Juhlablogi: Osa 6 – Nuoret tarvitsevat tiedepääomaa maailman ymmärtämiseen

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kuudennessa osassa annetaan ääni nuorelle Maija Keskivinkalle, joka kuvailee, miten LUMA-aineet näkyvät arjessa ja yhteiskunnassamme. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys kartuttaa tiedepääomaa. ”Meidän on levitettävä laadukasta koulutusta ympäri maailmaa, jotta varmasti jokaisella on mahdollisuus tietää aiheesta – ja jotta jokainen voi ottaa kantaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen.” Tässä kirjoituksessa yläkouluikäinen Maija Keskivinkka (kuvassa oikealla) kertoo tieteiden merkityksestä nuoren perusopetusikäisen näkökulmasta.

Monille LUMA-aineet toimivat ammattina, osalle harrastuksena ja lopuille ne vain ovat osa maailmaa. LUMA-aineiden tuntemus on tärkeää, jotta voi ymmärtää maailmaa ja sen toimintaa. Itse olen ainakin huomannut, kuinka esimerkiksi luonnon toiminnan ymmärtäminen on kasvanut, kun itse ihmisenä olen kasvanut ja opiskellut enemmän.

Kuvassa Helsingin yliopistolla TET-harjoittelijana toukokuussa 2023 ollut Maija Keskivinkka.

Omassa elämässäni LUMA-aineet näkyvät vahvimmin koulussa ja opiskelussa. Kouluaineina LUMA-aineet ovat mielestäni aina olleet hyvin kiinnostavia. Haluan nimittäin kovasti ymmärtää enemmän luonnon, ja ylipäätään maailman, toiminnasta ja LUMA-aineet kertovat aiheesta paljon. Ne tuovat tietyistä aiheista lisää varmuutta ja auttavat asioiden ymmärtämisessä. Jotta voimme esimerkiksi ymmärtää ja torjua ilmastonmuutosta, meidän täytyy tietää, mikä sen aiheuttaa, minkälaisia ovat sen vaikutukset ja miten voimme torjua sitä. Jotta voimme tutkia näitä aiheita, meidän pitää tuntea LUMA-aineiden sisältöjä.

Eräs paljolti ihmiskuntaa pyörittävä aihealue on talous. Taloudessa raha on erittäin suuressa roolissa. Meidän pitää pystyä laskemaan, kuinka paljon saamme tuloja, ja kuinka paljon kulutamme rahaa, jotta taloutemme pysyy vakaana ja voimme elää huolimatta sen suuremmin rahasta. Jotta kykenemme laskemaan rahan käyttöä, tarvitsemme matematiikkaa. Opimme jo varhaisessa iässä tuntemaan numerot ja laskemaan yksinkertaisia laskuja. Mitä pidemmälle koulupolulla etenemme, sitä haastavammiksi laskut kehittyvät. Jotta maailma ja yhteiskunta pyörii, meidän on osattava laskea.

Oma terveys on varmasti monelle ihmiselle tärkeää. Jotta voimme ymmärtää mitä erilaisia ruokia meidän pitäisi syödä, millä eri lääkeaineilla lääkitsemme itseämme, kun olemme kipeitä, ja kuinka tietynlaiset ympäristöolot mahdollisesti vaikuttavat kehoomme, meidän on tunnettava erilaisia luonnontieteitä kuten biologiaa ja kemiaa. Näiden tieteenalojen avulla saamme selville, mitkä luonnonvarat ovat meidän selviytymisemme kannalta tärkeitä.

Ihmisten määrä planeetalla kasvaa kovaa vauhtia, eikä tilaa kuitenkaan ole loputtomasti käytettävänä ihmisiä varten. Planeetallamme elää monia muita eliöitä ihmisen lisäksi, ja hekin tarvitsevat tilaa elää. Jotta voimme tietää, miten paljon voimme ihmisiä varten rakentaa, ja minne sekä mistä materiaaleista ja miten meidän olisi järkevintä rakentaa, tarvitsemme LUMA-aineita. Tuntemalla ja tutkimalla erilaisia ilmasto-olosuhteita ja maanmuotoja, saamme tietää, missä ja mihin aikaan vuodesta on kannattavinta esimerkiksi viljellä ruokaa, ja minne olisi kannattavinta rakentaa ihmisasutusta. Tämä liittyy maantietoon, joka on osa LUMA-aineita. Meidän on myös tunnettava matematiikkaa ja fysiikkaa, jotta voimme rakentaa muodoltaan ja rakenteiltaan kestäviä ja energiatehokkaita rakennuksia, jotka kestävät pitkään ja antavat suurimman hyödyn.

Jotta voimme rakentaa mahdollisimman kestävän tulevaisuuden, meidän on tunnettava LUMA-aineita. LUMA-aineiden tutkiminen on tässä suuressa roolissa, ja pelkästään jo olemassa olevan tiedon tunteminen auttaa meitä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ihmisten vaikutusta sen toimintaan. Meidän on levitettävä laadukasta koulutusta ympäri maailmaa, jotta varmasti jokaisella on mahdollisuus tietää aiheesta – ja jotta jokainen voi ottaa kantaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen. Vain yhdessä voimme esimerkiksi torjua ilmastonmuutoksen ja rakentaa taloudellisesti reilun ja toimivan yhteiskunnan. Jotta pystymme edellä mainittuun, tarvitsemme LUMA-aineita. Jos LUMA-aineita ei olisi, mitä mahtaisikaan käydä maapallolle ja yhteiskunnalle? Ja toisaalta, olisimmeko me tässä tilanteessa, jossa maapallo ja ihmiskunta ovat matkalla kohti ihmisten aiheuttamaa tuhoa, jos emme ikinä olisi oppineet tai tutkineet LUMA-aineita?


Kirjoittaja on pääkaupunkiseudulla asuva nuori, joka vieraili viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona kahdeksannen vuosiluokan työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan. Kiitos Maijalle ja myös muille TET-harjoittelijoillemme, joiden ajatuksia nostamme esille juhlavuoden blogissa myöhemmin. Tekstin koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 5 – Metsälenkillä

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin viidennessä osassa Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja Pilvi Sihvonen pohdiskelee luonnon ja LUMA-keskus Suomen merkitystä. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Opettaja ja tutkija ihmettelemässä, miten ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Kuva: Pirke Hilkemaa-Kivioja
Opettaja ja tutkija ihmettelemässä, miten ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Kuva: Pirke Hilkemaa-Kivioja

Havunneulaset rapisevat lenkkareitteni alla. Keväiset auringon säteet siivilöityvät kauniisti puiden lomitse. Polku kuljettaa minua ja keväisiä ajatuksiani kohti rantaa.

 ”Hengitä sisään, pidätä hengitystä ja puhalla hitaasti ulos. Älä ajattele työasioita. Rentoudu Pilvi”, puhun itselleni.

Mielessäni jyskyttää askelteni tahdissa: ”Laaja-alaiset! Miten ne näkyvät koulumme arjessa. Onnistuinko viemään niitä koskevan yhteistyötuokion kunnialla läpi! Mitä ihmettä voisimme tehdä, jotta opiskelijat pysyisivät opetuksessa mukana! Matematiikan osaaminen romahtaa! Tänään täytyy litteroida muutama haastattelu. ”

Istuudun rantakalliolle ja katselen järvelle. ”Vedä, Pilvi, muutaman kerran tätä ihanaa kevätilmaa keuhkoihisi. Katso taivaalle ja näe sen kauneus. Hengitä, pidätä hengitystä ja puhalla ulos!”

En malta olla katsomatta puhelimeeni saapuneita viestejä. LUMA-opekollegat checked, lapset checked, LUMA-tutkijaryhmä checked ja Maija checked: ”Pilvi, voisitko kirjoittaa LUMA-juhlablogiimme opettajan näkökulman?”

”Maija, olisi hieno juttu, mutta aika on tosi kortilla juuri nyt. Hauduttelen asiaa”.

Linnut laulavat.  Lenkkareitteni tahti kiihtyy. ”Miksi teen tätä kaikkea? Mistä iloitsen juuri nyt?”, pyörii mielessäni. ”Hengitä, katso, kuule, kosketa puun runkoa, kuuntele, haista, näe ja tunne – koe luonto. Niin, juuri niin. Juuri siksi.”

Näen rannalla veden ylle kaartuneen vanhan ja harmaan puun. Pysähdyn. Se kurottaa kohti vettä kuin juodakseen. Rungossa on iän tuoma kauneus, vahvuus ja uljaus.

”Olen täällä vain hetken. Vaikutan vain hetken. Sinä aikana voin jakaa ajatuksiani luonnosta ja sen suunnattomasta arvosta ja merkityksestä opiskelijoideni kanssa. Yhdessä voimme kiinnostua, oivaltaa, tutkia ja vaikuttaa. Maailma avartuu ja uskon, myös parantuu. ”

”Ai niin, se juhlablogi…”, muistutan itseäni.

”Maailma parantuu… luonnon arvostus kasvaa… osaamme kohdata paremmin globaalien ympäristöongelmien synnyttämät haasteet… LUMA-keskus Suomi…”, pyörittelen mielessäni.

”Haluan robotin leikkaamaan nurmikon, tiskaamaan tiskit, pesemään pyykit ja laittamaan ruokaa”, kehittelen ajatusta ”mulle kaikki ja heti” -ihmisestä, jonka tarpeet ohjaavat kehitystä.

”Kaikki kehitys, luonnon hyödyntäminen ja ymmärrys siitä, miten luonto toimii, tapahtuu ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutuksen tulisi johtaa sellaiseen ymmärrykseen ja osaamiseen, että luonto kestää ja me kestämme.”, pohdin.

Ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Siirrän katseeni kauemmaksi ja huomaan miten siihen on liittynyt monta seittiä. Vielä katseen siirto ja näen seittien muodostaman verkon.

LUMA-keskus Suomi on onnistunut siinä tärkeimmässä eli ihmisten vuoropuhelun herättämisessä – verkon kudonnassa. Keskus on sitonut opettajat, oppilaat ja opiskelijat eri puolilta Suomea monipuolisten työpajojen, virtuaalisten oppimisympäristöjen, täydennyskoulutuksen ja suunnitelmallisen tutkimuksen kautta tavoittelemaan yhteisiä luontoarvoja, luonnon ja ihmisen tasapainoista rinnakkaisoloa, kummankin hyvinvointia ja kestäviä elämisen muotoja ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.  Keskus tukee opettajia monipuolisempien ja laaja-alaista ajattelua ja yhteistyötä tukevien opetusmenetelmien käyttöönotossa ja edistää sitä, että eri osaajat oppivat yhdistämään tietojaan ja taitojaan sekä löytämään yhteisen ymmärtämisen, joka on kaiken kehityksen a ja o.

Vieressä lorisee kevätpuro. Auringonvalo tanssii sen pinnalla. Kilistän kuvitteellista lasiani kaikkien huomion herättämiseksi. Odotan, että juhlakansa ympärilläni hiljenee.

”Kiitos, LUMA-keskus, hienosta ja arvokkaasta työstä. Voitte aiheellisesti olla ylpeitä siitä. Onnea!”, ja kohotan maljan.

Puhelin ilmoittaa viestistä. ”Tapaaminen siis perjantai-iltana LUMA-tutkimusryhmän kanssa klo 20.45”. Naurattaa ja vastaan: ”Sopii hyvin. Sopivasti levoton meininki siihen aikaan plus hikiotsallapisarahymiö!”.

Kuiva polku tuoksuu neulasilta, jotka rapisevat lenkkareitteni alla.

”On ihanaa innostua yhdessä!”

”Kop… kop kop kop”- koputtaa tikka.


Kirjoittaja on Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja. Päätyönsä ohella hän toimii vieraileva tutkijana INARissa (INAR – Institute for Atmospheric and Earth System Research) ja tekee mm. oppimiseen liittyvää tutkimusta LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmässä. Tutustu Pilvi Sihvosen väitöskirjaan Knowledge Transfer of the Holistic View of Air Quality: Development of a modern framework for higher education HELDA-tietokannassa.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 4 – Eletään LUMA-strategia eläväksi

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin neljännessä osassa Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen kannustaa ryhtymään LUMA(TE)-strategian toimenpiteisiin. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Leena Pöntysen valokuva
Pöntynen Leena on Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi Kansallisen LUMA(TE)-strategian toimenpiteet viimein miltei kolmen vuoden työskentelyn jälkeen maaliskuun puolivälissä. Jos koko strategian jalalle laittaminen oli vuosien vaikuttamisen työ, työn edistymisen vauhdittaminen on vaatinut useilta toimijoilta paljon. Kun toimenpiteet lopulta on saatu paperille, seuraava ponnistus on saada strategian toimeenpano kirjattua hallitusohjelmaan. Ja sen jälkeen sen toimeenpano valtion toimenpiteenä vasta alkaa.

Strategiaa arvosteltiin jo yleisen osan ilmestyttyä 2021: Jos kyseessä on strategia, missä on nykytila-analyysi, missä tavoitetila ja missä toimenpiteet? Toimenpiteiden työstöä varten koottiin pienempi ryhmä sidosryhmätoimijoita, jotka sinnikkäästi pyrkivät viemään toimenpiteitä strategisemmalle tasolle. LUMA-strategiaan on kirjattu 31 ehdotusta toimenpiteiksi. Vastuutahoja on tuhansia, ja useat kirjaukset ovat varsin ympäripyöreitä. Iso kysymys on, mikä on nyt todella vaikuttavaa, ja mihin koriin panokset kannattaa suunnata. Se on strategista valintaa ja siihen meidän on seuraavaksi tartuttava.

Toimenpiteisiin saatiin kirjattua yksi toimenpide, joka on paitsi tavoite, myös mittari. Toimenpiteessä neljä (4) asetetaan tavoitteeksi nostaa luonnontieteissä ja matematiikassa osaamisen taso 2000-luvun alun tasolle. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite, joka mittaa myös onnistumisemme muissa asioissa: Pystymmekö nousemaan osaamisessamme omalle, vuoden 2006 kansalliselle huipputasollemme? Tavoitteena ei siis ole kansainvälinen ranking-menestys, vaan oman kansallisen huipputasomme tavoittelu.

Lähde: OECD

Toinen oleellinen asia on, että LUMA-strategia sidottiin kansalliseen TKI-tiekarttaan. Tämä on LUMA-strategian kannalta tärkeää, sillä parlamentaarisen sovun synnyttyä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tiekartan etenemistä varmasti seurataan jatkossakin. Toinen olennainen seurantaan liittyvä asia on toimenpide 23: Se antaa LUMA-keskus Suomen neuvottelukunnalle tehtävän seurata LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista vuosittain ja raportoida siitä OKM:lle. LUMA-neuvottelukunnan jäsenenä otan tämän tehtävän erittäin vakavasti ja pidän sitä tärkeänä uutena neuvotteluyhteytenä ministeriön kanssa matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen osalta.

Entäs muut toimenpiteet sitten? Olennaista on, että LUMA-strategian toimeenpano kirjataan hallitusohjelmaan ja sille osoitetaan resursseja. Pidän tärkeänä poliittisena ohjauksena myös sitä, että 31 toimenpiteen joukosta priorisoidaan vaikuttavimmat keinot osaamistason noston näkökulmasta. Mahdollisesta rajallisesta resurssista ei ole vaikuttavaa pirstoa rahoitusta pieniin siiloihin, vaan strategian toteutusta tulisi johtaa linjakkaasti. Tähän tarvitaan valtakunnan tasoista LUMA-pedagogista johtajuutta.

Strategian toimenpiteissä riittää tekemistä jokaiselle LUMA-toimijalle. Useat niistä ovat jatkuvaa toimintaamme, mutta nyt meillä olisi mahdollisuus viedä niitä strategisemmalle ja vaikuttavammalle tasolle. Vaikkei valtion kansallisia kohdennuksia vielä olekaan, voimme kukin alkaa elää strategiaa todeksi: Tartutaan toimeen, nimetään asioita osaksi strategiaa, kirjataan toimenpiteitä omiin strategioihimme, hakemuksiimme ja toimiimme. Tehdään strategia näkyväksi ja eläväksi. Pysähdytään myös omassa toiminnassamme priorisoimaan ja tarkentamaan suuntaa kohti tavoitettamme nostaa kansallista osaamistasoamme.

Tämä strategia ei ole toteutettavissa yksin. Sitä ei todeksi muuta ministeri tai hankerahoitus. Nyt on jokaisen aika kääriä hihat ja lähteä tekemään asioita yhteen suuntaan.


Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Kirjoitimme LUMA-keskus Suomen LUMA-strategian toimenpiteistä maaliskuussa. Lue kirjoitus täältä: 

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 3 – Kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan tulee vaalia

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kolmannessa osassa vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta kannustaa kaikkia tutustumaan innostavan LUMA-opetuksen malleihin. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen on Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen johtaja ja LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja.

Lasten ja nuorten kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan on tärkeää, sillä kiinnostuksen on todettu olevan yhteydessä oppimiseen. Tutkimusten mukaan näiden aineiden kiinnostus vähenee alakoulun lopussa. Oppilaiden kiinnostusta tulisikin vaalia monipuolisesti. Tässä merkityksellisiä henkilöitä ovat opettajat, vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset.

Alakoulun opettajat ovat tärkeässä asemassa kiinnostuksen ylläpitäjinä, sillä koulussa tapahtuvan oppimisen kiinnostavuus riippuu pitkälti juuri opettajasta. Opettajan oma innostus ja kiinnostus tarttuu oppilaisiin ja luo siten hedelmälliset edellytykset oppimiselle. Opetustyössä on vaivattomampaa luoda merkityksellisiä oppimistilanteita, jos on itse innostunut opetettavista aiheista.

Kuinka sitten opettajien kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan voitaisiin tukea ja osaamista vahvistaa? LUMA-keskus Suomi on pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin esimerkiksi maksuttomilla LUMATIKKA- ja LUMAn Lumoa -täydennyskoulutuksilla. Tutkimusperustaisesti rakennetut, opetussuunnitelman tavoitteisiin kiinteästi linkitetyt koulutukset tukevat opettajia heidän tärkeässä työssään tarjoamalla uusia innostavia ideoita opetukseen.

Myös oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset voivat tukea lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian aihealueissa. LUMA-verkostossa on kehitetty tähän erilaisia malleja, muun muassa LUMA-perhekerhoja. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on lisäksi aloittanut alakoululaisille suunnatut Tiedetuokiot yhteistyössä Joensuun pääkirjaston kanssa. Tiedetuokiot ovat olleet avoimia myös vanhemmille ja isovanhemmille, ja ohjaajilla on ollut ilo huomata kuinka lasten innostus ja kiinnostus tarttuu vanhempiin ja isovanhempiin. Voimme lämpimästi suositella tämän kaltaisen toiminnan käynnistämistä myös muualla Suomessa.

Kirjastojen lisäksi museot, eläintarhat ja tiedekeskukset voivat toimia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian maailman ilmiöiden kiinnostuksen herättäjinä ja ylläpitäjinä, joten niitä ei tule unohtaa. LUMA-verkostossa on lisäksi lukuisia tiede- ja teknologialuokkia, joissa opettajat voivat vierailla oppilaidensa kanssa joko paikan päällä tai virtuaalisesti.

Innostetaan lapsia ja nuoria yhdessä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin!


Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 2 – LUMA-aineet ihmiskunnan kehityksen ytimessä

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin toisessa osassa kemian professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta pohtii sitä, miten LUMA-osaaminen on vaikuttanut ihmiskunnan kehitykseen. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Professori Jouni Pursiaisen kuva
Professori Jouni Pursiainen on Oulun yliopiston LUMA-keskuksen johtaja.

LUMA-aineiden suuri merkitys yhteiskunnassa tulee näkyviin, kun vertaa nykyistä elämäämme keski­aikaan. Keski­ajalla maailmankuva rakentui pitkälti uskonnollisista ja yhteiskunnallisista ainek­sista, ja luon­non­tieteellinen ajattelu alkoi orastaa vasta 1500–1700 luvuilla. Nykyisin tun­nemme laajalti maailmankaik­keu­den fysikaaliskemialliset toimintaperiaatteet, näemme teleskoopeilla menneisyyteen ja pystymme ennustamaan tulevaa matemaattisesti.

Tieteen etenemisen myötä yhteiskunnat ovat kehittyneet ja myös elämän luonnontie­teelli­set perusteet ovat avautuneet. Vaikka tieteen aamuhämärästä on jo aikaa, luonnontieteiden ja niistä kumpuavien alojen tunte­mus on sangen uutta. Esimerkiksi atomin rakenteesta päästiin jyvälle vain runsaat sata vuotta sitten. Ilman sitä ei voi ymmärtää kemiaa, eikä montaa muutakaan tieteenalaa. Elämän kannalta keskeinen DNA:n rakenne saatiin selville vasta 1958.

Mitä LUMA-tieteet ovat tuoneet tullessaan meille ihmisille? Nostan muutamia esimerkkejä.

Tieteelliset löydöt jäävät usein julkisuudessa taustalle, vaikka ne vaikuttaisivat laajasti. Esimerkiksi teollisen ammoniakkisyntee­sin kehittäminen kasvatti viljelymaan tuottavuutta, torjui viime vuosisadalla uhannutta globaalia nälkäongelmaa, mutta vauhditti myös väestönkasvua ja tuotti ympäristöongelmia.

Hyvinvointiyhteiskunnat syntyivät energiaa hyödyntämällä, mutta energian tuottamisesta seurasi myös ongelmia. Harva haluaa leikata hyvin­vointia, joten tarvitaan uusia tapoja sekä tuottaa että käyttää energiaa. Energiaa tarvitsemme aina, koska myös elämä itse on energiasta riippuvaista: eläimet ja ihminen ovat tasapainossa ympäristönsä kanssa vain kuolleina.

Terveyden ja sairauksien hoito ovat kehittyneet: elämme nyt paremmin ja pitempään kuin koskaan. Haluaisiko joku keskiaikaista hoitoa?

Nykyinen sukupolvi on saanut mahdollisuuden matkustaa. Matkustamisessa tuskin halutaan palata keskiajalle, joten monia haasteita pitää ratkaista liikkumisen turvaamiseksi.

Tiedon kulku on tuorein vallankumous: olen itsekin kokenut keskeisten viestintä­tapojen tulon arkielämään. Nuoremmille voi olla jopa vaikea hahmottaa menneisyyden viestintäolosuhteita: eikä siinä tarvitse miettiä keskiaikaa, kun 1970-luku riittää aivan hyvin.

Väestönkasvusta ja hyvinvoinnista on seurannut haasteita saastumisen, luon­non­varojen riittävyy­den ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen muodossa. Ratkaisujen hakemisessa tärkeät työkalut ovat olleet tieteellisiä: jäteveden puhdistuskin saatiin toimimaan minun elinaikanani. Ilmastonmuutoksen torjumisessa riittää vielä töitä, mutta toisaalta emme edes tietäisi siitä ilman matemaattista mallinnusta.

Hienoin LUMA-konkretia löytyy kuitenkin elollisesta luonnosta. Kemistinä olen kateellinen, kun näen, miten tyylikkäästi auringon energiaa otetaan talteen ja tuotetaan koko orgaaninen kemia lähinnä vedestä, hiilidioksidista ja typestä. Elollinen kemia on hämmentävän monimuotoista, mutta kertoo meille myös, millainen kemia on mahdollista. Olemme elollisen luonnon kemiasta riippuvaisia: elimistömme on sopeutunut eloperäiseen ravintoon ja me hengitämme kasvien tuottamaa happea.

LUMA-aineet ovat olleet ihmiskunnan kehityksen ja sivistyksen ytimessä. Tieteelliset lainalaisuudet eivät ole aina miellyttäneet vallanpitäjiä, mutta ne edustavat silti luotettavinta tietoa, jonka pohjalta on järkevää toimia. Tieteessä on myös riskinsä: osaamme tehdä asioita, joita ei ehkä pitäisi tehdä. On yhteiskunnalli­sesti tärkeää, että ihmiset ymmär­tävät tieteen merkityksen. Kenties opiskelu ja asiantuntijan työ on se paras mahdollisuus tehdä hyvää tässä maail­mas­sa.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tutustu aihetta käsittelevään Jouni Pursiaisen kehittämään opetusmateriaaliin LUMAn lumoa -verkkokurssilla kirjautumalla sisälle DigiCampus-alustalle. Pohdintatehtävässä oppijat pääsevät reflektoimaan historiassa tapahtuneiden matemaattis-luonnontieteellisten saavutusten merkityksiä yhteiskunnille ja niiden ihmisille. Aihetta voi eheyttää horisontaalisesti myös eri oppiaineisiinkin, kuten esimerkiksi historian opetukseen tutustuttamalla oppijat ihmisten keksintöjen eri merkityksiin eri aikana eläneiden ihmiskuntien ja oman elämän näkökulmista. 

Suora linkki kurssialustalle (vaatii kirjautumisen maksuttomalle yliopistojen DigiCampus-alustalle).

Opetusmateriaalin löydät kurssin ensimmäisestä moduulista nimellä: Matematiikka ja luonnontieteet maailman pelastajina.


Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia

Uusi blogisarja alkaa: Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia

Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet -blogisarja

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin ensimmäisessä osassa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell pohtii LUMA-relevanssia elämässä ja yhteiskunnassa. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell

LUMA-keskus Suomen 11 yliopiston ja 13 LUMA-keskuksen yhteistyöverkosto on jo ehtinyt 10 vuoden ikään. Matkaan on mahtunut iloa, innostusta ja uusia ideoita; uusia tuttavuuksia, yhteistyöverkostojen rakentamista ja ”LUMA”-brändin rakentamista. Ja edelleen joka päivä on uusi päivä ihmetellä LUMA-relevanssia elämässä ja yhteiskunnassa. LUMA on kaikkialla ja LUMAa tarvitaan kaikessa.

Suomalainen käsite LUMA-aineista ja LUMA-osaamisesta on ollut vuosikymmeniä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän johtoajatuksia. Miten osataan ja opitaan LUMA-aineita? Miten motivoidaan, löydetään hyvät käytännöt ja mallit LUMA-opetukselle? Miten sovelletaan LUMA-osaamista ja oppimista uusien innovaatioiden, työtehtävien tai prosessitekniikan kehittämisessä? Ja ennen kaikkea, miten luodaan mahdollisuudet tasa-arvoiselle LUMA-oppimiselle, LUMA-sivistykselle osana kansallista tiedepääomaa ja kestävän tulevaisuuden mahdollistajana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisema kansallinen LUMA-strategia tähtää yhteiskunnallisesti läpäisevään osaamiseen, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomeksi tämä tarkoittaa, että meistä jokainen tarvitsee LUMA-osaamista toimiaksemme yhteiskunnassa ja tehdäksemme tietoon perustuvia päätöksiä. LUMA-osaamista tarvitaan, kun puhutaan maasta, metsästä, ilmasta ja energiasta tulevaisuuden turvana. LUMA-osaaminen on kansalaistaito, joka alkaa E-koodien ja tuoteselosteiden ymmärtämisestä digitaalisten laitteiden käytön osaamiseen omassa elämissämme. Näitä taitoja tarvitsemme missä ikinä olimme, mitä ikinä teemme ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia meillä on. LUMA mahdollistaa unelmien muuttumisen todeksi. Oppimisen ja osaamisen kautta voimme jokainen luoda uutta ja ymmärtää olemassa olevaa.

Kansallinen LUMA-strategia linjaa myös, että yksikään ihminen ei ole saari. LUMA sisältää luonnontieteet, matematiikan, teknologian ja insinööritieteet. LUMAn viimeinen A-kirjain voidaan myös kääntää englanniksi ”All Sciences” – tarkoittaen kaikkia tieteitä. LUMA yhdessä muiden yhteiskunnan ja oppimisen osa-alueiden kanssa muodostaa sen ilmiömäisen ympäristön, jossa elämme ja hengitämme. Kansallinen strategiamme on, että yhdessä ja yhteistyössä voimme saavuttaa ja taata LUMA-osaamisen meidän kaikkien hyväksi. Yhteistyö on voimaa, jolla parannetaan oppimista ja osaamista. Yhteistyöllä luodaan uutta ja modernisoidaan jo vanhaksi käyvää. Yhteistyö säästää resursseja, mutta on tehokas tapa löytää haasteisiin ratkaisuja. Yhteistyöllä voimme mahdollistaa tasa-arvoisen LUMA-yhteyden joka niemessä ja notkossa, joka saaressa ja tunturissa. Yhteistyöllä voimme saavuttaa enemmän ja ketään ei jätetä jälkeen.

LUMA-keskus Suomi toimii myös suomalaisen osaamisen sanansaattajana kansainvälisillä estradeilla. Suomalaista osaamista viedään erilaisten yhteistyöjärjestöjen ja -verkostojen kautta maailman tietoisuuteen. Vastavuoroisesti opimme muilta ja löydämme kenties ratkaisuja esimerkiksi LUMA-aineiden oppimiseen kysymyksissä, joita emme ole vielä ehtineet kysymäänkään. LUMA on osa kansallista oppimisen ”Citius, Altius, Fortius” -mielenlaatua. Olemme edelleen osaava LUMA-yhteiskunta, vaikka erilaiset mittaukset hälyttävät muutoksista. Jokainen haaste on mahdollisuus oppia uutta, kehittyä, löytää uutta innostusta! Lähde sinäkin uudelle löytöretkelle kanssamme LUMAn kiehtovaan maailmaan. Lähde rohkeasti liikkeelle, yksi LUMA-ajatus päivässä – ja voit yllättyä iloisesti, miten mielenkiintoinen ja ällistyttävä ympäröivä maailmamme on.

Parannetaan maailmaa LUMAn avulla, yhdessä,
terveisin,
Jan Lundell


Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.