LUMA-neuvottelukunnan kannanotto perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoesitykseen

Kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunta on lähettänyt opetus- ja kulttuuriministeriöön kannanottonsa perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoesitykseen.

Kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunta pitää hyvänä tuntijakoesityksessä ympäristöosaamisen korostamista, varsinkin jos niiden opetus integroituu LUMA-aineisiin, yhteistyötä eri oppiaineiden välillä sekä taitoaineiden lisäämistä, varsinkin jos niihin lasketaan kuuluvaksi myös taitoja vahvistavat matematiikka, luonnontieteet, tietotekniikka ja teknologia.

Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolisen yleissivistyksen, johon kuuluu tärkeänä osana laaja matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologinen sivistys päätöksenteon pohjana sekä yhteiskunnassa että kuluttajana.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian (LUMA) huippumaana, jossa on vahvan osaamisen myötä korkea elintaso. Suomalaisten peruskoululaisten matemaattis-luonnontieteellinen yleissivistys on maailman kärkeä, mutta kiinnostus aineiden opiskelua kohtaan on huolestuttavasti laskenut. Liian harva oppilas valitsee jatkossa niiden opiskelun, huolimatta näiden suuresta merkityksestä Suomelle.

Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten turvaamme kaikkien nuorten – tyttöjen ja poikien – mahdollisuudet osallistua luovan, kriittisen ja tieteellisen ajattelun kautta yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään sekä riittääkö Suomessa tarpeeksi matematiikan ja luonnontieteiden osaajia eri aloille tulevaisuudessa.

Perusopetusta uudistettaessa luodaan suuntaviivat nuortemme sekä koko Suomen hyvälle tulevaisuudelle. Perusopetus 2020 -työryhmän esityksessä yhdeksi painopistetavoitteeksi on määritelty matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen.

Kansallinen LUMA-verkosto esittää, että tuntijakoesityksessä huomioidaan seuraavat asiat:

Matematiikan tuntimäärien lisääminen ja matematiikan osaamisen vahvistaminen lapsen ensimmäisistä vuosiluokista lähtien läpi peruskoulun.

Matematiikan taidot ovat perustaitoja lukutaidon rinnalla. Matematiikan osaamista sekä soveltamista tarvitsevat kaikki alat. Sen opetuksessa tulisi pystyä eriyttävän opetuksen avulla huomioimaan entistä paremmin sekä syrjäytymisvaarassa olevat että lahjakkaat lapset ja nuoret. Mielekkäällä matematiikan opetuksella on keskeinen rooli myös lapsen ja nuoren loogisen ajattelun ja päättelykyvyn kehittäjänä. Matematiikan yhteinen tuntimäärä Suomessa on suhteellisesti ja absoluuttisesti pienempi kuin muissa OECD-maissa. Myös oppilaiden matematiikan osaamisen taso on heikentynyt (Martio, 2006Näveri, 2009Opetushallitus, 2009).

Kokeellisen tutkivan opiskelun vahvistaminen lapsen ensimmäisistä vuosiluokista lähtien läpi perusopetuksen luonnontieteiden tuntimääriä lisäämällä.

Tutkimisen taidot ovat luku- ja laskutaidon lisäksi perustaitoja, joita tarvitsevat kaikki oppilaat, ja niitä on tärkeä opetella lapsen ensimmäisistä vuosista lähtien. Kokeellinen tutkiva opetus tukee muun muassa ajattelun, käden taitojen, kekseliäisyyden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä parantaa motivaatiota ja koulussa viihtymistä. Jos kokeellista opetusta vähennetään, erityisesti perusluonnontieteiden, kemian ja fysiikan, jatko-opintoihin hakeutuminen vähenee. Neuvottelukunta on huolissaan myös fysiikan ja kemian asemasta Ympäristöoppi-nimisessä kokonaisuudessa. Edellisessä opetussuunnitelmauudistuksessa fysiikka ja kemia eriytettiin ja opettajia koulutettiin näiden aineiden opettamiseen laajasti. Nyt näyttäisi siltä, että ollaan palaamassa vanhaan, vaikka sopeutuminen edelliseen muutoksen on vielä menossa. On ennustettavissa, että fysiikan ja kemian painoarvo pienenee esitetyssä tuntijakoesityksessä merkittävästi ja turvallisen kokeellisen opetuksen edellytykset heikkenevät.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian osaamisen vahvistaminen.

Suomalaisten lasten ja nuorten tieto- ja viestintätekniikan osaamistaso on kaukana OECD:n kärkimaista. Neuvottelukunta pitää tärkeänä tietotekniikan saamista oppiaineeksi, koska vain näin menetellen varmistetaan perustaidot kaikille sekä mahdollistetaan opetuksen eriyttäminen koskien myös lahjakkaita oppilaita. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisella on suuri merkitys kaikissa oppiaineissa. Myös kekseliäisyyteen, luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen kannustavaa teknologiakasvatusta tarvitaan lisää ja yhteistyötä siinä erityisesti taito- ja taideaineiden ja LUMA-aineiden välillä. Teknologiaopetus mahdollistaa usean oppiaineen mielekkään integroinnin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi

Maamme tietoyhteiskuntakehitys, kestävän kehityksen haasteet ja kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttävät, että kouluissamme panostetaan tasa-arvoisesti ja määrätietoisesti kaikkien peruskoululaisten matematiikan, tieto- ja viestintätekniikan sekä luonnontieteiden osaamiseen.

Helsingissä 22. maaliskuuta 2012

Kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunnan puolesta,

Maija Aksela
Kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunnan pj
Prof., johtaja, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopisto


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail