa ja koulussa. Forssan kuvataidekoulu julkaisi viime syksynä oppaan luonnonvärien maailmaan ja yksinkertaisin ohjein oli muidenkin koulujen helppo lähteä kokeilemaan maalausta. Opasta kehitettiin muun muassa osana LUMA2020-kehittämisohjelmaamme.

Luonnonvärien maalausta ja käyttöä testattiinkin esimerkiksi Niittyahon päiväkodissa, jossa hapon ja emäksen vaikutus värisävyihin herätti iloa ja innostusta tieteitä kohtaan. ”Tämä on kuin taikatemppu”, kommentoi lapsi reaktiota.

 Ohjeet ovat erinomaisesti sovellettavissa myös vanhempien oppijoiden kanssa. Jätkäsaaren peruskoulussa luonnonväreihin yhdistettiin kemian teoriaa indikaattoreista.

Epätavallisia taidevälineitä

Maalauksen lisäksi kokeiluun löytyi myös muita välineitä taiteentekoon. Innovatiivisia ”soluteoksia” syntyi ainakin Forssan taidekoulussa, kun klassinen kemian demonstraatio elefantin hammastahna valjastettiin taidekäyttöön.

Myös muovailuvahaa voi valmistaa itse yksikertaisista ainesosista, ja värjätä mielensä mukaan. Muovailuvahan kanssa taiteillessa vain luovuus onkin rajana! Päiväkoti Peikonpesässä valmistettiin muovailuvahaa Aalto-yliopisto Juniorin ohjeilla.

Luovaa koodausta ja lentoharjoituksia

Luovuus-teeman hyödyntäminen ei kuitenkaan rajoittunut vain kuvataiteisiin ja kemiaan, vaan kouluissa ja päiväkodeissa keksittiin muitakin tapoja oppia luovasti. Esimerkiksi koodausta voi opetella hyvin luovilla tavoilla. Viikin normaalikoulun 8. luokkalaiset pääsivät luomaan omia taideteoksiaan koodaten.

Jätkäsaaren peruskoulussa hieman nuoremmat oppilaat taas tutustuivat koodaamiseen porkkana- ja perunapianoiden kera. Soittonäytteen voit kurkistaa oheisesta videosta.

Eskari- ja viskari-ikäiset pääsivät nauttimaan lentoharjoituksista Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen helikopterityöpajassa. Työpajan lopuksi lapset saivat rakentaa omat lennokinsa annettujen ohjeiden mukaan. Ne pyörivätkin vallan hienosti!

 
 
 
 
 
View this post on Instagram
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

A post shared by Niittyaho (@niittyahopk17)

Kiitos osallistumisestanne!

Palkitsemme luovimpia LUMA-viikkojen järjestäjiä pienillä tuotepalkinnoilla. Ilmoitamme voittajille suoraan somen kautta, seuraathan siis kommenttiboksiasi.

Jäikö LUMA-viikko tai LUMA-päivä tällä kertaa pitämättä? Ei huolta, materiaalit ovat yhä saatavilla verkkosivuillamme ja aktiviteettien kokeilu onnistuu myöhemminkin:.

Tervetuloa mukaan LUMA-viikoille myös ensi vuonna! Silloin toiveenamme on, että pääsisimme järjestämään viikkojen aikana ohjelmaa myös kouluissa, päiväkodeissa ja yliopistoissa poikkeustilanteen helpottaessa.

Opet­ta­jien ma­te­ma­tii­kan täy­den­nys­kou­lu­tus sai jat­ko­ra­hoi­tuk­sen

Uutinen on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 5.2.2020.
TEKSTI: JOHANNA PELLINEN

Koulujen ja päiväkotien opettajat ovat voineet kehittää matematiikan opetuksen taitojaan jo puolentoista vuoden ajan avoimilla ja maksuttomilla verkkokursseilla. Täydennyskoulutus jatkuu, sillä seitsemän yliopiston ja korkeakoulun yhteistyössä tehty hanke on saanut Opetushallitukselta 870 000 euron jatkorahoituksen vuosille 2020-2022.

Jatkorahoituksen avulla verkkokoulutuksia voi käydä kouluttajien tukemana seuraavat kolme vuotta. Koulutus on suunnattu  varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille.

Matematiikan opetuksen LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelma on rakennettu uusimman tutkimustiedon pohjalta yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisessä LUMATIKKA-hankkeessa, joka käynnistyi keväällä 2018.

Ensimmäisellä rahoituskaudella hankkeeseen kiinnitettiin opetusalan asiantuntijoita, jotka ovat tuottaneet tuoreeseen tutkimustietoon ja opetussuunnitelmiin perustuvia sisältöjä. Nyt uuden rahoituksen turvin osallistujat saavat yhä vahvemmin tukea aloittamiensa verkkokurssien läpäisemiseen. Kiitetyn koulutuksen kursseja aloitettiin edellisvuonna reilun 5600 opintopisteen edestä.

Tarkoitus on kasvattaa lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa kohtaan. Verkkokoulutuksen materiaalit ovat oppijalähtöisiä, konkreettisia ja toiminnallisia, jolloin niitä on helppo käyttää oman opetuksen kehittämisen tukena. 

Kursseilla käydään läpi myös opetussuunnitelman uusia teemoja, kuten monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja ongelmanratkaisua. Koulutuksella halutaan lisätä osallistujien ymmärrystä matemaattisen osaamisen kehittymisestä varhaislapsuudesta aikuisuuteen ja lisätä vuoropuhelua eri opetusasteiden opettajien välillä.

– Suosittu ohjelma tuo matematiikan opetukseen innostavia, uusia ja  tutkimuspohjaisia avauksia eri asteille opetussuunnitelmien perusteiden tueksi. Kurssisisältöjä on tarjolla esimerkiksi projektipohjaisesta opiskelusta, ohjelmoinnin käytöstä ja kehollisesta oppimisesta, ohjelman johtaja, professori Maija Aksela kertoo.

Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kaksitoista suomenkielistä verkkokurssia, jotka kaikki ovat kevään aikana vapaasti suoritettavissa MOOC.helsinki.fi-palvelussa. Keväällä koulutusta tarjotaan myös kuudella ruotsinkielisellä kurssilla. 

Valtaosalla kursseista voi edetä itselleen sopivassa tahdissa huhtikuun loppuun saakka, jolloin kurssista voi saada kurssitodistuksen. Yksittäiset materiaalit jäävät tämänkin jälkeen osallistujien saataville. Seuraavat kurssit alkavat puolivuosittain, joten koko ohjelman suorittamisen voi hajauttaa useamman lukukauden ajalle.

Vaikka koulutus on ensisijassa suunniteltu parhaillaan työssä olevalle opetushenkilöstölle, niin kursseille pääsee kuka vain kiinnostunut luomalla käyttäjätunnuksen MOOC-palveluun. Esimerkiksi alan opiskelijoille voi olla suurta hyötyä hankkeesta tuotetuista materiaaleista ja kokemusten vaihdosta jo työelämässä olevien opettajien kanssa.

Li­sä­tie­to­ja

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja kevään kursseille liittymisestä.

Opi innostavaa matematiikan opetusta verkkokurssilta (14.8.2019)

Ohjelman johtaja: professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Projektisuunnittelija: Eveliina Hietakymi-Sandberg, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi

Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Helsingin yliopisto, 043 824 5394, johanna.p.pellinen@helsinki.fi 

LUMA-keskus Suomi on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama verkosto, jonka tehtävänä on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta, tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.

Opi in­nos­ta­vaa ma­te­ma­tii­kan ope­tus­ta verk­ko­kurs­sil­ta

Koulujen ja päiväkotien opettajat sekä muut kiinnostuneet voivat opetella avoimilla ja maksuttomilla verkkokursseilla, kuinka kehittää omaa opetusta ja sytyttää innostus matematiikkaan. Syyskuun alussa avautuu taas useita uusia verkkokursseja.

Reilu tuhat opettajaa ja varhaiskasvattajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana matematiikan opetuksen LUMATIKKA-kursseille niin verkossa kuin ympäri Suomenkin. Kurssien materiaalien pariin pääsee kuka vain luomalla tunnukset Helsingin yliopiston verkkokoulutusten MOOC-ympäristöön. 

Kolmiosainen koulutusohjelma on laajuudeltaan viisitoista opintopistettä. Kursseja on kehitetty siihen suuntaan, että kurssilla pystyy etenemään vapaassa tahdissa omien aikataulujen mukaan. Tyypillisesti kurssi käydään puolentoista vuoden aikana, mutta muutamat ovat saaneet sen suoritettua puolessakin vuodessa.

Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella kurssien sisältöä ja käyttäjäystävällisyyttä on vuoden aikana kehitetty. Parhaillaan uusinta tutkimustietoa tiivistetään syksyn aikana julkaistaviin kursseihin.

Matematiikan opetuksen LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelma on rakennettu uusimman tutkimustiedon pohjalta kahdeksan yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa, joka käynnistyi vuosi sitten.

Apua oman ope­tuk­sen ke­hit­tä­mi­seen

Uudistetun kurssin ensimmäinen, kaikkien asteiden opettajille yhteinen avausosa LUMATIKKA 1: Matematiikan polulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle julkaistiin kesäkuussa. Aloituskurssi keräsi jo kesän aikana yli sata kasvattajaa ja opettajaa täydentävien opintojen pariin.

Aloituskurssilla matematiikan didaktiikan ja sen lähialueiden asiantuntijat kertovat, kuinka matematiikan osaaminen kehittyy varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Kurssilla käsitellään myös ongelmanratkaisua ja avoimien tehtävien käyttämistä opetuksessa. 

— Osallistujat voivat kurssin tukemana kehittää omaa opetustaan ja viedä koulutuksessa saamansa oivallukset arjen opetustyöhön, sanoo hankkeen johtaja, LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

Syyskuun alussa avautuu toinen osa, jossa on omat kurssit varhaiskasvattajille sekä alakoulun, yläkoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajille. Niissä paneudutaan kullekin ikäluokalle olennaisiin matemaattisiin ja pedagogisiin aiheisiin.

Koko koulutussarjan valinnaiskursseineen ja ruotsinkielisine versioineen on tarkoitus olla avoimesti verkossa hankkeen päättyessä tämän vuoden lopussa.

— Kurssit ovat ensimmäisiä, jotka on tuotettu yhteisöllisesti LUMA-verkostossa, Aksela korostaa.

Akselan mukaan kurssit haluttiin rakentaa niin, että ne palvelevat paitsi opetushenkilöstöä myös muitakin aiheesta kiinnostuneita. Esimerkiksi alan opiskelijat tai lasten vanhemmat voivat kursseilla opiskella, millaista on hyvä matematiikan opetus.

Ver­tais­tu­kea ja yh­tei­söl­li­syyt­tä

Ollakseen onnistunut ja vaikuttava, täydennyskoulutuksen on hyvä saada koko työyhteisö kehittymään. Koulutukseen kannustetaan hakeutumaan oman kollegan kanssa, jotta uudet opit siirtyvät tehokkaammin käytäntöön kouluissa tai päiväkodeissa. 

Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, saa verkon välityksellä tukea kouluttajilta ja samojen asioiden kanssa pähkäileviltä kollegoilta ympäri Suomen.

Koulutuksessa haetaan yhteisöllisesti keinoja esimerkiksi siihen, kuinka sytyttää oppilaissa matematiikkainnostus. Osallistujia kannustetaan jakamaan toisile omia käytänteitään.

— On upeaa, että voimme oppia näin toinen toisiltamme ja etsiä yhdessä ratkaisuja opetuksen haasteisiin, Aksela iloitsee. 

Koulutusohjelmassa on ollut mahdollista osallistua myös lähijaksoille yhdessä muiden osallistujien kanssa ja ne ovatkin olleet pidettyjä. Pitkät etäisyydet tai rahoituksen puute saattavat kuitenkin nousta kynnykseksi osallistumiselle.

— Verkkokursseja tarjoamalla haluamme avata opettajille ja kasvattajille maantieteellisesti tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua, kertoo Aksela.

Verkko mahdollistaa osallistumisen paikan lisäksi myös ajasta riippumatta, joten aiheisiin voi palata aina, kun sopivalta tuntuu. Materiaalit jäävät saataville myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Il­moit­tau­du kurs­seil­le

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelmaan voi ilmoittautua ohjelman verkkosivuilla. Verkkosivulla on lisätietoja koulutuksen sisällöstä, aikataulusta ja lähikoulutusten paikkakunnista.

Tervetuloa koulutukseen!

LUMATIKKA-ohjelman johtaja prof. Maija Aksela kutsuu sinut osaksi koko Suomen laajuista oppivaa yhteisöä verkkokoulutustemme kautta tällä videotervehdyksellä.

Lisätietoja

Ohjelman johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, p. 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi-Sandberg, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, p. 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 14.8.2019
Teksti: Johanna Pellinen
Kuva: Mika Koponen

Pakopelit matematiikan opetuksessa

Miten huippusuosittua Escape room -konseptia voi hyödyntää matematiikan opetuksessa? Matematiikan opettajaksi opiskelevat Juuso Kilpiäinen, Antti Rissanen ja Johannes Vikman Helsingin yliopistosta kertovat, kuinka he suunnittelivat ja toteuttivat oman, matemaattisen version pakohuoneesta.

Escape Room, suomalaisittain pakohuonepeli, on parissa vuodessa saavuttanut suuren suosion. Pelissä ryhmän on selviydyttävä ulos lukitusta huoneesta, jonne on piilotettu erilaisia ongelmia ja vihjeitä, joita seuraamalla ja ratkaisemalla ryhmällä on mahdollisuus ulospääsyyn. Huoneet sisältävät usein oman teemansa ja tarinan, jota myös huoneen pulmat tukevat. Olemme itse jääneet koukkuun tähän ajanvietteeseen, joten päätimme kokeilla, kuinka pakohuonepeli istuu matematiikan opetukseen.

Miksi käyttää pakohuonepeliä matematiikan opetuksessa

Pakohuonepeli vaatii paljon loogista päättelykykyä, joten matemaattisten ongelmien sisällyttäminen huoneeseen ei ole hankalaa. Huoneen rakennetta suunnitellessa tulee kuitenkin pitää mielessä kohderyhmä, jotta huoneesta ei tule liian helppo tai hankala. Pulmat voivat olla ainoastaan yhden aihealueen sisällä (esimerkiksi geometria) tai koostua erilaisia matemaattisista ongelmista. Me päätimme tehdä jälkimmäisen.

Huoneiden viehätys perustuu moneen asiaan. Ryhmä saa useita onnistumisen tunteita, kun lukot alkavat avautua. Lisäksi huoneet sisältävät usein myös hämmentäviä ja hieman mystisiä ratkaisuja, jotka hämmästyttävät ryhmiä positiivisesti. UV-kynällä kirjoitettu vihje on esimerkki tällaisesta, sillä vihje voi tällöin olla aivan nenän edessä, mutta sen lukemiseen tarvitaan vain apuväline.

Mitä pakohuoneen rakentaminen vaatii?

Huoneen läpäisemisessä lukot ovat tärkeä osa ratkaisua. Esimerkiksi tietty kaappi tai lokero voi olla lukittu numerolukolla, jonka koodin saa ratkaisemalla pöydällä olevan ongelman. Näin lukon saa avattua, ja lukon takaa paljastuu uusi vihje tai tehtävä. Numerolukkoja saa rautakaupoista 5-10 euron hintaan, suuntalukko maksaa n. 15 euroa.

Huoneen saa kasattua varsin yksinkertaisesti asettamalla matemaattisia ongelmia peräkkäin. Ensimmäinen tehtävä antaa ensimmäisen lukon koodin, jonka takaa paljastuu toinen tehtävä. Lopulta viimeisen lukon takaa saadun tehtävän ratkaisu avaa tien ulos. Ovi voi olla konkreettisesti lukittu, tai siinä voi olla näennäinen lukko. Tulee kuitenkin muistaa, että ovi tulee olla avattavissa helposti hätätapauksissa. Oven sulkemisen voi välttää luomalla tarinan, josta huoneesta tulee löytää tietty esine. Huoneiden ratkaisuaika on usein rajattu. Meidän huoneessa ryhmillä oli 30 minuuttia aikaa ratkaista huone.

Jos pakohuonepelit eivät ole ennestään tuttuja, kannattaa joko itse käydä kokeilemassa sellaista, tai ottaa suunnitteluryhmään joku huonepelissä käynyt. Se voi herättää aluksi ennakkoluuloja, mutta takaamme, että pakopelissä syntyvä flow-tila koukuttaa sekä opettajat että oppilaat.

Pakohuone yliopisto-opiskelijoille

Kehitimme omaan huoneeseemme tarinan, jossa henkilö oli nukahtanut luokkahuoneeseen ja herätessään tajusi, että hänellä on tentti 30 minuutin päästä. Ryhmäläisten tehtävänä oli etsiä luokasta laskin ja taulukkokirja, sekä selviytyä ulos huoneesta. Kuvasimme tästä aloitusvideon, johon liitimme 30 minuutin ajastimen. Näin ryhmällä oli mahdollisuus seurata ajan kulkua. Lisäksi annoimme mahdollisuuden pyytää meiltä vihjeitä, jotka heijastimme taululle. Olimme itse piilossa tietokoneen kanssa sermien avulla muodostetussa nurkassa, joten kuulimme ryhmän pohdinnan ja pystyimme antamaan oikeita vihjeitä. Lisäsimme huoneeseen paljon jouluvaloja, jotta saimme hämärän tunnelman luokkahuoneeseen.

Otimme lähtökohdaksi, että jokainen ryhmä pääsee 30 minuutissa ulos huoneesta. Näin ollen osalle ryhmistä annoimme paljon vihjeitä. Paras ryhmä pääsi ulos 18 minuutissa ilman vihjeitä. Pääasia kuitenkin oli, että jokainen ryhmä oli erittäin innoissaan huoneen ratkaisemisesta. Huone sopiikin hyvin esimerkiksi ryhmäytymiseen ja aihealueiden kertaamiseen. Parhaimmillaan huoneessa muut voivat oppia asioita muiden ryhmäläisten ratkaisuista.

Huoneemme sisälsi seuraavanlaisia pulmia:

Tehtävä 1 – sudokuruudukko

Ensimmäinen tehtävä oli 8 × 8 -ruudukko, johon oli sijoitettu neljä arvoa: 0, 90, 180 ja 270. Ruudukko piti ymmärtää sudokuksi ja ratkaista se sudokun sääntöjen mukaan. Sudukon alin rivi oli korostettu ja sen vieressä oli suuntalukon kuva. Tämä ohjasi syöttämään sudokun alin rivi vieressä olevaan suuntalukkoon. Esimerkiksi 90 tarkoitti siis oikealle eli itään ja 180 etelään eli alas. Lukon takaa sai laskimen ja avaimen kaappiin. Kaapissa oli piilotettuna johdin, taulukkokirja sekä UV-valo.

Opiskelija ratkaisemassa sudokuruudukkotehtävää pakohuonepelissä.

Tehtävä 2 – somakuutio

Rakensimme 3 × 3 × 3 -somakuution palat, joista muutama oli kiinni pöydässä. Paloista tuli siis muodostaa kuutio, jonka päälle muodostui kännykän lukituksen purkava koodi.

Opiskelijat rakentavat kuutiota pakohuonepelissä.

Tehtävä 3 – funktio koordinaatistoon

Kun puhelin oli saatu auki, sen taustakuvana oli paloittain määritelty funktio. Funktio tuli piirtää rakentamaamme koordinaatistolaatikkoon. Laatikon sisälle oli pudotettu magneettinen rasia, jota pystyi liikuttavaan ulkopuolisella magneetilla. Rasia tuli saada liikutettua alakulmasta yläkulmaan, mutta laatikon sisälle oli rakennettu esteitä niin, että ainoa reitti saada rasia ulos laatikosta, oli seurata puhelimesta saadun funktion kuvaajaa.

Funktio piirrettynä koordinaatistolaatikkoon, jolloin pakohuonepelin tehtävä ratkaistuu.

Tehtävä 4 – virtapiiri ja numeropyramidi

Pöydällä oli laatikko, johon oli ruuvattu 16 ruuvia, jotka oli nimetty 1-8 ja A-H. Laatikon sisälle oli viritetty virtapiiri, joka sytytti valon laatikkoon, kun oikeat ruuvit yhdistetään johtimella. Valon sytyttyä laatikossa olevasta aukosta pystyi lukemaan kolminumeroisen koodin. Oikean yhdistelmän antoivat laatikon edessä olevat kaksi pulmaa. Toisessa tehtävässä oli numeropyramidi, josta puuttui numeroita. Tehtävänä oli päätellä käytetyt laskutoimitukset ja puuttuvat numerot. Tämän ratkaisemalla pyramidin huipulta sai luvun neljä. Vieressä olevassa tehtävässä ohjeistettiin Caesar-3 salakirjoitukseen. Salakirjoituksen ratkaisuna saatiin viesti KIRJAIN ON F. Näin ollen yhdistämällä johtimella numeron 4 ja kirjaimen F sai koodin numerolukkoon.

Ruuveista rakennettu virtapiiri pakohuonepelissä.

Tehtävä 5 – UV-valo ja koordinaatisto

Edellisestä tehtävästä saatu lukko oli kiinni piirtoheittimen virtajohdossa, joten lukon avattua saatiin piirtoheitin päälle. Piirtoheitin oli kiinnitetty paikoilleen, ja siihen oli asetettu koordinaatistokalvo, joka nyt heijastui suurena vastakkaiselle seinälle. Tehtävän 3 koordinaatistolaatikosta sai vihjeen UV-valo (17,4). Tämä ohjasi valaisemaan UV-valolla seinässä olevan koordinaatiston pistettä (17,4), johon oli uv-kynällä kirjoitettu EXIT 0911. Tämä oli oven lukon koodi, joten kyseessä oli viimeinen tehtävä.

UV-valolla löytyivät pakopelin viimeiset vihjeet.

Teksti: Johannes Vikman. Kuvat: Terhi Hautala, Juuso Kilpiäinen, Antti Rissanen ja Johannes Vikman.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.