Biologian olympiavalmennus uudistaa tiedekasvatusta

Opetuksen eriyttäminen pitää sisällään paitsi heikkojen oppilaiden tukemista, myös lahjakkuuksien kehittämistä ja heidän innostuksensa rohkaisemista. Hiljattain uudistunut olympiavalmennus on yksi esimerkki biologian opetuksen eriyttämisestä ylöspäin.

Tiedekasvatusta tapahtuu paitsi kouluissa myös niiden ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Sitä edistetään esimerkiksi monenlaisten leirien, tapahtumien ja vaikkapa museonäyttelyiden avulla. LUMA-keskusten toiminta tukee tiedekasvatusta monella tavoin eri puolilla Suomea.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi keväällä 2014 selvityksen, joka asetti tavoitteeksi sen, että Suomi on tiedekasvatuksessa maailman kärjessä vuonna 2020.

Tiedeolympialaiset ylöspäin erityttämisen apuna

Monet koulujen ulkopuolella järjestettävät tiedekasvatuksen muodot ovat saaneet alkunsa siitä havainnosta, että koulut pystyvät varsin heikosti huomioimaan lahjakkaiden ja motivoituneempien opiskelijoiden asettamat erityisvaatimukset.

Lahjakkaat ja motivoituneet opiskelijat jäävät usein vähemmälle huomiolle ja vaarana on, että heidän innostuksensa opiskelua kohtaan laantuu. Näiden opiskelijoiden oppimista on tuettava esimerkiksi opetusta eriyttämällä.

Yksi esimerkki lahjakkaiden oppilaiden tukemisesta ovat tiedeolympialaiset, joita järjestetään esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja tietotekniikassa. Tiedeolympialaiset ovat kansainvälisiä tapahtumia, joihin osallistuu lukioikäisiä opiskelijoita kymmenistä eri maista. Kunkin maan edustajat valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry järjestää biologian osalta kansallisen biologiakilpailun, johon osallistuu joka vuosi satoja lukiolaisia. Näistä noin kymmenen parhaiten menestynyttä kutsutaan jatkovalmennukseen, jonka BMOL ry järjestää yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Toiminta on Opetushallituksen rahoittamaa.

Biologian olympiavalmennuksen uudistuneet sisällöt ja aikataulut palvelevat opiskelijaa

Aikaisempina vuosina heinäkuussa järjestettäviin biologiaolympialaisiin on valittu neljä opiskelijaa biologian olympiavalmennuksen perusteella. Kevään olympiavalmennukseen osallistuneet opiskelijat ovat kuitenkin useimmiten olleet abiturientteja, jotka ovat kokeneet kilpailuun valmentautumisen raskaana ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden paineessa. Valmennusjaksot sisältävät paljon kokeellista työskentelyä, joten kurssia ei ole mahdollista suorittaa etäopintoina.

BMOL ry:ssä keskusteltiin vuoden 2013 aikana biologian olympiavalmennuksen uudistamisesta siten, että se valmennus palvelisi opiskelijoita pidemmällä aikavälillä ja tarjoaisi laajemman näkymän biologiasta tieteenä. Keskustelujen pohjalta olympiavalmennus päätettiin suunnata ensisijaisesti lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille.

Opiskelijoille tarjotaan yksi viikko valmennusta olympialaisia edeltävän vuoden elokuussa ja toinen viikko olympiavuoden huhtikuussa.

Elokuussa 2014 biologian olympiavalmennusta järjestettiin ensimmäistä kertaa LUMA-keskus Aallon LUMARTS-opetuslaboratoriossa. Valmennuksen sisältöä uudistettiin siten, että kurssilla painotettiin entistä enemmän menetelmien ja taitojen oppimista yksittäisten faktojen opettelemisen sijaan.

Valmennuksen sisältö painottui kokeellisen biologian oppimiseen, sillä kansainvälisistä biologiaolympialaisista saadut kokemukset osoittavat, että suomalaisopiskelijoilla on parannettavaa etenkin tällä saralla.

Molekyylibiologian menetelmiin tutustumisen lisäksi biologian olympiavalmennettavat toteuttivat itse suunnittelemansa tutkimuksen. Tutkimuksien aiheet vaihtelivat katkaisuentsyymin toiminnasta bakteerien antibioottiresistenssiin. Jotkut opiskelijat tuottivat vihreänä fluoresoivaa GFP-proteiinia kolibakteereissa.

Biologian opetusta ylöspäin erityttävän olympiavalmennuksen on toivottu kohdentuvan suuremmalle yleisölle.

Vuonna 2014 olympiavalmennukseen kutsuttiin ensimmäistä kertaa myös valmennettavien opettajat, jotka pääsivät tällä tavalla tutustumaan olympiavalmennukseen ylöspäin eriyttävän tiedekasvatuksen välineenä.

Lisäksi kurssi tarjosi opettajille uusia opetusideoita ja mahdollisuuden siirtää kurssilla saatuja kokemuksia omiin kouluihin. Opettajien ottaminen mukaan parantaa olympiavalmennuksen tuntemusta ja vähitellen lähentää sitä kouluissa tapahtuvaan tiedekasvatukseen.

Valaiseva kokemus, jota ei kirjoista lukemalla saa

Kurssin osallistujat olivat tyytyväisiä kurssin antiin. Erityisesti oman tutkimuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen koettiin mielekkääksi ja motivoivaksi. Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella kiinnostus biologiaa ja sen opiskelemista kohtaan koheni. He kertoivat biologisen tiedon konkretisoituneen ja kurssin jopa ylittäneen heidän odotuksensa.

Myös opettajat kokivat palautteen mukaan kurssin mielekkääksi ja antoisaksi. Eräs opettaja totesi palautteessaan kurssin olleen “valaiseva kokemus, jota ei kirjoista lukemalla saa”.

Opetuksen eriyttämisen lisäksi biologian olympiavalmennus toimii siis tavallaan myös opettajien täydennyskoulutuksena, joka tarjoaa parhaan mahdollisen näköalan suomalaiseen tiedekasvatukseen. Samalla tieto tieteestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista leviää entistä laajemmalle.

Teksti ja kuva: Justus Mutanen.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail