Suomi joukkoisti kestävän kehityksen – Sitoumus2050 rakentaa Suomea, jonka haluamme

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on suomalainen konsepti, joka perustuu joukkoistamiseen eli masssojen aktiivisuuteen. Ainutlaatuinen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta maailmallakin. Tavoitteena on osallistaa kansalaiset tavoittelemaan luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoivaa Suomea.

Joukkoistaminen on muotisana, joka tuo mieleen rahoitusta innovaatioilleen janoavat start-up -yritykset. Suomessa joukkovoimaa on keksitty hyödyntää kestävän kehityksen edistämisessä –tiettävästi ensimmäisenä maailmassa.

Kyseessä on Ympäristöministeriön kehittämä konsepti, Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Sitoumus 2050). Yhteiskuntasitoumuksen visio on saavuttaa luonnon kantokuvun rajoissa hyvinvoiva Suomi.

Maaliskuussa 2014 käynnistynyt Sitoumus2050 on vielä alkuvaiheessa, kertoo Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen Ympäristöministeriöstä. ”Tavallisia ihmisiä yritetään saada mukaan ja tavoitteena on saada mukaan enemmän myös kestävän kehityksen sosiaalista puolta”, hän sanoo.

Sitoumus2050 on avoin kaikille: myös yksityishenkilöt voivat osallistua. Sitoumuksen tekijät asettavat itselleen konkreettisia, mitattavia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka edistävät yhtä tai useampaa kahdeksasta ydintavoitteesta:

1) Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
2) Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta
3) Työtä kestävästi
4) Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
5) Hiilineutraali yhteiskunta
6) Resurssiviisas talous
7) Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat
8) Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Kestäviä askelia tulevaisuuteen

Tällä hetkellä tasapainoilemme planeettamme kestävyyden rajoilla. Joudumme miettimään miten takaamme yhtä aikaa sekä ympäristön kestävyyden että sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen perustan hyvälle elämälle. Vaikealta tuntuvassa tilanteessa ei kannata lannistua, sillä keinoja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen löytyy.

”Tänä vuonna on mahdollisuus merkittäviin muutoksiin: joulukuussa on Pariisin ilmastokokous ja syyskuussa tehdään globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, jotka tulevat koskemaan myös meitä. YK:n tavoitteisiin pyrkiminen on Suomessa joukkoistettu muutosprosessi”, Innanen toteaa.

”Tämä on ainutlaatuinen malli, jota ei ole tehty missään muualla maailmassa. Toivomme, että tämä meidän pieni kokeilu voisi olla jonkun suuremman alku maailmanlaajuisesti.”

Sitoumus2050 on yksi tapa muuttaa asioita parempaan suuntaan. Innasen mukaan se kertoo esimerkiksi yrityksissä hyvistä teoista ilman viherpesun leimaa. Kuulumalla isompaan viitekehykseen saa osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia, tukea ja kiristystä muista osallistujilta ja uusia verkostoja. Sitoumukset ovat julkisia, joten näkyvyys verkossa kannustaa myös panostamaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Katso tuore kampanjavideo Eväät huomiselle:

Kouluissa kohti kestävää Suomea

Innanen toivoo, että kestävä kehitys ei jäisi opetuksessa yksinäiseksi lokeroksi, vaan toisi sisältöä jokaiseen oppiaineeseen.

Monet koulut ovat jo nyt innokkaasti mukana vahvistamassa ympäristötietoutta ja integroimassa kestävän kehityksen teemoja osaksi opetusta. Suuntaa antaa myös se, että ekososiaalinen sivistys kuuluu uuden opetussuunnitelman perusteiden arvoperustaan.

Innanen iloitsee siitä, että erilaiset oppilaitokset muodostavat tällä hetkellä enemmistön kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tehneiden joukossa.

”Ihan mahtava määrä kouluja ja oppilaitoksia, jotka haluavat ottaa tämän ihan käytännössä osaksi koulun toimintaa – ihan perustavaa laatua olevia juttuja”, hän sanoo. Isot massat on mahdollista tavoittaa kun ihmiset haastavat mukaan omia verkostojaan:

”Sitoumus perustuu vapaaehtoisuuteen, olisi mahtavaa jos opettajien keskuudessa lähtisi liikkeelle yhteinen haaste jonkun konkreettisen jutun tekemiseksi. Tärkeää on saada välitettyä viesti siitä, että ratkaisuja on.”

Teksti: Maija Pollari.


LUMA-keskus Suomi osallistuu talkoisiin. Olemme tehneet Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen viideksi vuodeksi. Tutustu LUMA-keskus Suomen sitoumukseen.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail