Uusia opetusvideoita globaaleista ympäristöhaasteista yläkouluun

Maailma on nykyään monimutkainen. Mitä kertoa mikromuoveista? Tuntuuko ilmastonmuutos jo läpikolutulta teemalta? Tietävätkö oppilaasi, mikä ero on humuksella ja hummuksella? Onko pienhiukkasia muuallakin kuin röökissä? Ovatko meikit turhaa kemikaalialtistusta? RootEdin uudet opetusvideot esittelevät globaaleja ympäristöhaasteita ja mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseen.

Jotta elinympäristöt säilyvät monimuotoisina, rauhallisina ja terveellisinä, meidän on ratkaistava useita isoja haasteita. Haasteitamme ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, humuksen hupeneminen maaperästä, eliöiden sukupuuttoaalto sekä typen ja fosforin biokemiallisten kiertokulkujen häiriintyminen (Rockström et al., 2009). Jo useammassa näistä on menty yli planeetan kantokyvyn rajojen (Steffen et al., 2015). Näiden haasteiden lisäksi pienhiukkaspäästöt ja kemikalisaatio ovat ilmiöinä tieteelle vielä pääosin tuntemattomia. Aikaa ei ole enää useita vuosikymmeniä, vaan muutoksia on toteutettava nopealla tahdilla (Rockström et al., 2009). Näihin niin kutsuttuihin pirullisiin ongelmiin liittyy huolia, ja toisaalta isoja työmahdollisuuksia suomalaisen teollisuuden ja innovaatioiden viennissä. Siksi pirullisiin ongelmiin liittyvää koulutusta on toteutettava monialaisena ja tutkimuksellisena, ja keskiöön on nostettava ratkaisukeskeisyys (Juntunen, 2015).

RootEdin eli FT Marianne Juntusen ja FT Sakari Tolppasen, yhdessä eri alojen tutkijoiden kanssa, tuottamilla uusilla suomen- ja englanninkielisillä videoilla esitetään ratkaisukeskeisesti uusinta tutkimustietoa koskien sellaisia näkökulmia tai aihekokonaisuuksia, joita kouluopetuksessa käsitellään harvemmin. Videoiden lähtökohtana on ollut LUMA-opettajien koulutuksissa esiin noussut globaali huoli: uusista pirullisista maailman tilan ongelmista on niukasti opetusmateriaalia.

Videoiden aiheet ja tavoitteet ovat linjassa vuonna 2016 voimaan tulleiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Videoille valittu arkinen konteksti lisää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta opiskella luonnontieteitä (Juntunen, 2015). Lisäksi aiheet motivoivat niitäkin oppilaita, jotka eivät muuten välttämättä ole luonnontieteistä ja matematiikasta kiinnostuneita. Yksi video esittelee aina yhden pirullisen ongelman, sekä siihen oppilaan tasoiset ratkaisut. Ne löytyvät oppilaiden omien tutkimusten kautta. Videoiden tueksi on tarjolla monialaisia opettajanohjeita.

Opetusvideot on tarkoitettu opettajien käyttöön Suomessa ja ulkomailla. Videoiden tuottamisen on rahoittanut Magnus Ehrnroothin säätiö.

Videot YouTubessa

 

Opetusvideoiden aiheet

  • Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma / Climate change: a wicked problem – Mitä pirulliset ongelmat ovat, ja miksi ne on niin pirullisia? Esimerkiksi ilmastonmuutos on pirullinen ongelma. Miten toimia ratkaisujen löytämiseksi?
  • Kemikalisaatio / Chemicalization – Videolla esitellään osin tieteelle tuntematon ilmiö, jota kuitenkin on jo arvioitu Naturessa ilmastonmuutoksen laajuiseksi vaikuttimeksi. Arjen ja teollisuuden synteettiset kemialliset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä elimistöihin biokertyvät tai muuten metaboliaan vaikuttavat aineet muuttavat ekosysteemejä. Mitä pitäisi tehdä?
  • Maaperän kemia / Humus and the chemistry of soil – Mitä on humus? Se hupenee. Typpeä ja fosforia on väärissä paikoissa liikaa. Teollinen lannoitekierto ja kompostointi ovat tunnettuja maanviljelyn keinoja. Miten tukea kestävää maankäyttöä? Millainen on hyvinvoivan viljavan maaperän kemia, mitä siitä tiedetään. Millaiset haitta-aineet voivat lamauttaa hyvien maaperän pieneliöiden toiminnan?
  • Merien kemia ja korallit / Protecting the coral reefs – Mitä kuuluu koralleille? Miksi ne vaalenevat? Voinko itse vaikuttaa merien eliöiden säilymiseen? Videolla käydään läpi merien nykytilaa ja vaikutusmahdollisuuksiamme.
  • Mikromuovit ympäristön saastuttajina / Microplastics are polluting the environment – Mistä ja miten syntyy mikromuovia? Mihin se päätyy? Onko olemassa biohajoavaa muovia? Autojen renkaat, maalit, laivat ja veneet, tupakan tumpit sekä pakkausmuovit tuottavat valtaosan mikromuovista. Näihin imeytyy apuaineita, kuten hajusteita ja pehmentimiä, jotka päätyvät ravintoketjuun. Mustaa muovia on erityisen hankala kierrättää. Ongelma on pirullinen, mutta yritetään ratkaista se!
  • Pienhiukkaset ilmakehässä / Microparticles in the atmosphere – Mitä ovat pienhiukkaset? Mistä niitä syntyy ja miten ne vaikuttavat ilmastoon ja hengitysilman terveellisyyteen? Ilmiö on osin tieteelle vielä laajuudeltaan tuntematon ilmiö. Miten pienhiukkaset liittyvät oppilaiden arkeen?
  • Uusiutuva energia ja politiikka / Energy politics and renewable energy – Videolla pohditaan vastakkainasettelua, kuinka politiikka vaikuttaa siihen mitä energiaa tulevaisuudessa käytetään. Yhdistetään kansantalous ja liian suurien tukien ongelma uusiutuvan energian vallankumoukseen.

Lähteet

Juntunen, M. (2015). Holistic and Inquiry-Based Education for Sustainable Development in Chemistry.

Rockström, J. (2009). A safe operating space for humanity. Nature, 461, 472–475.

Steffen, W., et al. (2015). Planetary Boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science, 347.

Tolppanen, S. (2015). Creating a Better World: Questions, Actions and Expectations of International Students on Sustainable Development and Its Education.


Teksti ja kuvat: RootEd.


Jaa:Facebooktwitterpinterestlinkedinmail