Vehkataipaleen koulussa ja Loiskeen esiopetuksessa Taipalsaarella on opiskeltu kerran viikossa metsässä koko koulun voimin jo kahdeksan vuoden ajan. Luokanopettaja Anu Hongiston ja varhaiskasvatuksen opettaja Johanna Stamin Forest School Approach for Learning STEAM Subjects -projekti Liettuan Science on Stage -festivaalilla yhdisti luonnossa oppimisen, tutkivan työotteen ja eri oppiaineet tavalla, joka on muuttanut koko kouluyhteisön toimintakulttuuria.
Luokkahuoneesta metsään
Metsäkoulun taustalla oli halu lisätä tutkivaa oppimista sekä liikettä koulupäivään.
– Kahdeksan vuotta sitten pohdimme, miten saisimme opetukseen enemmän tutkivaa työotetta ja samalla lisättyä lasten liikkumista. Mietimme, voisimmeko yhdistää luonnontieteiden opetuksen ja liikkuvan koulun ajatukset. Sen sijaan, että olisimme tuoneet lehtiä, sieniä tai muita näytteitä luokkaan tutkittaviksi, päätimme viedä tutkimusvälineet metsään. Lapset, mikroskoopit ja suurennuslasit lähtivät luokasta ulos, Hongisto kertoo.
Vähitellen tästä kehittyi kokonainen toimintamalli, jossa oppiminen tapahtuu luonnonympäristössä.
– Rakensimme toiminnalliseen oppimiseen perustuvan tavan opettaa ympäristöoppia, luonnontieteitä, matematiikkaa ja monia muitakin oppiaineita.
Koko koulu oppii metsässä
Metsäkoulu ei ole yksittäisten luokkien erityisprojekti, vaan siihen osallistuvat kaikki oppilaat esiopetuksesta kuudenteen luokkaan asti. Joka viikko koulupäivä siirtyy metsään, missä oppiminen tapahtuu vaihtelevien teemojen ympärillä.
– Meillä on henkilökunnalla viikoittainen yhteinen suunnitteluaika, jolloin rakennamme seuraavien viikkojen kokonaisuuksia. Sen perusteella päätetään, millaisia tehtäviä tehdään ja miten ryhmät muodostetaan, Hongisto kertoo.
Joskus oppilaat työskentelevät ikätasoryhmissä, toisinaan eri-ikäiset oppivat yhdessä. Lisäksi vanhemmat oppilaat ovat oppineet tukemaan nuorempia ilman valmiiden vastausten antamista.
– Esimerkiksi matematiikassa voi olla järkevää jakaa oppilaita ikätason mukaan. Toisaalta monissa tutkimustehtävissä eri-ikäiset ryhmät toimivat todella hyvin ja mahdollistavat vertaisoppimisen. Kuudesluokkalaiset osaavat jo esittää tarkentavia kysymyksiä ja ohjata pienempiä löytämään vastauksen itse. Samalla nuoremmat oppivat tutkivaa työotetta luonnollisesti.
Yksinkertaisia välineitä, rajattomia mahdollisuuksia
Metsäkoulussa käytettävät materiaalit ovat tarkoituksella helposti toteutettavia ja edullisia. Yksi suosituimmista välineistä on vanha DVD-kotelo, jonka sisään voidaan sijoittaa tehtäväkortteja eri oppiaineista.
– Kotelon sisällä voi olla matematiikan ongelmanratkaisua, äidinkielen tehtäviä, fysiikan tutkimuksia tai vaikkapa kasvien tunnistamista. Vastaukset kirjoitetaan vesiliukoisella tussilla ja pyyhitään pois seuraavaa käyttäjää varten, Stam kertoo.
Metsässä hyödynnetään myös noppia, joiden sisälle voidaan vaihtaa erilaisia tehtäviä. Lisäksi käytössä ovat liikuntatunneilta tutut värikkäät merkkikartiot. Hongiston mukaan menetelmän vahvuus on sen joustavuudessa.
– Oppilaat voivat esimerkiksi heittää noppaa ja etsiä metsästä kartion numeron, jonka sisältä löytyy tehtävä. Tehtävä voi liittyä yhtä hyvin kertotauluihin, lajitunnistukseen kuin luonnontieteelliseen tutkimukseen.Samoja välineitä voidaan käyttää lähes missä tahansa oppiaineessa. Oikeastaan ideoinnin ilo on ainoa rajoitus.


Oppiainerajat hälvenevät ja luonto tukee keskittymistä
Metsäkoulussa teemat yhdistävät useita oppiaineita saman kokonaisuuden ympärille. Jos viikon teemana ovat esimerkiksi niittykasvit, aihetta voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Näin oppilaat näkevät, miten eri oppiaineet liittyvät toisiinsa.
– Yhdellä rastilla tutkitaan kasveja biologian näkökulmasta, toisella ratkaistaan matematiikan tehtäviä ja kolmannella käsitellään samaa aihetta äidinkielessä tai liikunnassa. Kun sama ilmiö näkyy useamman oppiaineen kautta, oppiminen muuttuu merkityksellisemmäksi. Oppilaat ymmärtävät paremmin, miksi asioita opiskellaan, Hongisto kertoo.
Hongiston mukaan oppilaat rauhoittuvat luonnossa usein paremmin kuin sisätiloissa.
– Metsästä puuttuvat monet luokkahuoneelle tyypilliset häiriötekijät. Siellä on tilaa ottaa etäisyyttä muihin ryhmiin ja keskittyä omaan tutkimukseen. Luokassa hälinä ja tila voivat rajoittaa työskentelyä. Metsässä jokainen ryhmä löytää oman paikkansa ja voi keskittyä tehtäväänsä aivan eri tavalla.
Myös sääolosuhteet ovat osoittautuneet odotettua pienemmäksi haasteeksi.
– Viime perjantaina olimme rannassa koko päivän kaatosateessa. Silti kukaan ei valittanut kylmyydestä eikä kysynyt, miksi täällä täytyy olla. Oppilaat olivat niin uppoutuneita tekemiseen, etteivät he edes huomanneet sadetta. Jos on kova pakkanen, lisätään toiminnallisuutta. Kun liikutaan enemmän, pysytään myös lämpiminä.
Kahdeksan vuotta kokemuksia
Pitkäjänteinen työ on vakuuttanut opettajat toimintamallin vaikuttavuudesta. Usein oppilaiden omat havainnot synnyttävät uusia tutkimuskysymyksiä.
– Kun tätä on tehty monta vuotta, huomaa oikeasti, että se toimii. Oppilaat muistavat asioita vuosienkin jälkeen ja yhdistävät uusia sisältöjä aiempiin kokemuksiinsa. Jos metsässä tulee vastaan jokin kiinnostava ilmiö, siihen voidaan palata seuraavalla viikolla. Oppiminen ei pysähdy yhteen oppituntiin, vaan tutkimusta voidaan jatkaa niin pitkälle kuin kiinnostusta riittää, Stam ja Hongisto kertovat.
Toimintamalli on vahvistanut koko kouluyhteisön yhteisöllisyyttä. Kahdeksan vuoden kokemuksen perusteella Hongisto ja Stam ovat vakuuttuneita siitä, että metsä voi olla paljon enemmän kuin retkikohde.
– Oppilaat ovat aidosti mukana rakentamassa omaa koulupäiväänsä. Se lisää sitoutumista ja tekee oppimisesta heidän näköistään. Metsästä on tullut meidän luokkahuoneemme. Ja ehkä juuri siksi oppiminen tuntuu oppilaista niin merkitykselliseltä.
Lue lisää
- Katso lyhyt englanninkielinen video metsäkoulutusta YouTubesta
- Metsäkoulupäivän suunnitelma syyskuulta
- Vehkataipaleen koulun verkkosivut
- Lue matkakertomus Liettuan Science on Stage -festivaaleilta
- Tutustu Hellin Pietikäisen arktiseen Science on Stage -projektiin
- Ville-Pekka Kilven lukion fysiikan Science on Stage -projektissa yhdistyvät musiikki ja askartelu
- Lintuja, luontoa ja kansainvälistä yhteistyötä – eskarit seurasivat siivekkäitä ystäviään yli maarajojen Mette Hejn ja Kirsi Rehusen projektissa
- Museovierailu innosti oppimaan matematiikkaa Mire Laineen Science on Stage -projektissa
- Saara Tuomelan simppeli salaus vähentää matematiikkapelkoa – lue lisää Science on Stage -projektista
- Sasin päiväkodissa lapset kouluttivat oman robottinsa Hennika Tervosen ja Lissu Bambergin projektissa
Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.