Kosmetiikan kemiasta vinkkejä ja kontekstuaalisuutta opetukseen

Kosmetiikka on silkkaa kemiaa. Kosmetiikan hyödyntäminen kemian opetuksessa on kannattavaa ja motivoivaa, sillä oppilaat kokevat sen osuvan oman arkielämänsä kontekstiin. Tutustu uuteen Kosmetiikan kemiaa-lisäoppimateriaaliin!

Arkielämän kontekstit lisäävät oppilaiden motivaatiota ja kiinnostusta opetettavaan aiheeseen sekä auttavat ymmärtämään hankalampiakin kokonaisuuksia. Lisäksi oppilaille entuudestaan tuttujen kontekstien käyttö lisää positiivista asennetta tiedeaineita kohtaan.

Kemia voi olla oppilaan mielestä tylsä ja hankala oppiaine, koska sitä pidetään omasta elämästä irrallisena aiheena, jolla ei ole merkitystä. Kontekstuaalinen oppiminen on ihmiselle luontaista ja johtuu aivojen kyvystä ja tarpeesta etsiä havaituille asioille merkityksiä.

Kosmetiikka on eräs arkielämän tutuista konteksteista. Ostamme kosmetiikkaa keskimäärin 200 eurolla vuodessa ja käytämme lukuisia hygienia-, hius- ja ihonhoitotuotteita joka päivä, mutta emme juuri kiinnitä huomiota tuotteen sisältöön tai pohdi tuotteen elinkaarta.

Useimmat tietävät kosmetiikasta vain sen, mitä mainokset kertovat. Kosmetiikka on kuitenkin silkkaa kemiaa ja sopii siis erinomaisesti esimerkiksi oppitunnille siinä missä elintarvikkeet ja lääkkeetkin.

Peruskoulu- ja lukio-opetuksen yhtenä tavoitteena on parantaa oppilaan valmiuksia toimia sellaisena kuluttajana, jolla on riittävä tieteellinen lukutaito vastuullisten valintojen tekemiseen. Kosmetiikan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että tuoksun ja värin lisäksi myös muut kriteerit voisivat vaikuttaa tuotteen hankintaan. Näitä ovat esimerkiksi ympäristöön ja terveyteen liittyvät asiat.

Vinkkejä kosmetiikkaan liittyvän kemian sisällyttämisestä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien mukaisiin aiheisiin. Kuva: Päivi Kousa.

Kosmetiikan kemiaa -sivusto syntyi opinnäytetyönä

Oppikirja-analyysin ja opettajille tehdyn tutkimuksen perusteella syntyi kosmetiikka-aiheinen, peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman huomioonottava lisäoppimateriaali, jonka tarkoituksena on antaa tietoa kosmetiikan kemiasta tuotteen koko elinkaari huomioiden.

Kosmetiikan kemiaa -sivustolta löytyy ajantasaista, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa perustietoa niin kosmetiikan raaka-aineista, valmistuksesta kuin tuotteistakin. Materiaalia voi käyttää vapaasti opetuksessa, kunhan muistaa mainita alkuperäislähteen.

Lisäksi tarjolla on tutkimuksellisia oppilastöitä luokan tai ryhmän kanssa toteutettavaksi. Työohjeet ja tehtävät ovat yksinkertaisia ja turvallisia ja soveltuvat monipuolisesti erilaisille luokka-asteille.

Kokeikaa vaikka tätä hauskaa kokeellista työtä!


TEE ITSE KOSMETIIKKAA

Tämän tutkimuksellisen työn tarkoituksena on oppia yksinkertaisia asioita kosmetiikkatuotteiden rakenteesta, valmistuksesta, säilyvyydestä ja pakkausmerkinnöistä. Oppilaalle ei anneta valmista reseptiä, jonka voi keittokirjamaisesti toteuttaa, vaan kannustetaan tekemään ja miettimään ratkaisuja itse.

Arjesta tuttuja raaka-aineita yhdistelemällä voidaan kokeilla, mitkä aineet sopisivat voiteeseen tai miten vahaa ja vettä voisi yhdistää. Tämän työohjeen raaka-aineet ovat turvallisia ja ympäristöystävällisiä aineita, joita käytetään myös elintarvikkeissa. Kosmetiikan valmistukseen käyvät puhtaat ja asianmukaisesti säilytetyt raaka-aineet.

Olet lähtenyt luokkasi kanssa leirikouluun Afrikkaan. Ruoka- ja paperitavaroita on yllin kyllin, mutta kaikki kosmetiikka- ja hygieniatuotteet jäivät kiireessä matkasta. Luokkanne haetaan vasta viikon päästä, joten on keksittävä, miten viikon aikana voisi peseytyä ja hoitaa kuivaa ja auringon polttamaa ihoa. Onneksi voit käyttää leirikoulun laboratoriota ja kemian oppitunteja hyödyksi ja tehdä oppilaiden kanssa kosmetiikkaa itse. (Kaikenhan voi tehdä myös itse hammastahnoista hiusveteen!)

Tarvikkeet:

  • Erilaisia kodin keittiöstä tuttuja raaka-aineita, kuten kookosrasvaa, öljyjä, jauhoja, sokeria, suolaa, soodaa, etikkaa, sitruunahappoa, aromiaineita, elintarvikeväriä jne.
  • Laboratoriosta mahdollisesti löytyviä ja kosmetiikkaan mainiosti sopivia aineita, kuten nestemäistä paraffiinia, vaseliinia, mehiläisvahaa, glyserolia ja teknistä alkoholia.
  • Tislattua vettä (hanavesikin käy tarvittaessa)
  • Puhtaita kannellisia astioita tai pulloja
  • Kyniä, sakset, tarrapaperia tai tavallista paperia ja teippiä

Työvälineet:

  • Puhtaat astiat, jotka on joko keitetty tai pesty ja sen jälkeen huuhdeltu desinfioivalla aineella
  • Esimerkiksi keittolevy, lämpömittari, vaaka, sauvasekoitin ym. tarpeesta riippuen

Työn kulku:

Kun teet kosmetiikkaa itse, huolehdi, että kätesi ja käyttämäsi astiat ovat puhtaita. Koska raaka-aineita laitetaan iholle, ei ole järkevää käyttää yleisesti ärsyttäviä tai allergisoivia aineita. Älä käytä sellaisia aineita, joille olet allerginen, kuten maitoa tai vehnäjauhoja. Laita valmis tuote kannelliseen astiaan tai korkilliseen pulloon. Mikäli tuote on lämmintä, anna sen jäähtyä ennen kannen sulkemista. Kun tuote on valmis, tee etiketti. Etiketissä tulisi olla seuraavat asiat:

  • Tuotteen nimi (voit keksiä nimen ja käyttötarkoituksen itse)
  • Tuotteen käyttötarkoitus ja -ohje
  • Paino tai tilavuus valmistushetkellä
  • Jos tuotteessa on erottuvat faasit, tuotteessa pitää olla ravistettava -merkintä
  • Säilyvyysaika ja säilytyspaikka (Itse tehdyt tuotteet kannattaa säilyttää jääkaapissa ja käyttää mahdollisimman nopeasti. Vettä sisältävä tuote säilyy noin 2-3 päivää ja vedetön tuote noin viikon.
  • Valmistajan yhteystiedot ja osoite (tässä tapauksessa oma nimi riittää)
  • Ainesosa- eli INCI –luettelo paljousjärjestyksessä siten, että viimeisenä ovat alle 1% sisältävät raaka-aineet satunnaisessa järjestyksessä. Jos aikaa on vähän, eikä tietokonetta ole saatavilla nimien etsimiseen, suomenkieliset nimet riittävät, Oikeassa kosmetiikassa nimet ovat tarkkaan määriteltyjä INCI –nimiä.

Lisätietoa: Kousa, P. (2014). Kosmetiikan kemia kontekstuaalisen oppimisen apuvälineenä. Helsinki: Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kemian laitos.

Teksti: Päivi Kousa.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail