Haluatko mittauttaa taitosi LUMA-aineissa? Perinteikäs lukiolaisten ja 2. asteen opiskelijoiden kilpailu järjestetään jo 33. kertaa. Kilpailu on kaikille avoin ja siihen voi osallistua mistä päin Suomea vain! Tule rohkeasti mukaan kilpailuun, sillä varsinkaan matematiikassa ja tietotekniikassa lukiokurssien määrä ei ratkaise kilpailumenestystä!
Ilmoittautuminen on avoinna 8.1.2026 asti.
Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.
”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?
Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.
”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”
Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”
Lue tiivistelmä julkaisusta täältä.
Kuva: Lucélia Ribeiro
Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.
Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.
Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.
Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.
Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.
Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.
Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.
Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Kirjoitettu yhteistyössä:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.
LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.
Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.
Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.
Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä. Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.
https://www.uniori.fi/opettajat/3-luokka/
https://www.lut.fi/fi/artikkelit/10-tekoa-puhtaamman-veden-puolesta
https://research.lut.fi/converis/portal/detail/Publication/22197395
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
Kirjoittanut: Leena Ikonen, LUT-yliopisto, Jemima Unger, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.
– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.
Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.
– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.
– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.
Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?
Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)
Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.
Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.
Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”
Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.
Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.
Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.
Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.
Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen
Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured
Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.
Kirjoittajat:
Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
LUMA-keskus Suomi -verkostossa on kokeiltu ja tutkittu erilaisia tiedekasvatusmalleja, kuten tiedekerhoja, koko sen yli 20 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Pandemia-aikana myös erilaiset virtuaaliset tiedekerhot tulivat tutuksi. Tänä syksynä LUMA-keskus Suomi järjestää ensimmäistä kertaa koko Suomen yhteisen virtuaalikerhon, jonka pääkohderyhmänä ovat erityisesti kuntien iltapäiväkerhot. Etäiltapäiväkerho on samalla myös tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa.
Iltapäiväkerhotoiminnassa ollaan oltu iloisia erityishuomiosta ja intoiltu uudenlaisesta toimintamallista.
– Kyllä LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille kiinnostaa, sillä etäkerhoon on tällä hetkellä ilmoittautunut 106 kerhoa, jossa on yhteensä yli 1500 lasta, kertoo projektisuunnittelija Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomesta. Etäiltapäiväkerho on ollut myös tekijöilleen sydämenasia.
Iltapäiväkerho on suunnattu lapsille alakoulun luokilla 1.–2. Yhteinen tiedekerho ajoittuu tiistai iltapäiville 3.9.–29.10.2024. Kerhoon voi osallistua 14.30–15.30 välisenä aikana sekä myöhemmin tallenteen avulla. Kerhon aikana päästään tutustumaan virtuaalisesti myös eri puolille Suomea. Kerholähetykset tulevat vuorotellen Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Turusta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Joensuusta.
Kerhossa tutkitaan ja innostutaan yhdessä. Muun muassa seuraavia teemoja käsitellään kerhon aikana: linnut, lähiluonto, kemian kokeelliset työt, kasvit, tietokoneet ja matematiikka. Sisällöt ja materiaalit ovat mutkattomia, joten kerho toimii myös hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontietieisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Alun esittelyn jälkeen, lapset askartelevat tai suorittavat annettujen ohjeiden mukaisesti jonkin pienen tiedeaktiviteetin.
– Kaikki mitä teemme on tutkimusperustaista, sanoo LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Lue lisää kerhosta, osallistu mukaan ja katso tallenteet kerhosivulta: https://www.luma.fi/tapahtuma/iltapaivakerho/
LUMA-keskus Suomen syksyn opintokäynnit starttaavat pian – varmistathan paikkasi ajoissa!
Luvassa on pelejä, tulevaisuuden energiaratkaisuja, virtuaalisia opintokäyntejä sekä innostavia vierailuja tiedeluokkiin.
Osa LUMA-keskuksista tarjoaa opettajille lainattavaksi esimerkiksi kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja välineitä. Lainattavien välineiden oheen on usein saatavilla tarkempia työohjeita välineiden hyödyntämiseksi. Lue lisää lainavälineistä sivuiltamme.
LUMA-keskus Suomi järjestää etäopintokäyntejä LUMA-keskuksiin ja yliopistoille koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingin yliopistolta löytyy fysiikan avoin opetuslaboratorio Fotoni. Laboratorio on fysiikan tiedeluokka, jonka painopisteinä ovat näkymättömän tuominen näkyväksi sekä ilmastofysiikan ja kvanttifysiikan perusteiden opetus. Fotonin opintokäynnillä, joita järjestetään joustavasti etänä sekä paikalla, tavataan myös ilmakehätieteiden keskus INAR:in tutkijoita. Lisäksi etäopintokäyntejä löytyy kemian, maantieteen, matematiikan sekä tietojenkäsittelytieteen saralla. Huippusuosittu Kemianluokka Gadolin, jonka etäopintomuoto VirtuaaliGadolin edistää saavutettavuutta, on yksi onnistunut esimerkki toiminnasta!
Aalto-yliopisto Juniorin työpajoissa hyödynnetään Aalto-yliopistossa tehtävää huippututkimusta lapsia ja nuoria innostavilla menetelmillä. Opintokäyntien aiheet tulevat Aallon opetus- ja tutkimusaiheista. Monialainen tarjonta sisältää niin taidetta, tiedettä, taloutta kuin teknologiaakin! Etätoteutuksessa ryhmä työskentelee omassa luokassaan omia välineitään hyödyntäen, ja Juniorin ohjaaja ohjaa työtä verkon välityksellä. Etätoteutukseen voi osallistua kaikkialta Suomesta.
Tervetuloa lukuvuoden 2023–2024 tiedeluokkien opintokäynneille joko Kumpulan kampukselle tai etänä! Tiedeluokkien opintokäynneillä ryhmät tutustuvat matemaattis-luonnontieteellisten tieteenalojen tutkimukseen ja opiskeluun. Opintokäynnit suunnitellaan tukemaan opetussuunnitelmien tavoitteita ja toteutusta. Opintokäyntejä on kemian, fysiikan, maantieteen, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteiden aloilta.
Syksyn opintokäyntien varauskalenteri aukeaa 12.8.2024 kello 10 .
Tutustu opintokäyntien aiheisiin Helsingin yliopiston sivulla.
Uudistunut syyslukukauden työpajavalikoima on julkaistu ja varauskalenterimme aukeaa ma 19.8. Sisällöistämme löytyy jokaiselle jotakin sopivaa – on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta – niin peruskouluihin, lukioihin kuin ammattikouluihinkin. Olit siis Junior-konkari tai uusi tuttavuus, tutustuthan rohkeasti nettisivuillamme työpajojen sisältöihin. Huomaathan, että monet työpajat ovat sisällöiltään monialaisia ja täten sopivat moniin eri oppiaineisiin, eli valikoimaa kannattaa selata yli ainerajojen! Kaikki koululaistoimintamme on maksutonta. Tutustu valikoimaan nettisivuillamme ja varaa ryhmällesi aika.
Ryhmät varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ovat tervetulleita vierailulle SAGA-tiedeluokkaan ja Vaasan yliopistoon! Tämän syksyn työpajoissa tutustutaan muun muassa punakaali-indikaattoriin, ohjelmoidaan kivi-paperi-sakset -peli ja pohditaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Ilmoittaudu pajoihin kotisivuillamme.
LUMA-keskus Pohjanmaan Lainaksi!-toiminta:
Juniversityn toiminta käynnistyy jälleen syyslukukauden alussa kampuksilla, oppilaitoksissa ja etäyhteyksin. Tarjoamme monipuolisia vierailumahdollisuuksia ja tapahtumia, jotka innostavat oppimiseen ja herättävät kiinnostuksen tieteisiin.
Hervannan kampuksella toiminut Tiedeluokka ja siihen kuuluva välinelainaamo muuttavat syksyn alussa keskustakampukselle. Niiden toiminta käynnistyy muutostöiden valmistuttua.
Oppilasryhmille suunnattu toimintamme on maksutonta ja monitieteistä. Tutustu toimintaan ja varaa aika ryhmällesi verkkosivuiltamme tuni.fi/juniversity.
Med start under hösten 2024 kan du komma och labba med din klass i Åbo Akademis utrymmen i Åbo. Vi erbjuder workshoppar för åk 1-9 med olika naturvetenskapliga teman. Kom med och bekanta dig med allt från fysiken bakom katapulter till de organismer du kan hitta i en näve jord! Besöken är dessutom helt avgiftsfria. Läs mer och anmäl dig på Skolresurs hemsida.
Voit varata LUMA-keskus Lapin kautta maksutonta lainavälineistöä sekä hyödyntää kotisivuiltamme löytyviä LUMA-työpajoja luonnontieteiden, teknologian ja ohjelmoinnin (mm. micro:bit ja arduino -paketit) opetukseen. Olemme mukana syyskuussa viikolla 38 järjestettävällä Tiedeviikolla Rovaniemellä Arktikumissa useiden LUMA-työpajojen kautta. Tiedeviikosta viestitään alueen kouluille elokuussa. Kouluissa Säteilee!?-hankkeen ionisoivan säteilyn tietoisku siirreltävien sumukammioiden avulla on myös mukana Tiedeviikolla sekä erikseen kotisivuiltamme varattavien kouluvierailujen kautta. Teemme myös yhteistyötä Lapin alueella päiväkotien, koulujen ja nuorisotoimijoiden kanssa esim. työpajojen ja tiedekasvatuksen parissa. Ollaan yhteydessä! Lisätietoja löydät LUMA-keskus Lapin kotisivuilta tai sosiaalisesta mediasta @lumakeskuslappi.
Tänä syksynä pystymme jälleen järjestämään yhteensä 35 maksutonta pajaa alakouluille, 15 yläkouluille ja 15 toisen asteen ryhmille! Pajoissa on samoja vanhoja tuttuja, luonnon monimuotoisuudesta ja väreistä tekoälyyn ja väriairinkokennojen valmistamiseen. Ala- ja yläkoulujen pajojen varauskalenteri on nyt auki! Toisen asteen pajojen varaukset menevät aina sähköpostilla. Katso kaikki pajat ikäryhmittäin ja varausohjeet sivuiltamme 7.8. alkaen.
Tarjoamme LUMA-vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin sekä toivotamme ryhmiä tervetulleeksi vierailulle Jyväskylän yliopiston tiloihin. Tarvittaessa myös lainaamme välineitä Jyvässeudun alueella. Tutustu vierailuihin verkkosivullamme.
Syksyn vierailut Tiedeluokka Kokkoon ovat varattavissa. Lainavälineemme ovat myös tuttuun tapaan luokkien käytössä. Meillä on tavoitteena vierailla mahdollisuuksien mukaan ensi syksyn aikana Keski-Pohjanmaan kouluilla. Suosituimpia vierailujen sisältöjä ovat olleet ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyneet työpajat, mutta myös ympäristön erilainen tutkiminen ja mittaaminen, mistä toivomme erityisesti uusia yhteydenottoja sähköpostitse: kp-luma@jyu.fi. Tutustu paremmin lainavälineisiin ja tiedeluokkiin linkin takaa – ja inspiroidu!
Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta.
Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.
– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.
Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.
Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.
– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.
Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.
LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite.
Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.
Kansallinen LUMA-verkostomme kutsuu sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä – sekä lisäämään uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää.
Olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen – kurssi sopii juuri sinulle!
Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen kuvaa omaa kokemustaan Tiedelähettiläs-kurssista, sekä innostaa muita oppijoita mukaan!
– Aloitin kurssin kesän alkuvaiheessa. Heti kun näin kurssin ajattelin, että tämä on ihan minun juttuni!
Pulkkisen innostus tiedettä kohtaan alkoi viidennellä luokalla. Kiinnostus matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa kohtaan on jatkunut läpi elämän.
– Kemia, fysiikka, matematiikka. Luonnontieteet ovat innostaneet minua aina. Mutta haluaisin myös välittää tietoa ja taitoa muille. Siihen ei riitä vaan tieto ja taito, tarvitset myös pedagogiikkaa, selittää Pulkkinen.
Tiedelähettiläs-kurssilla oppijat saavat pedagogisia taitoja, joiden avulla luonnontieteitä voi jakaa myös muille. Pulkkisen elämässä vaari on toiminut innoittajana.
– Miten näistä asioista voi kertoa toisille, jotta se olisi kaikista antoisin? kysyy Pulkkinen, kurssin käytyään.
Suomen tulevaisuuden kannalta luonnontieteet ovat avainasemassa. Pulkkinen nostaa myös esiin nuorten tärkeyden.
– Suomessa kuin kansainvälisesti tarvitaan lisää matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia.
– Konkreettisesti kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä vientiteollisuuksia Suomessa. Tarvitaan koko ajan osaamista. Tekoäly kehittyy koko ajan mutta se ei riitä. Tarvitaan entistä enemmän osaajia – ja myös nuoria – joilla on kokemusta tästä ajasta, lisää Pulkkinen.
Pulkkinen pitää käytännönläheisiä arjen elämän esimerkkejä tärkeinä. Esimerkiksi perheen ostamat aurinkopaneelit nostavat mieleen, miten paljon kemiaa ja fysiikkaa niihin kuuluu.
– Ymmärtää mikä mekanismi on, että puhutaan kilowattitunneista. Mitä se tarkoittaa? Miten paljon aurinkopaneelit oikeasti tuottavat sähköä? pohtii Pulkkinen.
Unelmatyönä luonnontieteiden opettaja
Pulkkinen on lyhytkasvuinen (110 cm) ja on panostanut enemmän teoreettisiin opintoihin kuin veljensä, joka on jo luonnontieteellisellä alalla. Pulkkinen opiskelee lukiossa ja hänen unelmatyönsä on luonnontieteiden opettaja.
– Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja.
– Pyrin pitämään tiedekurssia tai tiedeleiriä. Se olisi tosi hienoa, sanoo Pulkkinen.
Pulkkinen muistuttaa myös nöyryydestä ja siitä, että luonnontieteilijätkin ovat ihmisiä. Samalla hän innostaa kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita mukaan Tiedelähettiläs-kurssille, kehittämään pedagogisia taitoja ja vahvistamaan Suomen tulevaisuuttaa luonnontieteellisellä alalla.
– Jos liikaa korostaa omaa osaamista, se on vaarallista. Tiedämme vain murto-osan maapallon ilmiöistä ja toiminnoista.
– Kaikki voivat oppia. Myös ne, jotka ovat jo opiskelleet! Kannustaisin kaikkia mukaan kurssille.
Liity mukaan Tiedelähettiläs-kurssille ja edistä luonnontieteiden asemaa Suomessa, yhdessä kanssamme!
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Alkusanat: Alisa Uusi-Kilponen, projektipäällikkö, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)