Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle toisen peräkkäisen valtakunnallisen tehtävän vuosille 2021–2024. Toimintaan osallistui neljän vuoden aikana noin 400 000 henkilöä, mikä on lähes 60 % enemmän kuin edellisellä kaudella 2017–2020. Raportti osoittaa, että toiminta onnistui tukemaan opettajien jatkuvaa oppimista, syventämään yliopistojen välistä yhteistyötä ja laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden tiedetoimintaa koko maassa.
Valtakunnallisen tehtävän toteutus suunniteltiin yhdessä. Keskeiset tavoitteet olivat opettajien jatkuvan oppimisen vahvistaminen, yliopistojen välisen yhteistyön ja verkoston foorumeiden kehittäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan laajentaminen. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin vuosittain itsearviointien, vertaiskeskustelujen ja johtokunnan seurantatyön avulla. Tavoitteita tarkasteltiin ja toimintaa suunnattiin vuosittain verkoston kehittämispäivillä.
Joka kolkkaan ja niemeen
Valtakunnallisen tehtävän kauden motto oli ”Joka kolkkaan ja niemeen”. LUMA-toiminnan tavoitteena oli tehdä toimintaa saavutettavaksi jokaiselle lapselle, nuorelle ja opettajalle Suomessa, riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai sosiaalisista ja taloudellisista taustatekijöistä. Tavoitteeseen pyrittiin pääasiassa kahdella eri tavalla: 1) tarjoamalla etäosallistumismahdollisuuksia, ja 2) järjestämällä kiertueita kauempana yliopistoista sijaitseviin kuntiin, kouluihin ja varhaiskasvatusyksiköihin, mihin kohdennettiin erillinen lisärahoitus.
Kauden aikana tuhannet lapset ja nuoret pääsivät osallistumaan LUMA-toimintaan myös niillä alueilla, jotka eivät ole olleet aiemmin aktiivisesti mukana LUMA-toiminnassa pitkien etäisyyksien vuoksi.
Uudet yhteisölliset ja tutkimusperustaiset virtuaaliset toimintamallit, kuten kurssit, kerhot, tiedevideot ja TikTok, olivat tällä kaudella erityisen suosittuja. Ne vahvistivat päätavoitteeseemme ”joka kolkkaan ja niemeen” pääsemistä. Yhdessä olemme enemmän! — kauden johtaja, prof. Maija Aksela
Saavutettava lasten ja nuorten tiedekasvatus
Vapaa-ajan toiminnassa tehtiin useita merkittäviä uusia kokeiluja valtakunnallisen tehtävän aikana. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa rikastettiin yhteistyössä niin kirjastojen, nuorisotoimen, partion kuin Mannerheimin Lastensuojeluliitonkin kanssa. Tästä ovat esimerkkinä Joensuussa ja Lahdessa kirjastoissa järjestetyt työpajat, joissa ohjattiin kokeellisia töitä. Lahdessa Päijät-Hämeen LUMA-keskus yhdisti työpajoihin myös lapsille ja nuorille sopivaa kirjallisuutta, kuten Harry Potter -sarjan kirjoja, sopiviin tiedeaktiviteetteihin. Koronapandemian aikana Lahden kirjastot välittivät asiakkaille pieniä tiedevälinepussukoita.
Etätiedekerhot laajensivat toimintaa maantieteellisesti ja sosioekonomisesti kattavammin eri puolille Suomea. Aalto-yliopisto Junior järjesti monikielisiä työpajoja DIAK:in tulkkausopiskelijoiden kanssa ja toteutti keväällä 2023 etätyöpajoja myös Ukrainaan. Lisäksi esimerkiksi StarT-ohjelmassa kehitettiin ja testattiin keväällä 2024 kansainvälisessä yhteistyössä uudenlaisia tiedekerhoja, jotka toimivat oppimisympäristönä alakoululaisten lisäksi perheille, opettajille ja opettajaksi opiskeleville.
Toimintamme lukuina valtakunnallisen tehtävän kaudella 2021–2024
Toimintaamme osallistui vuosittain noin 100 000 henkilöä. Vertailun vuoksi tavoitimme valtakunnallisen tehtävän kaudella 2017–2020 vuosittain noin 61 300 henkilöä.
Järjestimme täydennyskoulutusta keskimäärin 4 600 opetus- ja kasvatusalan ammattilaiselle per vuosi.
Tuotimme keskimäärin 130 tutkimusjulkaisua vuosittain (2017–2020 per vuosi 50).
Tiede- ja teknologialuokissamme vieraili keskimäärin 34 000 oppilasta ja opettajaa per vuosi (2017–2020 per vuosi 20 000).
Järjestimme opetusta tukevia tapahtumia ja työpajoja, joihin osallistui vuosittain keskimäärin 34 000 oppilasta tai opettajaa.
Vapaa-ajan toimintamme, kuten kesäleirit ja tiedekerhot, tavoittivat 3 400 lasta ja nuorta vuosittain.
Keskeisimmät tavoitteet kaudella
Opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista, ja sen toteuttamiseksi kehitettiin useita uusia toimintamalleja. LUMA-kehittäjät-toimintaan osallistui noin 140 opettajaa ja ohjaajaa, jotka kehittivät yhdessä uusia opetusmalleja ja materiaaleja. LUMA-viikot, täydennyskoulutukset ja verkkokurssit laajensivat opettajien osaamista, ja opintokäynnit sekä LUMA-keskusten vierailut kouluissa vahvistivat tiedekasvatusta käytännössä.
Yliopistojen keskinäistä yhteistyötä kehitettiin aktiivisesti. LUMA-keskus Suomi osallistui LUMA(TE)-strategian ja sen toimenpiteiden laatimiseen ja niiden seurantaan. Yliopistojen sisäinen ja ulkoinen tiedotus LUMA-toiminnasta kehittyi, ja yhteistyö vahvistui kansainvälisten tiedekasvatusverkostojen, kuten Science on Stage -verkoston ja EU STEM Coalitionin kanssa.
Viestintä kehittyi merkittävästi neljän vuoden aikana sekä strategisesti että käytännössä. Sosiaalisen median vaikuttavuus kasvoi erityisesti Facebookissa ja Instagramissa, ja LUMA-uutiskirjeen tilaajamäärä sekä sen avausprosentti nousivat huomattavasti. Lisäksi viestinnän sisältöjä monipuolistettiin blogisarjoilla ja verkkojulkaisuilla. Science on Stage -festivaali 2024 toi merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä suomalaiselle LUMA-toiminnalle kooten yhteen 750 opetusalan asiantuntijaa yli 35 maasta.
Valtakunnallisen tehtävän kausi edisti LUMA-toimintaa merkittävästi: opettajien täydennyskoulutusta toteutettiin laadukkaasti, yliopistoyhteistyö kehittyi ja vakiintui sekä vapaa-ajan tiedekasvatus monipuolistui.