juhlavuosi arkistot - LUMA-keskus Suomi

Uusia innovatiivisia ratkaisuja palkituissa LUMA-lukioissa eri puolilla Suomea

08/02/2024

Helsingin luonnontiedelukio, Kokkolan suomalainen lukio, Lyseonpuiston lukio sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa 10.11.2023. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Kannustus opiskeluun, innostaminen luonnontieteisiin ja vahva pohja jatko-opiskeluihin ovat avainasemassa Helsingin luonnontiedelukion toiminnassa. Lukio on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan elokuun alussa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus on tarjonnut lukiolle helpon yhteydenottokanavan yliopiston suuntaan.

– Luonnontiedelukiossa pyrimme innostamaan ja kannustamaan nuoria luonnontieteiden opiskeluun ja varmistamaan heille vahvan pohjan luonnontiedealan jatko-opinnoissa. Kokeellinen lähestymistapa ja laboratoriotyöskentely on keskeistä luonnontiedeaineiden opiskelussa. Yhteydet lukion ulkopuolelle ovat myös tärkeitä tämän kaiken toteuttamisessa, kertoo kemianopettaja Krista Sormunen.

*Helsingin luonnontiedelukion opiskelijat Kemianluokka Gadolinissa Helsingin yliopistolla tutustumassa hydrobisiin nanomateriaaleihin. Kuva: Olga Sipilä*

Esimerkiksi yhteistyö Kemianluokka Gadolinin kanssa on jatkunut vuosia. Tiedeluokka on pystynyt vastaamaan lukion kemianopettajien toiveisiin usein silloinkin, kun opettajat ovat toivoneet jotakin Gadolinin työvalikoimasta poikkeavaa. Tutkijavierailut ovat lukiolaisten kannalta erityisen tärkeitä ja ne ovatkin toteutuneet hyvin.

Sormunen summaa, että opettajan työssä nuorten kanssa työskentely on se, joka innostaa. Mikään päivä ei ole samanlainen – opettajan on sovellettava työnsä kullekin oppilaalle ja ryhmälle sopivaksi.

– On hienoa nähdä, kun joku innostuu niistä aiheista, joita oppitunneilla käsitellään, ja jälkikäteen kuulla, mihin nuoret ovat elämässään päätyneet, lisää Sormunen.

Kiertotaloutta ja ohjelmointia Kokkolassa

Kokkolan suomalainen lukio, Kokkolasta, palkittiin myös tunnustusdiplomilla LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Lukiossa aloitti vuonna 2018 luonnontieteiden ja teknologian erityinen koulutustehtävä, johon otetaan vuosittain 60 opiskelijaa. LUMA-linja on tuonut lukioon paljon LUMA-aineiden ympärille keskittyvää kehittämistoimintaa, tapahtumia ja positiivista pöhinää.

LUMA-linjan opiskelijat tekevät yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Meillä on mahdollisuus tehdä osa laboroinneista ammattikorkeakoulun laboratoriossa, se on myös osa yhteistyötä, jota teemme Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kanssa, kertoo apulaisrehtori Anneli Kauppi, erityisen koulutustehtävän ja yritysyhteistyön koordinaattori.

Lukiossa järjestettiin lokakuussa LUMATEK-tapahtuma lukion LUMA-linjan opiskelijoille. Tapahtumaan kutsuttiin myös maakunnan lukioista luonnontieteistä kiinnostuneita opiskelijoita. Ohjelmassa oli luento tuuli- ja aurinkovoimaloista, paneelikeskustelu, jossa oli mukana eri yritysten edustajia keskustelemassa kiertotalouden toteutumisesta. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin.

*Opiskelijat toteuttavat vesitutkimuksia työpajassa, joka järjestettiin LUMATEK-tapahtumassa Kokkolan suomalaisella lukiolla. Kuva: Anneli Kauppi*

Nuorille tarjoutuu monia eri mahdollisuuksia LUMA-yhteistyön kautta.

– Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi meillä on monipuolinen luonnontieteisiin ja TVT-opintoihin painottunut opintotarjonta. Opinnoissa painottuu yhdessä oppiminen ja kokeellisuus. Teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueen KIP:n yritysten kanssa, kertoo Kauppi.

Kokkolasta on osallistunut kaksi tiimiä BatSat- ja TaigaSat-tiimit Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikilpailuun. Toisella kerralla päästiin myös kansainväliseen loppukilpailuun! Tänäkin lukuvuonna on opiskelijoista koottu tiimi suunnittelemaan ja rakentamaan satelliittia. Kuva: Malena Haglund

Yhteistyö LUMA-opettajien kanssa on ollut luontevaa. Toisten osaamista on kunnioitettu ja eri opettajien osaamisalueista on tullut paremmin tietoiseksi – sen lisäksi opettajat ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan.

– Olemme olleet hyvä tiimi. LUMA-hankkeet ja -illat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Opiskelijoiden innostuminen ja myönteinen palaute on antanut itselle työniloa, lisää Kauppi.

Vahvoja työelämätaitoja ja työelämäyhteistyötä Rovaniemellä opetussuunnitelman mukaisesti

Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja LUMA-keskus Lapin johtaja Anna-Maija Partanen toimi loistavana primus motorina, kun Lyseonpuiston lukio Rovaniemellä Lapissa, toimi lukuvuonna 2019–2020 kehittämisyhteisönä valtakunnallisessa LUMA2020-hankkeessa. Tavoitteena oli muun muassa edistää opiskelua monialaisten projektien kautta sekä kehittää LUMA-aineiden opetusta erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen aikana Lyseonpuiston lukiossa tehtiin kiinteää ja konkreettista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa.

– Yksi esimerkki tästä oli erään Lyseonpuiston lukion biologian opiskelijaryhmän osallistuminen LUMA-keskuksen StarT-ohjelmaan. Ryhmä perehtyi hyvin monipuolisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa kestävään kehitykseen, summaa lukion puolesta LUMA-diplomin vastaanottanut biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.

*Projektin aikana opiskelijoiden tukena oli myös Lapin LUMA-keskuksen Anna-Maija Partanen. Kuva: Raimo Koponen*

Kaikki kolme yhteisöä – Lyseonpuiston lukio, Lapin Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu – ottivat tavoitteekseen hankkeen kautta aloittaa toisiinsa tutustumisen ja tunnustelut pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

– Tämä on myös toteutunut. Muun muassa Rovaniemen lukioiden biologian BI2 ja BI3 sekä maantieteen GE1 opintojaksoihin on jo usean vuoden ajan kuulunut yhteistyöpäivä Lapin AMK:n kanssa, kiteyttää Koponen.

LUMA-kehittämistyö innoitti osaltaan 2021–2022 Rovaniemen lukioissa toteutettua OPH:n rahoittamaa LaTu-hanketta, jossa edistettiin laaja-alaista osaamista ja vahvistettiin tulevaisuustaitoja sekä kehitettiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi digitaalista oppimateriaalia, joka jaettiin avoimesti käyttöön.

Opettajan työssä mielenkiintoista on olla tekemisissä aikuisuuteen kasvamassa olevien nuorten kanssa. On mukavaa nähdä, kuinka nuorten tiedot ja taidot kasvavat ja ajattelu kehittyy.

– Erityisen hienoa on nähdä, kuinka ymmärryksen kasvaminen luonnontieteistä avartaa nuorten ajattelua siitä, kuinka meidän tulisi huolehtia globaalisten ympäristöongelmien ratkaisusta, sanoo Koponen.

Aktiivisuus ja monialaisuus keskiössä Turussa

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turussa vastaanotti myös LUMA-tunnustusdiplomin pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Lukion toimintakulttuuriin kuuluu aidosti monialainen luokan ulkopuolella tapahtuva opetus. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden aktiivista toimintaa.

– TSYKissa toteutetaan useita oppiainerajat ylittäviä syventäviä opintojaksoja, joita eri aineiden opettajat vetävät yhdessä. Näitä ovat mm. energia, biokemia, geofysiikka, meribiologia, merifysiikka ja tiede kohtaa taiteen, kiteyttää lehtori Lauri Ruotsalainen, luonnontiedelinjan koordinaattori.

– Tiedetutor-toiminnassa opiskelijat ohjaavat ja auttavat luonnontieteen opinnoissa toisia opiskelijoita sekä järjestävät tiedetapahtumia päiväkodeissa ja alakouluissa, sanoo Ruotsalainen.

Alueellinen yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, STEAM Turun ja LUMA-keskuksen kanssa erilaisissa kansainvälisissäkin projekteissa konkretisoi opiskelijoille luonnontieteiden monialaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.

*Sekä opettaja että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä yhteistyöstä. Kuva: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio*

Opettajan työn yksi parhaimmista puolista on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ja tiedonhaluisten opiskelijoiden kanssa.

– On hienoa nähdä, kuinka monet näistä opiskelijoista jatkavat luonnontieteiden opiskelua korkeakoulussa ja innostuvat syventymään aiheisiin entistäkin enemmän. Opettajan työssä oppii jatkuvasti itsekin uusia asioita, mikä ylläpitää omaa mielenkiintoa opetettavia ilmiöitä kohtaan. Opettajan uteliaisuus tarttuu myös opiskelijoihin, kertoo Ruotsalainen.

LUMA-yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada ideoita omaan opetukseen. LUMA-keskus Suomi on laajentanut lukion yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Turusta toivotaankin enemmän resursseja alueellisille LUMA-keskuksille, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä laborointitöitä sekä toteuttaa opettajien tuomia uusia ideoita.

LUMA-yhteistyö innostaa kehittämään peruskouluissa

19/01/2024

Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio Helsingistä, Maiju Lassilan koulu Tohmajärveltä, sekä Malms skola Paraisilta, vastaanottivat LUMA-tunnustusdiplomit pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa Helsingissä 10.11.2023. Tässä artikkelissa tutustumme näiden koulujen LUMA-toimintaan.

Helsinkiläisessä Lauttasaaren yhteiskoulussa ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukiossa on tehty LUMA-yhteistyötä ja kehittämistä jo pitkään. Koulun yläasteella on painotetut tiedeluokat ja lukion puolella valittavana on science-polku.

– Tiedetoiminnan ideana on innostaa nuoria omien tutkimusten tekemiseen ja tulevaisuuden kestävien ratkaisujen etsimiseen, kertovat opettajat Tiina Mölläri ja Meliina Rantakaulio.

Yhteistyö toimii hyvin saaren muiden toimijoiden, kuten Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaaren päiväkodin ja ala-asteen, kanssa. ”Lykin tiedemessuista” on muodostunut vuosittain toistuva perinne, missä eri-ikäiset nuoret esittelevät omia tutkimuksiaan messuväelle. Nuorten tutkimusten ja yhteistyöprojektien kirjo on valtava: eskarilaisten tiedepolku projektista kvanttitietokoneisiin.

*Lauttasaaren yhteiskoulussa jaettiin kunniakirjoja ansioituneille oppilaille.*

– Mielenkiintoisinta opettajan työssä on ruokkia nuorten innostusta ja puhaltaa ilmaa nuorten siipien alle. Onko mitään tärkeämpää, kun kasvattaa uusia sukupolvia etsimään kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen, kysyy Mölläri.

– LUMA-yhteistyön kautta pääsee kuulemaan muiden onnistumisista ja saa ideoita siitä, miten toimintaa omassa kouluyhteisössä voisi kehittää. On mukava jakaa omia onnistumisia, mutta ennen kaikkea LUMA-yhteistyö kannustaa kehittämään omaa toimintaa jatkuvasti eteenpäin. Onpa kuulunut huhua, että joistain ideoista on otettu koppia ihan yliopistoillakin, vinkkaavat Mölläri ja Rantakaulio.

Uudet materiaalit ja mallit pääsevät heti käyttöön Tohmajärvellä

Tohmajärven koulujen LUMA-opettajat ovat olleet aktiivisesti mukana jo useiden vuosien ajan niin StartTissa kuin testaten ja hyödyntäen LUMA-keskuksen materiaaleja. Mutkattomat välit LUMA-keskukseen ja joustavuus yhteistyössä on mahdollistanut pienen kunnan oppilaille uudenlaista työskentelyä ja hienoja kokemuksia.

– LUMA antaa kouluille työkaluja ja valmiita malleja, joiden ansiosta kynnys aloittaa on opettajille pienempi. Kynnyksen ylitettyään opettajat innostuvat aiheista ja jatkavat niiden työstämistä omissa kouluissaan, kertoo Jussi Ohvanainen, apulaisrehtori Maiju Lassilan koululta.

Ilmiöviikolla oppilaat suunnittelivat ja rakensivat vuolukiviuuneja. Testilaboratoriossa tutkittiin uunin lämpiämistä ja lämmönjakaantumista lämpökameroilla. Ilmiöviikko toteutettiin yhteistyössä LUMA-keskuksen ja Nunnauuni Oy:n kanssa. Kuva: Jussi Ohvanainen.

Ohvanainen painottaa myös opettajan intoa oppimiseen sekä työkaluja, joita jää käteen projekteista. Useimmat LUMA-projekteista ovat sattuneet nivelkohtiin, jolloin ilmiöoppimista on tuotu voimakkaasti mukaan opetussuunnitelmaan. Tärkeimpänä saavutuksena Maiju Lassilan koulussa pidetään ilmiöiden tuomista osaksi jokapäiväistä fysiikan ja kemian opetusta.

– Opettajaa innostaa oppilaiden halu tutkia ja oppia uutta, lisää Ohvanainen.

Luonnontieteet ovat Paraisilla opetuksen keskiössä

Paraisilla sijaitsevaan Malms skolaan perustettu Makerspace-luokka on kalustettu niin, että se herättää oppilaiden uteliaisuuden luonnontieteitä kohtaan. Luokassa oppilaat saavat mahdollisuuden tutkia ja syventyä eri aihealueisiin itse kokeilemalla ja tutkimalla jokapäiväisiä ilmiöitä.

– Makerspacessä työskentely on hyvin monitieteistä. Oppilaiden projekteissa ja tutkimuksissa näkyvät eri oppiaineet eheyttävästi, kertoo Annika Norrgård, joka toimii aineenopettajana Paraisilla.

Norrgård kertoo, että hyvä yhteistyö LUMA-keskus Suomen ruotsinkielisen Skolresursin kanssa on tuonut opetukseen paljon mielekästä sisältöä, kuten KitSat-projektin ja ESERO Finland -yhteistyön. Mahdollisuus työskennellä Barnens Akademin kanssa on myös antanut inspiraatiota ja uusia ideoita opetukseen.

Vasemmalla 6. luokan oppilaat tutkivat, miten rakennus tulisi rakentaa, jotta se olisi tukeva. Sen jälkeen oppilaat suunnittelivat ja rakensivat uusia nähtävyyksiä Paraisille. Jokaiseen vetonaulaan on asennettu diodi. Oikealla 6. luokka tutkii, miten satelliitit toimivat, kun taas 5. luokka tutkii eri aineiden tiheyttä, ja sitä, miten laavalamppu toimii. Kuva: Annika Norrgård

– On etuoikeus saada tehdä töitä niiden opetusaineiden parissa, joita kohtaan itsellä on palava into, ja samanaikaisesti nähdä oppilaiden uteliaisuus, sekä löytämisen ja oppimiseen ilo – ne antavat inspiraatiota ja motivaatiota opettajan ammattiin, täydentää Norrgård.

Lue lisää Malms skolasta ruotsinkielisiltä verkkosivuiltamme.

Lasten kysymykset ja ihmettely kannustavat varhaiskasvatuksen yksikköjä LUMA-opetukseen

21/12/2023

Niittyahon päiväkoti Muuramesta, Päiväkoti Piilometsä Oulusta ja Päiväkoti Satulinna Seinäjoelta palkittiin LUMA-keskus Suomen 20-vuotis juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11. Opettajat jakavat kokemuksiaan, ideoita ja käytänteitä seuraavassa tekstissä.

Niittyahon päiväkodissa Muuramessa rakennettiin hyvän mielen robotti, mietittiin jos ihminen pystyy lentämään ja mitä LUMA-yhteistyö on mahdollistanut.

– Parhaimpia ovat projektit, joita lähdemme toteuttamaan lasten ihmettelyn pohjalta. Tänä syksynä mm. eräs lapsi mietti voiko ihminen lentää ja niinpä lapset lähtivät yhdessä kokeilemaan lentämisen alkeita keinusta hyppäämällä. Tiedoksi, ei onnistuttu lentämään, ainakaan pitkää matkaa, toteavat Jaana Rissanen, varhaiskasvatuksen opettaja Niittyahon päiväkodista ja Pirjo Raitala, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Niittyahon päiväkodista.

Minibotti Muuramessa

Syksyn toinen tutkimuskohde oli minibotti. Hyvän mielen robotti syntyi vastauksena haasteeseen, joka tuli päiväkodin digipuolelta.

*Lasten ideoista syntynyt robotti sanoo kivoja sanoja kaikille. Kuva: Niittyahon päiväkoti*

– Toinen syksyn tutkimuskohde oli pienoismallin rakentaminen. Saimme haasteen digipuolelta keksiä jokin kone, joka kenties ratkaisisi jonkin ongelman. Monien keskustelujen ja pohdintojen jälkeen, lapset päätyivät hyvän mielen robottiin. Tässä yhdistyivät projektioppiminen ja tunnetaidot, Rissanen ja Raitala kertovat.

– Näihin projekteihin saa mahtavasti liitettyä niin liikuntaa, digiä, ihmettelyä, yhteistyötä, taidetta ja tiedettä.

Mikään asia ei ole liian pieni ihmeteltäväksi. Lapsen silmin maailma näyttää ihmeelliseltä. LUMA-yhteistyö on merkinnyt Niittyahon päiväkodille sitä, että arkeen tulee tiedettä, taidetta ja yhteisöllisyyttä sydämen täydeltä. Myös luonto, erityisesti metsä, ovat oppimisympäristöinä tulleet oppimisympäristöinä tutuiksi.

– Jokainen päivä on meillä ihanasti erilainen. Lasten silmin maailma on täynnä ihmettelyn aiheita ja näihin meidän kannattaa tarttua yhdessä! Eri yhteisöiltä olemme saaneet paljon vinkkejä ja ideoita. Lisäksi LUMA-yhteistyö on tuonut itsellemme taitoa huomata, että tiedettä, taidetta, yhteisöllisyyttä voi tuoda arkeen toiminnan kautta ikätasoisesti. Tiedettä ja taidetta on kaikkialla! Matematiikkaa ei ole vain numerot, vaan olemme yhdessä, yllä, takana, kaukana, yksin tai vaikkapa ympyrän keskellä pelatessa, kertovat Rissanen ja Raitala.

*Projektit yhdistävät sujuvasti taidetta ja liikuntaa. Kuva: Niittyahon päiväkoti*

Oulussa opitaan luonnossa

Päiväkoti Piilometsä, joka sijaitsee Oulussa, innostaa lapsia luonnossa oppimiseen. Tiedekasvatus on vakiintunut jo osaksi Piilometsän toimintaa ja se tuo päiväkodin arkeen mukavaa haastetta. Keskeistä on, että lapset saavat eläytyä projekteissa tutkittavaan aiheeseen roolin kautta, jolloin tutkittava asia konkretisoituu lapsen tasolle.

– Päiväkotimme toimintakulttuuri perustuu merkitykselliseen projektioppimiseen. Piilometsän merkityksellinen projektioppiminen tarkoittaa sitä, että emme tee lasten kanssa yksittäisiä irrallisia tiedekokeita, vaan tutkiminen liittyy aina laajempaan kokonaisuuteen. Teemojen valinnassa hyödynnämme ympäristöämme ja lasten mielenkiinnon kohteita. Lisäksi osallistamme aktiivisesti lapsia tutkimustoimintaan ja havaintojen tekemiseen. Projektit sisältävät luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa, mutta niiden lisäksi myös liikuntaa, äidinkieltä ja taideaineita, sanoo päiväkodin johtaja Ossi Pöyskö.

Mielikuvitus ja avoimuus uudelle ovat avainasemassa päiväkoti Piilometsässä. Toiminnassa korostetaan koko päiväkodin väen, aikuisten ja lasten yhteisöllisyyttä.

– Projektit tuovat vaihtelua päiväkodin arkeen, sillä lasten kanssa on mieluisaa tutkia erilaisia ilmiöitä. Projektimme liittyvät aina luonto- ja ympäristökasvatukseen ja toteutamme ne pääosin ulkona ja päiväkodin lähiluonnossa. Pystymme hyödyntämään tiedekasvatuksessa lapsille ominaista kokeilunhalua ja toiminnallisuutta. Lasten mielikuvitus sekä omaperäiset ajatukset ja tulkintatavat tuovat hauskoja elementtejä tutkittavien aiheiden käsittelyyn. Lapset ovat esittäneet Piilometsän projekteissa mm. lepakoita, astronautteja, kivikauden lapsia, Vettenhaltijoita ja maahisia sekä lumiukkoja ja metsän eläimiä. Me opettajat olemme itsekin tiiviisti mukana oppimisprosessissa ja pääsemme oppimaan tutkimuksen kohteesta uusia yksityiskohtia sekä kehittämään samalla omaa osaamistamme, kertoo Pöyskö.

Ylhäällä vasemmalla on Avaruusmatka-projekti. Lapset keksivät itselleen nimen Astrosuomiset100X. Oikealla Vettenhaltija ottaa tutkittavaksi näytteitä Viinivaaran lähteestä. Alhaalla vasemmalla roolinimi Aima valmistaa Hyppy kivikauden elämään-projektissa nuolen esihistoriallisin menetelmin. Keskellä tutustutaan lepakkodedektorin käyttöön Päivä lepakkona-projektin yötarhassa. Kuva: Kaisu Pöyskö

*Perhetapahtuman teemana oli esihistoria. Lapset tekivät jouset ja nuolet opettajien kanssa Kierikistä eli kivikauden kylästä saatujen ohjeiden mukaisesti. Kuva: Kaisu Pöyskö*

Myös vanhemmat pääsevät tutustumaan projekteihin sekä oppimaan tutkimusaiheista monialaisesti.

– Olemme tehneet ja julkaisseet jokaisesta valmiista projektista videon YouTubeen. Lisäksi rakennamme aina käsiteltävästä aiheesta lähimetsäämme toimintapolun, johon vanhemmat pääsevät osallistumaan perhetapahtuman yhteydessä.

Piilometsän Päiväkoti on tehnyt pitkään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa.

– Olemme vierailleet lasten kanssa Oulun yliopiston LUMA-keskuksen järjestämissä tapaamisissa, ja saaneet tutustua tutkittaviin aiheisiin syvällisemmin yliopiston kummiprofessorien tai muiden asiantuntijoiden avustuksella. Toivomme tämän yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin, lisää Pöyskö.

Satulinnassa tutkitaan yhdessä

Vuosien varrella Satulinnassa on tutkittu yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Ilmiöpohjainen oppiminen, luonnon läheisyys ja päivä päivältä oppiminen yhdessä ovat lähellä sydäntä Päiväkoti Satulinnassa, Seinäjoella.

– 3-vuotiaiden Pikkunisut-ryhmän matoprojekti on hieno osoitus siitä, että ilmiöpohjaista tutkimusta voi tehdä jo pienten lasten kanssa. Projektissa tehtiin mm. matokompostori vanhaan akvaarioon. Lusikkkaleivät-ryhmän muurahaiset-projektissa taas yhdistettiin hienosti laaja-alaista osaamista ja useita oppimisen alueita. Useimmat projektivideot löytyvät Päiväkoti Satulinnan YouTube -kanavalta, kertoo päiväkodin johtaja Marika Horila.

*Satulinnan päiväkodissa aakkoset ovat siirtyneet sisätiloista luonnonhelmaan. Kuva: Päiväkoti Satulinna*

Oppimisen iloa, yhdessä tekemistä ja myös opettajien omaa oppimista, tapahtuu päivittäin Päiväkoti Satulinnassa.

– Meillä on kokeileva toimintakulttuuri. Päiväkodin keskellä on suojainen sisäpiha, jossa sijaitsevat hedelmäpuut, marjapensaat sekä kierrätysikkunoista rakennettu kasvihuone. Toimintaympäristömme on maaseutumainen lähiö, jossa metsät ovat erittäin lähellä ja toimivat joka viikko kaikkien ryhmien oppimisympäristönä, Horila jatkaa.

*Luonnossa oppimiseen voi käyttää kaikkea ympäristöstä löytyvää. Kuva: Päiväkoti Satulinna*

Päiväkodin tilat ovat suunniteltu teemoittain opetussuunnitelman mukaisesti. Lapsiryhmät varaavat viikoittain oppimistilat tilavaraustaululta. Horilan mukaan henkilökunta on kiinnostunut kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan.

Satulinnassa sekä lapset että henkilökunta ovat joka päivä oppimissa ja tutkimassa. Lapset ja opettajat saavat jakaa näkökulmiaan projektien edetessä niin, että aloitus voi näyttää erilaiselta kuin lopputulos. Päiväkodissa ollaan avoimia oppimaan.

– Osaamisen jakamisen menetelmänä meillä on ”starttivartti” eli kuka tahansa työyhteisössä voi 15 minuutin ajan opettaa muulle henkilökunnalle jotain osaamaansa asiaa, vaikka ukulelen soittoa tai ”näin käytät flipboardia”. Lisäksi LUMA-yhteistyö on lisännyt henkilökunnan osaamista LUMA-aineissa sekä tutkivan opetusmenetelmän käytössä, kehuu Horila.

Esikouluja palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa: innostavia esimerkkejä työstä!

01/12/2023

Mukkulan päiväkodin esiopetus Lahdesta, Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus Taipalsaaresta sekä Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu Tampereelta ovat vastaanottaneet LUMA-tunnustusdiplomit pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Palkinnot vastaanotettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023. Tässä artikkelissa opettajat kertovat, millaista LUMA-toimintaa esiopetuksessa eri puolilla Suomea tehdään.

Taipalsaaren tutkimusprojekteissa kokeillaan ja kehitetään

– Toimintakulttuuriimme kuuluu yhdessä ihmettely ja lasten kysymyksistä alkava projekti. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia, sanovat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen sekä Sanna Kolhonen, Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä.

Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Toimintakulttuuriin kuuluu yhdessä ihmettely ja lasten kysymyksistä alkava projekti. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä ja arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia.

Taipalsaaren kirkonkylän esiopetus kuuluu LUMA-kehittäjiin ja aktiivinen oppimisyhteisö on ollut mukana monissa erilaisissa opetusta kehittävistä hankkeissa. Esiopetuksella on useita yhteistyökumppaneita ulkomaisissa kouluissa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Peilitutkimuksissa yhteistyökumppani oli Tanskasta, opettaja Majken Grünfeldin luokka Sct. Mariæ Skolesta.

Rehunen ja Kolhonen kertovat, että esiopetuksen aikatutkimuksissa käytettiin toisen LUMA-kehittäjän, Forssan kuvataidekoulun, ideaa piirustushiilistä.

– Meidän näkökulmamme oli, mitä tapahtuu lasten vuolemille pajutikuille tunnin aikana, kun ne ovat peltipurkissa keskellä nuotiota. Piirustushiilien valmistusta Geopark Sarviniemessä pääsivät seuraamaan myös työvarjostusta tekevät opettajat Kroatiasta. Upea muisto vuosien varrelta on yhteistyö unkarilaisen opettajan Márta Gajdosné Szabón kanssa, jolloin teknologiaprojektiin osallistuivat kaikki taipalsaarelaiset 6-vuotiaat.

– Taipalsaaren kirkonkylän koululaisia kerääntyy syksyllä ympärillemme ja heillä on sama kysymys, ”mitä te tänä vuonna tutkitte?” tiivistävät Rehunen sekä Kolhonen.

Oppilaita rannalla yhdessä opettajien kanssa. — *Kynttiläkelloa ihmettelemässä tämän vuoden esioppilaiden kanssa. Kellon rakensivat nykyiset 1.lk aikaa tutkiessaan. Kuva: Aino Aaltonen*

LUMA-yhteistyö on myös merkki laadukkaasta opetuksesta. Taipalsaarella on luotu brändi pitkäjänteisestä kehittämistyöstä tutkivaan oppimiseen – myös avoimuus ja yhteistyö huomioon ottaen.

Upeaa on myös vanhempien ja isovanhempien osallistuminen projektin kuvaamiseen, tai jopa haastateltavana asiantuntijana toimimiseen. Toiminnan tavoite on huomata lasten vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita, joiden kautta opitaan raportointia, valokuvaamista, kirjoittamista, ajan mittaamista ja ryhmän vuorovaikutus paranee. Kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa tulevaisuudessakin.

Merkityksellistä toimintaa Tampereella

Tampereella sijaitsevan Kalkunvuoren päiväkodin ja koulun esiopetustoiminnan lähtöpisteenä voidaan pitää LUMA-keskus Suomen projektioppimisen StarT-ohjelmaa, kertovat Marika Kuusisto, varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuksesta, sekä Elina Niemelä, varhaiskasvatuksen opettaja varhaiskasvatuksen puolelta. Ilmiöoppiminen oli jo tuttua opettajille, mutta sen yhteyteen kaivattiin jotakin monipuolisempaa, ehkä kokeilevampaa opetustapaa. LUMA-lähettilään kanssa tehty yhteistyö ja lähettilään pitämä mallitunti auttoivat jäsentämään omaa opetusta ja toivat rohkeutta kokeilla itse. Tarvittavien välineiden lainausmahdollisuus mahdollisti heittäytymisen aiheeseen lapsilta syntyneiden ideoiden pohjalta.

Kalkunvuoressa valkoiset takit roikkuvat naulakossa. Lapset ovat valmiina tutkimaan – ja myös onnistumaan yhdessä.

– Eskareiden kanssa olemme yhdessä miettineet, että mitä tutkimus tavaroita olisi hyvä olla. Koen, että olemme onnistuneet levittämään innostusta tiedekasvatukseen ja matematiikan opetukseen. Nykyään tiedetunnit ja tutkiva oppiminen on osa meidän eskarimme arkea. Iltapäiväkerhotoimintaa kuuluu myös tiedepaja, jossa teemme pieniä tutkimuksia, kertovat Kuusisto ja Niemelä.

Laaja-alainen oppiminen toteutuu nykyään sujuvasti projektioppimisen kautta. Teknologiakasvatusta, uusia lukutaitoja ja työelämätaitoja on sisällytettyinä projekteissa. Tärkeä osa projektin onnistumista on ollut oman tiimin tuki ja yhdessä tekeminen.

*Oppimista tehdään paljon ulkona Kalkunvuoren esioptuksessa.*

Toisessa kuvassa työskentelytarvikkeita kalliolla, ja toisessa opettaja oppimisperien ääressä. — *Oppimista tehdään paljon ulkona Kalkunvuoren esioptuksessa.*

Kuusisto kertoo, että jatkuva itsensä kehittäminen, uuden oppiminen ja uusien käytänteiden luominen pitää yllä mielenkiintoa työhön. Samoin tarttuminen erilaisiin projekteihin tuo työhön uutta intoa ja mielenkiintoa. Kokemus siitä, kuinka lapset innostuvat ja sanoittavat ilmiöitä, saa jatkamaan. Lapset ovat aina innostuneita ja kiinnostuneita tiedetunneilla. Niemelä lisää, että uteliaisuus ympäristön ilmiöihin, lasten kysymykset ja pohdinnat sekä oma että viiskareiden innostus, ruokkivat työmotivaatiota. Opettajan työssä he kokevat eskari- ja viiskari-ikäisten kanssa työskentelyn mielenkiintoisena, koska vuosi on hyvin intensiivinen, ja lapset ovat hyvin vastaanottavaisia kaikelle.

– Jos saan oppimisen ilon sytytettyä vuoden aikana, niin koen onnistuneeni työssäni. Tiedekasvatus on merkittävä osa eskarivuotta. Lasten pohdinnat ilmiöiden ratkaisemiseksi ja kokeilemisen riemu, summaavat Kuusisto ja Niemelä.

Innokkuutta havainnoida Lahdessa

LUMA-opetus on ollut Lahdessa sijaitsevan Mukkulan päiväkodin esiopetuksessa jo 1990-luvulta saakka. LUMA-toiminta aloitettiin Heurekan ja Helsingin yliopiston yhteistoimin.

– Opettajan työssä innostaa lasten kiinnostus ja innokkuus havaintoihin ja tutkimuksiin ja ihastus, kun he ovat löytäneet jotakin uutta tai saaneet todistaa jonkun kiinnostavan ilmiön, yhtyvät varhaiskasvatuksen opettajat Marjo Lehtovuori ja Kaijaliisa Raikamo.

– Toivomme jatkossa lisää koulutusta, jota olemme jo saaneetkin LUMA-keskuksen kautta.

Kaksi tyttöä leikkimässä ulkona. — *Ulkona oppimista Mukkulan esiopetuksessa.*

Vuonna 2010 Mukkulan päiväkoti sai Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston myöntämän apurahan hankkeelle. LUMA-hankkeen lisäksi esiopetukselle avattiin ovet myös Eurooppalaiseen LUMA-projektiin, nimeltä The Fibonacci. Mukkulan päiväkoti oli mukana hankkeessa vuosina 2009–2012. Nykyään LUMA-toiminta on vakiintunut keskeiseksi osaksi opetusta. Lasten kanssa tehdään mm. luonto- ja vesitutkimuksia sekä Varga-Nemenyi -metodiikan matematiikkaharjoituksia. Havainnointi, tutkimukset ja toiminnallisuus ovat keskeisiä toimintatapoja. Lapset käsittelevät taiteen keinoin oppimaansa eli kuvittavat ilmiöitä esimerkiksi veden kiertokulkua tai aikaa ja avaruutta.

– Teemme yhteistyötä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen kanssa. Vierailemme lapsiryhmien kanssa tiedeluokassa. Järjestämme perinteisesti vuosittain LUMA-illan vanhemmille ja esioppilaille viikolla 8, kiteyttää Lehtovuori ja Raikamo.

Lue Etelä-Suomen sanomien artikkeli Mukkulan päiväkodin LUMA-yhteistyöstä sekä Länsi-Saimaan sanomien kirjoitus Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä. Mukkulan päiväkodin esiopetusta haastateltiin Radio Voimaan 24.11. Haastattelu on kuunneltavissa esimerkiksi Spotifyn kautta.

Suuret kiitokset kaikille kouluille ja opettajille hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella!

Luethan uusimman uutiskirjeemme, jos sinua kiinnostaa projektioppiminen, yhteisölliset mallit ja elinikäinen oppiminen. Kuusi kertaa vuodessa sähköpostiin tulevan uutiskirjeen tilaat tästä linkistä.

Juhlablogi: Osa 13 – Tiedekasvatuksen juhlaa Lahdessa

27/11/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 13. osassa Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Tarja Kariola kertoo Lahden alueen LUMA-toiminnasta ja sen historiasta 10-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Juhlissa kuultiin myös musiikkia. Kuva: Salla Vesa-Tikkanen*

Tiedekasvatuksen kuluneita ja tulevia vuosia juhlittiin marraskuisena keskiviikkona Lahden Tiedepuistossa, Tiedeluokka SOLU :n tiloissa. Vieraat pääsivät tutustumaan tiedeluokkatöiden sisältöihin mm pipetoimalla DNA-näytteitä agaroosigeeliin, muokkaamaan karttoja lisätyn todellisuuden hiekkalaatikon avulla ja testaamaan taitojaan opetusrobottien ohjaamisessa. Juhlassa puhuivat keskuksen perustamiseen vahvan panoksen tuonut ja pitkään sen johtajana toiminut yliopistolehtori Jarkko Lampiselkä sekä väitöskirjaansa maantieteen tiedekasvatuksen kehittämisestä tekevä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen asiantuntija Noora Kivikko. Juhlapuheet johdattelivat Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen perustamiseen, tiedekasvatuksen vuosiin ja tulevaisuuden näkymiin. Onnittelutervehdyksen lähetti myös LUMA-keskus Suomi-verkoston johtaja, professori Maija Aksela. Musiikista vastasivat Minja Koski ja Viljami Viippola.

Alueella tehtävän tiedekasvatuksen tulevaisuus näyttää valoisalta ja toimintaa kehitetään ja ideoidaan jatkuvasti eteenpäin. Toiminnan tavoittavuutta pyritään lisäämään mm liikuttamalla opetusta ulos tiedeluokasta liikkuvan LUMA-toiminnan ja virtuaalisten toteutusten avulla. Lahden kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä suunnittelema Lahden JunnuYliopiston toiminta tarjoaa kokonaisille ikäluokille kerrallaan mahdollisuuden tutustua tieteeseen. Päijät-Hämeen LUMA-keskus on yksi sisällöntuottajista ja osana Lahden JunnuYliopiston toimintaa kaikki lahtelaiset 9. luokkalaiset vierailevat vuosittain Tiedeluokka SOLU :ssa. Tiedekasvatusta viedään eteenpäin myös yhteistyökumppaneiden, mm LUT yliopiston Junior Universityn kanssa jakamalla asiantuntijuutta ja kehittämällä yhteisiä tiedekasvatussisältöjä. Toiminta saa tukea myös yrityskumppaneilta, kuten Lahti Energialta, jonka tuella on kehitetty esimerkiksi energiateemaan liittyvä opetussisältö.

Onnea ja menestystä Päijät-Hämeen LUMA-keskukselle ja Tiedeluokka SOLU :lle!

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Tarja Kariola.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 12 – Oppimassa uutta Skotlannissa

14/11/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 12. osassa Leena Ikonen Junior University Lappeenrannasta sekä Veera Pukkila ja Tarja Kariola Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta kertovat matkastaan Skotlannissa, josta LUMA-toimintaan haettiin oppeja ja ideoita. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Matkaseurue yhdessä GeoBus-hankkeen asiantuntijoiden Lauren Urquhartin (ensimmäinen vasemmalla) ja Lynn Daleyn (ensimmäinen oikealla) kanssa Kingsbarnsin rannalla. Kuva: Scottish Geology Festival*

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Tarja Kariola, Veera Pukkila ja Moona Vilén Lahdesta sekä Junior Universityn Leena Ikonen Lappeenrannasta tekivät syyskuun alkupuolella tutustumismatkan Skotlantiin, St Andrewsin yliopiston yhteydessä toimivaan GeoBus-hankkeeseen. GeoBus toteuttaa maantieteen tiedekasvatusta vierailemalla kouluilla ympäri Skotlantia, vetämällä oppilaille työpajoja ja yhä enemmän kouluttamalla opettajia.

GeoBus-toimintaan perehdyttiin osana Junior Universityn ”LUMA-paku” -hanketta, josta voi lukea lisää aiemmasta artikkelista ja hankkeen verkkosivulta. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tiedekasvatushankkeessa kehitetään liikkuvaa LUMA-toimintaa Lappeenrannan ympäryskuntiin, ja tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen kanssa myös Lahden seudulle. Hankkeesta katettiin hakemuksen mukaisesti Ikosen ja Kariolan matkakulut.

GeoBus valikoitui tutustumiskohteeksi pitkällisen perehtymisen jälkeen, sillä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksessa kiinnostuttiin sen toiminnasta jo joitakin vuosia sitten. Aloiteltu yhteistyö kariutui silloin koronapandemiaan, mutta hankkeen benchmarking-kohdetta kartoitettaessa yhteydet viriteltiin uudestaan, ja onnistunut matka toteutti paitsi hankkeen tavoitteet myös pitkäaikaisen haaveen.

LUT-yliopiston tekniikkaan painottuvan teemavalikoimaan maantiede ei sellaisenaan kuulu, ja tietotekniikan tohtori Ikonen oli matkaseurueesta eniten ”vieraalla maalla” sisältöasioiden kanssa. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tuella maantieteen työpajat ovat kuitenkin integroitavissa myös Junior Universityn ja ”LUMA-pakun” toimintaan. Hankkeen kannalta oleellisinta oli tutustua liikkuvan toiminnan logistiikkaan ja toteutustapoihin, ja sisältöopit tulivat kaupan päälle.

Vierailulla opittiin muun muassa, että GeoBus-hankkeella ei ole omaa bussia tai edes autoa, vaan sopiva kulkuneuvo vuokrataan aina tilanteen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi parin viikon vierailujaksolle kerrallaan. Tämä saattaa olla LUMA-paku-hankkeellekin resurssiviisaampi tapa kuin ensisijaisesti suunniteltu auton leasing koko lukuvuodelle. GeoBus-toimijat korostivat erityisesti opettajien kouluttamisen merkitystä. Heidän toteuttamansa maantieteen tiedekasvatus ei voi millään suoraan tavoittaa koko Skotlannin koululaisia, mutta lisäämällä opettajien tietämystä sekä intoa aiheeseen, oppeja saadaan välitettyä laajemmalle joukolle oppilaita.

*Opettajakoulutuksessa tutkittiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä. Kuvassa oikealta alkaen Moona Vilen, Tarja Kariola ja Veera Pukkila Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta. Kuva: Leena Ikonen*

Koulutusta ja geologiaa

Lahden ja Lappeenrannan LUMA-asiantuntijat osallistuivat myös GeoBus -hankkeen toteuttamaan opettajien koulutuspäivään St. Andrewsin yliopistolla. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa geologian perusteisiin ja kivilajeja tunnistettiin tunnistuskaavakkeiden avulla. Lisäksi testattiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä yksinkertaisen mutta havainnollisen käytännön työn avulla. Kaikki töissä käytettävät materiaalit olivat opettajien lainattavissa, ja heistä useampikin tarttui tarjoukseen. Erityisen kiinnostuneita opettajat olivat ns. kivilajilaatikoista, jotka sisältävät tunnistettavia kivilajeja, luupin, kiven raaputtamiseen käytettävän metallirenkaan ja tunnistuskaavakkeet. Koulutuspäivässä esiteltyjen opetuskokonaisuuksien sisältö oli hyvin mielenkiintoinen ja monilta osin kääntämistä vaille suoraan hyödynnettävissä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiedeluokkatöissä.

Skotlannin luonnosta päästiin nauttimaan Scottish Geology Festival –tapahtumaan kuuluneella opastetulla geologiakävelyllä Kingsbarnsin fossiili- ja mineraalirikkaalla rannalla, ja Skotlannin matka päättyi vierailuun Edinburghin Dynamic Earth -tiedekeskuksessa. Tapaaminen tiedekeskuksen asiantuntijan kanssa sai aikaan uusia oivalluksia esimerkiksi siitä, miten sosiaalista tasa-arvoa voidaan edistää tiedekasvatuksen avulla; aihe, jota on aiemmin pohdittu myös Lahdessa ja Lappeenrannassa. Keskustelujen synnyttämiä ajatuksia hyödynnettiin osana Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Suomen Kulttuurirahastolle tekemää tiedekasvatuksen hankehakemusta.

Junior Universityn (LUT yliopisto) Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen (Helsingin yliopisto) asiantuntijoiden yhdessä toteuttama opinto- ja tutustumismatka Skotlantiin tarjosi osallistujille uusia ja tuoreita näkemyksiä mm tiedekasvatuksen liikkuvuuden ja tavoittavuuden lisäämiseen. Lisäksi se vahvisti edelleen näiden kahden LUMA-keskuksen vahvaa ja kehittyvää yhteistyötä.

Tekstin ovat kirjoittaneet Leena Ikonen Junior University Lappeenrannasta sekä Veera Pukkila ja Tarja Kariola Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 11 – LUMA-yhteistyön voima

16/10/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 11. osassa opettaja Mari Nuutinen kertoo yhteistyön merkityksestä omassa ympäristössään. Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Opettaja Mari Nuutinen on tehnyt yhteistyötä LUMA-keskus Suomen kanssa pitkään.* *Kuva: Hannele Kotilainen*

Mitä olen oppinut?

”Olen oppinut, että luonto on elävä. Sitä ei saa turmella.”

”Olen oppinut monenlaista eläimistä. Perhosia on monenlaisia: neitoperhosia, amiraaleja, ritareita ja suruvaippoja.”

”Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja, lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.”

Näin tarkoin kuvasivat luokkani oppilaat luonnontiedon oppimistaan toisen kouluvuoden jälkeen. Tällaisia luontokokemuksia olen halunnut mahdollistaa oppilailleni.

Luonto on ollut elämäni keskiössä jo lapsesta saakka. Kiitän vanhempiani, jotka sallivat minun olla utelias, tutkiva lapsi. Sain viettää tuntikausia aikaa metsässä luonnonelämää tarkkaillen ja yhteyksiä etsien, oivaltaen. Kiitos myös tädilleni ja sedälleni. Heidän luonaan maaseudulla ihmisen riippuvuus maasta, vedestä, ilmasta, auringosta, elollisista ympärillämme ja toisistamme tuli todeksi kokemuksen kautta. Lapsuuteni maalla ruokaa saatiin pellosta ja kasvimaalta, jyvät jauhettiin jauhoiksi myllyssä, voi kirnuttiin, saippuat valmistettiin kotona, suksen pohjat, veneet ja reen jalakset tervatiin, vesi kannettiin kaivosta.

Sain itse ihmetellä, aistia, iloita ja oivaltaa! Kaikki tärkeä oli ympärilläni katsottavaksi, koettavaksi ja kohdattavaksi. Näin tehtäväkseni opettajana tuli lasten ja nuorten tukeminen tähän tutkijuuteen; uteliaisuuteen, kysymysten tekoon, vastausten ja perustelujen etsimiseen, tiedon hankintaan, soveltamiseen. LUMA-opettajuuteen ja toimintaan liittyminen tapahtui luontevasti.

LUMA apuna avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä

LUMA tuki koulumme kehittymistä tutkivaksi oppimisyhteisöksi, mikä innoitti oppimaan toinen toisiltamme. LUMA StarT toi kouluumme yhdessä oppimisen iloa. Oivalsimme, että niin aikuiset kuin lapset ja nuoret olemme kaikki maailman ja sen ilmiöiden tutkijoita; yhteyksien etsijöitä ja ratkaisujen löytäjiä.

LUMA nosti esille monitieteisyyden, onhan tutkimuskohteena maailman ja elämän todelliset ilmiöt. Koulun eri oppiaineille: ympäristöopille, biologialle, fysiikalle, kemialle, matematiikalle, eri kielille, historialle, taideaineille ja laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien aihesisällöille löytyi paikkansa.

Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten vahvuudet pääsivät esille. Saimme kaikki onnistumisen elämyksiä. Iloa ja jännitystä toi niin projektitöiden tekeminen kuin osallistuminen kilpailuihin ja StarT-festivaaleille. LUMA-toiminta yhdisti koko koulua; oppilaita, opettajia ja koko henkilökuntaa. Se rikastutti koulun toimintoja. Samalla se tuki uutta opetussuunnitelmaa LUMA-aineiden osalta.

Yhteistyöstä Helsingin Yliopiston tiedekasvatuksen kanssa tuli mieluisaa ja tärkeää. Opiskelijoiden pitämät tunnit elävöittivät opetusta niin maastoretkillä kuin koulussa. Saimme kuulla myös muiden LUMA-koulujen projekteista. Erityisen innostuneesti oppilaat odottivat tieteentekijöiden ja tutkijoiden kouluvierailuja. He kertoivat omasta työstään ja auttoivat projektitöissäkin. Näiden vierailujen kautta avautui monille ovi tieteen maailmaan.

Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Parhaimmillaan koulussa voidaan luoda toimintakulttuuri, joka tukee tätä kaikkea.

Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.

Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen. 

- Intiaanipäällikkö Seattle

Kirjoittaja Anna Maaria Nuutinen vaikuttaa myös Tiedeopetusyhdiksessä. Yhdistyksen materiaalia esikouluun löytyy esimerkiksi ESERO Finlandin verkkosivuilta. Tutustu tästä linkistä Tutkijakoulun materiaaleihin.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 10 – Tiedettä videolla, kuinka käy kirjojen?

25/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kymmenennessä osassa professori Samuli Siltanen pohtii innostavien tiedevideoiden roolia omien kokemustensa kautta. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen on myös Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani.*

Tuttu partiojohtaja ryhtyi teiniporukan kanssa suklaakakun leivontaan. Resepti tarvittiin, ja nuoriso kaivoi esiin – TikTokin. Siis videopalvelun! Kaveri kysyi heiltä, eikö tekstipohjainen Google-haku olisi ollut parempi vaihtoehto? Minä olisin tivannut, että miksei keittokirja? Nuoret eivät lue kirjoja kuten ennen. Eikä ihme: ovathan digilaitteet käteviä ja koukuttavia. Mutta voiko matematiikkaa ja luonnontieteitä oppia ilman paperille painettuja kirjoja? Ja miten pitäisi innostaa lapsia LUMA-aiheiden pariin?

Näitä pohdin kovasti kahdeksan vuotta sitten, kun tieteestä kertomisen palo kasvoi mielessäni valtaisaksi. Kirjoittaako yleistajuinen kirja? Mutta meneekö vaiva hukkaan, jos kukaan ei sitä lue? Päädyin aloittamaan YouTubessa Samun tiedekanavan, jonka videoilla esittelen matematiikkaa ja fysiikkaa animaatioiden, havaintoesitysten ja huumorin voimin.

Nyt 355 000 videokatselua myöhemmin vaikuttaa siltä, että hyvä valinta tuli tehtyä. Tiedetubettajana ei ihan yhtä kuuluisaksi pääse kuin Roni Back tai mmiisas, mutta kyllä minutkin välillä pysäytetään kadulla ja kiitetään videoista. Ja käytetäänpä teoksiani kouluissakin opetuksen tukena.

Muutamia yllätyksiä on kanavani tarjoillut. Akateemisena luennoitsijana kuvittelin, että parhaiten menisivät suurella vaivalla tuotetut teokset, joissa täsmälliset visualisoinnit vastaavat matemaattisia lakeja. Vaan ei aivan. Katsotuimmat videoni perustuvat legopalikoihin tai liitutauluun.

Luulin myös, että yleisö arvostaa eniten korkeamman matematiikan outojen kuvioiden selostamista kaduntallaajalle sopivassa muodossa. Mutta katsojiin tuntuu parhaiten vetoavan materiaali, joka on melkein tehtävissä koulumatikalla, mutta astuu pienen askelen sen yli. Aistin jopa sellaista, että opettajalle on kiva väittää vastaan, jos professorin videolla on jotakin koulukirjan määritelmistä poikkeavaa.

Varsinainen suomalaisen tiedetuben timantti on Kemianluokka Gadolinin TikTok-tili. Siellä yksittäiset videotkin keräävät satojatuhansia katsomisia. Eikä ihme: ne ovat hauskoja, tsäpäköitä ja tieteellisen tarkkoja. Valovoimaiset esiintyjät ovat itsekin nuoria, ja se auttaa koululaisia samastumaan heihin. Käykäähän kurkkaamassa vaikka tulivuoren rakennusohjeet.

Mutta varokaa: TikTok aiheuttaa riippuvuutta!

Meillä Helsingin yliopistossa on kannustettu videoilmaisun iloihin laajemminkin. Olemme järjestäneet Tvärminnen tutkimusasemalla tiedevideotyöpajoja henkilökunnalle, ja Haaga-Helian journalistilinjan kanssa yhteinen tiedevideokurssimme pärähtää käyntiin jo neljännen kerran ensi vuonna. Kursseilla neljän hengen tiimeissä on kaksi journalistiopiskelijaa ja kaksi HY:n tieteilijää. Neljän kuukauden aikana osallistujat vihitään käsikirjoittamisen, kuvaamisen ja leikkaamisen saloihin, ja he oppivat kouriintuntuvien harjoitusten kautta muokkaamaan tiedeaiheita vetäviksi tarinoiksi. Tässä vuoden 2022 kurssin antia.

Entäs ne kirjat? Tarvitaanko niitä enää videoiden aikakaudella?

Minun on vaikea nähdä, että luonnontiedettä tai matematiikkaa voisi syvällisesti oppia ilman pitkiä tekstejä. Ja ne on parasta lukea painetusta kirjasta. Toki niinkin saattaa käydä, että olen vanhanaikainen oman koulutukseni tuotos, ja tulevaisuuden nuoret saavat nämä asiat aivan hyvin haltuun ilmankin paperia.

Olipa niin tai näin, lyhyitä ja kiehtovia tiedevideoita kyllä tarvitaan nykymaailmassa. Ne ovat saatavilla siellä tiktokeissa ja tubeissa missä koululaiset muutenkin pyörivät, ja niiden herättämä innostus ajaa sitten opiskelemaan ja syvempien jatkomateriaalien pariin. Kirjojen taikka muiden.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 9 – LUMA tekee nykymaailmasta mahdollisen

22/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin yhdeksännessä osassa annetaan ääni nuorille yläkoululaisille, jotka kertovat, millaisia merkityksiä he antavat LUMA-aineille. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Miten nuoret näkevät luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian vaikuttavan heidän elämiinsä? Tätä selvitimme pääkaupunkiseudulla asuvilta kahdeksasluokkalaisilta, jotka vierailivat viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan.

Kuvassa vielä kuvanottohetkellä kahdeksasluokkalaiset, sittemmin jutun julkaisuhetkellä yhdeksäsluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

Kahdeksasluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

”Monet varmasti miettivät minkälainen oma tai muiden elämä olisi ilman jotain tapahtumaa tai keksintöä. Tieteiden tärkeyden elämälle monet voivat kuitenkin unohtaa miettiessään näitä asioita omakohtaisesti. Monet tieteet toimivat modernin yhteiskunnan ja ihmiskunnan tukipilareina. Esimerkiksi ilman matematiikkaa emme pystyisi laskemaan päivittäisiä asioita tai ilman kemiaa ihmiskunta olisi raunioina tautien takia. Miten olisimme ikinä saaneet energiaa ilman fysiikkaa?”, tuumii Daniel.

Toinen TET-harjoittelijamme komppaa matematiikan ja luonnontieteiden olevan tärkeitä asioita, jotka opettavat paljon maailmasta ja sen toiminnasta. ”Ilman niitä elämä olisi todella erilaista. Sitä on aika vaikeaa edes kuvitella. Olisiko silloin puhelimia tai autoja? Olisiko silloin edes kerrostaloja? Matematiikkaa tarvitsee rakentamiseen ja suunnitteluun.

Entäs sitten luonnontieteet? Ne opettavat meille paljon ja ilman niitä ei osattaisi niin hyvin suojautua joiltakin vaaroilta. Esimerkiksi maantieto opettaa meille, millaista elämä on eri puolilla maapalloa, ja miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen.”

Daniel jatkaa kiteyttäen, että hänen oma elämänsä on hyvin riippuvainen tieteistä. Sen lisäksi, että hän on itse kiinnostunut niistä, ovat monet jokapäiväiset asiat, joita ihmiset käyttävät arjessaan, tieteiden tuotosta – esimerkiksi ne puhelimet, autot sekä niinkin ”pienet” asiat kuin musiikki.

Matematiikan vaikutuksista musiikkiin voi lukea esimerkiksi LUMAT B -verkkolehdestä, LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen teemanumeron artikkelista Matematiikan ja musiikin yhdistäminen opetuksessa (2022). LUMATIKKA on verkostomme matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutus opetushenkilöstölle, jonka uusi koulutusohjelma LUMATIKKA+ käynnistyy vuoden 2024 alussa.

Kolmas TET-harjoittelijamme Eliot kuvailee LUMA-aineiden vaikuttavan monin eri tavoin elämän eri osa-alueisiin, minkä vuoksi hän myös näkee ne itselleen merkityksellisinä: ”Luonnontieteet sekä matematiikka vaikuttavat elämääni lukuisin eri tavoin. Elämäni osa-alueita, joissa LUMA-aineet näkyvät, ovat esimerkiksi koulu sekä vapaa-aika. Koulussa kyseiset aineet ilmenevät tietenkin niiden opiskeluna. Pidän kyseisten aineiden opiskelusta, koska ne ovat monipuolisia, kiinnostavia, auttavat minua ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ovat ihmiskunnalle ja sen tulevaisuudelle aidosti merkityksellisiä.

Vapaa-ajalla LUMA-aineet ilmenevät mm. älypuhelimen sekä muiden älylaitteiden käyttönä – ilman luonnontieteitä älylaitteiden vaatimaa teknologiaa ei olisi olemassa. Luonnontieteet mahdollistavat myös matkustamisen eri kulkuneuvoilla, kuten lentokoneilla ja junilla. Lisäksi luonnontieteiden olemassaolo mahdollistaa minulle terveen ja pitkän elämän kehittyneen lääketieteen kautta.”

Tieteellä on tosiaan suuri vaikutus nykymaailmassa – sen tietää myös Selma: ”Matematiikka sekä luonnontieteet ovat tärkeä osa nykymaailmaa. Sen merkityksen huomaa esimerkiksi siitä, että kouluissa melkein joka päivä on ainakin yksi tunti matematiikkaa tai luonnontieteitä.”

Selma nostaa esille myös LUMA-aineiden keskinäiset kemiat ja monitieteisyyden eri tieteenaloihin: ”Luonnontieteet ja matematiikka sekoittuvat toisiinsa. Tällä tarkoitan, että näissä oppiaineissa tarvitaan yleistietoa kaikista aihepiireistä. Maantiedossa tarvitaan osittain biologian ymmärtämistä, kemiassa tarvitaan myös osittain fysiikan osaamista ja näissä kaikissa tarvitaan matematiikan taitoja. Koulussakin nämä oppiaineet sekoittuvat ja muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa ymmärtämään luonnontieteitä paremmin. Samoja asioita, joita on käyty läpi biologian tunnilla, kuulee uudestaan, kun käsittelee uutta aihetta maantiedon tunnilla.”

”Mutta miksi luonnontieteillä ja matematiikalla on niin suuri vaikutus nykymaailmaan?”, pohtii Selma. ”Kun kysymystä miettii, ensin tulee mieleen, että sehän on ihan itsestään selvä juttu. Mutta kun jää hetkeksi pohtimaan asiaa, huomaa, ettei se itse asiassa olekaan niin helppo kysymys. Luonnontieteet tutkivat maailmaa ympärillämme, ja luovat siitä paremman ymmärryksen. Se auttaa käsittämään, miten ihmeellinen maapallon luonto on. Sen avulla voimme kehittää maailmaa. Matematiikkaa ja luonnontieteitä on tutkittu jo tuhansia vuosia, ja silti jatkuvasti löydetään uutta tietoa. Maapallo muuttuu koko ajan, joten uutta tutkittavaa syntyy jatkuvasti. On vaikeaa edes kuvitella, miten paljon maapallosta on vielä oikeasti tutkimatta.”

Selma sanallistaa vielä loppuun sen, mitä asiaa TET-harjoittelijamme ovat sivunneet, ottaen myös huomioon kolikon kääntöpuolta: ”Ilman luonnontieteitä eläisimme arvaamattoman luonnon armoilla. Luonnon ilmiöille ei olisi järkeviä selityksiä ja niitä ei voitaisi seurata millään tavalla. Olisiko elämä tällöin maapallolla parempi vai huonompi? On vaikea sanoa, koska sellaista maailmaa ei ole ollut niin pitkään aikaan.

Luonnontieteet ja matematiikka ovat asioita, jotka tekevät nykymaailmasta mahdollisen.”

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia yläkoululaisia, joista seuraavat kolme mainitsemme nimeltä:

Daniel Elo
Eliot Niemi
Selma Forget

Koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Kiitos myös neljännelle kirjoittajallemme sekä viidennelle TET-harjoittelijallemme Maija Keskivinkalle, jonka kirjoitus jaettiin omana blogitekstinään aikaisemmin heinäkuussa, juhlavuosiblogin osassa 6.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 8 – Tiedekasvatuksella vähennetään tiedevastaisuutta

04/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kahdeksannessa osassa Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko pohtii positiivisten vastavoimien, kuten tieteen ja LUMA-toiminnan, roolia yhteiskunnassa ja sen tulevaisuudessa. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Maaria Linko on on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa.

LUMA-tiedekasvatuksen edistäjiin minun oli luontevaa liittyä kohta muutama vuosi sitten, vaikka taustani on yhteiskuntatieteissä. Tiesin valmiiksi, että monien luonnontieteiden sekä tekniikan alan koulutuksiin ei ollut viime vuosina samassa määrin hakijoita kuin vaikkapa viestintätieteisiin. Tiesin myös, että alan osaajia tarvitaan yhtä hyvin opettamaan luonnontieteitä kouluissa ja yliopistoissa kuin ratkomaan ihmiskunnan viheliäisiä ongelmia eri aloilla. Heitä tarvitaan viemään eri alojen perustutkimusta eteenpäin – ja se taas on pohjana muun muassa niiden viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa.

Tässä on jo kylliksi tuomaan merkityksellisyyden tunnetta, kun LUMA-keskus Suomen johtokunnassa yhdessä mietitään, miten LUMA-toimintaa kannattaa edistää 11 yliopistokeskuksessa eri puolilla Suomea. Yhdessä on monesti todettu, että ideoita, kokemuksia ja toimintamalleja jakamalla saadaa enemmän aikaan ja yhteen kokoonnutaan miettimään, miten kokemusten, ideoiden ja materiaalien jakaminen toteutetaan.
Sitten on tämä, sanoisinko, poliittinen puoli. Enpä olisi uskonut etukäteen, että valistuksen henki, siis käsitys ihmiskunnan edistyksestä luotettavan tiedon lisääntymisen avulla voisi olla niin hukassa monin paikoin meillä ja varsinkin muualla. Eri yhteiskunnissa – meilläkin – tapahtuu polarisaatiota, jakautumista leireihin, joista jotkut ruokkivat salaliittoteorioita, ahdistelevat tutkijoita, kieltävät tutkitun tiedon paikkaansapitävyyden. Tieteellinen maailmankuva tai tieteellisen tiedon tuottamisen periaatteet saatetaan kyseenalaistaa tai vähintäänkin suhtautua niihin välinpitämättömästi.

Tarvitaan siis positiivisia vastavoimia, tieteen ja tutkijoiden puolustajia eri puolilla yhteiskuntaa muistuttamaan tutkimustiedon tärkeydestä. LUMA-tiedekasvatus on niistä yksi, ja sellaisena tärkeä. Yhdessä tekemällä, yrittämään kannustavalla meiningillä, hauskuudellakin kasvatetaan lapsia ja nuoria oppimaan lisää tieteestä ja sen tekemisestä. Samalla osallistujien sosioemotionaaliset taidot kehittyvät. Opettajille tarjotaan uusinta tutkimustietoa ja sen soveltamista opetukseen.

Professori Justin Dillon Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen keskuksesta UCL-yliopistosta Lontoosta kertoi vierailuluennossaan 17.8. Helsingin yliopistossa, että poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, minkä verran Britannian kouluissa opetetaan ilmaston lämpenemistä koskevia asioita tai opetetaanko ollenkaan. Kuitenkin iso osa lapsista ja nuorista jo nykyisin kantaa huolta maapallon kestokyvystä.

Meidän aikuisten tehtävä on opettaa näistä asioista, kertoa, keskustella, ja kannustaa opiskelemaan aloja, joilla voidaan löytää ratkaisuja. Niitä aloja on monia. Tämä on vain yksi esimerkki LUMA-aineiden opiskelun tärkeydestä. Kun lapset ja nuoret jollain tavalla hahmottavat, että hekin voivat olla vaikuttamassa tulevaisuuteen, heidän tulevaisuustaitonsa vahvistuvat ja kepeämmin sanottuna heidän elämänilonsa lisääntyy.

Onneksi meillä Suomessa on mahtavat opettajat, joiden päätä eivät tiedevastaiset agendat tai ryhmittymät noin vain käännä. Meillä on myös LUMA-keskukset, joiden toiminta innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden pariin. Ja sitten meillä on lapset: innokkaat, avoimet, uteliaat, kokeilunhaluiset. Jo pieniä lapsia kiinnostavat lukuisat tieteen ilmiöt. Tarinoiden, kokeilun, onnistumisen ilon ja taiteenkin avulla tieteellisen tiedon pariin innostetaan lapsia eri puolilla Suomea.

Se on valtavan hienoa ja arvokasta työtä.

Kirjoittaja on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa. Tiedekasvatusverkoston tarkoituksena on laajentaa tiedekasvatusta kaikkiin tieteisiin ja lisätä tiedekasvatuksen näkyvyyttä.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: