Matematiikan opetuksen päivä kasvatti suosiotaan

Toinen valtakunnallinen matematiikan opetuksen päivä järjestettiin 4.6.2013 Kumpulan tiedekampuksella Helsingissä. MatO-päivä tarjosi huippuasiantuntijoiden luentoja, oppimisen iloa työpajoissa, vilkkaita paneelikeskusteluja ja verkostoitumista kollegoiden ja tutkijoiden kanssa.

Matematiikan opetuksen päivä houkutteli lähes kaksisataa osallistujaa Helsingin yliopistoon Kumpulan kampukselle. Kiinnostavilla luennoilla ruodittiin mm. opetuksen kehittämisen haasteita, matematiikan oppimisvaikeuksia ja matematiikan ylioppilaskokeen tulevaisuutta. Paneelikeskustelussa puolestaan kipinöi herkullinen vastakkainasettelu perinteisen oppikirjan ja avointen verkko-oppikirjojen ja -materiaalien välillä.

Yleisö oli päässyt osallistumaan MatO-päivän suunnitteluun mm. ehdottamalla ennakkoon puhujia ja työpajaideoita, mikä näkyi ohjelman monipuolisuudessa. Puhujille oli saanut myös esittää kysymyksiä ja aihetoiveita etukäteen.

Erityispedagogiikan dosentti Pirjo Aunio avasi keskustelua matematiikan oppimisvaikeuksista. Tutkimusta mm. Ajatellaan-hankkeessa toteuttava Aunio toi esille näkökulmia siihen, millaista on matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivän nuoren elämä ja millaisilla toimilla opettaja voi heidän oppimistaan tukea. Aunio esitti luennolla belgialaisen Ghentin yliopiston tutkijoiden ajatuksia herättävän, nuorten kokemuksiin pohjautuvan dokumentin dyskalkuliasta. Dyskalkulia on matematiikan oppimisvaikeuksien kirjon äärimmäinen muoto, jonka neuropsykologi voi diagnosoida testien perusteella.

Ghentin yliopiston tutkijoiden dokumentin Divided by Numbers –studying with dyscalculia voi katsoa täältä.

Lisämateriaaliksi Aunio suositteli Lukimat-sivuston tarjoamaa tietoa matematiikan oppimisvaikeuksista, matematiikan taitojen kehityksestä ja välineitä oppimisen pulmien tunnistamiseen ja oppimisen seurantaan.

Mihin matematiikan ylioppilaskoe on matkalla?

Professori Peter Hästö Oulun yliopistosta antoi yleisön kurkistaa matematiikan ylioppilaskokeen tulevaisuuteen esittelemällä mm. ideoita ja esimerkkejä uudentyyppisistä tehtävistä.

Hästö toimii matematiikan ylioppilaskokeen kehittämis- ja seurantaryhmän puheenjohtajana. Hän ei ennustanut kokeen tulevaisuutta kristallipallosta, mutta vihjaisi kaksiosaisen kokeen olevan todennäköinen kehityssuunta. Kaksiosaisessa matematiikan ylioppilaskokeessa ilman apuvälineitä kuten laskinta ja taulukkokirjaa tehtävä osa testaisi rutiiniosaamista. Toisessa osassa apuvälineet olisi sallittu ja ongelmalähtöiset kysymykset vaatisivat syvempää osaamista ja ymmärtämistä.

Hästön luennolla keskusteltiin myös matematiikan ylioppilaskokeen sähköistämisestä: sallittavasta välineistöstä, ohjelmistosta ja mahdollisista haasteista. Matematiikan sähköisen kokeen testaus alkaa vuonna 2016 ja koko maassa se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2019.

Sähköisen ylioppilaskokeen kehittämisen tiedotuskanavana toimii www.digabi.fi.

Matematiikan opetuksen päivän järjestivät Helsingin yliopiston Valtakunnallinen LUMA-keskus ja sen osana matematiikan ja tilastotieteen laitoksella toimiva Summamutikka-keskus.

Mukana MatO-päivää tukemassa olivat E-math-hanke, EL Early Learning Oy, Laskentaväline Oy, MFKA-Kustannus Oy, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry, Tekniikan akateemiset TEK ry, Terra Cognita Oy, Tevella Oy ja Tilastokeskus.

Tunnelmia MatO-päivästä »

Teksti: Maija Pollari.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail