science on stage

Matematiikka kohtaa taiteen – museovierailu innosti oppilaat oppimaan uudella tavalla

Valokuvassa Mire Laine oman esittelypisteensä edessä Science on Stage -tapahtumassa.

Voiko matematiikkaa oppia taidemuseossa? Espoon Kuitinmäen koulun matematiikan opettaja Mire Laine päätti kokeilla. Tuloksena syntyi projekti Educational Math Visit to Art Museum, jossa taidemuseovierailu yhdistyi matematiikan opiskeluun tavalla, joka innosti oppilaita yllättävän paljon. Science on Stage Europe -festivaalilla esitelty projekti sai alkunsa yksinkertaisesta kysymyksestä.

– Veljeni vaimo kysyi minulta, miksi yläkoulussa tehdään niin vähän opintoretkiä. Jäin pohtimaan asiaa ja sitä, mitkä oikeastaan estävät lähtemästä. Usein vedotaan rahaan, mutta pääkaupunkiseudulla on myös ilmaisia museokohteita, Laine kertoo.

Ajatus jäi kytemään. Samalla hän pohti, voisiko matematiikkaa viedä ympäristöihin, joita ei tavallisesti yhdistetä oppiaineeseen.

– Halusin löytää kohteen, jota ei ensimmäisenä ajatella matematiikan näkökulmasta. Siitä lähti ajatus yhdistää matematiikka ja taidemuseo.

Taideteoksia ensin, matematiikkaa myöhemmin

Projektissa oppilaat vierailivat taidemuseossa ja tutustuivat teoksiin ennalta laadittujen kysymysten avulla. Tarkoituksena ei ollut tehdä matematiikkaa museossa, vaan kerätä havaintoja ja tietoa, joita hyödynnettäisiin myöhemmin koulussa.

Museovierailun jälkeen oppilaat palasivat luokkaan ratkaisemaan matematiikan tehtäviä, jotka perustuivat teoksista kerättyihin tietoihin.

– Matematiikan tehtävät rakennettiin niin, että niiden ratkaiseminen edellytti taideteoksista tehtyjä havaintoja. Oppilaat joutuivat siis käyttämään itse keräämäänsä tietoa.

Samalla harjoiteltiin peruskoulun matematiikan sisältöjä monipuolisesti.

– Tavoitteena oli kerrata laajasti peruskoulun matematiikkaa. Se on usein oppilaiden mielestä vähän pakkopullaa, mutta nyt tehtävät saivat aivan erilaisen merkityksen.

SonS2026_posteri_Mire

Oppilaat yllättivät opettajan

Laine tunnustaa lähteneensä projektiin pienin ennakko-odotuksin. Hän ei ollut varma, kuinka innokkaasti teini-ikäiset suhtautuisivat taidemuseovierailuun.

– Olin oikeastaan yllättynyt siitä, kuinka paljon oppilaat pitivät museokäynnistä. Ajattelin etukäteen, ettei viisitoistavuotiaita välttämättä kiinnostaisi taidemuseo kovinkaan paljon. Oppilaat olivat aidosti kiinnostuneita. Osa kysyi jopa, voisiko museossa käydä vapaa-ajalla uudelleen. Tietenkin kannustin siihen.

Innostus näkyi myös myöhemmin matematiikan tunneilla.

– Kun tehtävät liittyivät teoksiin, joita he olivat itse tutkineet, niitä tehtiin aivan erilaisella otteella. Motivaatio oli selvästi korkeampi kuin tavallisissa kertausharjoituksissa.

Taide herätti tunteita, uteliaisuutta ja uusia ideoita

Museokäynniltä jäi mieleen useita teoksia, jotka puhuttelivat oppilaita eri tavoin. Erityisesti Reidar Särestöniemen vahvavärinen taide herätti huomiota.

– Särestöniemen teokset nousivat monessa keskustelussa esiin. Oppilaat kiinnittivät huomiota erityisesti värimaailmaan.

Myös ihmisiä esittävät teokset houkuttelivat osallistumaan.

– Huomasin, että oppilaat menivät teosten viereen seisomaan samoihin asentoihin kuin kuvissa olevat henkilöt ja ottivat siellä selfieitä. He löysivät teoksista myös itsensä ja oman tapansa lähestyä niitä.

Projektin myötä Laine on alkanut nähdä matematiikan oppimisympäristöt aiempaa laajemmin. Kaikkien projektien ei hänen mukaansa tarvitse sisältää varsinaista retkeä.

– Vastaavaa voisi toteuttaa pienemmässä mittakaavassa omassa koulussa. Esimerkiksi oppilaiden omista töistä voisi rakentaa näyttelyn, jonka ympärille laadittaisiin matematiikan tehtäviä. Kohteena ei välttämättä tarvitse olla myöskään museo. Myös koulun piha, lähiluonto tai vaikkapa parkkipaikka voi toimia kiinnostavana lähtökohtana matematiikan tutkimiselle. Olen alkanut miettiä paljon tällaisia vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä.

Science on Stage toi uusia näkökulmia

Ensimmäinen osallistuminen Science on Stage -festivaaleille jätti Laineelle erittäin myönteisen vaikutelman.

– Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka paljon täällä on osallistujia ja kuinka erilaisista ympäristöistä he tulevat. Mukana on sekä varhaiskasvatuksen että lukion opettajia ja esillä on valtavan monenlaisia projekteja. Täällä on tullut vastaan useita sellaisia ideoita, joita haluan lähteä kehittämään eteenpäin. Lisäksi olen saanut ehdotuksia yhteistyöstä muiden opettajien kanssa.

Laine kokee, että kansainväliset kohtaamiset tuovat energiaa ja uusia näkökulmia opetukseen.

– Tällaisista tapahtumista saa valtavasti virtaa omaan työhön. Kun itse innostuu, on helpompi innostaa myös oppilaita. Juuri nyt fiilis on todella positiivinen.

Projekti osoittaa, että matematiikkaa voi löytää yllättävistä paikoista. Kun oppiminen sidotaan kokemuksiin, havaintoihin ja oppilaiden omaan toimintaan, myös perinteiset sisältöalueet voivat näyttäytyä täysin uudessa valossa.

Lue lisää

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Lintuja, luontoa ja kansainvälistä yhteistyötä – eskarit seurasivat siivekkäitä ystäviään yli maarajojen

Valokuvassa Kirsi Rehunen esittelypisteensä edessä Liettuan Science on Stage -festivaalilla toukokuussa 2026.

Mitä koulun pihalla oikeastaan elää? Tähän kysymykseen lähdettiin etsimään vastausta Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetuksessa. Matkan varrella projekti kasvoi pelkkää luonnon havainnointia laajemmaksi, kun mukaan tuli päiväkoteja muista maista, taidetta, matematiikkaa, lintujen tunnistamista ja ennen kaikkea lasten omaa uteliaisuutta.

Science on Stage Europe -festivaalilla Liettuassa esitelty projekti Through the Eyes of a Jay: A Child-Led Exploration of Birds and Seasons sai alkunsa lasten kysymyksistä. Projekti oli toteutettu yhteistyössä tanskalaisen Lille Værløse Skolen opettajan Mette Hejn kanssa.

– Alun perin havainnoimme ihan kaikkea, mitä koulun pihalla näkyi. Huomasimme kuitenkin pian, että linnut olivat se ryhmä, joka herätti lapsissa eniten kiinnostusta. Siitä syntyi ajatus lähteä tutkimaan niitä tarkemmin yhdessä tanskalaisen Meten kanssa, kertoo projektia esitellyt esiopetuksen opettaja Kirsi Rehunen.

Lasten kysymykset ohjasivat tutkimusta

Projekti rakentui lasten omien havaintojen ja kysymysten ympärille. Kysymyksiä kertyi lopulta noin viisikymmentä ja niiden joukossa oli niin suuria kuin pieniäkin pohdintoja.

Lapset halusivat tietää, mitä lintuja heidän kotiseudullaan elää, millaisia ääniä ne pitävät ja miksi jotkin linnut tuntuvat olevan kaikkialla. Yksi lapsista pohti jopa, kuuluiko pihalta kummituksen ääni. Myöhemmin selvisi, että salaperäisen äänen takana olikin sepelkyyhky.

– Kysymykset lähtivät aidosti lasten arjesta. Jotakuta mietitytti, miksi jäätelökioskin ympärillä pyörii niin paljon lintuja. Toiset halusivat tietää, minne kuhankeittäjä talveksi katoaa tai voiko saman linnun tavata myös toisessa maassa, Rehunen kertoo.

Vuodenaikapuu kasvoi havaintojen mukana

Projektin keskiössä oli luonnon havainnointi. Lapset rakensivat suuren vuodenaikapuun, johon kirjattiin eri vuodenaikoina tehdyt havainnot. Syksyn, talven, kevään ja kesän lintulajit muodostivat vähitellen yhteisen visuaalisen tarinan lähiluonnosta.

Merkittävä osa työskentelystä tapahtui metsässä. Taipalsaarella ryhmä retkeili säännöllisesti lähimetsään, jossa havainnointia harjoiteltiin rauhassa ja keskittyen.

– Syksyllä viiden minuutin hiljainen havainnointitehtävä tuntui lapsista todella pitkältä. Keväällä tilanne oli aivan toinen. Silloin viisi minuuttia ei enää riittänyt, vaan lapset olisivat halunneet jatkaa tarkkailua pidempään.
Metsäretkillä apuna olivat myös Etelä-Karjalan lintuyhdistyksen asiantuntija Kirsi Hovilehto, joka auttoi tunnistamaan alueen lajeja ja kertoi lintujen elämästä.

SonS2026_posteri_kirsi

Ystäviä Tanskasta, Latviasta ja Etiopiasta

Projekti ei jäänyt vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Yhteistyökumppanit Tanskasta seurasivat oman ympäristönsä lintuja ja vertailivat havaintojaan suomalaisten lasten kanssa. Yhteisiä keskusteluja käytiin etäyhteyksien välityksellä. Lapset pohtivat esimerkiksi, mitä lajeja eri maissa tavataan ja miten vuodenaikojen vaihtelu näkyy lintujen käyttäytymisessä.

Mukana oli myös päiväkoteja Latviasta sekä yhteys kansainväliseen kouluun, Etiopiaan. Yksi videokeskusteluista jäi erityisesti Rehusen ja ryhmän mieleen.

– Etiopialaisessa luokassa oli yhtäkkiä valtavan paljon varpusia. Lapset ryhtyivät pohtimaan syytä yhdessä. Ensin arveltiin, että linnut olivat paenneet jotakin petoa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että ne olivat ehkä hakeutuneet sisälle kuumuutta pakoon.

Kansainvälinen yhteistyö auttoi lapsia ymmärtämään, että samankaltaisia ilmiöitä tutkitaan myös muualla maailmassa.

Oppimista monella tavalla

Lintuprojekti yhdisti luontevasti useita oppiaineita. Havaintoja kirjattiin, luokiteltiin ja tilastoitiin. Samalla harjoiteltiin matematiikkaa, tiedon käsittelyä sekä luonnontieteellistä ajattelua.

Lintujen tunnistamisessa hyödynnettiin BirdLifen materiaaleja ja osa lapsista kehitti huomattavan vahvan lajintuntemuksen. Projektin aikana valmistui myös runsaasti taideteoksia. Lintuja toteutettiin esimerkiksi maalauksina ja neulahuovutuksina.

Rehunen nostaa esiin erityisesti lasten erilaiset vahvuudet.

– Joku tunnisti lintujen värit, toinen muisti niiden äänet ja kolmas osasi matkia niitä. Lapset huomasivat itsekin, että ryhmässä jokainen osasi jotakin erityistä. Yhdessä he pystyivät paljon enemmän kuin yksin.

Itsehuovutettu lintu
Lapsi kiikaroi luonnossa
Lapsen lehdistä askartelema lintu

Science on Stage -festivaalilla kohtaamiset korostuivat

Kirsi Rehunen toi Science on Stage -festivaaleille lasten tekemiä havaintoja.

Liettuassa järjestetyllä Science on Stage Europe -festivaalilla projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Rehusen mukaan tämän vuoden tapahtumassa korostui erityisesti opettajien välinen vuorovaikutus.

– Ihmiset eivät vain käy katsomassa esityksiä, vaan keskustelevat aktiivisesti ja etsivät uusia yhteistyökumppaneita. Moni halusi heti tietää lisää projektista ja vaihtaa yhteystietoja tulevia hankkeita varten.

Yksi festivaalin hauskimmista keskustelunaiheista liittyi kuhankeittäjään. Eri maissa linnun ääntä kuvataan ja tulkitaan eri tavoin, mikä herätti osallistujissa paljon kiinnostusta ja naurua. Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus), englanniksi Eurasian Golden Oriole, on yksi Euroopan tunnetuimmista muuttolinnuista. Rehunen huomasi keskustellessaan opettajien kanssa, että eri puolilla Eurooppaa ihmiset ovat kuulleet linnun vihellyksessä nimiä, sanoja ja kokonaisia lauseita.

  • Portugalissa kuhankeittäjää kutsutaan nimellä papa-figos, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”viikunoiden syöjää”. Siellä linnun nimi ei siis perustu sen ääneen, vaan ruokailutottumuksiin.
  • Puolassa kuhankeittäjän huilumaisesta laulusta kuullaan usein sanat ”Zofija, Zofija!”. Ja lintu saapuu Puolaan Sofian päivänä.
  • Unkarissa kuhankeittäjän nimi on sárgarigó, ”keltainen rastas”. Sen laulua kuvataan sanoilla ”Huncut a bíró!”, mikä tarkoittaa suunnilleen ”Tuomari on veijari!” tai ”Konna se tuomari on!”.
  • Ukrainassa linnun laulun on paikoin tulkittu kuulostavan naisen nimeltä ”Yeva, Yeva!”. Itäslaavilaisessa perinteessä lintujen ääniä on usein yhdistetty ihmisten nimiin.
  • Liettuassa kuhankeittäjä tunnetaan nimellä volungė. Sen laulun sanotaan kuulostavan siltä kuin lintu huutelisi ”Grybų! Grybų!”, eli ”Sieniä! Sieniä!” tai ”Sieniä poimimaan.” Lintu saapuu samaan aikaan kun korvasieniä löytyy metsistä.
  • Ranskassa kuhankeittäjän nimi on Loriot d’Europe. Erityisen tunnettu se on Loiren, Garonnen ja Rhônen jokivarsilla, missä sen kirkkaan keltaisen höyhenpuvun voi nähdä puiden latvuksissa. Ranskalaiset kuvaavat linnun laulua tavuilla ”di-de-lio”, jotka jäljittelevät sen melodista vihellystä.
  • Saksassa kuhankeittäjä on Pirol. Sen laulua kuvataan useilla tavusarjoilla, kuten ”wiela-wieo”, ”di-dü-li” tai ”lü-lo-lü”. Saksassa ääntä ei tulkita lauseeksi, vaan sitä jäljitellään melodianomaisilla tavuilla.
  • Virossa kuhankeittäjän nimi on peoleo, mutta myös lisänimi vihmakass, ”sadekissa”. Linnun laulun on uskottu ennustavan sadetta ja ukkosta. Sen ääntä kuvaillaan tavallisesti tavusarjalla ”tsio-tsio, eo-eo”.
  • Tsekissä linnun nimi on Dylióliju ja Slovakiassa Vlha obyčajná siellä linnun laulua ei kuvattu lausein.

Kuhankeittäjän elämä ei ole pelkkää laulua. Laji talvehtii trooppisessa Afrikassa ja lentää joka vuosi tuhansia kilometrejä Euroopan ja Afrikan välillä. Pitkän muuttomatkan aikana se kohtaa monia vaaroja. Erityisesti Välimeren alueella esiintyy edelleen laitonta lintujen pyydystämistä ja ampumista, mikä uhkaa monia muuttolintulajeja, myös kuhankeittäjää. Silti joka kevät keltamusta lintu palaa Euroopan metsiin, myös Taipalsaarelle. Laulu on kaikkialla lähes sama, mutta ihmiset kuulevat siinä eri asioita.

Linnuista liikkeelle lähtenyt projekti osoitti, kuinka lasten uteliaisuus voi johtaa laaja-alaiseen oppimiseen. Samalla se yhdisti luontohavainnot, kansainvälisen yhteistyön, taiteen ja tieteen tavalla, joka innosti niin lapsia kuin opettajiakin.

Lue lisää

Tutkijahippa (lajitunnistaminen)

  • Välineet: kortit/esineet
  • Leikissä on useita tutkijoita, useita hippoja ja leikkijöitä. Leikimme tutkijahippaa metsäretkillämme.
  • Jokaisella leikkijällä on yksi linnun kuva kädessä. Kun hippa saa leikkijän kiinni, hän menee tutkijan luo ja kysyy, mikä hänen kädessään oleva lintu on.  Mikäli tutkija tietää oikean vastauksen kysymykseen, leikkijä antaa kortin tutkijalle ja roolit vaihtuvat. Jos tutkija ei tiedä oikeaa vastausta, hän jatkaa tutkijana ja leikkijä pakenee edelleen hippaa. Tutkijan vieressä voi olla aikuinen tunnistamisen tukena.
  • Näin lintuprojektimme sisälsi myös runsaasti liikuntaa ja lintujen tunnistaminen edistyi huimalla vauhdilla.
  • Lähde: Tutkijahippa – Metsämörriohjaajat ry 

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Musiikkia, fysiikkaa ja askartelemista – Ville-Pekka Kilpi innostaa opiskelijoita äänen salojen pariin

Valokuvassa Ville-Pekka Kilpi Science on Stage -tapahtumassa Liettuassa.

Miten ihminen kuulee musiikin? Miksi viulu ja huilu kuulostavat erilaisilta, vaikka ne soittavat samaa säveltä? Entä voiko toimivan soittimen rakentaa paperista? Näitä kysymyksiä tutkitaan Otaniemen lukion fysiikanopettaja Ville-Pekka Kilven kehittämällä kurssilla, jonka pohjalta syntyi myös Science on Stage -festivaalilla esitelty projekti The Physics of Musical Instruments. Projekti yhdistää fysiikan, musiikin, käsillä tekemisen ja luovuuden tavalla, joka on saanut opiskelijat innostumaan vuodesta toiseen.

Äänen fysiikkaa käytännön kautta

Projektin lähtökohtana on Otaniemen lukiossa toteutettava musiikin fysiikan kurssi, jossa äänen ilmiöitä lähestytään käytännön tekemisen kautta.

– Kurssilla tutustutaan siihen, miten erilaiset soittimet toimivat. Aloitamme ihan perusteista eli siitä, miten kuulo toimii ja miten ihminen tunnistaa sävelkorkeuden. Se on itse asiassa yllättävän monimutkainen prosessi, Kilpi kertoo.

Keskeisessä roolissa ovat yläsävelet eli harmoniset taajuudet, joiden ansiosta ihminen pystyy erottamaan eri soittimet toisistaan.

– Pelkkä puhdas siniääni ei kuulosta ihmisestä erityisen kiinnostavalta. Soittimien tunnistaminen ja niiden ominainen sointi perustuvat juuri yläharmonioihin. Kun ymmärtää, miten kuulo toimii, voi alkaa ymmärtää myös sitä, miksi eri soittimet kuulostavat erilaisilta.

Teoriaa ei kuitenkaan opiskella vain kirjoista.

– Kurssi on hyvin käytännönläheinen. Rakennamme erilaisia kielisoittimia, puhallinsoittimia, kaiuttimia, mikrofoneja ja sähkökitaran mikkejä. Mukana on myös elektroniikkaa ja äänen käsittelyä. Joka vuosi kurssia kehitetään vähän pidemmälle

SonS2026_posteri_Veli-Pekka

Soittimia paperista ja pilleistä

Festivaalille Kilpi toi mukanaan opiskelijoiden kanssa kehitettyjä rakennelmia, joita myös vierailijat pääsivät kokeilemaan.
Pöydältä löytyi muun muassa paperista valmistettuja soittimia sekä erilaisia puhallinsoitinkokeiluja.

– Vieraat voivat rakentaa esimerkiksi nokkahuiluja. Ne ovat hieman haastavampia, mutta paperipilleistä valmistetut oboet onnistuvat lähes jokaiselta. Ne ovat myös sopivan äänekkäitä tällaiseen tapahtumaan, hän naurahtaa.

Mukana oli myös itse rakennettu kaiutin, jonka toimintaa oli vaikea demonstroida meluisassa näyttelytilassa. Soitinrakennelmat tarjoavat samalla mahdollisuuden oikaista yleisiä väärinkäsityksiä soittimista.

– Moni yllättyy kuullessaan, että puupuhaltimen ei tarvitse olla puusta tehty. Olennaista on se, että ilmanpatsas värähtelee. Soittimen voi rakentaa paperista, metallista tai muovista ja silti se käyttäytyy akustisesti samalla tavalla. Sama pätee vaskisoittimiin. Trumpetin voi tehdä muovista, eikä materiaali yksin määritä sen sointia.

Kurssi, joka täyttyy ennätysajassa

Opiskelijoiden vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. Ensimmäisellä toteutuskerralla opiskelijat eivät vielä tienneet, mitä odottaa. Kokemus osoittautui kuitenkin niin onnistuneeksi, että seuraavana vuonna kurssi täyttyi jo ennakkovalinnoissa.

– Meillä ei juuri lasketa kaavoja tai ratkaista tehtäviä perinteisessä mielessä. Sen sijaan rakennetaan, kokeillaan, soitetaan ja kuunnellaan. Opiskelijat tekevät myös omia projektejaan. Se tuntuu vetoavan moniin.

Kurssi on herättänyt kiinnostusta myös jatko-opintoihin. Vaikka ensimmäiset osallistujat eivät vielä ole ehtineet akustiikan maisterivaiheeseen asti, monet ovat kertoneet kiinnostuneensa alasta.

– On hienoa kuulla, että opiskelijat löytävät uusia kiinnostuksen kohteita. Välillä sitä kuitenkin miettii myös vastuuta. Minulla on ollut tähtitiedekurssi jo kymmenen kertaa ja nyt useampi entinen opiskelija opiskelee tähtitiedettä. Jos akustiikan kanssa käy samalla tavalla, täytyy toivoa, että he löytävät myös hyviä työpaikkoja, Kilpi hymyilee.

Hänen mukaansa ala tarjoaa Suomessa erinomaisia mahdollisuuksia esimerkiksi äänenkäsittelyn, ohjelmistokehityksen ja akustiikan tutkimuksen parissa.

Festivaalilla syntyy uusia yhteistyöideoita

Ville-Pekka Kilpi pitelee tapahtumassa kylttiä, jossa lukee I love science.

Science on Stage Europe -festivaalissa Kilpeä on erityisesti ilahduttanut kansainvälinen yhteistyö ja kollegoiden kohtaaminen.

– Olen vaihtanut valtavan määrän yhteystietoja. Kreikkalaisten kanssa on viritteillä yhteistyötä, ja olen löytänyt useita opettajia, jotka ovat yhtä innostuneita fysiikan demonstraatioista kuin minäkin.

Hänen mukaansa tapahtuman tunnelmassa on jotain samaa kuin Euroviisuissa.

– Täällä on eri maiden lippuja, upeita esittelypisteitä ja valtavasti energiaa. Kaikki ovat samaan aikaan sekä esittelijöitä että vierailijoita. Kun haluaa omalle osastolleen vieraita, tulee itsekin käytyä muiden luona. Siksi keskusteluja syntyy jatkuvasti.

Festivaalilta tarttuu mukaan myös uusia ideoita opetukseen. Yksi kiinnostavimmista tuli kokeneelta skotlantilaiselta fysiikan opettajalta, joka esitteli Kilvelle uudenlaisen puhallinsoittimen.

– Siinä on putki, jonka molempiin päihin kiinnitetään ilmapallo. Kun palloja puristellaan, soitin toimii vähän poikkihuilun tavoin. Sellainen täytyy ehdottomasti rakentaa seuraavaksi opiskelijoiden kanssa.

Juuri tällaiset kohtaamiset ovat Kilven mielestä tapahtuman suurin arvo. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti ja parhaimmillaan ne päätyvät innostamaan seuraavaa opiskelijaryhmää tutkimaan äänen fysiikkaa aivan uudesta näkökulmasta.

Lue lisää

Lue matkakertomus Liettuan Science on Stage -festivaaleilta

Tutustu Hellin Pietikäisen arktiseen Science on Stage -projektiin

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Arktinen ympäristö oppimisen lähtökohtana – Hellin Pietikäisen opetus yhdistää luonnon, kulttuurin ja kestävän tulevaisuuden

Valokuvassa Hellin Pietikäinen seisoo messupisteensä edessä Science on Stage -tapahtumassa.

Miten ilmastonmuutos näkyy lasten omassa elinympäristössä? Mitä arktisella alueella elävät eläimet kertovat luonnosta ja sen muutoksista? Entä miten kestävät valinnat liittyvät poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin? Näitä kysymyksiä on tutkittu Hetan yhtenäisen peruskoulun saamenkielisen luokanopettajan Hellin Pietikäisen projektissa Arctic Animals – Living, joka esiteltiin kansainvälisellä Science on Stage -festivaalilla Liettuassa. Projekti vie oppilaat tutkimaan omaa arktista ympäristöään oppijalähtöisesti ja monialaisesti.

Oppiminen alkaa omasta elinympäristöstä

Pietikäisen projektin keskiössä ovat arktinen alue, sen luonto, ihmiset, kielet ja kulttuurit.

– Halusimme tutustua arktiseen alueeseen kokonaisuutena: siihen, millaisia maita siellä on, mitä kieliä siellä puhutaan, millaisia ihmisiä siellä elää ja millainen ympäristö meillä täällä pohjoisessa on, Pietikäinen kertoo.

Erityisen tärkeässä roolissa olivat arktisen alueen eläimet. Oppilaat saivat itse valita, mistä eläimistä he halusivat oppia lisää.

– Kävimme kirjastossa hakemassa suuren määrän kirjoja, joiden avulla oppilaat tutkivat itseään kiinnostavia eläimiä. Jokainen oppilas teki valitsemastaan eläimestä oman tietokirjan ja lisäksi rakensi eläimestä puisen mallin.

Mahdollisuus tehdä omia valintoja osoittautui tärkeäksi motivaation kannalta.

– Oppilaat saivat vaikuttaa projektin sisältöihin koko ajan. He saivat itse päättää, mistä eläimistä hankkivat tietoa, mitä halusivat piirtää ja millaisia töitä tekivät. Se lisäsi selvästi sitoutumista ja innostusta.

Jäätä, vettä ja ilmastonmuutosta

Eläinten lisäksi projektissa perehdyttiin arktisen luonnon muutoksiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Oppilaat tutkivat vettä ja sen erilaisia olomuotoja sekä pohtivat jäätiköiden merkitystä arktisella alueella.

– Keskustelimme siitä, mitä jäätiköt ovat ja miten ne ovat muuttuneet ajan myötä. Samalla tarkastelimme, miten ilmastonmuutos näkyy arktisilla alueilla.

Teemat sidottiin lasten omaan arkeen konkreettisten esimerkkien kautta.

SonS2026_posteri_Hellin

– Puhuimme myös kestävistä valinnoista, kierrättämisestä ja sellaisista pienistä teoista, joilla lapset voivat itse vaikuttaa ympäristöönsä.

Projektissa ympäristöteemat eivät jääneet abstrakteiksi käsitteiksi, vaan liittyivät suoraan oppilaiden omaan elämään.

Poronhoito toi aiheen lähelle

Kaikki Pietikäisen oppilaat ovat pohjoissaamenkielisiä ja tulevat poronhoitoperheistä. Siksi oppilaat halusivat tutkia myös sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa poroihin ja poronhoitoon.

– Oppilaita kiinnostivat erityisesti kysymykset siitä, miten ilmastonmuutos näkyy porojen elämässä ja millaisia vaikutuksia sillä on poronhoidolle sekä meidän omalle luonnollemme.

Kun oppiminen liittyy suoraan perheiden elämään ja paikalliseen ympäristöön, aiheet saavat aivan uuden merkityksen.

– Se näkyi selvästi oppilaiden kiinnostuksessa. He pystyivät yhdistämään käsiteltävät asiat omaan arkeensa ja siihen ympäristöön, jossa elävät.

Eri-ikäiset oppivat eri näkökulmista

Valokuvassa arktisen alueen kartta, maiden lippuja ja lasten tekemiä projektitöitä.
Science on Stage -tapahtumassa oli esillä artiksen alueen kartta, maiden lippuja ja lasten askartelemia puueläimiä.

Projektia on toteutettu useiden vuosien aikana eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Tällä hetkellä Pietikäinen opettaa 8–10-vuotiaita oppilaita, mutta projektia on tehty myös nuorempien lasten kanssa. Ikä näkyy siinä, mitkä osa-alueet oppilaita kiinnostavat eniten.

– Pienempiä oppilaita eivät niinkään kiinnostaneet arktiset maat tai valtiot, mutta veden tutkiminen ja erilaiset kokeilut olivat heidän mielestään todella kiinnostavia.

Vedestä, jäästä ja olomuodoista innostuttiin niin paljon, että tutkimiseen käytettiin kokonaisia koulupäiviä. Vanhemmat oppilaat puolestaan kiinnostuivat enemmän kartoista, maantieteestä ja arktisen alueen kokonaisuudesta.

– Käytimme projektissa itse maalaamaani arktisen alueen karttaa ja vertasimme sitä Google Mapsin näkymiin. Oppilaat pääsivät tutkimaan esimerkiksi jäätiköiden muutoksia sekä sitä, millainen arktinen alue oikeastaan on. Oppilaille oli myös yllätys nähdä, kuinka valtava alue arktinen vyöhyke todellisuudessa on. Moni havahtui esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa Venäjästä kuuluu arktiseen alueeseen.

Ensimmäinen festivaalikokemus innostaa

Pietikäinen korostaa, ettei projekti olisi syntynyt ilman yhteistyötä. Erityiskiitokset hän antaa Tiedekasvatuskeskus uJunnun (ent. LUMA-keskus Lappi) pitkäaikaiselle toimijalle Anna-Maija Partaselle.

– Anna-Maija kannusti minua jo silloin, kun olimme mukana StarT-ohjelmassa. Hän oli vahvasti mukana tukemassa projektin kehittämistä ja on rohkaissut minua myös hakemaan mukaan tähän kansainväliseen tapahtumaan.

Science on Stage -festivaali on Pietikäiselle ensimmäinen laatuaan, mutta kokemus on ollut erittäin myönteinen.

– Täällä on valtavan paljon nähtävää. Esillä on todella hienoja projekteja ja uusia ideoita niin paljon, ettei kaikkea ehdi edes yhdessä tapahtumassa sisäistää.

Erityisesti kansainväliset yhteistyömahdollisuudet kiinnostavat.

– Toivon, että tästä syntyy uusia yhteistyökuvioita ja kontakteja muihin opettajiin. On hienoa nähdä, miten eri puolilla Eurooppaa lähestytään samoja teemoja hieman erilaisista näkökulmista.

Pietikäinen kiittelee myös tapahtuman käytännön järjestelyjä.

– Ensikertalaiselle kaikki on ollut selkeää ja helppoa. Tapahtuma on hyvin järjestetty, ja tunnelma on todella lämmin ja innostava.

Arktista luontoa käsittelevän projektin ytimessä on kuitenkin yksi ajatus ylitse muiden: oppiminen on merkityksellisintä silloin, kun se liittyy oppilaan omaan elämään. Kun tarkastelun kohteena ovat oma ympäristö, oma kulttuuri ja oma tulevaisuus, syntyy oppimiskokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

Lue lisää

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Klaipėdassa tieteen, ideoiden ja inspiraation keskellä – kuulumisia Science on Stage -festivaalilta

Ryhmävalokuvassa Suomesta Science on Stage -festivaaleille vuonna 2026 lähteneet opettajat.

Etsivät katseet haravoivat väkeä Latvian Riian lentokentällä, kun moni suomalainen odottelee matkatavaroitaan. Jotenkin sen vain tunnistaa, ketkä ovat opettajia matkalla Liettuan Klaipėdaan osana Suomen 11 hengen Science on Stage -delegaatiota. Science on Stage -festivaali kokoaa joka toinen vuosi yhteen satoja opettajia eri puolilta Eurooppaa. 28.–31.5.2026 järjestetyssä Klaipėdan festivaalissa on mukana noin 600 opettajaa yli 30 eri maasta. Kyse ei ole tavallisesta konferenssista. Tämä on tapahtuma opettajilta opettajille: kansainvälistä vaihtoa, oivalluksia ja konkreettisia ideoita suoraan luokkahuoneeseen vietäväksi.

Energia on käsin kosketeltavaa, kun ihmiset odottavat presidenttiä

Klaipėdan yliopiston kampus täyttyy iloisesta puheensorinasta. Avajaisissa kohtaavat eri kielet, aksentit ja kulttuurit. Yksi asia yhdistää kaikkia: halu tehdä LUMA-aineiden ja -aiheiden opetuksesta innostavaa. Tuntuu melkein oudolta huomata, kuinka nopeasti vielä lentokentällä toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat muuttuneet muutamassa tunnissa ystäväporukaksi. Myös viereisen messuständin skotit, liettualaiset ja turkkilaiset ovat huomaamatta muuttuneet tutuiksi kollegoiksi. Science on Stage -festivaalin ytimessä onkin juuri tämä: kohtaaminen.

Kampuksen pääsalit ovat täynnä ihmisiä ja ilmassa leijailee jännitys. Meitä on tiedotettu ennakkoon siitä, että kaikkien tulee nousta liettualaiseen tapaan ylös seisomaan, kun maan presidentti puolisoineen astelee saliin. His Excellency the President of the Republic of Lithuania Gitanas Nausėda, First Lady Diana Nausėdienė, and the Minister of Education, Science and Sport of the Republic of Lithuania Jurgita Šiugždinienė astelevat saliin ja jännitys raukeaa aplodeihin. Avajaispuheiden ja musiikkiesityksen jälkeen on vuorossa kaikkien odottama hetki, messualueen avaus.

Messuhalli kuhisee kohtaamisia

Science on Stage -festivaalien sydän on suuri messuosasto. Jokaisella tapahtumaan saapuvalla opettajalla on oma messuständi, jossa on esillä omasta opetusprojektista tai -käytänteestä kertova posteri. Posterin lisäksi moni tuo messuständilleen esimerkiksi demoja, työohjeita ja rekvisiittaa. Myös eri maiden herkut kanelipullista salmiakkiin ja itsetehtyihin kansallisherkkuihin löytyvät monelta pisteeltä. Keskusteluja syntyy käytävillä, kahvikupin äärellä ja joskus vielä illallisella pitkän päivän jälkeen. Ideoita vaihdetaan, yhteistyötä viritellään ja nauretaan sille, kuinka samanlaisia arjen haasteet ovat eri maissa.

Messuständillä esitellään jotain, mitä on oikeasti kokeiltu omassa luokassa. Tapahtumassa ei näe pelkkiä PowerPointeja, vaan toimivia ratkaisuja, kuten pieniä oppilaiden rakentamia sähköautoja, kokeellisia tapoja tutkia fotosynteesiä ja keinoja selittää tekoälyä koululaisille. Messualueella projektit on koottu teemoittain, ja teemat vaihtelevat kestävän kehityksestä inklusiiviseen opetukseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen.

Suomesta tapahtumassa on esillä seitsemän projektia, joista tulemme kirjoittamaan kesän ja alkusyksyn aikana luma.fi-sivustolle omat esittelynsä:

Lisäksi reissussa ovat mukana LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan edustajat Pasi Nurmi Lounais-Suomen LUMA-keskuksesta ja Oona Kiviluoto LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinosta.

Muutakin kuin täydennyskoulutusta

Vaikka Science on Stage on ensisijaisesti LUMA-aineiden opettamisesta kiinnostuneiden opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutustapahtuma, reissuun mahtuu muutakin kuin omalla messuständillä tönöttämistä ja ajatusten vaihtoa. Tapahtuman monipuolinen ohjelma tarjoilee muun muassa työpajoja ja lavapuheenvuoroja. Yksi mieleenpainuvimmista puheenvuoroista on OECD:n koulutus- ja osaamisjohtaja Andreas Schleicherin YouTubestakin löytyvä puhe. Lisäksi tapahtumaan kuuluu kaikkien maiden yhteinen illanvietto, joka järjestetään Klaipėda State Music Theatren tiloissa joen varrella. Teatterirakennus itsessään on kokemus. Astelemme sisään aulaan, jonka pyöreät muodot ovat kauttaaltaan lattiasta kattoon verhoiltu beigen värisellä sametilla. Viinitarjoilun jälkeen siirrymme saliin, jonka täyttää rytmikäs rumpujen pauke. Liettualais-latvialainen lyömäsoitinyhtye Gunter Percussion esittää kokonaisen konsertin vieden meidät vuorollaan eri mantereiden ja kulttuurien rytmeihin.

Klaipėda hurmaa ensihetkistä lähtien. Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki tuntuu yhtä aikaa rauhalliselta ja elävältä, kuin pieneltä salaisuudelta, jota kaikki eivät ole vielä löytäneet. Satamakaupungin historia näkyy kaikkialla: vanhankaupungin mukulakivikaduilla, muistomerkeissä ja julkisivuissa, joiden ohi kävellessä tekee mieli hidastaa tahtia ja vain katsella ympärilleen. Aamut alkavat raikkaassa ilmassa, jossa suolan ja veden tuoksut muistuttavat meren läheisyydestä. Illat päättyvät kävelyyn kanaalin varrella tai aukioilla, joissa ihmiset kokoontuvat juttelemaan ja nauttimaan alkukesästä. Lapset skuuttaavat jokirannan hyvinhoidetussa skeittiparkissa ja joka kulman takana tuntuu odottavan pronssinen veistos kertoen kaupungin historiasta ja kulttuurista.

Festivaalipäivien lomassa Klaipėda tarjoaa täydellisen vastapainon intensiiviselle ohjelmalle: paikan hengähtää ja nauttia edullisista, mutta erinomaisista ravintoloista. Paikallinen vaalenpunainen kylmä keitto on herkullista. On helppo ymmärtää, miksi juuri tänne haluttiin tuoda Euroopan suurin LUMA-opetuksen tapahtuma. Kaupungissa on jotain samaa kuin tapahtumassa itsessään: avoimuutta, lämpöä ja uteliaisuutta.

Mikä Science on Stage?

Science on Stage on eurooppalainen verkosto ja festivaali, joka keskittyy matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen. Verkoston käyttämät menetelmät ovat usein monitieteisiä ja tutkimuksellisia. Tavoitteena on jakaa toimivia opetusideoita, kehittää opetusta ja tuoda opettajia yhteen yli rajojen. Verkostoon kuuluu jäseniä lähes kaikista Euroopan maista. LUMA-keskus Suomi koordinoi Suomen Science on Stage -toimintaa järjestämällä opettajille koulutuksia, valitsemalla joka toinen vuosi järjestettävään festivaalitapahtumaan suomalaiset opettajat ja maksamalla opettajien matkakustannukset.

Tapahtuma ei onneksi lopu laukkujen pakkaamiseen. Parhaat ideat jatkavat matkaansa ympäri Eurooppaa. Niistä syntyy opettajien koulutuksia, materiaaleja, uusia projekteja ja osa tavallista laadukasta koulu- ja varhaiskasvatusarkea. Kun palaamme kotiin, kaikilla pyörii mielessä sama ajatus: Tänne kannatti lähteä. Seuraava Science on Stage -festivaali järjestetään vuonna 2028. Me, jotka olemme tapahtumassa käyneet, tiedämme, että Science on Stage ei ole vain tapahtuma. Se on kokemus. Ehkä tärkeimpänä matkamuistona kannamme mukanamme energiaa, joka riittää pitkälle syksyyn.

Kirjoittanut: Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomen ja Suomen Science on Stage -toiminnan koordinaattori.

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Tästä linkistä Science on Stage 2026 -tapahtumasivulle

LUMA-päivät tuo Suomeen kansainvälisen opettajien suurtapahtuman ensimmäistä kertaa

Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta. 

Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.

– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.

Kestävyysteemainen suurtapahtuma Suomessa

Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.

Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.

Ecience on Stage -tapahtumaan laadittu posteri.
Jokainen messuille valittu opetusprojekti on tiivistetty posteriin. Posterit ovat jo nyt nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.

– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.

Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.

LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite. 

Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Li Andersson ja Peter Vesterbacka mukaan Turun Science on Stage -festivaalien suojelijoiksi

LUMA-keskus Suomi toimii vuoden 2024 Science on Stage -festivaalien pääjärjestäjänä. Tapahtuman suojelijoina toimivat Li Andersson, Mari Pantsar ja Peter Vesterbacka. Festivaalit järjestetään Turussa, jolloin suomalaisilla opettajilla on upea mahdollisuus tutustua eurooppalaisten kollegoidensa opetusideoihin. Vuoden 2024 festivaalien teemana on Sustainability in STEM education.

Science on Stage -festivaalit ovat joka toinen vuosi järjestettävät LUMA-aineiden opettajille suunnattu kansainvälinen messutapahtuma, jossa jaetaan ideoita, opitaan uutta ja tutustutaan kansainvälisiin kollegoihin. Vuonna 2022 festivaalit kokosivat yhteen 450 eurooppalaista opettajaa yli 30 maasta ollen näin Euroopan suurin opetustapahtuma LUMA-aineita opettaville.

Suomessa tapahtumakonsepti on uusi ja uniikki: messupisteillä opettajat esittelevät omaa opetustaan ja oppimismateriaalejaan kaupallisten toimijoiden sijasta. Tapahtuman suojelijat ovat allekirjoittaneet festivaalin tavoitteet, ja työskentelevät tapahtuman teemojen parissa. Opettajien rooli yhteiskunnan avaintekijöinä on tunnistettu myös vaikuttajien keskuudessa.

Opetusministeri Li Andersson on Science on Stage Turku 2024 -tapahtuman suojelija. Kuva: OKM / Katarina Koch

Opetusministeri Li Andersson toimii tapahtuman suomalaisena suojelijana. Ministeri Andersson on toiminut opetusministerinä pääministeri Antti Rinteen hallituksessa 6.6.2019–10.12.2019 ja pääministeri Sanna Marinin hallituksessa 10.12.2019 alkaen. Andersson puolustanut, kehittänyt ja tukenut suomalaista opetusta voimakkaasti ministerikautensa aikana. Andersson on myös tunnettu turkulainen.

Mari Pantsar
partneri, Kari & Pantsar Co.

Tapahtuman kestävän kehityksen suojelijana toimii Mari Pantsar. Mari Pantsar on edistänyt urallaan merkittävästi kestävää tulevaisuutta ja kiertotaloutta. Tällä hetkellä Mari Pantsar toimii partnerina yrityksessään Kari & Pantsar Co. Yrityksen tehtävänä on luontokadon pysäyttäminen auttamalla yrityksiä sekä yhteisöjä ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja kiertotalouden perusteita, sekä tukemalla yrityksiä konkreettisissa toimissa.

”Kestävä kehitys ja erityisesti ekologisten haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaista osaamista ja myös muutoksia arvoissamme. Kestävän elämäntapojen ja kestävän tuotannon mahdollistamisessa opetuksella ja koulutuksella on aivan keskeinen rooli.” – Mari Pantsar

Yrittäjä, mobiilipelien kehittäjä ja opetuspeliyhtiö Lightneerin brändijohtaja Peter Vesterbacka toimii myös Science on Stage Turku 2024 -tapahtuman suojelijana. Vesterbacka tunnetaan monen innovatiivisen ja kansainvälisen aloitteen, kuten peliyhtiö Rovio Entertainment ja startup-tapahtuma Slush, kehittäjänä. Tiedekasvatus on myös teknologiakasvatusta, ja tapahtumassa tullaan näkemään toivottavasti myös paljon uusia opetusinnovaatioita.

Löytyisikö sinulta opetusidea tai -käytänne, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Suomesta valitaan 40 opettajaa, jotka pääsevät osallistumaan festivaaleille maksutta koko neljän päivän ajan ja esittelemään omia opetusideoitaan tapahtumassa. Osallistujien valitsemiseksi järjestämme elokuussa 2023 käynnistyvän haun, jossa kiinnostuneet voivat hakea mukaan kertomalla omasta opetusprojektistaan.

Lisätietoa tapahtumasta suomeksi ja ruotsiksi: https://www.luma.fi/tapahtuma/science-on-stage-festivaali-2024/
Tapahtumasivu englanniksi: https://www.sons2024.eu

Science on Stage 2024 -festivaalit järjestetään Turussa

Science on Stage -festivaalit ovat LUMA-aineiden opettajille suunnattu kansainvälinen messutapahtuma, jossa jaetaan ideoita, opitaan uutta ja tutustutaan kansainvälisiin kollegoihin. Tänä vuonna festivaalit kokosivat yhteen 450 eurooppalaista opettajaa yli 30 maasta. Festivaalien yhteydessä järjestetyssä yleiskokouksessa vuoden 2024 festivaalit päätettiin järjestää Turussa.  

Vuoden 2024 festivaaleilla suomalaiset opettajat pääsevät tutustumaan eurooppalaisten kollegoidensa ideoihin LUMA-aineiden kehittämiseksi: Suomesta valitaan 40 opettajaa, jotka pääsevät osallistumaan festivaaleille koko neljän päivän ajan. Lisäksi festivaalin aikana järjestetään avointen ovien päivä, jolloin kaikki ovat tervetulleita messuille tutustumaan opettajien jakamiin ideoihin.

– Olemme hyvin iloisia Science on Stage -festivaalien kaltaisen merkittävän kansainvälisen tapahtuman saamisesta Suomeen. Vuorovaikutuksen avulla me voimme oppia toisiltamme, sanoo järjestelyistä vastaavan LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela.

Messujen keskiössä ovat opettajien jakamat opetusideat ja projektit, joiden lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa työpajoja, asiantuntijaluentoja, demonstraatioita sekä mahdollisuus tutustua festivaalipaikkakuntaan yhteisillä kierroksilla. Tapahtumasta vastaa 2000 perustettu Euroopan Science on Stage -järjestö, joka pyrkii kehittämään luma-aineiden opetusta ja innostamaan oppilaita näiden aineiden pariin motivoimalla ja kouluttamalla heidän opettajiaan. Järjestössä Suomea edustaa LUMA-keskus Suomi.

Kunniamaininta Forssan kuvataidekoululle

Tänä vuonna Science on Stage -festivaali järjestettiin 24.-27.3. Prahassa. Suomea edustaneista opettajien käytänteistä Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun ”Manufacture of drawing charcoal” palkittiin tuomariston kunniamaininnalla sarjassa STEM with Arts.  

Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun opettajat Teija Lauronen ja Maikku Aho kiittelivät festivaalien olleen antoisa kokemus, josta mukaan tarttui paitsi ideoita myös inspiraatiota. 

– Festarit olivat mielenkiintoiset ja omaan työhön uusia ideoita antavat. Kuvataideopettajan silmät valikoi sieltä projekteja, joita voisi jatkaa ja hyödyntää taiteen tekemisessä, kommentoi Lauronen.

Teksti: Jasmin Kopra Kuva: Suomen Science on Stage 2022 -edustajat Kirsi Rehunen (vas.), Outi Haatainen, Maikku Aho, Teija Lauronen ja Nina Pakarinen.

 Lue lisää

Suomalaiset opettajat esittelevät ideoitaan kansainvälisillä festivaaleilla

Science on Stage -festivaali on opettajille suunnattu kansainvälinen tapahtuma, jonka tavoitteena on kehittää luonnontieteiden ja matematiikan opetusta. Festivaaleilla opettajat 30 eri Euroopan maasta jakavat omia opetusideoitaan ja mallejaan 30. Maaliskuussa 2022 Prahassa järjestettävillä festivaaleilla Suomea edustavat opettajat Forssan kuvataidekoulusta, Länsiharjun koulusta sekä Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetuksesta. Esillä olevissa projekteissa korostetaan tutkimuksellisuutta, kestävän kehityksen näkökulmaa, yhteistyötä sekä monialaisuus.

Noin joka toinen vuosi järjestettävät Science on Stage -festivaalit keräävät lähes 500 eurooppalaista luonnontieteiden ja matematiikan opettajaa yhteen jakamaan ideoitaan. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, demonstraatioita, projektien esittelyjä sekä yhteisiä illanviettoja. 24. – 27.3.2022 Prahassa järjestettävien festivaalien teemoja ovat mm. pienten lasten tiedekasvatus, tiede- ja taideaineiden yhteistyö, yritysyhteistyö sekä kestävä kehitys. Tapahtumassa eri maita edustavat oppimisyhteisöt ja opettajat valitaan kansallisesti yhteisten arviontikriteerien mukaisesti.

Suomen edustajat Science on Stage -festivaaleille on valittu osana LUMA-keskus Suomen järjestämää StarT-kilpailua. Kilpailun kautta jatkoon pääsi kuusi ehdokasta, joista kansallinen Science on Stage -ohjausryhmä valitsi Forssan kuvataidekoulun, Länsiharjun koulun sekä Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetuksen käytänteet edustamaan Suomea tulevilla Science on Stage – festivaaleilla.

Tutustu festivaaleilla esillä oleviin projekteihin

Peilitehtäviä ja yhteistyötä

  • Oppimisyhteisö: Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus
  • Tekijät: Kirsi Rehunen, Sanna Kolhonen, Tiia Kyllönen, Sonja Korhonen, Majken Grünfeld
  • Kouluaste: esiopetus

Tavoitteena on tutustua peileihin, peilaaviin pintoihin ja etsiä vastauksia lasten kysymyksiin samalla laajentaen sanavarastoa sekä kehittää ongelmanratkaisutaitoja, vuorovaikutusta ja taitoa tutkia. Yhteistyötä on tehty tanskalaisen oppimisyhteisön kanssa. Lue lisää käytänteestä.

https://youtu.be/oeN3QQLnTFI
Peilitehtäviä ja yhteistyötä on Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmän ja tanskalaisen Sct. Mariæ Skole -koulun yhteistyöprojekti.

Piirustushiilen valmistaminen

  • Oppimisyhteisö: Forssan kuvataidekoulu
  • Tekijät: Maikku Aho ja Teija Lauronen
  • Kouluaste: alakoulu, harrasteryhmät


Tässä lasten kanssa tehtävässä projektissa yhdistyy kuvataide, kemia, tekninen työ ja alakoulun ympäristöoppi. Piirrustushiilen valmistus palkittiin parhaana myös kansainvälisessä StarT-kilpailussa sekä StarT 2021 yleisön suosikki käytänteenä. Lue lisää piirrustushiilen valmistamisesta.

Forssan kuvataidekoulun piirrustushiilen valmistus on esimerkki tiede- ja taideaineiden yhdistämisestä.

Toukkakompostori

  • Oppimisyhteisö: Länsiharjun koulu
  • Tekijät: Tarja Niemeläinen, Länsiharjun koulu sekä Tuula Löytty, Smart & Lean Hub Oy
  • Kouluaste: alakoulu, 4.luokka

Kyseessä on lasten tutkimuslaboratorio, jossa korostuu kestävän kehityksen näkökulma. Laboratoriossa tutkittiin 10 000 mustasotilaskärpäsen elonkiertoa, kouluruokalan ruokahävikkiä, biokompostorin toimintaa, ravinnekiertoa, ja terveen mullan merkitystä ruokatuotannossa. Toukkakompostori oli toiminnassa luokassa noin kolme viikkoa, ja tämän aikana toukat kasvoivat lähes nelinkertaiseksi ja söivät useita kiloja biojätettä. Lue lisää oppilaiden kanssa toteutetusta projektista.

Toukkakompistori on Länsiharjun koulun neljäsluokkalaisten kestävä kehitys -teemainen projekti, joka on toteutettu yritysyhteistyönä.

Opettaja, löytyykö sinulta idea, joka vie sinut Prahaan?

Suomen edustajat Science on Stage 2022 -festivaaleille valitaan osana kansainvälistä StarT-kilpailua.  Jaa hyvä opetuskäytänteesi kollegoille ympäri maailmaa ja saatat päästä nauttimaan historiallisesta kaupungista sekä jakamaan ideoita LUMA-aineiden opetukseen festivaaleille Prahassa!

Osallistumalla kauden 2020–2021 kansainväliseen StarT-kilpailuun hyvällä opetuskäytänteellä olet samalla ehdokkaana Suomen edustajaksi Science on Stage (SonS) 2022 -festivaaleille. Science on Stage tukee opettajia hyvien opetuskäytänteiden jakamisessa. Joka toinen vuosi järjestettävät SonS-festivaalit pidetään seuraavan kerran maaliskuussa 2022 Prahassa.

SonS-festivaalit on suurin eurooppalainen opettajille suunnattu koulutusalan tapahtuma, joissa yli 30:stä maasta noin 450 opettajaa peruskoulusta toiselle asteelle kokoontuu yhteen vaihtamaan ideoita ja oppimisen iloa. Parhaat ideat esitelläänkin näillä festivaaleilla messuilla, työpajoissa ja erilaisissa esityksissä.

”Valtavan inspiroiva tapahtuma! Niin paljon samanhenkisiä ihmisiä ja uusia ajatuksia. Täältä löytyi paljon ideoita, joista jokainen voi jalostaa projekteja eteenpäin omalla tyylillään. Oli hienoa tutustua myös uusiin kansainvälisiin kollegoihin.”

Aira Karassaari, Keminmaan keskuskoulu

LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelmassa kaudella 2018-2019 menestyneet opettajat pääsivät palkintomatkalle edellisille SonS-festivaaleille Portugaliin loppuvuodesta 2019. Festivaaleilla kunniamaininnan sai Suomen oma lähettiläs, Johanna Eskelisen ja Päivi Mustalammen edustama “Kalevala goes science” Joutsan yhtenäiskoulusta.

Voit lukea edellisestä SonS-festareista jutun täällä!

Johanna Eskelinen ja Päivi Mustalampi esittelevät Kalevala goes Science -projektia SonS2019-festivaaleilla Portugalissa.

Hyvät opetuskäytänteet toimivat esimerkkeinä eri aineiden opettajille. Kunniamaininnan saanut “Kalevala goes science” lähti liikkeelle Suomen kansalliseepoksesta, jonka myyttejä oppilaat lähtivät murtamaan tieteen keinoin. Yksi yleisöä viihdyttäneistä ratkaistavista kysymyksistä oli esimerkiksi “Voiko puolukasta tulla raskaaksi”. Esitys pääsi Science on Stagen päälavalle inspiroimaan muita.

Osallistu kansainväliseen StarT-kilpailuun viimeistään 14.2.2021 ja olet askeleen lähempänä Prahaa! Lue lisää StarT-kilpailusta.

 

 

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.

Powered by  GDPR Cookie Compliance