Uusia innovatiivisia ratkaisuja palkituissa LUMA-lukioissa eri puolilla Suomea

Helsingin luonnontiedelukio, Kokkolan suomalainen lukio, Lyseonpuiston lukio sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa 10.11.2023. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Kannustus opiskeluun, innostaminen luonnontieteisiin ja vahva pohja jatko-opiskeluihin ovat avainasemassa Helsingin luonnontiedelukion toiminnassa. Lukio on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan elokuun alussa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus on tarjonnut lukiolle helpon yhteydenottokanavan yliopiston suuntaan.

– Luonnontiedelukiossa pyrimme innostamaan ja kannustamaan nuoria luonnontieteiden opiskeluun ja varmistamaan heille vahvan pohjan luonnontiedealan jatko-opinnoissa. Kokeellinen lähestymistapa ja laboratoriotyöskentely on keskeistä luonnontiedeaineiden opiskelussa. Yhteydet lukion ulkopuolelle ovat myös tärkeitä tämän kaiken toteuttamisessa, kertoo kemianopettaja Krista Sormunen.

Helsingin luonnontiedelukion opiskelijat Kemianluokka Gadolinissa Helsingin yliopistolla tutustumassa hydrobisiin nanomateriaaleihin. Kuva: Olga Sipilä

Esimerkiksi yhteistyö Kemianluokka Gadolinin kanssa on jatkunut vuosia. Tiedeluokka on pystynyt vastaamaan lukion kemianopettajien toiveisiin usein silloinkin, kun opettajat ovat toivoneet jotakin Gadolinin työvalikoimasta poikkeavaa. Tutkijavierailut ovat lukiolaisten kannalta erityisen tärkeitä ja ne ovatkin toteutuneet hyvin.

Sormunen summaa, että opettajan työssä nuorten kanssa työskentely on se, joka innostaa. Mikään päivä ei ole samanlainen – opettajan on sovellettava työnsä kullekin oppilaalle ja ryhmälle sopivaksi.

– On hienoa nähdä, kun joku innostuu niistä aiheista, joita oppitunneilla käsitellään, ja jälkikäteen kuulla, mihin nuoret ovat elämässään päätyneet, lisää Sormunen.

Kiertotaloutta ja ohjelmointia Kokkolassa

Kokkolan suomalainen lukio, Kokkolasta, palkittiin myös tunnustusdiplomilla LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Lukiossa aloitti vuonna 2018 luonnontieteiden ja teknologian erityinen koulutustehtävä, johon otetaan vuosittain 60 opiskelijaa. LUMA-linja on tuonut lukioon paljon LUMA-aineiden ympärille keskittyvää kehittämistoimintaa, tapahtumia ja positiivista pöhinää.

LUMA-linjan opiskelijat tekevät yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Meillä on mahdollisuus tehdä osa laboroinneista ammattikorkeakoulun laboratoriossa, se on myös osa yhteistyötä, jota teemme Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kanssa, kertoo apulaisrehtori Anneli Kauppi, erityisen koulutustehtävän ja yritysyhteistyön koordinaattori.

Lukiossa järjestettiin lokakuussa LUMATEK-tapahtuma lukion LUMA-linjan opiskelijoille. Tapahtumaan kutsuttiin myös maakunnan lukioista luonnontieteistä kiinnostuneita opiskelijoita. Ohjelmassa oli luento tuuli- ja aurinkovoimaloista, paneelikeskustelu, jossa oli mukana eri yritysten edustajia keskustelemassa kiertotalouden toteutumisesta. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin.

Opiskelijat toteuttavat vesitutkimuksia työpajassa, joka järjestettiin LUMATEK-tapahtumassa Kokkolan suomalaisella lukiolla. Kuva: Anneli Kauppi

Nuorille tarjoutuu monia eri mahdollisuuksia LUMA-yhteistyön kautta.

– Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi meillä on monipuolinen luonnontieteisiin ja TVT-opintoihin painottunut opintotarjonta. Opinnoissa painottuu yhdessä oppiminen ja kokeellisuus. Teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueen KIP:n yritysten kanssa, kertoo Kauppi.

Kokkolasta on osallistunut kaksi tiimiä BatSat- ja TaigaSat-tiimit Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikilpailuun. Toisella kerralla päästiin myös kansainväliseen loppukilpailuun! Tänäkin lukuvuonna on opiskelijoista koottu tiimi suunnittelemaan ja rakentamaan satelliittia. Kuva: Malena Haglund

Yhteistyö LUMA-opettajien kanssa on ollut luontevaa. Toisten osaamista on kunnioitettu ja eri opettajien osaamisalueista on tullut paremmin tietoiseksi – sen lisäksi opettajat ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan.

– Olemme olleet hyvä tiimi. LUMA-hankkeet ja -illat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Opiskelijoiden innostuminen ja myönteinen palaute on antanut itselle työniloa, lisää Kauppi.

Vahvoja työelämätaitoja ja työelämäyhteistyötä Rovaniemellä opetussuunnitelman mukaisesti

Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja LUMA-keskus Lapin johtaja Anna-Maija Partanen toimi loistavana primus motorina, kun Lyseonpuiston lukio Rovaniemellä Lapissa, toimi lukuvuonna 2019–2020 kehittämisyhteisönä valtakunnallisessa LUMA2020-hankkeessa. Tavoitteena oli muun muassa edistää opiskelua monialaisten projektien kautta sekä kehittää LUMA-aineiden opetusta erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen aikana Lyseonpuiston lukiossa tehtiin kiinteää ja konkreettista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa.

– Yksi esimerkki tästä oli erään Lyseonpuiston lukion biologian opiskelijaryhmän osallistuminen LUMA-keskuksen StarT-ohjelmaan. Ryhmä perehtyi hyvin monipuolisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa kestävään kehitykseen, summaa lukion puolesta LUMA-diplomin vastaanottanut biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.

Projektin aikana opiskelijoiden tukena oli myös Lapin LUMA-keskuksen Anna-Maija Partanen. Kuva: Raimo Koponen

Kaikki kolme yhteisöä – Lyseonpuiston lukio, Lapin Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu – ottivat tavoitteekseen hankkeen kautta aloittaa toisiinsa tutustumisen ja tunnustelut pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

– Tämä on myös toteutunut. Muun muassa Rovaniemen lukioiden biologian BI2 ja BI3 sekä maantieteen GE1 opintojaksoihin on jo usean vuoden ajan kuulunut yhteistyöpäivä Lapin AMK:n kanssa, kiteyttää Koponen.

LUMA-kehittämistyö innoitti osaltaan 2021–2022 Rovaniemen lukioissa toteutettua OPH:n rahoittamaa LaTu-hanketta, jossa edistettiin laaja-alaista osaamista ja vahvistettiin tulevaisuustaitoja sekä kehitettiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi digitaalista oppimateriaalia, joka jaettiin avoimesti käyttöön.

Opettajan työssä mielenkiintoista on olla tekemisissä aikuisuuteen kasvamassa olevien nuorten kanssa. On mukavaa nähdä, kuinka nuorten tiedot ja taidot kasvavat ja ajattelu kehittyy.

– Erityisen hienoa on nähdä, kuinka ymmärryksen kasvaminen luonnontieteistä avartaa nuorten ajattelua siitä, kuinka meidän tulisi huolehtia globaalisten ympäristöongelmien ratkaisusta, sanoo Koponen.

Aktiivisuus ja monialaisuus keskiössä Turussa

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turussa vastaanotti myös LUMA-tunnustusdiplomin pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Lukion toimintakulttuuriin kuuluu aidosti monialainen luokan ulkopuolella tapahtuva opetus. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden aktiivista toimintaa.

– TSYKissa toteutetaan useita oppiainerajat ylittäviä syventäviä opintojaksoja, joita eri aineiden opettajat vetävät yhdessä. Näitä ovat mm. energia, biokemia, geofysiikka, meribiologia, merifysiikka ja tiede kohtaa taiteen, kiteyttää lehtori Lauri Ruotsalainen, luonnontiedelinjan koordinaattori.

– Tiedetutor-toiminnassa opiskelijat ohjaavat ja auttavat luonnontieteen opinnoissa toisia opiskelijoita sekä järjestävät tiedetapahtumia päiväkodeissa ja alakouluissa, sanoo Ruotsalainen.

Alueellinen yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, STEAM Turun ja LUMA-keskuksen kanssa erilaisissa kansainvälisissäkin projekteissa konkretisoi opiskelijoille luonnontieteiden monialaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.

Sekä opettaja että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä yhteistyöstä. Kuva: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Opettajan työn yksi parhaimmista puolista on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ja tiedonhaluisten opiskelijoiden kanssa.

– On hienoa nähdä, kuinka monet näistä opiskelijoista jatkavat luonnontieteiden opiskelua korkeakoulussa ja innostuvat syventymään aiheisiin entistäkin enemmän. Opettajan työssä oppii jatkuvasti itsekin uusia asioita, mikä ylläpitää omaa mielenkiintoa opetettavia ilmiöitä kohtaan. Opettajan uteliaisuus tarttuu myös opiskelijoihin, kertoo Ruotsalainen.

LUMA-yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada ideoita omaan opetukseen. LUMA-keskus Suomi on laajentanut lukion yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Turusta toivotaankin enemmän resursseja alueellisille LUMA-keskuksille, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä laborointitöitä sekä toteuttaa opettajien tuomia uusia ideoita.

Katso kuvat: LUMA-keskus Suomi juhli seminaarilla 20-vuotista taivalta

LUMA-keskus Suomi -verkoston 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023 keräsi yli 100 osallistujaa paikan päälle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala esitti valtiovallan videotervehdyksen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund, opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä, LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja Maija Aksela, sekä verkoston johtokunnan puheenjohtaja Jan Lundell, pitivät puheet juhlavuoden kunniaksi.

–  LUMA-keskukset ympäri Suomen tekevät valtavan tärkeää työtä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen vahvistamiseksi. Teidän työnne innostaa, avaa ovia uuteen ja mahdollistaa joskus hankalilta tuntuvien aineiden oppimisen hienolla tavalla, valaisi Multala.


Two women playing instruments, cello and violin.

Senja Vesalainen soitti selloa ja Erika Härö viulua LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. 100-henkiselle yleisölle nousi kyyneleet silmiin, kun virtuoosit esiintyivät ja avasivat LUMA-keskus Suomen 20-vuotisjuhlaseminaarin.

Mies joka pitää puheen.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund piti puheen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Nordlund painotti yliopistojen välistä yhteistyötä, opettajien tärkeyttä sekä LUMA-alojen merkitystä Suomelle.

Videopuhe jossa naishenkilö pitää puheen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala avasi videotervehdyksessään LUMA-työn merkitystä Suomessa sekä kansainvälisesti. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut viime hallituskaudella laaditun LUMA-strategian toimeenpanoon ja yleisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen.

Naishenkilö joka pitää puheen.

Opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä valaisi LUMATE-strategian tärkeyttä.

LUMATE-strategian visiona on, että vuonna 2030 LUMATE-taitoja voi kasvattaa läpi elämän. Siihen kuuluu, että yhteiskunnassa on riittävästi LUMATE-osaajia ja kansalaisia, joilla on tarvittavat tiedonlukutaidot. Nämä tiedot ja taidot osaltaan edistävät osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Miespuolinen henkilö onnittelee diplomin saajia.

LUMA-keskus Suomi -verkoston puheenjohtaja Jan Lundell onnitteli tunnustusdiplomin saaneita opettajia. Jan Lundell toimii myös professorina Jyväskylän yliopistolla.

Jan Lundell painotti juhlapuheessaan LUMA-verkoston sekä LUMA-ekosysteemin kuuluvan kaikille suomalaisille.

Opettajia jotka ovat palkittu diplomeilla.

Palkitut opettajat. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Niashenkilö joka pitää diplomia.

LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela myönsi tunnustusdiplomit opettajille sekä kouluille, pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä LUMA-työstään. Aksela piti myös juhlapuheen, jossa tuli esiin LUMA-alojen olevan hänelle sydänasia.

LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarista voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Tallenne juhlaseminaarista löytyy LUMA-keskus Suomen YouTube-tililtä.

Kuvat: Aleksi Takala / LUMA-keskus Suomi

 

LUMA-työn 20-vuotista taivalta juhlitaan Suomessa – tieteen iloa!

LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu 13 keskusta. Tavoitteenamme on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden eli matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen. Tässä juhlakirjoituksessa LUMA-verkoston johtaja Maija Aksela kertoo näkemyksiään verkoston vuosipäivästä ja vaikutuksesta.

– Tiede kuuluu kaikille! Parasta toiminnassamme 20 viime vuoden aikana on ollut lasten ja nuorten, tulevaisuuden tekijöiden, oppimisen ja onnistumisen ilo. Samaa voi sanoa yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta tieteen saralla. Yhdessä opettajien, tiedeyhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme luoneet uusia tutkimuslähtöisiä avauksia sekä uusia parhaita käytäntöjä ja aineistoja kestävään tulevaisuuteen, myös globaalisti. Yhdessä olemme enemmän, sanoo ”LUMA-äiti” eli LUMA-keskus Suomen (11 yliopistoa, 13 keskusta) johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

LUMA-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja matematiikkaan, aloihin joissa suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisten PISA-tutkimustulosten mukaan hyvin.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa, 13 keskusta) puolestaan 10 vuotta sitten. Lisäksi Kemianluokka Gadolin perustettiin 15 vuotta sitten.

Lue lisää LUMA Suomi -verkkokirjastamme.

Vuosipäiväjuhla

LUMA-keskus Suomi järjestää 20-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin perjantaina 10.11. kello 13.15 Helsingin yliopistossa. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Unioninkatu 33:n juhlasalissa tai verkossa. Tapahtuma alkaa kakkukahveilla kello 12.15 ja päättyy kello 15.00.

Tapahtumassa puhuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Laura Taajamaa kertoo LUMA(TE)-strategiasta ja sen merkityksestä. Seminaarissa jaetaan tunnustuspalkintoja kouluille ja opettajille. Haluamme kiittää ja kannustaa opettajia heidän tärkeässä työssään.

Lisätietoja juhlaseminaarin ohjelmasta on täällä. Seminaari järjestetään suomeksi ja osittain ruotsiksi.

Otamme onnitteluviestejä vastaan osoitteessa luma-keskus@helsinki.fi. Kaikki viestit ja toivotukset ovat tervetulleita.

Voit myös tehdä lahjoituksen ja tukea hankkeitamme taloudellisesti täällä.

Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä menneinä vuosina.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.