Maasto on oiva ympäristö tutkimukselliselle opiskelulle

Tuoreessa pro gradu -opinnäytetutkimuksessa todettiin, että tutkimuksellinen opiskelu toteutuu hyvin maastossa opiskellen. Oppimisympäristö ja lähestymistapa saavat lapset opiskelemaan innokkaasti yhdessä.

Tavoitteenani oli kuvailla ja tutkia kolmasluokkalaisten tutkimuksellisen oppimisen (inquiry-based learning) toteutumista maasto-opetuksen aikana. Maasto-opetus on hyvin olennainen osa ympäristö- ja luonnontiedon opetusta, ja tutkimuksellisuus on juuri luonnontieteiden opetukselle tyypillinen lähestymistapa.

Tutkimukseni pohjautuu avoimen tutkimuksellisuuden 5E-toimintamalliin. Tässä mallissa tutkimuksellisuus on jaettu motivoitumisen, tutkimisen, selittämisen, soveltamisen ja arvioinnin osuuksiin. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus.

Osallistuin keväällä 2015 Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen (osa LUMA-keskus Suomea) LumO-resurssikeskuksen LumaLähetit-toimintaan opettajankoulutuslaitoksella, maasto-opetuksen ryhmässä ja keräsin aineiston tutkimukseeni silloin. Tarkastelin oppilaiden toimintaa maastossa videohavainnoinnin keinoin ja havainnointia syvensin stimulated recall -haastattelulla. Analysoin aineiston sisällönanalyysilla teemoittelemalla pelkistettyjä lauseita kokoaviksi käsitteiksi.

Maasto-opetuksessa tutkimuksellisuudessa oli piirteitä sekä avoimesta että suljetusta toimintamallista. Oppilaat toimivat innostuneesti yhdessä toistensa ja opettajan kanssa. Innostuneisuus näkyi mm. runsaana aiheesta keskusteluna ja kiinnostuksena aihetta kohtaan. Maastossa oppilaiden toimintaa ohjasi strukturoitu tutkimuslomake. Maastotoiminnassa oli piirteitä kaikista 5E-mallin mukaisista tutkimuksellisen oppimisen jaksoista, arviointia lukuun ottamatta. Voimakkaimmin tutkimuksellisuus ilmeni maasto-opetuksen aikana oppilaiden runsaana asiasta keskusteluna ja ympäristön havainnointina. Oppilaiden käyttämät ilmaisut maastossa liittyivät vesiympäristöjen havainnointiin ja vertailuun. Stimulated recall –haastattelussa nousi oppilaiden puheessa esille myös motivoituminen, ilmiöiden selittäminen ja arviointi omasta ja ryhmän toiminnasta.

Tuloksista voidaan päätellä, että tutkimuksellisuuden periaatteet voivat toteutua myös strukturoidun toiminnan sisällä oppilaiden ilmiöitä koskevissa keskusteluissa opettajan antaman tuen laadun ja määrän vaihdellessa tilanteen mukaan.

Teksti: Tuija Nordström.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail