admin

Kemian opettajien näkemyksiä kemian opetuksen tilasta ja kehittämistarpeista kartoitetaan kolmannen kerran

Kemian opetus tänään -tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa opettajien näkemyksiä kemian opetuksen nykytilasta ja sen kehittämistarpeista.

Nyt toteutettava kysely on jatkoa vuonna 1998 ensimmäisen ja vuonna 2008 toisen kerran toteutetulle kyselylle. Kyselyyn on aikaisemmin vastannut jo noin 750 kemian opettajaa.

Tutkimuksen tuloksia on alusta alkaen käytetty kemian opetuksen kehittämisessä, mm. täydennyskoulutuksen suunnittelun ja opetussuunnitelmatyön pohjana. Tutkimusaineistosta tehdään kemian opetuksen opinnäytetöitä ja laaditaan alan tutkimusjulkaisuja.

Vastaa kyselyyn! Vastaamiseen menee noin 15 minuuttia. Vastauksiasi käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyyn voi vastata perjantaihin 8.6.2018 saakka.

Sähköpostiosoitteensa lomakkeelle jättäneiden vastaajien kesken tutkijat arpovat kymmenen palkintoa (viisi 50 € lahjakorttia valitsemaasi liikkeeseen ja viisi elokuvalippua).

Vastauksistasi kiittäen,

tutkija Armi Hopea-Manner
yliopistonlehtori Johannes Pernaa
professori Maija Aksela
kemian opettajankoulutusyksikkö, kemian osasto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

StarTissa opitaan yhdessä projektioppimisen kautta ja jaetaan oppimisen ja tekemisen riemua – tervetuloa mukaan lukuvuodeksi 2018–2019

[wpdevart_youtube]P950zhio2Uo[/wpdevart_youtube]

 

LUMA-keskus Suomi toivottaa kaikki tervetulleeksi mukaan StarT-kaudelle 2018–2019. Kansallinen ja kansainvälinen StarT-ohjelma tukee uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista. StarT on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan yhdessä toteuttamalla ilmiöpohjaisia projekteja ja jakamalla oppimisen iloa innostavissa yhteisöllisissä tapahtumissa, kuten StarT-festivaaleilla eri puolilla Suomea.

Osana StarT-ohjelmaa projektitiimejä ja opettajia tuetaan tarjoamalla materiaaleja, ideoita, konkreettista tukea sekä maksutonta koulutusta ilmiöpohjaisen ja monialaisen oppimisen toteuttamiseen.

Ilmoittaudu mukaan nyt ja saa materiaalia, tukea sekä ideoita käyttöösi!

 

Tiedetempaus tavoitti lapsiperheet talvilomaviikolla

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus järjesti talvilomaviikon kunniaksi kaksi lapsiperheille suunnattua avointa työpaja-aamupäivää 8.3. ja 9.3. Joensuussa. Pienimmille oli tarjolla esimerkiksi Bee-Bot-lattiaroboteilla ohjelmointia, kotiloiden ja muiden otuksien hämmästelyä USB-mikroskoopilla sekä rakentelua esimerkiksi herneistä ja hammastikuista. Hieman isommat lapset pääsivät lisäksi tekemään valomaalauksia ja mittailemaan hyppykorkeutta ja puristusvoimaansa.

Molempina päivinä LUMA-laboratorio pursui innokkaita tieteentekijän alkuja tapahtuman aloituksesta aina ovien sulkemiseen saakka, ja kaikkiaan tapahtumalla tavoitettiin noin 200 lasta saattajineen. Nuorimmat kävijät olivat sylissä kuljetettavia, ja moni lapsi toi mukanaan isovanhempia, joten tapahtuman ikähaitari oli laaja. Kaikki osallistuivat toimintoihin innolla, ja puheiden mukaan tällaisia tapahtumia voisi kohdistaa myös aikuisille.

Työpisteillä riitti vilinää ja vilskettä, eikä ohjaajille jäänyt juuri tyhjiä hetkiä täytettäväksi. Rakentelu- ja valomaalauspisteillä lasten luovuus pääsi valloilleen, ihmisten ominaisuuksiin keskittyvissä töissä miteltiin perheensisäisissä turnauksissa, ja robotit laitettiin möngertämään toinen toistaan mystisimpiä reittejä. Mukava tekemisen ilo kantautui pitkin Natura-rakennuksen käytäviä, ja yliopiston henkilökuntaa kävikin ovella ihmettelemässä, mitä laboratoriossa touhutaan.

Tiedetempaus onnistui yli odotusten, ja me Itä-Suomen LUMA-keskuksen ihmiset haluammekin kiittää kaikkia osallistujia siitä, että tulitte paikalle. Nähdään taas syyslomalla!

Teksti: Risto Leinonen. Kuva: Kirsi Ikonen.

Tapaa kollegoitasi, jaa ideoitasi ja kokemuksiasi, ja opi uutta Valtakunnallisilla LUMA-päivillä Tampereella 5. & 6. kesäkuuta

Toivotamme tervetulleiksi kaikki matematiikkaa, ympäristöoppia, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, maantietoa/maantiedettä, tietotekniikkaa ja teknologiaa opettavat opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, kuten myös lastentarhanopettajaksi, luokanopettajaksi ja em. aineiden opettajaksi opiskelevat. Myös kaikki alan tutkijat, kehittäjät ja muut asiantuntijatsekä opetuksen ja oppimisen ystävät ovat lämpimästi tervetulleita.

Tapahtumassa ei ole osallistumismaksua.

Tapahtuman avaa tietoiskuluento tekoälystä ja siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan vaikuttaa meidän kaikkien elämäämme. Ohjelmassa on lisäksi muutamia tutustumiskäyntejä yliopistoille ja yrityksiin (sitova ennakkoilmoittautuminen). Pääosin ohjelma koostuu pedagogisista kahviloista, joissa asiantuntijan alustuksen jälkeen voidaan kiireettömässä, epämuodollisessa ilmapiirissä kahvikupin äärellä keskustella kyseisen kahvilan aiheesta, yhdessä kokemuksia jakaen ja uutta ideoiden. Kansainvälisissä tutkimuskahviloissa tutkijat alustavat aiheesta englanniksi ja siitä on mahdollista keskustella yhteisesti.

Matematiikan opetus ja oppiminen on vahvasti esillä kahviloissa, aiheina mm. ”Auta minua oppimaan matikkaa, ope!”, ”Innostu matikasta missä ja milloin vain!” ja ”Matematiikkaa luovasti ja liikkuen”. Myös matematiikan ja luonnontieteiden projektiopiskelun parhaita käytäntöjä ja formatiivinen arviointi on kahviloissa esillä. Kahviloissa katsotaan myös tulevaisuuteen, mm. tulevaisuustaitojen sekä ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen merkeissä.

Tärkeänä osana ohjelmaa on kansallinen/kansainvälinen StarT-gaala. Gaalassa kansallisen ja kansainvälisen StarT-toiminnan kauden huipentava palkinnonjakotilaisuus, jossa jaetaan kunniakirjoja kauden ansioituneimmille projektitöitä tehneille lasten ja nuorten tiimeille sekä parhaimpia opetuskäytänteitä jakaneille oppimisyhteisöille. Gaalassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen jakaa myös International LUMA StarT Award sekä International LUMA StarT Education Award -palkinnot. LUMA-päivien osallistujat ovat tervetulleita seuraamaan gaalaa. Gaala on osittain suomeksi, osittain ruotsiksi ja osittain englanniksi.

Lisäksi ohjelmassa on Tilasto-olympialaisten Suomen kilpailun palkintojenjako.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Tavataan Tampereella!

Kuva: Ville Oksanen.

StarT-yleisöäänestys ‒ yhdessä oppimista ja tekemisen iloa!

LUMA-keskus Suomi kutsuu kaikki osallistumaan StarT kauden 2017-2018 yleisöäänestykseen. StarT:in YouTube -kanavalla on julkaistu videoita StarT-projekteista ja hyvistä käytänteistä. Käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta!

Vuonna 2016 LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin. StarT on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. StarTissa opitaan yhdessä koko oppimisyhteisön voimin toteuttamalla ilmiöpohjaisia ja monialaisia projekteja. Päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tähtitiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on kaudella 2016-2017 ollut mukana lähes 800 oppimisyhteisöä 36:sta eri maasta.

StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu kansallisten ja kansainvälisten oppimisyhteisöjen tekemiä videoita heidän StarT-projekteistaan sekä StarTin toteuttamiseen liittyvistä hyvistä opetuskäytänteistä. Videoiden kautta jaetaan innostusta ja oppimisen iloa! Suorat linkit videoihin löydät täältä.

Kansallisen ja kansainvälisen yleisöäänestyksen tavoitteena on paitsi jakaa iloa ja  ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Tykkäämällä videota, jossa on esitelty sinusta paras StarT -projekti tai hyvä käytänne, voit antaa äänesi kyseiselle projektitiimille tai oppimisyhteisölle. Äänestysaikaa on 8.4. asti.

Äänestämällä voi aidosti vaikuttaa, sillä tykkäykset huomioidaan valittaessa StarT kauden ansioituneimpia projekteja sekä hyviä käytänteitä. Lisäksi eniten tykkäyksiä saaneet palkitaan StarT 2018 -gaalassa yleisön suosikki -kunniamaininnoin. Gaala on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan huipentuma ja kuluvana lukuvuonna se järjestetään 5.6.2018 Tampereella osana Valtakunnallisia LUMA-päiviä.

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Essi Purhonen.

Vielä ehdit mukaan maksuttomiin LUMA SUOMI -ohjelman koulutuksiin loppukeväästä

Rovaniemi (10.4. tai 11.4.)

  • Koulutuksesta kouluun – LUMA aineiden opetuksen eheyttäminen ja tiimiopettajuus (alakoulu)

Turku (10.4. ja 23.4.)

  • Mihin tätä tarvii? – Projektityöskentely matematiikassa (5.–6. luokat ja yläkoulu)

Vaasa ja lähimaakunnat (våren och hösten 2018 / kevät ja syksy 2018)

  • Helhetsskapande undervisning – erfarenheter och stöd / Eheyttävä opetus – kokemuksia ja tukea (yläkoulu)

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet LUMA SUOMI -ohjelman lähikoulutusten sivulta.

Tutustu myös ohjelman verkkokoulutuksiin, joita voit suorittaa milloin ja missä vain.

PS. LUMATIKKA-ohjelman maksuttomat koulutukset eri puolilla Suomea ja verkossa alkavat lähikuukausina

Yhdessä yhteistyötahojemme kanssa toteutamme matematiikan opettajille varhaiskasvatusasteelta toiselle asteelle tarkoitetun täydennyskoulutusohjelman LUMATIKKA vuosina 2018–2019. Ohjelma koostuu sekä lähi- että verkkokoulutuksesta. Ohjelman laajuus on 15 opintopistettä. Ohjelma toteutetaan Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella. Seuraa tiedotustamme!

 

Uusi kirja esittelee Helsingin yliopiston tutkimuspohjaista tiedekasvatusta ja parhaita ratkaisuja

Vuonna 2018 Helsingin yliopisto juhlistaa tiedekasvatustoimintansa 15-vuotista taivalta monin eri tavoin. Tänään ystävänpäivänä julkistettiin Helsingissä kirja tutkimuspohjaisesta tiedekasvatuksesta ja sen parhaista ratkaisuista sekä pedagogisista innovaatioista.

Tiedekasvatus on tiedeosaamisen vahvistamista. Sen piiriin kuuluvat kaikki tieteenalat. Vuoteen 2020 mennessä Suomi pyrkii olemaan tiedekasvatuksen kärkimaita maailmassa. Lasten ja nuorten innostaminen eri tieteisiin on tärkeää niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Tiedekasvatus on myös tärkeä osa yliopistojen yhteiskunnallista tehtävää. Tiedekasvatuksen kehittäminen ja vahvistaminen on ajankohtaista ja tärkeää yhteiskunnalle.

Helsingin yliopistossa tiedekasvatus on osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja samalla osa yliopiston tutkimusta ja opetusta. Se tukee monipuolisesti yliopiston strategisia painopistealueita. Helsingin yliopisto pyrkii olemaan tiedekasvatuksen globaali vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä uusien ratkaisujen ja pedagogisten innovaatioiden tuottaja varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tiedekasvatuksen tutkimus luo pohjaa tiedeosaamisen vahvistamiselle ja kehittämiselle. Uusia mielekkäitä ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita tarvitaan lisää lasten ja nuorten – tulevaisuuden tekijöiden – tiedeosaamisen vahvistamiseen innostamiseen eri tieteiden pariin.

Kirjassa on 8 lukua (reilut sata sivua), joissa esitellään vuodesta 2003 toteutettua Helsingin yliopiston monialaista ja yhteisöllistä tiedekasvatustoimintaa ja niihin liittyvää tutkimusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kirjassa esitellään erityisesti keskuksen toiminnassa kehitettyjä uusia ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita sekä keskeisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä, meneillään olevia hankkeita ja tulevaisuuden suunnitelmiakin. Esillä on esimerkkejä erityisesti humanististen alojen, matematiikan ja luonnontieteiden tiedekasvatuksen osalta, ja myös parhaita tieteenalojen rajat ylittäviä ratkaisuja.

Kirjaa toivotaan käytettävän laajasti eri tiedekasvatuksen toimintojen tukena ja opettajankoulutuksessa.

Kirja on julkaistu sekä painettuna että verkossa, suomeksi ja englanniksi.

Kirjan ovat toimittaneet Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen johtaja, professori Maija Aksela, varajohtaja, professori Juha Oikkonen, ja yleiskoordinaattori Julia Halonen. Yhteisölliseen kirjoittamiseen on osallistunut heidän lisäkseen 24 kirjoittajaa. He ovat pääosin keskuksen ohjausryhmän jäseniä, tieteenalakohtaisia koordinaattoreita tai hankkeissa mukana olleita tutkijoita.

Teksti: Julia Halonen.

Tiede- ja teknologiakasvatustoiminta laajenee monialaiseksi Aalto-yliopistolla

Aalto-yliopisto kokoaa jatkossa yhteen tieteen, taiteen, yrittäjyyden, johtamisen, matematiikan ja teknologian osaamisen ja tarjoaa niihin perustuvaa toimintaa lapsille ja nuorille niin kouluissa kuin yliopiston kampuksella. Konseptin uusi nimi on Aalto-yliopisto Junior, jolla myös LUMA-keskus Aalto jatkossa toimii. Toiminnan uudet tilat avautuivat 16.1.2018 Otaniemen kampuksella. 

Koulujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä on Aalto-yliopistossa pitkät perinteet mm. LUMA-toiminnassa. Koululuokille on järjestetty toiminnallisia opintokäyntejä, ja oppitunneille on ollut mahdollista tilata tutkijavierailuja. Tarjolla on ollut myös mm. erilaisia tiedetapahtumia ja –luentoja.

Tulevaisuudessa Aalto-yliopisto Junior järjestää lapsille ja nuorille entistä enemmän esimerkiksi leirejä, harrastuskerhoja ja erilaisia teematapahtumia.

”Muutos alkaa lapsista ja nuorista. He ovat niitä rohkeita tutkimusmatkailijoita ja ennakkoluulottomia kokeilijoita, jotka muokkaavat tulevaisuutta. Me yliopistossa voimme oppia heiltä paljon”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. ”Meille on erityisen tärkeää eri alat ylittävä ja läpäisevä yhteistyö. Aalto-yliopisto Junior-toiminnan myötä syntyy yhteistyötä, josta olen erittäin ylpeä. Sillä luomme osaamista, jota haluamme jakaa koko koulutusjärjestelmän kanssa.”

Lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan tavoitteena on auttaa heitä löytämään kiinnostuksensa kohteet ja täyden potentiaalinsa sekä hyödyntämään niitä elämässään ja yhteiskunnassa. Lisäksi halutaan madaltaa kynnystä yliopistomaailman ja lasten ja nuorten välillä. Tästä on esimerkkinä Aallon ja Espoon kaupungin yhdessä kehittämä Koulu palveluna -konsepti, jossa korkeakoulut, lukiot ja yritykset tekevät päivittäin yhteistyötä. Yhteisiä voivat olla niin tilat kuin opetus ja erilaiset hankkeetkin. Haukilahden lukio on ollut Otaniemen kampuksella vuoden ja Pohjois-Tapiolan lukio viime syksystä alkaen.

Kokeilemisen ja oivaltamisen iloa uusissa laboratoriotiloissa

Aalto-yliopisto Juniorin uudet tilat avautuivat eilen Otaniemen kampuksella. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi valtiovallan tervehdyksen avajaisiin. ”Maailma muodostuu ihmeellisistä ilmiöistä, joita voidaan ratkaista monitieteisesti.”

Samoissa tiloissa toimii myös Biofilia, joka on biotaiteen kentälle keskittyvä tutkimus- ja opetuslaboratorio. Aalto-yliopisto Junior saa Biofilialta asiantuntemusta biotaiteeseen ja -teknologiaan liittyvissä aiheissa. Biofiliassa toimiville taiteilijoille avautuu puolestaan Aalto-yliopisto Juniorin kautta yhteyksiä koulumaailmaan.

Teksti: Aalto-yliopiston viestintä.

Tutkimuskurssilla opettajien yhteistyössä on voimaa

Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu eli tuttavallisemmin TuKoKe on Suomen vanhin lasten ja nuorten tiedekilpailu. Usein tutkimustyöt ovat nuoren tutkijan ja ohjaajan tiivistä yhteistyötä, mutta toki kilpailutyön voi tehdä ilman koulun tai ohjaajan tukeakin. Vinkkejä sekä omaan tutkimukseen että ohjaamiseen on tarjolla runsaasti.

Jokainen on tutkija

Lasten ja nuorten tiede- ja teknologiakilpailu Tutki-Kokeile-Kehitä haastaa vuosittain alle 21-vuotiaat keksimään, ideoimaan ja tutkimaan. Kilpailun aiheita ei ole rajattu, joten mikä nuoren kiinnostuksen kohde onkaan, löytyy siitä varmasti aihe työhön. Vuoden 2017 töissä esimerkiksi koulutettiin lehmästä ratsua, tutkittiin Littlest Pet Shop -figuureja ja kehitettiin erilaisia tietoteknisiä sovelluksia.

Kilpailutyön voi tehdä kotona, koulussa tai kerhossa, ja osallistua voi myös sellaisella työllä, jolla osallistuu johonkin toiseen kilpailuun – vaikkapa StarTiin. Jokainen koululainen tai opiskelija tulee tehneeksi kouluvuoden aikana projektin, jolla voisi osallistua. Vuoden viimeisten viikkojen kuluessa ehtii vielä muokata vaikka kouluprojektista Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailutyön, tai nopeana tutkijana aloittaa kokonaan uuden.

Tänä vuonna TuKoKessa on ensimmäistä kertaa mukana myös STEK Sähkökisa, joka kannustaa tekemään erityisesti sähköaiheisia töitä. Kilpailutöitä saa palauttaa helmikuun alkuun asti, joten vielä ehtii aloittaa oman tutkimuksen!

Ohjaaminen on monipuolista ja palkitsevaa

Monesti ohjaaja on ratkaisevassa asemassa kilpailutyön tekemisessä, ja useita tutkielmakursseja ohjannut biologian opettaja Elina Luoma-aho Tampereen klassillisesta lukiosta sanookin ohjaajan toimivan ainakin ”tsempparina, kokonaisuuden hahmottajana, realiteettien toteajana ja aikatauluttajana”.

Ohjaaminen on palkitsevaa hommaa, sillä siinä pääsee todistamaan lasten ja nuorten omaa osaamista ja kykyä toteuttaa isokin projekti. ”Hyvän tutkimussuunnitelman laatimisella on ratkaiseva merkitys tutkimuksen onnistumiselle” muistuttaa Luoma-aho. Mitä suurempaa ja monipuolisempaa tutkimusta tekee, sitä tärkeämpi tutkimussuunnitelma lienee.

Uusia ohjaajia ja itsenäisiä tutkijoita varten Kehittämiskeskus Opinkirjo on koonnut ja julkaissut useita materiaaleja, joista vinkkejä ja inspiraatiota voi hakea. Esimerkiksi Tiedekilpailu – onnistumisia, motivaatiota ja palautetta -kirjasta hyötyvät sekä kokeneet että aloittelevat ohjaajat, mutta lisäksi myös omaa tutkimusta tekevät.

Tutkielmakurssi ohjaajan ja tutkijan apuna

Elina Luoma-aho kertoo, että Tampereen klassillisessa lukiossa järjestetään useamman luonnontiedeopettajan yhteistyönä joka vuosi tutkielmakurssi, ja kurssilla valmistuneita töitä onkin osallistunut menestyksekkäästi TuKoKeen. Tutkielmien ohjaamista harkitsevaa tai aloittelevaa Luoma-aho haluaa rohkaista: jokainen on omassa työssään, ehkä ihan huomaamattakin, ”hankkinut monia tärkeitä taitoja, joiden pohjalta tutkimuskurssia voi rakentaa. Rimaa ei välttämättä tarvitse heti asettaa kovin korkealle”.

Tampereen klassillisen lukion tutkielmakurssi alkaa opettajien yhteisellä orientaatiojaksolla, jossa herätellään innostusta ja ideoita, tavataan tutkijoita sekä yhdistetään tutkimuksia käytännön elämään. Orientaatioviikon jälkeen opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jossa ohjaajina toimivat eri opettajat. Luoma-aho kertoo oppineensa, että ”etenkin tutkimuskurssilla opettajien yhteistyössä on voimaa!”

Tutkielmakurssi onkin mainio tapa tutustua niin tutkimiseen kuin ohjaamiseenkin. Tampereen klassillisessa lukiossa tutkielmien tekoon kuluu keskimäärin reilu kuusi kuukautta, mutta myös tavallisilla kursseilla voi tehdä laadukkaita tutkimuksia nopeammalla tahdilla.

Opinkirjo julkaisi tänä syksynä ensisijaisesti lukion teemaopintoihin tarkoitetun tutkielmakurssin materiaalin, joka sopii hyvin myös mukautettuna muihin kokonaisuuksiin. Materiaalia voi hyödyntää myös itsenäisesti tutkimusta tekevä nuori, sillä se ohjaa tutkimuksen tekemisessä ja raportin kirjoittamisessa. Materiaalin saa käyttöönsä pyytämällä sen osoitteesta tukoke(at)opinkirjo.fi.

Lisätietoja ja osallistuminen kilpailuun »

Teksti: Anna Korkeakangas, Tekniikan akateemiset TEK & Jasmin Välimäki, Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kuva: Kehittämiskeskus Opinkirjo.

Tekniikan akateemiset TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo ovat LUMA-keskus Suomen yhteistyötahoja StarT-toimintakonseptin kehittämisessä ja markkinoinnissa.