tiedekasvatus

Klaipėdassa tieteen, ideoiden ja inspiraation keskellä – kuulumisia Science on Stage -festivaalilta

Ryhmävalokuvassa Suomesta Science on Stage -festivaaleille vuonna 2026 lähteneet opettajat.

Etsivät katseet haravoivat väkeä Latvian Riian lentokentällä, kun moni suomalainen odottelee matkatavaroitaan. Jotenkin sen vain tunnistaa, ketkä ovat opettajia matkalla Liettuan Klaipėdaan osana Suomen 11 hengen Science on Stage -delegaatiota. Science on Stage -festivaali kokoaa joka toinen vuosi yhteen satoja opettajia eri puolilta Eurooppaa. 28.–31.5.2026 järjestetyssä Klaipėdan festivaalissa on mukana noin 600 opettajaa yli 30 eri maasta. Kyse ei ole tavallisesta konferenssista. Tämä on tapahtuma opettajilta opettajille: kansainvälistä vaihtoa, oivalluksia ja konkreettisia ideoita suoraan luokkahuoneeseen vietäväksi.

Energia on käsin kosketeltavaa, kun ihmiset odottavat presidenttiä

Klaipėdan yliopiston kampus täyttyy iloisesta puheensorinasta. Avajaisissa kohtaavat eri kielet, aksentit ja kulttuurit. Yksi asia yhdistää kaikkia: halu tehdä LUMA-aineiden ja -aiheiden opetuksesta innostavaa. Tuntuu melkein oudolta huomata, kuinka nopeasti vielä lentokentällä toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat muuttuneet muutamassa tunnissa ystäväporukaksi. Myös viereisen messuständin skotit, liettualaiset ja turkkilaiset ovat huomaamatta muuttuneet tutuiksi kollegoiksi. Science on Stage -festivaalin ytimessä onkin juuri tämä: kohtaaminen.

Kampuksen pääsalit ovat täynnä ihmisiä ja ilmassa leijailee jännitys. Meitä on tiedotettu ennakkoon siitä, että kaikkien tulee nousta liettualaiseen tapaan ylös seisomaan, kun maan presidentti puolisoineen astelee saliin. His Excellency the President of the Republic of Lithuania Gitanas Nausėda, First Lady Diana Nausėdienė, and the Minister of Education, Science and Sport of the Republic of Lithuania Jurgita Šiugždinienė astelevat saliin ja jännitys raukeaa aplodeihin. Avajaispuheiden ja musiikkiesityksen jälkeen on vuorossa kaikkien odottama hetki, messualueen avaus.

Messuhalli kuhisee kohtaamisia

Science on Stage -festivaalien sydän on suuri messuosasto. Jokaisella tapahtumaan saapuvalla opettajalla on oma messuständi, jossa on esillä omasta opetusprojektista tai -käytänteestä kertova posteri. Posterin lisäksi moni tuo messuständilleen esimerkiksi demoja, työohjeita ja rekvisiittaa. Myös eri maiden herkut kanelipullista salmiakkiin ja itsetehtyihin kansallisherkkuihin löytyvät monelta pisteeltä. Keskusteluja syntyy käytävillä, kahvikupin äärellä ja joskus vielä illallisella pitkän päivän jälkeen. Ideoita vaihdetaan, yhteistyötä viritellään ja nauretaan sille, kuinka samanlaisia arjen haasteet ovat eri maissa.

Messuständillä esitellään jotain, mitä on oikeasti kokeiltu omassa luokassa. Tapahtumassa ei näe pelkkiä PowerPointeja, vaan toimivia ratkaisuja, kuten pieniä oppilaiden rakentamia sähköautoja, kokeellisia tapoja tutkia fotosynteesiä ja keinoja selittää tekoälyä koululaisille. Messualueella projektit on koottu teemoittain, ja teemat vaihtelevat kestävän kehityksestä inklusiiviseen opetukseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen.

Suomesta tapahtumassa on esillä seitsemän projektia, joista tulemme kirjoittamaan kesän ja alkusyksyn aikana luma.fi-sivustolle omat esittelynsä:

Lisäksi reissussa ovat mukana LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan edustajat Pasi Nurmi Lounais-Suomen LUMA-keskuksesta ja Oona Kiviluoto LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinosta.

Muutakin kuin täydennyskoulutusta

Vaikka Science on Stage on ensisijaisesti LUMA-aineiden opettamisesta kiinnostuneiden opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutustapahtuma, reissuun mahtuu muutakin kuin omalla messuständillä tönöttämistä ja ajatusten vaihtoa. Tapahtuman monipuolinen ohjelma tarjoilee muun muassa työpajoja ja lavapuheenvuoroja. Yksi mieleenpainuvimmista puheenvuoroista on OECD:n koulutus- ja osaamisjohtaja Andreas Schleicherin YouTubestakin löytyvä puhe. Lisäksi tapahtumaan kuuluu kaikkien maiden yhteinen illanvietto, joka järjestetään Klaipėda State Music Theatren tiloissa joen varrella. Teatterirakennus itsessään on kokemus. Astelemme sisään aulaan, jonka pyöreät muodot ovat kauttaaltaan lattiasta kattoon verhoiltu beigen värisellä sametilla. Viinitarjoilun jälkeen siirrymme saliin, jonka täyttää rytmikäs rumpujen pauke. Liettualais-latvialainen lyömäsoitinyhtye Gunter Percussion esittää kokonaisen konsertin vieden meidät vuorollaan eri mantereiden ja kulttuurien rytmeihin.

Klaipėda hurmaa ensihetkistä lähtien. Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki tuntuu yhtä aikaa rauhalliselta ja elävältä, kuin pieneltä salaisuudelta, jota kaikki eivät ole vielä löytäneet. Satamakaupungin historia näkyy kaikkialla: vanhankaupungin mukulakivikaduilla, muistomerkeissä ja julkisivuissa, joiden ohi kävellessä tekee mieli hidastaa tahtia ja vain katsella ympärilleen. Aamut alkavat raikkaassa ilmassa, jossa suolan ja veden tuoksut muistuttavat meren läheisyydestä. Illat päättyvät kävelyyn kanaalin varrella tai aukioilla, joissa ihmiset kokoontuvat juttelemaan ja nauttimaan alkukesästä. Lapset skuuttaavat jokirannan hyvinhoidetussa skeittiparkissa ja joka kulman takana tuntuu odottavan pronssinen veistos kertoen kaupungin historiasta ja kulttuurista.

Festivaalipäivien lomassa Klaipėda tarjoaa täydellisen vastapainon intensiiviselle ohjelmalle: paikan hengähtää ja nauttia edullisista, mutta erinomaisista ravintoloista. Paikallinen vaalenpunainen kylmä keitto on herkullista. On helppo ymmärtää, miksi juuri tänne haluttiin tuoda Euroopan suurin LUMA-opetuksen tapahtuma. Kaupungissa on jotain samaa kuin tapahtumassa itsessään: avoimuutta, lämpöä ja uteliaisuutta.

Mikä Science on Stage?

Science on Stage on eurooppalainen verkosto ja festivaali, joka keskittyy matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen. Verkoston käyttämät menetelmät ovat usein monitieteisiä ja tutkimuksellisia. Tavoitteena on jakaa toimivia opetusideoita, kehittää opetusta ja tuoda opettajia yhteen yli rajojen. Verkostoon kuuluu jäseniä lähes kaikista Euroopan maista. LUMA-keskus Suomi koordinoi Suomen Science on Stage -toimintaa järjestämällä opettajille koulutuksia, valitsemalla joka toinen vuosi järjestettävään festivaalitapahtumaan suomalaiset opettajat ja maksamalla opettajien matkakustannukset.

Tapahtuma ei onneksi lopu laukkujen pakkaamiseen. Parhaat ideat jatkavat matkaansa ympäri Eurooppaa. Niistä syntyy opettajien koulutuksia, materiaaleja, uusia projekteja ja osa tavallista laadukasta koulu- ja varhaiskasvatusarkea. Kun palaamme kotiin, kaikilla pyörii mielessä sama ajatus: Tänne kannatti lähteä. Seuraava Science on Stage -festivaali järjestetään vuonna 2028. Me, jotka olemme tapahtumassa käyneet, tiedämme, että Science on Stage ei ole vain tapahtuma. Se on kokemus. Ehkä tärkeimpänä matkamuistona kannamme mukanamme energiaa, joka riittää pitkälle syksyyn.

Kirjoittanut: Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan koordinaattori.

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Tästä linkistä Science on Stage 2026 -tapahtumasivulle

LUMA-keskus Suomen strategia kirkastaa tiedekasvatuksen merkitystä koko yhteiskunnassa

Valokuvassa opettaja näyttää kahdelle alakouluikäiselle, miten USB-mikroskooppi toimii. He ovat luonnossa ja työskentelevät kannettavalla tietokoneella.

LUMA-keskus Suomi päivitti strategiansa tuleville vuosille laatimalla vision ja mission vuoteen 2030. Strategia linjaa kunnianhimoisen suunnan kohti entistä saavutettavampaa, vaikuttavampaa ja tulevaisuuteen suuntautuvampaa LUMA-toimintaa kautta Suomen. Tutustu uuteen visioon ja missioon tästä.

Strategia on rakennettu laajassa yhteistyössä koko LUMA-keskus Suomi -verkoston kanssa, ja sen valmistelussa on kuultu kansallista LUMA-neuvottelukuntaa. Työssä on huomioitu keskeiset kansalliset ja kansainväliset viitekehykset, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön LUMA-strategia ja LUMA(TE)-toimenpidesuunnitelma, opettajankoulutuksen visio 2050 sekä EU:n Digital, Green ja Blue Competence -viitekehykset. Lisäksi strategia vastaa ennakoivasti tulevan STEM Competence -viitekehyksen kehittämistyön tukena toteutetun Promoting STEM education in schools -raportin esille nostamia koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia.

Kohti innostavaa ja osallistavaa tiedekasvatusta

Visiona on rakentaa koko Suomen kattava, osallistava oppimisympäristö, joka tukee lasten ja nuorten innostusta tutkia, kokeilla ja oppia matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan koko Suomen kattavaa LUMA-toimintaa, kuten toiminnallisia opintokäyntejä kampuksilla, tiedekerhoja ja -leirejä, laadukkaita tutkimukseen pohjaavia oppimateriaaleja ja erilaisia etätoimintoja. Samalla LUMA-keskus Suomi pyrkii kehittämään innostavaa opettajayhteisöä ja nostamaan tieteen merkitystä yhteiskunnassa.

LUMA-keskus Suomi vastaa strategiallaan digitalisaation ja planetaarisen kestävyyden haasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia nostamalla LUMA-osaamisen tasoa kaikilla koulutusasteilla.

Laaja-alainen vaikuttavuus koulutusjärjestelmässä

LUMA-keskus Suomi -verkoston toiminta on jo nyt laajaa ja vaikuttavaa. Vuonna 2025 verkoston toiminta tavoitti yli 175 000 osallistujaa eri puolilla Suomea ja toiminta kattaa formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kentät – varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle sekä vapaa-ajan oppimisympäristöihin.

Uusi strategia vahvistaa tätä moniulotteista roolia entisestään. LUMA-keskus Suomi toimii kansallisena sillanrakentajana tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän välillä sekä lisää tiedekasvatuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa ja alueellista kattavuutta.

Strategiset painopisteet

Strategia rakentuu viiden keskeisen painopisteen varaan:

  • Lasten ja nuorten innostuksen ja osaamisen vahvistaminen tarjoamalla saavutettavia ja innostavia oppimisympäristöjä koko maassa
  • LUMA-tietoisuuden lisääminen yhteiskunnassa vahvistamalla ymmärrystä LUMA-osaamisen merkityksestä ja työelämäyhteyksistä
  • Opettajien ja kasvattajien osaamisen kehittäminen tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen ja modernin pedagogiikan avulla
  • Tutkimusperustaisen opetuksen edistäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen oppimisessa
  • Yhteiskehittämisen ja kumppanuuksien vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Yhteistyöllä kohti tulevaisuuden osaamista

Strategian keskiössä on vahva yhteiskehittäminen. LUMA-keskus Suomi tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa varmistaakseen, että oppimissisällöt vastaavat nopeasti muuttuvan maailman osaamistarpeita. Yhteistyön avulla rakennetaan jatkuva oppimisen polku, joka tukee lasten ja nuorten kasvua uteliaista oppijoista tulevaisuuden osaajiksi – osaajiksi, jotka pystyvät ratkaisemaan digitalisaation, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen haasteita.

LUMA-keskus Suomen uusi strategia vahvistaa tiedekasvatuksen keskeistä roolia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemmin. Se tukee Suomea matkalla kohti entistä osaavampaa, innovatiivisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä rakennamme oppimisen ekosysteemiä, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus innostua, oivaltaa ja kasvaa LUMA-osaajaksi – taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

LUMA Stars -leiri toi nuoret tutkimuksen äärelle Helsingin yliopistolla

Valokuvassa neljä leiriläistä esittelemässä LUMA Stars -ohjelmaa.

Kesäkuun alussa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa LUMA Stars -leiri, joka kokosi yhteen nuoria, opettajia, tutkijoita ja asiantuntijoita tutkimuksen ja kestävän tulevaisuuden äärelle. Leiri on osa uutta LUMA Stars -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten tieteellistä lukutaitoa ja toimijuutta. Leirille osallistui 25 15–18-vuotiasta nuorta sekä neljä opettajaa.

Yhdessä kehitetty, tutkimusperustainen toimintamalli

LUMA Stars -ohjelma on osa Helsingin yliopiston LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa. Sen tavoitteena on kehittää tutkimusperustaisesti uusia toimintamalleja, joissa nuoret eivät ole pelkästään osallistujia, vaan myös ohjelman sisällön aktiivisia kehittäjiä.
Ohjelmassa nuoret toimivat tiedelähettiläinä, jotka tutustuvat tutkimukseen ja viestivät siitä muille nuorille. Toiminta yhdistää tutkimusyhteisön, koulut ja yritykset sekä hyödyntää non-formaalia oppimista. Ohjelman keskeinen osa on kesäkuussa 2026 ensimmäistä kertaa järjestettävä LUMA Stars -leiri, joka tuo osallistujat Kumpulan kampuksen tutkimusympäristöihin. Muita toimintamuotoja ovat TIEDE TET tutkimusryhmissä ja valtakunnallinen LUMA Stars -verkkoklubi.

Lukuvuonna 2025–2026 toteutetun pilotin alustavat tulokset viittaavat siihen, että yhteisöllinen, tutkimukseen pohjautuva toimintamalli tukee nuorten oppimista monipuolisesti ja lisää heidän ymmärrystään tieteen merkityksestä sekä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulevaisuuteen.

LUMA Stars -ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkimusryhmien, LUMA-keskus Suomi -verkoston, koulujen sekä yritysten kanssa. Ohjelmalla on ohjausryhmä, joka koostuu tutkijoista, opettajista ja yhteistyötahojen edustajista. Lisäksi lukuvuoden 2025–2026 pilotissa mukana olevat nuoret osallistuvat aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö mahdollistaa sen, että nuoret voivat tarkastella kestävyyttä samanaikaisesti tieteen, koulutuksen ja työelämän näkökulmista.

Leiri tuo tutkimuksen lähelle nuoria

Kolmipäiväinen leiri tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ajankohtaiseen tutkimukseen ja sen käytäntöihin. Ohjelmaan sisältyi vuorovaikutteisia luentoja muun muassa ilmastosta, kiertotaloudesta ja kestävistä ratkaisuista sekä vierailuja Helsingin yliopiston tutkimusryhmissä.

Leirin keskiössä olivat pienryhmissä toteutetut tutkimusryhmävierailut. Osallistujat perehtyivät esimerkiksi vetytalouteen, biomateriaaleihin ja ohjelmointiin sekä tarkastelivat tutkimusta ohjattujen tehtävien avulla. Vierailuilla pohdittiin muun muassa, mitä kestävyyshaasteita tutkimus ratkaisee, miten tutkimus etenee ja millaisia urapolkuja tutkijoilla on. Tutkimusryhmävierailut perustuivat aktiiviseen osallistumiseen: nuoret havainnoivat tutkimusympäristöjä, dokumentoivat oppimaansa ja kokosivat havaintojaan yhteiseen käyttöön.

Ohjelmassa tutustuttiin ajankohtaisiin kestävyyden kannalta keskeisiin tutkimusteemoihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen, vetytalouteen ja puhtaan energian ratkaisuihin, biomateriaaleihin ja 3D-tulostukseen lääketieteessä sekä ohjelmointiin. Näitä aiheita käsitellään tutkimusryhmävierailujen lisäksi myös nuorten tuottamissa sisällöissä, joita jaetaan esimerkiksi verkkoklubin kautta muille opiskelijoille verkkoklubissa lukuvuoden aikana.

Kokeellista työskentelyä ja yhteisöllistä oppimista

Leirillä tehtiin myös kokeellista työskentelyä laboratoriossa LUMAlab Gadolinin tiloissa Helsingin yliopiston kemian osastolla. Lisäksi ohjelmaan sisältyi yhteistä keskustelua, reflektointia sekä tutustumista Kumpulan kampukseen ja sen tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Yhteisöllisyys oli keskeinen osa leiriä. Osallistujia kannustettiin aktiiviseen keskusteluun ja kysymysten esittämiseen, ja oppimista syvennettiin jakamalla kokemuksia ja oivalluksia yhdessä.

LUMA Stars -ohjelman keskeinen periaate on nuorten aktiivinen rooli. Nuoret eivät ole vain osallistujia, vaan he osallistuvat ohjelman sisällön kehittämiseen ja tuottavat sisältöjä, joita voidaan jakaa muille nuorille esimerkiksi verkkoklubin kautta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ajattelua sekä ymmärrystä tutkimusprosesseista ja innovaatioiden synnystä. Samalla nuoret saavat kokemuksia siitä, miten tiedettä ja teknologiaa voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.

Lisätietoja

Johtaja, prof. Maija Aksela, maija.aksela@helsinki.fi, LUMAlab Gadolin

Koordinaattori Maikki Roiha, maikki.roiha@helsinki.fi, LUMAlab Gadolin

Lisätietoa leiristä ja ohjelmasta Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen verkkosivuilla.

Uusi koko Suomen Sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy vuonna 2027

Valokuvassa kaksi oppijaa pitelevät toisiaan kädestä sulkeakseen edessä olevan kokeellisen työn virtapiirin.

LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen.

Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista

Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.

Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tullaan tarjoamaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.

Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia.

Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen

Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.

Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.

Seuraavat askeleet oppimispolulla

Osallistua voi monella tapaa. Hankkeessa tullaan teettämään sähkön ja energian teemoista tarvekartoitus syksyllä 2026, uusien työpajojen ja materiaalien pilotointi oppilasryhmien kanssa alkaa keväällä 2027 ja kaikille avoimet työpajat tulevat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön. Haluatko saada ajankohtaista lisätietoa Sähkön ja energian oppimispolusta? Se onnistuu parhaiten tilaamalla LUMA-keskus Suomen kuudesti vuoden aikana ilmestyvä uutiskirje.

Hankkeen toteuttaa suomalaisten yliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus. Lisätietoja hankkeesta voi tiedustella LUMA-keskus Pohjanmaan Hanna Hankaniemeltä.

Hankkeen mahdollistaa Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on rahoittaa sähkö- ja energia-alan uudistumista. Lue lisää STEK:istä verkkosivuilta.

Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n logo.

LUMA-torilla tavattiin – LUMA-päivät keräsivät 280 kävijää Ouluun

LUMA-tori oli koristeltu ilmapalloin, jotka muodostivat tekstin LUMA.

LUMA-keskus Suomi -verkoston valtakunnalliset LUMA-päivät järjestettiin Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella 6.–8.5.2026. Tapahtuma kokosi yhteen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opettajia, tutkijoita sekä muita alan toimijoita. Vuoden 2026 tapahtuman teemana oli LUMA-tori – ajatus yhteisestä kohtaamispaikasta, jossa kasvatuksen ja opetuksen kehittäjät eri puolilta Suomea jakavat kokeilujaan ja kokemuksiaan kollegoille.

Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille opetusasteittain räätälöityjä työpajoja, ajankohtaisiin kysymyksiin syventyneen LUMA-opettajankoulutusfoorumin, innostavat opettajamessut sekä kiehtovia puheenvuoroja luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen parista. Tapahtuman järjestivät verkoston hallinto sekä paikallinen Oulun yliopiston LUMA-keskus. Tapahtuman pääsponsorina toimi opetustarviketoimittaja Lekolar, joka esitteli tapahtumassa pedagogisia opetusvälineitä LUMA-opetukseen.

Torilla todella tavattiin! LUMA-päivien ohjelmaan pääsi paikalle keskiviikkona 120, torstaina 100 ja perjantaina 200 osallistujaa. Kokonaisuudessa lähiosallistujia oli yhteensä 280, jonka lisäksi perjantain lavaohjelmaa pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Samaan aikaan Oulussa järjestettiin myös opetusalan tapahtumat ToolCamp & Amazing North, Lukema2026 sekä Amis osaa, jotka toivat alueelle runsaan joukon eri koulutusasteiden osaajia ja kehittäjiä.

Oulun kauppatorilla oleva Toripolliisi-patsas, taustalla sininen ja vaaleanpunainen talo.
Kuvassa INFO-tekstillä varustetulla asiakaspalvelupisteellä seisova nainen, Oona Kiviluoto verkoston hallinnosta. Taustalla rollup, jossa lukee lekolar.
Kuvassa näkyy reppu selässä kulkeva henkillö, joka katsoo LUMA-verkoston rolluppia. Rollupissa näkyy LUMA-kukka ja isolla teksti Yhdessä tehden, oppien ja innostuen!

Kehittämismieltä keskiviikosta ja tarmoa torstain työpajoista

Tapahtuman kaksi ensimmäistä päivää rakentuivat työpajojen ympärille. Keskiviikon ohjelma oli suunnattu erityisesti aineenopettajille, kun taas torstaina työpajat keskittyivät varhaiskasvatuksen ja luokanopetuksen sisältöihin. Koulutuspolut jakautuivat luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä ruotsinkieliseen ohjelmaan.

Aineenopettajille suunnatuissa työpajoissa osallistujat pääsivät sukeltamaan muun muassa Oulun yliopiston opetuslaboratorioihin ja toiminnalliseen matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen. Luonnontieteiden työpajoissa kipinöi akkukemia, vihreä siirtymä ja kokeellinen oppiminen, kun osallistujat tutustuivat esimerkiksi Lekolarin uudistettuihin IS-Vet-oppilastyösarjoihin, jotka tarjoavat käytännönläheisen opetuskonseptin fysiikkaan. Kokonaisuus sisältää oppilasparikohtaiset välineet sekä pedagogisen materiaalin aaltoliikkeen, sähkön, mekaniikan ja lämpöilmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen.

Matematiikan ja teknologian polkua seuranneet oppivat, miten GeoGebran käyttöä voi boostata liittämällä appletteihin yksinkertaista ohjelmointia, sekä ratkoivat maukkaita karkkipussin mysteereitä tilastotieteen ja yhteistyön avulla: kuinka arvioida todellisen karkkipussin massan keskiarvo ja määrittää sille virhemarginaali. Päätyivätköhän karkit tutkimusten jälkeen parempiin suihin vai tuliko niistä yksi huomioitava tekijä jo virhemarginaaliin? Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin puolestaan pakopeliin Nya vindar, joka on opetussuunnitelmaan pohjautuva tuulivoimaa käsittelevä oppimateriaali. Hämärän peittoon vielä jäi, ehtivätkö osallistujat ratkaista merituulivoimaan liittyvät haasteet ennen ajan loppumista.

Kuvassa näkyy kemian laboratorio, jossa on ihmisiä valkotakeissa.
Kuvassa on lekolarin messupiste. Edustalla näkyy pöytä, jonka päällä on oppimateriaalituotteita harmaissa bokseissa. Edessä ohjelehtiset. Pöydän takana on edustaja, joka nojaa yhteen boksiin. Taustalla näkyy toinen edustaja ohjelmointirobottien kanssa.
Kuva Nya Vindar -pakopelimateriaalista, jossa näkyy karttamaista piirrosta meren äärellä olevista sähköön liittyvistä asioista, kuten sähkönsiirtolinjat ja tuuliturbiinit.

Torstain ohjelmassa varhaiskasvattajat ja luokanopettajat pääsivät syventymään tutkimisen pedagogiikkaan, teknologia-avusteiseen opetukseen sekä toiminnalliseen LUMA-oppimiseen. Luonnontiedepolulla tutustuttiin muun muassa suosikkiavaruusmatkailijamme Paxin seikkailuihin Maassa ja avaruudessa, kokeellisten töiden toteuttamiseen opetuksessa sekä kampusmetsikköön suuntautuneella retkellä Muuttolintujen kevät -sovelluksen hyödyntämiseen. Kuinkakohan monta lintua tai odottamatonta yllätystä bongattiin?

Matematiikan ja teknologian oppimispolku johdatti Fab Labiin digitaalisen valmistuksen äärelle: osallistujat suunnittelivat avaimenperiä Inkscape-ohjelmalla ja näkivät, kuinka ideat heräävät henkiin UV-printterissä. Lisäksi osallistujat pääsivät ohjelmoimaan robotteja, käsikirjoittamaan opetukseen soveltuvia videoita tekoälyn tukemana sekä syventymään sata lasissa kymmenjärjestelmän saloihin toiminnallisin menetelmin LUMATIKKA-kouluttajan johdolla. Ruotsinkielisissä työpajoissa tutustuttiin esimerkiksi ympäristöopin opetukseen soveltuviin leikkeihin ja optisiin harhoihin itserakennetun 3D-hologrammin ja älypuhelimen avulla. Optinen illuusio lieni myös se, miten nopeasti aika katosi työpajojen lomassa.

Kuvassa ihmisjoukko Oulun yliopiston FabLabissa, UV-printterin luona.
Kuvassa kaksi henkilöä pöydän äärellä käsittelemässä matematiikan opetusvälineitä: murtotorneja ja tulostettuja kymppiparipalkkeja.
Kuvassa ovensuu, jonka edustalla näkyy vihreä ilmapallo ja ufolta näyttävä avaruusseikkailijapehmo Paxi. Huoneessa näkyy olevan ihmisiä kerääntyneenä eri pöytäryhmien luo Skolresursin pitämään työpajaan.

Torstain yhteydessä järjestettiin lisäksi LUMA-opettajankoulutusfoorumi, joka kokosi yhteen opettajankouluttajia, tutkijoita ja muita alan asiantuntijatehtävissä työskenteleviä pohtimaan opettajankoulutuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Ohjelman avasi LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Jan Lundell, minkä jälkeen opetusneuvos Marjo Vesalainen ja Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Auli Toom tarkastelivat aihetta LUMA(TE)-strategian näkökulmasta. Myöhemmissä puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa fysiikan, matematiikan ja kemian opetuksen tulevaisuuden osaamistarpeet sekä tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen kehittäminen. Päivän aikana syvennyttiin lisäksi STEAM-pedagogiikkaan, joka näkyy vahvasti Oulun alueen opetuksessa ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Kirjoitimme LUMA-opettajanfoorumista erillisen artikkelin, jonka voi lukea tästä linkistä.

Kuvassa joukko ihmisiä pöytien äärellä, katsomassa ja kuuntelemassa verkoston johtajaa Jan Lundellia opettajankoulutusfoorumi-tapahtumassa.
Kuvassa opetusneuvos Marjo Savolainen vierellään diaesitys LUMA(TE)-strategiasta: otsikkona LUMATE-osaajien tarve ja LUMATE-alojen vetovoima.
Kuvassa ihmisiä pöytien ja tietokoneidensa äärellä katsomassa ja kuuntelemassa prof. Minna Hannula-Sormusta, Turun yliopistosta opettajankoulutusfoorumissa. Taustalla näkyy diaesitys, jonka otsikkona on Kullankaivuu vs. puutarhurointi?

Puheenvuoroja ja pöhinää perjantain opemessuilla

Perjantaina kampuksen Tellus-alue muuttui opettajia viliseväksi LUMA-toriksi. Päivän ohjelmassa yhdistyivät opettajamessut, lavapuheenvuorot ja keskusteluryhmät. Tilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Linssiluteet saivat pukeutua valokuvausseinällä valkotakkeihin, osoittaa Oulu- ja LUMA-rakkauttaan sekä napata vaikka piin pivoon ikuistaessaan kokemuksensa kollegoiden kanssa.

Kuvassa on reilusti LUMA-kukkia vihreällä paneeliseinällä. Seinän edustalla poseeraavat kaksi iloista naista, LUMA-keskus Suomi-verkoston Eveliina Hietakymi ja Alisa Uusi-Kilponen, kädessään geometrisia kappaleita, pii-symboli sekä tekstilappu "Sydän sykkii LUMAlle".
Kuvassa stagella tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie puhumassa mikrofoniin yleisölle. Taustalla University of Oulu -valomainos sekä näyttö, jossa näkyy tapahtuman banneri toripoliisista sekä teksti LUMA-torilla tavataan!
Kuvassa näkyy liikuteltava seinäelementti, johon on kiinnitetty ohjeet valokuvausseinästä. Taustalla näkyy kaksi henkilöä poseeraamassa iloisesti vihreän valokuvausseinän edustalla. Taustalla, seinämällä näkyy paljon LUMA-kukkia.

Uutena elementtinä mukana olivat opettajien omat messupisteet, joilla eri puolilla Suomea toimivat opettajat esittelivät opetuskäytänteitään, projektejaan ja oppimateriaalejaan aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Osa heistä on valittu Suomen edustajiksi myöhemmin 28.–31.5. järjestettäville Science on Stage -festivaaleille Liettuan Klaipėdaan. Opettajien lisäksi mukana oli alan toimijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL, digitaalista matematiikan oppimisympäristöä tuottava Taagi sekä Lekolar.

Kuvassa paljon ihmisiä kerääntyneenä LUMA-päivien ständeille
Kuvassa näkyy messupiste, jonka päällä on seitsenpäinen lohikäärme suussaan lieskat, jotka edustavat eri luonnontieteitä. Selin kuvaan messupisteen pitäjä ja taustalla iloisesti käteä yhteen lyövä toinen messupäivystäjä.
Kuvassa näkyy messupiste, jolla on posteri STEAM-pedagogiikasta. Messupisteen edustaja keskustelee osallistujan kanssa. Taustalla näkyy muista pisteitä, joilla käydään vastaavia keskusteluja.

Lavapuheenvuoroissa avattiin LUMA-opetuksen ajankohtaisia ilmiöitä monipuolisesti eri näkökulmista. Päivän aikana esiteltiin muun muassa alakouluun soveltuvia energia-, talous- ja satelliittityöpajoja, verkoston matematiikkamateriaaleja opetuksen tueksi sekä LUMA Stars -ohjelmaa, joka innostaa toisen asteen opiskelijoita luonnontieteiden pariin tutkimusryhmävierailujen ja yritysyhteistyön kautta. Lisäksi kuultiin ajatuksia herättävä puheenvuoro ajattelutaitojen merkityksestä opetuksessa. Siinä tarkasteltiin eri koulutusasteiden ympäristöopin ja maantieteen opetussuunnitelmien sekä ylioppilaskokeiden edellyttämiä ajattelutaitoja. Ajattelu liikkui hienosti vielä perjantain iltapäivässäkin! Lavapuheenvuorot striimattiin verkkoon ja ne ovat katsottavissa tallenteena LUMA-keskus Suomen YouTube-kanavalla.

Opettajien toiveita kuunnellen järjestimme keskusteluryhmiä, jotka keräsivät porukkaa pohtimaan yhdessä opetuksen arkea ja tulevaisuutta. Teemoina olivat mm. eriyttäminen ylöspäin, kestävyyskasvatus sekä fysiikan opetuksen kysymykset, kuten yhtälöiden ja kaavojen ymmärtäminen, tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa sekä STEAM-pedagogiikka. Opettajilta ei selvästikään puhe loppunut, vaan monelle osallistujalle tapahtuman tärkeimpiä hetkiä olivat juuri kohtaamiset kollegoiden kanssa, jolloin sai vertaistukea ja vaihtaa ajatuksia yli aine- ja opetusasterajojen.

Kuvassa ikkunan takaa näkyvä ryhmä ihmisiä keskustelemassa pöydän äärellä. Ikkunassa lappu, joka viestii keskusteluryhmien käymistä teemoista, kuten eriyttäminen ylöspäin.
Kuvassa ihmisiä suuntautuneena katsomaan lavapuheenvuoroa. Taustalla University of Oulu -valomainos vihreällä seinämällä.
Kuvassa vihreäsävyitteisen ikkunan takaa näkyviä ihmisiä sekä lava, jolla seisoo 3 henkilöä. Yksi heistä puhuu mikrofoniin. Vierellä iso näyttö, jossa näkyy kaavio ja sen yllä otsikko Merkitykselliset ajattelutaidot.

Ensi vuoden LUMA-päivillä haetaan virtaa Vaasasta

LUMA-päivien päätöspuheenvuorossa katse suunnattiin jo tulevaan. Vuonna 2027 LUMA-päivät järjestetään merellisessä Vaasassa LUMA-keskus Pohjanmaan emännöimänä teemalla virtaa Vaasasta. Luvassa on jälleen voimauttavia työpajoja, sähköistä tunnelmaa opemessuilla ja uusia ideoita, jotka saavat lamppusi välähtämään. Pistä päivämäärä 16.–17.9.2027 jo kalenteriin, että pääset mukaan hakemaan virtaa luonnontieteiden ja matematiikan opetukseesi, kun ilmoittautuminen avataan vuoden vaihteessa!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen; Kuvat: Alisa Uusi-Kilponen, Eveliina Hietakymi, Maija Aksela ja Eve Ojala.

LUMA Stars -ohjelmassa nuoret ovat tiedelähettiläinä kestävyyttä edistämässä

LUMA Stars -klubissa vierailtiin laboratoriossa, jossa tulostetaan pieniä asioita petrimaljalle.

LUMA Stars on uusi ohjelma, jossa nuoret ovat tiedelähettiläinä uusimman luonnontieteen ja teknologian äärellä. Teemana on kestävyys ja tutkimuksen tuottamat kestävät ratkaisut globaaleihin ongelmiin. Ohjelman tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua tieteen tekemiseen ja toimia aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina käytännön kokemusten, yhteistyön ja luovuuden kautta. Yhdistämällä opiskelijat tutkimusyhteisöihin yliopistolla ja yrityksissä, LUMA Stars avaa ovia luonnontieteeseen innostavalla, merkityksellisellä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.

Kolme keskeistä osa-aluetta

Tiede-TET:issä lukio-opiskelijat pääsevät vierailemaan aitoihin tutkimusympäristöihin ja saavat kokemusta tieteellisestä työstä. Pilottivuonna 2025–2026 neljä opiskelijaa sai stipendin, ja vierailee kuukausittain tutkimusryhmissä tutkien aiheita, jotka liittyivät heidän omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Vierailut eivät ole pelkkää havainnointia – ne tarjoavat mahdollisuuden kysyä, ideoida ja nähdä sekä tehdä tieteen toimintaa käytännössä.

LUMA Stars -klubissa kerran kuukaudessa nuoret ovat pääosassa valtakunnallisessa verkkokerhossa, joka striimataan YouTubessa. He jakavat tarinoita tutkimusvierailuiltaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle ja yrityksiin, luovat innostavaa sisältöä ja keskustelevat ikätovereidensa kanssa ympäri Suomea. Kerho on nuorten johtama ja suunnittelema: osallistujat päättävät itse, mitä esitellään ja miten herätetään uteliaisuutta. Aiheet ovat ajankohtaista huippututkimusta, jota opiskelijat pääsevät tutkimaan ja viestimään ikätovereilleen. Toiminnasta saatu palaute on osoittanut, että nämä tilaisuudet ovat innostavia opiskelijoille ja tuovat uusia näkökulmia myös opettajille. Esimerkkejä verkkokerhon teemoista syksyllä 2025:

  • Vihreät supermateriaalit: Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (Professori Timo Revon tutkimusryhmä)
  • Aurinkovoimalla tuotettu vety: Katalyytit mullistavat puhtaan energian (Professori Pedro Camargon tutkimusryhmä)
  • Biomateriaalit 3D-tulostuksessa: Implantoitavat lääkinnälliset laitteet (Professori Yinyin Baon tutkimusryhmä)
  • Biomateriaalit kudosten ja implanttien 3D-tulostukseen (Professori Robert Luxenhoferin tutkimusryhmä)

LUMA Stars Camp 2026

Ensi kesänä ohjelma huipentuu tiedeleiriin, jonka teemana on kestävyys ja innovatiiviset ratkaisut. Leiri tarjoaa tilan yhteistyölle, luovuudelle ja toiminnalle – siellä ideat muuttuvat projekteiksi ja syntyy uusia ystävyyksiä. Kestävyyshaasteet vaativat uusia ajattelutapoja ja toimintaa. LUMA Stars vastaa tähän antamalla nuorille äänen ja alustan ratkaisujen tutkimiseen. Se yhdistää koulutuksen ja tieteen, vahvistaen uteliaisuutta, minäpystyvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Monille osallistujille tämä voi olla ensimmäinen askel kohti tiedeuraaa – tai syvempää ymmärrystä siitä, miten he voivat vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.

Ohjelman leirille järjestää LUMAlab Gadolin, joka on osa LUMA-keskus Suomea. LUMA Stars on osa LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jossa etsitään tutkimusperustaisia ja yhteistyöhön pohjautuvia ratkaisuja innostavaan ja osallistavaan oppimiseen LUMA-aineissa. Ohjelmaa johtaa professori Maija Aksela, LUMAlab Gadolinin johtaja, ja koordinoi Maikki Roiha, tohtorikoulutettava LUMAlab Gadolinissa. Ohjausryhmässä on mukana edustajia yhteistyötahoista: varajohtaja Markus Metsälä (Helsingin yliopisto, kemian osasto), lehtori Anssi Nivala (Helsingin luonnontiedelukio), lehtori Kirsi Vakkilainen (Lukema-verkosto), yliopistonlehtori Johannes Pernaa (LUMAlab Gadolin) ja tiedekasvatuksen asiantuntija Topias Ikävalko (Helsingin yliopiston tiedekasvatus, osa LUMA-keskus Suomea)

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedekasvatustyötämme 60 000 eurolla – etäkerho tuo tiedettä iltapäiväkerhojen arkeen 

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 60 000 euron Tiede tutuksi -apurahan Innostu tutkimaan -nimisen etäiltapäiväkerhotoiminnan koordinointiin. Iltapäiväkerhotoiminnan toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi –verkosto, jonka hallinto sijaitsee Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on tehdä tieteen tekeminen näkyväksi ja saavutettavaksi lasten arjessa – innostavasti ja lastentasoisesti. 

Syksyllä 2024 etäiltapäiväkerhoa testattiin ensimmäisen kerran, ja jo silloin mukaan osallistui 114 ryhmää eri puolilta Suomea. Saatu palaute kerhokerroista oli innostunutta. Nyt saatu apuraha mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja jatkuvuuden ainakin seuraavaksi lukuvuodeksi 2025–2026. 

Kerho on suunnattu erityisesti iltapäivätoiminnan piirissä oleville 1.–2.-luokkalaisille ja heidän ohjaajilleen. Etätoteutus mahdollistaa osallistumisen maksutta mistä päin Suomea tahansa. Jokaisella kerhokerralla on oma aiheensa, joka liittyy matematiikkaan, ympäristöoppiin kuuluviin luonnontieteisiin tai teknologiaan.  

Mitä kerho-ohjelmassa on luvassa ja milloin?

Kerhokerta sisältää asiantuntijan johdannon päivän aiheeseen, minkä jälkeen lapset tekevät ohjatusti tiedeaktiviteetin oman kerho-ohjaajansa kanssa. Toiminta on suunniteltu yksinkertaiseksi ja matalan kynnyksen mukaiseksi: tarvittavat välineet ovat edullisia ja helposti saatavilla. Aktiviteettien tuotoksia ja havaintoja voi lopuksi jakaa yhteiselle Padlet-alustalle. 

– Tiedeaktiviteettien pohjalta tutustutaan ilmiöiden taustalla olevaan tieteeseen oivalluksia herättävästi ja lapsentasoisesti yliopiston asiantuntijoiden tuella. Uteliaisuus tieteeseen ja sen merkityksiin herää, kun omia ja muita ympäristöjä tarkastellaan tiedelasit päässä, kertoo projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen. 

Iltapäiväkerhoissa toimiville ohjaajille kerho toimii samalla hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontieteisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Heille tarjotaan tukea ennakkoon ja toteutuksen aikana. Jokaiselle kerhokerralle laaditaan etukäteen lista tarvittavista taidoista, jotka pohjautuvat peruskoulun alkuvaiheessa opittaviin asioihin. 

Syksyllä 2025 kerhokerrat järjestetään tiistaisin 2.9.–11.11.2025 kello 14.30–15.15. Kerhoja järjestetään myös ruotsiksi Suomen Kulttuurirahaston ulkopuolisella rahoituksella joka kuun ensimmäisenä torstaina kello 14.40–15.15 (to 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12.). Kerhokertojen videot ja työohjeet julkaistaan hankkeen päätteeksi avoimesti verkossa Innostu tutkimaan –oppaana. 

Ohjelmassa on muun muassa muuttolintujen havainnointia kansalaistieteen keinoin, magneettimaalausta, kuuaseman suunnittelua, valojen ja varjojen tutkimista sekä hedelmien kotimaiden selvittämistä kasvitieteellisellä puutarhalla. 

Kuvassa etätiedekerhon juna, jonka kyydissä kerhon maskotit. Tekstissä "Tämä on tiedejuna kaikille tutkimisesta kiinnostuneille. Pysähdymme kaikilla väliasemilla!

Miten pääsen ryhmäni kanssa mukaan?

Ilmoittautuminen iltapäiväkerhoon syyskaudelle on nyt auki! Voit ilmoittaa ryhmäsi mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Alta löydät linkin ilmoittautumislomakkeelle sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ilmoita tästä ryhmäsi mukaan kerhototeutukseen. Välj svenska som språk om du vill delta i den svenskspråkiga klubben.

Lisätietoja kerhosta löytyy myös kerhosivulta:

Lämpimät kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle merkityksellisestä tuesta tiedekasvatuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. Tervetuloa mukaan tutkimaan ja innostumaan yhdessä!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto / Helsingin yliopisto

Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus

Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.

Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.

Professori Juha Toivonen.
Fotoniikka – valoon perustuva teknologia arkisten laitteidemme taustavoimana oli professori Juha Toivosen aiheena Tiedekahvilassa syksyllä 2022. Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”

Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.

Tiedekahvila: Ajankohtaista tiedettä nuorille

Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.

Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.

Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.

Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen

Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured

Asiantuntijapankki: Tietoa ja inspiraatiota

Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.

Kirjoittajat:

Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.Ying-Shao Hsu

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo. 

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Ilmastofoorumin järjestäjät.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osaanottajia metsässä.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Ilmastofoorumin osaanottajat kävelevät kohti SMEAR II tutkimusasemaa.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Ilmastofoorumin opettajat oppivat yhdessä SMEAR II tutkimusasemalla.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osaanottajat valmistautuvat hiljaiselle kävelylle.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja järjestettiin myös ulkona.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta

LUMA-keskus Pohjanmaalle alueellinen tasa-arvo on tärkeää. Erilaisten uusien toimintamallien avulla on pyritty parantamaan tiedekasvatustoiminnan saavutettavuutta myös kasvukeskusten ulkopuolella, koko Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

LUMA-keskus Pohjanmaan Oivalluksia ja ideoita -koulukiertue tarjoaa alakoulujen oppilaille toiminnallisia työpajoja ja opettajille täydennyskoulutusta eri puolilla laajaa toiminta-aluetta. Kiertueen oppilastyöpajoissa tuetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista tutustumalla esimerkiksi kestävän kehityksen teemoihin ja ohjelmointiin. Opettajien ideapajassa lähestytään opetuksen eheyttämistä ja monialaisuutta kiehtovan avaruusteeman kautta.

– Tänä syksynä toista kertaa järjestettävä koulukiertue tuo tiedekasvatuksen suoraan luokkiin. Erityisesti pienemmät, kaukana yliopistokampuksista sijaitsevat koulut ovat olleet innoissaan tästä mahdollisuudesta, LUMA-keskus Pohjanmaan koordinaattori Hanna Hankaniemi toteaa.

Globaalit sankarit -lautapeli.
Globaalit sankarit -lautapeli on yhteistyön lopputulos. Innostuneet lapset ja nuoret saavat oppia, inspiroida ja ratkoa ongelmia pelin avulla.

Tapahtumia ja opetusvälineistöä kirjastoissa

LUMA-keskus Pohjanmaa on pyrkinyt lisäämään tiedekasvatuksen tavoitettavuutta myös kirjastoyhteistyön kautta. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyt tiedetuvat alakoululaisille ja perheille tavoittivat keväällä 2024 yli 500 osallistujaa. Lisäksi kirjastojen kautta on lainattavissa oppimisyhteisöille LUMA-keskuksen opetusvälineistöä: laboratoriosalkku ja Globaalit sankarit -lautapeli.

– Kestävää kehitystä ja globaalia maailmankuvaa tukeva Globaalit sankarit -lautapeli on kehitetty yhteistyössä yliopiston kansainvälisen henkilökunnan kanssa. Laboratoriosalkun tiedekokeet tukevat erityisesti ympäristöopin opetuksen tavoitteita. Kirjastojen laajat aukioloajat mahdollistavat joustavan lainauksen ja kirjastoautojen kautta välineistö on varattavissa kauempaakin, kertoo Hanna Hankaniemi.

Kuvassa näkyy lainattava laboratoriosalkku. Salkku sisältää lapsille ja nuorille sopivia kemiallisia kokeita. Esimerkiksi kolme keitinlasia (dekantterilasia) sekä kolme koeputkea. Keitinlasit sisältävät keltaista, punaista ja sinistä liuosta. Koeputket sisältävät sateenkaaren väristä nestettä.
Lainattava laboratoriosalkku tuo innostusta suoraan luokkaan.

Globaalit sankarit -lautapelin pelimateriaalit ovat Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen lisäksi saatavilla maksutta verkkosivuilta: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/luma/materiaalit/globaalit-sankarit-lautapeli.

Kirjoittanut:

Outi Kaarela, asiantuntija, LUMA-keskus Pohjanmaa (Vaasan yliopisto)

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: