Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteistyö Kiinan kanssa laajenee tiede- ja teknologiakasvatukseen.
Suunnitteilla on Beijing Normal Universityyn (BNU) perustettava LUMA-keskus, joka ottaa mallia Helsingin yliopiston hallinnoimasta LUMA-keskus Suomi -verkostosta. LUMA-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiede- ja teknologiakasvatuksen verkosto, jossa ovat mukana kaikki Suomen tiede- ja teknologiayliopistot ja monet yliopistokeskukset.
Yhdessä olemme enemmän
Kiinan LUMA-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän ja tukee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla.
“LUMA-toiminnan vienti kansainvälisille kentille on tärkeää ja hyödyllistä ja toteuttaa käytännössä Helsingin yliopiston strategian kansainvälisiä tavoitteita ja visioita: Global Impact in Interaction,” sanoo Helsingin yliopiston rehtori, professori Jukka Kola.
Yliopistojen välille lokakuussa solmittavan yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tutkijanvaihtoa tiede- ja teknologiakasvatukseen liittyen.
Sopimus allekirjoitetaan Pekingissä tapaamisessa, jossa yliopiston edustajien lisäksi mukana on Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
“Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen. On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat myös kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa,” Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUMA-keskus Suomen tehtävistä.
“Ensimmäinen ulkomaille syntyvä LUMA-keskus on merkittävä pään avaus,” sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Matematiikkaa ja muita luonnontieteitä
“Tarvitaan lisää tutkimustietoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian mielekkääseen opetukseen,” sanoo yhteistyösopimusta kahden vuoden ajan valmistellut Maija Aksela.
Kiinassa ollaan erittäin pitkällä esimerkiksi modernin teknologian opetuksen tutkimuksessa ja sieltä toivotaan virikkeitä Suomen kouluopetukseen.
“Suomalaisten 15-vuotiaiden kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun on painunut OECD-maiden vertailussa huolestuttavan alas,” sanoo Aksela.
Tiede- ja teknologialuokassa kehittämistutkimusta
Tiede- ja teknologialuokka on toimintamuoto, jota kiinalaiset haluavat kokeilla.
“Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta, ja se ja 12 muuta tiede- ja teknologialuokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää kehittämistutkimuksen kautta uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen,” kertoo Aksela.
Myös kansainvälisiä tiede- ja teknologialeirejä suunnitellaan. Tarkoitus on, että niihin osallistuu opettajia ja tutkijoita molemmista maista.
Teksti: Riitta-Leena Inki.
Lisätietoja antaa professori Maija Aksela, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi
