Valtakunnallisilla LUMA-päivillä 5.11.2014 lanseeratut LUMA-keskus Suomen Jippo-virtuaalikerhot tarjoavat 3‒10-vuotiaille suomenkielisille lapsille ympäri Suomen – ja ulkomaillakin mahdollisuuden osallistua tiede- ja teknologiakerhoihin.
Virtuaaliset Jippo-virtuaalikerhot ovat laajennus suositulle lasten Jippo-verkkolehdelle. Kerhoilla innostetaan lapsia matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin sekä tarjotaan positiivisia tunne-elämyksiä. Virtuaalikerhot mahdollistavat ainutlaatuisella tavalla pitkäjänteisen harrastamisen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian parissa.
“Verkossa tapahtuvalla kerhotoiminnalla haluamme tarjota mahdollisuuden luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastamiseen myös niille lapsille, jotka eivät pääse osallistumaan live-kerhoihin mahdollisesti maantieteellisen sijainnin, vanhempien aikataulujen tai kerhopaikkojen nopean täyttymisen vuoksi”, sanoo Jippo-kerhokonseptin kehittäjä, tutkija Jenni Vartiainen Helsingin yliopiston LUMA-keskuksesta.
Ensimmäinen Jippo-virtuaalikerhokokonaisuus alkaa helmikuussa 2015. Jatkossa Jippo-virtuaalikerhoja järjestetään keväisin kaksi kappaletta ja syksyisin kaksi kappaletta. Kerhot ovat osallistujille täysin maksuttomia ja ne on suunnattu kahdelle ikäryhmälle: 3-6- ja 7-10-vuotiaille. Yksi kerhokokonaisuus kestää kuusi viikkoa. Virtuaalikerhoihin voidaan ottaa mukaan kaikki halukkaat. Kerhojen väleissä kaikki vanhat kerhovideot ovat katsottavissa.
Kerhon aikana osallistujille julkaistaan verkkosivustolla kerran viikossa n. 2-5 min mittainen ohjausvideo, jonka sisältö koostuu alkumotivoinnista, työskentelyn ohjeistuksesta, jossa ohjaaja näyttää tarvittavat toimet, sekä loppukoonnista.
Videon katseltuaan lapset toteuttavat aktiviteetin kotonaan, mielellään aikuisen avustuksella. Videoissa on kiinnitetty erityisesti huomiota lasten ikätasoon. Videoiden esiintyjän puvustus ja lavastus on suunniteltu lasten kiinnostusta tukevaksi. Käsikirjoituksessa painottuvat teemat ja ilmiöt, jotka lapsi kohtaa jokapäiväisessä elämässään.
“Pienet lapset oppivat osallistavan toiminnan kautta. Ohjaajan tai opettajan tulee luoda oppimisympäristö, jossa lapsi motivoinnin ja tuen myötä uskaltaa itse lähteä testaamaan ja kokeilemaan. Ohjaajan rooli on toimia käynnistäjänä, joka kuitenkin osaa väistyä taustalle lapsen omien ajatusten noustessa. Sen lisäksi, että virtuaalikerhot kannustavat lapsia nimenomaan omien tutkimuksien tekemiseen ja niiden laajentamiseen, ne myös kannustavat apsia osallistumaan tulevien kerhoteemojen suunnitteluun”, Vartiainen kertoo.
Merkittävin ero Jippo-virtuaalikerhoissa verrattuna perinteisiin video-ohjeistuksiin on, että lapset saavat itse lähettää joko valokuvia tai videopätkiä tutkimuksistaan, jotka julkaistaan ohjevideon yhteydessä. Lapsi saa itse määrittää raportin tason: pienimmät saattavat haluta valokuvata vain lopputuotoksen, kun taas isompi lapsi ehkä haluaa esittää tutkimuksensa käsikirjoitetumpana videopätkänä.
Videot ja kuvat on erittäin yksinkertaista lähettää kerhon ylläpitäjälle vaikka suoraan mobiililaitteesta. Lasten kuvaamat videot ja valokuvat julkaistaan kerhosivulla, jolloin lapset pääsevät näkemään muiden tutkimuksien kulkua ja tuloksia.
Ainutlaatuinen toimintamalli takaa, että lapsilla on maantieteellisestä sijainnista tai perheen aikatauluista riippumatta mahdollisuus osallistua laadukkaaseen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastustoimintaan.
Virtuaalikerhomalli sitouttaa myös vanhempia lasten harrastukseen ja antaa konkreettisia malleja, kuinka tiede- ja teknologiakasvatusta voi harjoittaa myös kotona. Virtuaalikerhot soveltuvat mainiosti myös päiväkotien, esiopetuksen sekä koulujen opetuksen tueksi.
Kerhojen sisällöt tukevat lasten taipumusta esittää kysymyksiä ja ihmetellä. Kerhoissa opitaan tutkimisen taitoja: havainnointia, tulkintaa ja johtopäätösten tekemistä, tutkimista ja raportointia. Tutkimuksissa kehittyvät lapsen ajattelun taidot kuten myös käden taidot. Sisällöt painottuvat lasten arjessa havaitsemiin ilmiöihin. Kerhojen käynnistyttyä myös lapset saavat ehdottaa teemoja tuleville kerhokokonaisuuksille.
Lapsille pyritään tarjoamaan kannustavia kokemuksia sekä positiivisia tunteita matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian saralla. Myönteiset kokemukset vaikuttavat lapsen valintoihin pitkälle elämässä.
