Uusi kirja esittelee Helsingin yliopiston tutkimuspohjaista tiedekasvatusta ja parhaita ratkaisuja

Vuonna 2018 Helsingin yliopisto juhlistaa tiedekasvatustoimintansa 15-vuotista taivalta monin eri tavoin. Tänään ystävänpäivänä julkistettiin Helsingissä kirja tutkimuspohjaisesta tiedekasvatuksesta ja sen parhaista ratkaisuista sekä pedagogisista innovaatioista.

Tiedekasvatus on tiedeosaamisen vahvistamista. Sen piiriin kuuluvat kaikki tieteenalat. Vuoteen 2020 mennessä Suomi pyrkii olemaan tiedekasvatuksen kärkimaita maailmassa. Lasten ja nuorten innostaminen eri tieteisiin on tärkeää niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Tiedekasvatus on myös tärkeä osa yliopistojen yhteiskunnallista tehtävää. Tiedekasvatuksen kehittäminen ja vahvistaminen on ajankohtaista ja tärkeää yhteiskunnalle.

Helsingin yliopistossa tiedekasvatus on osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja samalla osa yliopiston tutkimusta ja opetusta. Se tukee monipuolisesti yliopiston strategisia painopistealueita. Helsingin yliopisto pyrkii olemaan tiedekasvatuksen globaali vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä uusien ratkaisujen ja pedagogisten innovaatioiden tuottaja varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tiedekasvatuksen tutkimus luo pohjaa tiedeosaamisen vahvistamiselle ja kehittämiselle. Uusia mielekkäitä ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita tarvitaan lisää lasten ja nuorten – tulevaisuuden tekijöiden – tiedeosaamisen vahvistamiseen innostamiseen eri tieteiden pariin.

Kirjassa on 8 lukua (reilut sata sivua), joissa esitellään vuodesta 2003 toteutettua Helsingin yliopiston monialaista ja yhteisöllistä tiedekasvatustoimintaa ja niihin liittyvää tutkimusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kirjassa esitellään erityisesti keskuksen toiminnassa kehitettyjä uusia ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita sekä keskeisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä, meneillään olevia hankkeita ja tulevaisuuden suunnitelmiakin. Esillä on esimerkkejä erityisesti humanististen alojen, matematiikan ja luonnontieteiden tiedekasvatuksen osalta, ja myös parhaita tieteenalojen rajat ylittäviä ratkaisuja.

Kirjaa toivotaan käytettävän laajasti eri tiedekasvatuksen toimintojen tukena ja opettajankoulutuksessa.

Kirja on julkaistu sekä painettuna että verkossa, suomeksi ja englanniksi.

Kirjan ovat toimittaneet Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen johtaja, professori Maija Aksela, varajohtaja, professori Juha Oikkonen, ja yleiskoordinaattori Julia Halonen. Yhteisölliseen kirjoittamiseen on osallistunut heidän lisäkseen 24 kirjoittajaa. He ovat pääosin keskuksen ohjausryhmän jäseniä, tieteenalakohtaisia koordinaattoreita tai hankkeissa mukana olleita tutkijoita.

Teksti: Julia Halonen.

Tiede- ja teknologiakasvatustoiminta laajenee monialaiseksi Aalto-yliopistolla

Aalto-yliopisto kokoaa jatkossa yhteen tieteen, taiteen, yrittäjyyden, johtamisen, matematiikan ja teknologian osaamisen ja tarjoaa niihin perustuvaa toimintaa lapsille ja nuorille niin kouluissa kuin yliopiston kampuksella. Konseptin uusi nimi on Aalto-yliopisto Junior, jolla myös LUMA-keskus Aalto jatkossa toimii. Toiminnan uudet tilat avautuivat 16.1.2018 Otaniemen kampuksella. 

Koulujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä on Aalto-yliopistossa pitkät perinteet mm. LUMA-toiminnassa. Koululuokille on järjestetty toiminnallisia opintokäyntejä, ja oppitunneille on ollut mahdollista tilata tutkijavierailuja. Tarjolla on ollut myös mm. erilaisia tiedetapahtumia ja –luentoja.

Tulevaisuudessa Aalto-yliopisto Junior järjestää lapsille ja nuorille entistä enemmän esimerkiksi leirejä, harrastuskerhoja ja erilaisia teematapahtumia.

”Muutos alkaa lapsista ja nuorista. He ovat niitä rohkeita tutkimusmatkailijoita ja ennakkoluulottomia kokeilijoita, jotka muokkaavat tulevaisuutta. Me yliopistossa voimme oppia heiltä paljon”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. ”Meille on erityisen tärkeää eri alat ylittävä ja läpäisevä yhteistyö. Aalto-yliopisto Junior-toiminnan myötä syntyy yhteistyötä, josta olen erittäin ylpeä. Sillä luomme osaamista, jota haluamme jakaa koko koulutusjärjestelmän kanssa.”

Lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan tavoitteena on auttaa heitä löytämään kiinnostuksensa kohteet ja täyden potentiaalinsa sekä hyödyntämään niitä elämässään ja yhteiskunnassa. Lisäksi halutaan madaltaa kynnystä yliopistomaailman ja lasten ja nuorten välillä. Tästä on esimerkkinä Aallon ja Espoon kaupungin yhdessä kehittämä Koulu palveluna -konsepti, jossa korkeakoulut, lukiot ja yritykset tekevät päivittäin yhteistyötä. Yhteisiä voivat olla niin tilat kuin opetus ja erilaiset hankkeetkin. Haukilahden lukio on ollut Otaniemen kampuksella vuoden ja Pohjois-Tapiolan lukio viime syksystä alkaen.

Kokeilemisen ja oivaltamisen iloa uusissa laboratoriotiloissa

Aalto-yliopisto Juniorin uudet tilat avautuivat eilen Otaniemen kampuksella. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi valtiovallan tervehdyksen avajaisiin. ”Maailma muodostuu ihmeellisistä ilmiöistä, joita voidaan ratkaista monitieteisesti.”

Samoissa tiloissa toimii myös Biofilia, joka on biotaiteen kentälle keskittyvä tutkimus- ja opetuslaboratorio. Aalto-yliopisto Junior saa Biofilialta asiantuntemusta biotaiteeseen ja -teknologiaan liittyvissä aiheissa. Biofiliassa toimiville taiteilijoille avautuu puolestaan Aalto-yliopisto Juniorin kautta yhteyksiä koulumaailmaan.

Teksti: Aalto-yliopiston viestintä.

StarTin Suomi 100 -juhlavuoden Suomen lippu -haasteessa on toteutettu sekä maailman suurin että pienin Suomen lippu

StarT ja LUMA-keskus Suomi ovat haastaneet kaikki suomalaiset osana juhlavuoden Suomi 100-ohjelmaa toteuttamaan Suomen lippuja yhdessä. Haasteeseen on voinut ottaa osaa kahdella tavalla:  lähettämällä kuvan tai videon innovatiivisimmasta tai suurimmasta Suomen lipusta.

Lippuja on toteutettu tämän vuoden aikana ympäri Suomea ja niistä huokuu hienoa Suomi-henkeä sekä iloa ja rohkeutta heittäytyä mukaan juhlistamaan yhteistä isänmaatamme. Ansioituneimpia lippukuvia ja -videoita sai jokainen lähettää ystävilleen ja tuttavilleen itsenäisyyspäivän tervehdyksinä.

Yhdessä suurin Suomen lippu -haaste heitettiin kunnille ja kuntalaisille. Lippuja toteutettiin omissa tapahtumissa sekä osana muuta kunnassa tai kouluissa järjestettävää Suomi 100- tapahtumaa. Kuntien edustajina ja lipun toteutuksen järjestäjinä oli niin kouluja kuin opiskelijajärjestöjä.

Suurimman lipun toteutti Kokemäen kaupunki (katso lippuvideo). Lipun tekemisestä vastasi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Pitkis-Sportin iltajuhlassa 5.7.2017 vierailupäivän päätteeksi. Kyseinen lippu on uutisoitu jo aiemmin maailmanennätyksenä. Valkopaitaiset leiriläiset ottivat väliinsä sinisiin pukeutuneet vanhemmat ja kokemäkeläiset. Yhteensä 22 x 36 m lipussa oli 2372 ihmistä.

Parhaiten modernia teknologiaa kuntahaasteessa hyödynnettiin Jyväskylän suurimmassa lipussa (katso lippuvideo). Molemmat kunnat LUMA-keskus Suomi palkitsee ilmaisella veso-koulutuksella ilmiöpohjaisen ja eheyttävän opetuksen toteuttamiseen oman kunnan kouluissa.

Innovatiivisimmassa lippukisassa on lippuja toteutettu modernia tai vähemmän modernia teknologiaa käyttäen, mistä tahansa materiaalista, vaikka myös esim. liikkuen, tanssien tai laulaen. Innovatiivisimpana lippuna palkittiin Aalto-yliopistossa, professori Ilkka Tittosen johtamassa tutkimusryhmässä, Nikolai Chekurovin prosessoima pienin Suomen lippu (katso video). Lippukuvan alalaidan mittaskaala 2µm on millimetrin viidessadasosa. Toisin sanoen lipun pituus on suurinpiirtein millimetrin kahdessadasosa.

StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston järjestämä toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastuneisuutta sekä tukea uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Suomen lippu -haaste on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Tutkimuskurssilla opettajien yhteistyössä on voimaa

Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu eli tuttavallisemmin TuKoKe on Suomen vanhin lasten ja nuorten tiedekilpailu. Usein tutkimustyöt ovat nuoren tutkijan ja ohjaajan tiivistä yhteistyötä, mutta toki kilpailutyön voi tehdä ilman koulun tai ohjaajan tukeakin. Vinkkejä sekä omaan tutkimukseen että ohjaamiseen on tarjolla runsaasti.

Jokainen on tutkija

Lasten ja nuorten tiede- ja teknologiakilpailu Tutki-Kokeile-Kehitä haastaa vuosittain alle 21-vuotiaat keksimään, ideoimaan ja tutkimaan. Kilpailun aiheita ei ole rajattu, joten mikä nuoren kiinnostuksen kohde onkaan, löytyy siitä varmasti aihe työhön. Vuoden 2017 töissä esimerkiksi koulutettiin lehmästä ratsua, tutkittiin Littlest Pet Shop -figuureja ja kehitettiin erilaisia tietoteknisiä sovelluksia.

Kilpailutyön voi tehdä kotona, koulussa tai kerhossa, ja osallistua voi myös sellaisella työllä, jolla osallistuu johonkin toiseen kilpailuun – vaikkapa StarTiin. Jokainen koululainen tai opiskelija tulee tehneeksi kouluvuoden aikana projektin, jolla voisi osallistua. Vuoden viimeisten viikkojen kuluessa ehtii vielä muokata vaikka kouluprojektista Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailutyön, tai nopeana tutkijana aloittaa kokonaan uuden.

Tänä vuonna TuKoKessa on ensimmäistä kertaa mukana myös STEK Sähkökisa, joka kannustaa tekemään erityisesti sähköaiheisia töitä. Kilpailutöitä saa palauttaa helmikuun alkuun asti, joten vielä ehtii aloittaa oman tutkimuksen!

Ohjaaminen on monipuolista ja palkitsevaa

Monesti ohjaaja on ratkaisevassa asemassa kilpailutyön tekemisessä, ja useita tutkielmakursseja ohjannut biologian opettaja Elina Luoma-aho Tampereen klassillisesta lukiosta sanookin ohjaajan toimivan ainakin ”tsempparina, kokonaisuuden hahmottajana, realiteettien toteajana ja aikatauluttajana”.

Ohjaaminen on palkitsevaa hommaa, sillä siinä pääsee todistamaan lasten ja nuorten omaa osaamista ja kykyä toteuttaa isokin projekti. ”Hyvän tutkimussuunnitelman laatimisella on ratkaiseva merkitys tutkimuksen onnistumiselle” muistuttaa Luoma-aho. Mitä suurempaa ja monipuolisempaa tutkimusta tekee, sitä tärkeämpi tutkimussuunnitelma lienee.

Uusia ohjaajia ja itsenäisiä tutkijoita varten Kehittämiskeskus Opinkirjo on koonnut ja julkaissut useita materiaaleja, joista vinkkejä ja inspiraatiota voi hakea. Esimerkiksi Tiedekilpailu – onnistumisia, motivaatiota ja palautetta -kirjasta hyötyvät sekä kokeneet että aloittelevat ohjaajat, mutta lisäksi myös omaa tutkimusta tekevät.

Tutkielmakurssi ohjaajan ja tutkijan apuna

Elina Luoma-aho kertoo, että Tampereen klassillisessa lukiossa järjestetään useamman luonnontiedeopettajan yhteistyönä joka vuosi tutkielmakurssi, ja kurssilla valmistuneita töitä onkin osallistunut menestyksekkäästi TuKoKeen. Tutkielmien ohjaamista harkitsevaa tai aloittelevaa Luoma-aho haluaa rohkaista: jokainen on omassa työssään, ehkä ihan huomaamattakin, ”hankkinut monia tärkeitä taitoja, joiden pohjalta tutkimuskurssia voi rakentaa. Rimaa ei välttämättä tarvitse heti asettaa kovin korkealle”.

Tampereen klassillisen lukion tutkielmakurssi alkaa opettajien yhteisellä orientaatiojaksolla, jossa herätellään innostusta ja ideoita, tavataan tutkijoita sekä yhdistetään tutkimuksia käytännön elämään. Orientaatioviikon jälkeen opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jossa ohjaajina toimivat eri opettajat. Luoma-aho kertoo oppineensa, että ”etenkin tutkimuskurssilla opettajien yhteistyössä on voimaa!”

Tutkielmakurssi onkin mainio tapa tutustua niin tutkimiseen kuin ohjaamiseenkin. Tampereen klassillisessa lukiossa tutkielmien tekoon kuluu keskimäärin reilu kuusi kuukautta, mutta myös tavallisilla kursseilla voi tehdä laadukkaita tutkimuksia nopeammalla tahdilla.

Opinkirjo julkaisi tänä syksynä ensisijaisesti lukion teemaopintoihin tarkoitetun tutkielmakurssin materiaalin, joka sopii hyvin myös mukautettuna muihin kokonaisuuksiin. Materiaalia voi hyödyntää myös itsenäisesti tutkimusta tekevä nuori, sillä se ohjaa tutkimuksen tekemisessä ja raportin kirjoittamisessa. Materiaalin saa käyttöönsä pyytämällä sen osoitteesta tukoke(at)opinkirjo.fi.

Lisätietoja ja osallistuminen kilpailuun »

Teksti: Anna Korkeakangas, Tekniikan akateemiset TEK & Jasmin Välimäki, Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kuva: Kehittämiskeskus Opinkirjo.


Tekniikan akateemiset TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo ovat LUMA-keskus Suomen yhteistyötahoja StarT-toimintakonseptin kehittämisessä ja markkinoinnissa.

Oppijoiden kyky omaksua ja muokata käsitteiden välisiä relaatioita ovat keskeistä käsitteiden oppimisessa

Eräs luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen keskeisimpiä ongelmia on, että oppijoiden käsitykset eroavat merkittävällä tavalla tieteellisistä tiedosta ja niiden muuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Oppijoiden käsitysten muuttumista tarkastellaan usein käsitteellisen muutoksen näkökulmasta.

FM Tommi Kokkonen väitteli aiheesta Helsingin yliopistolla 22.11.2017. Hän tarkasteli käsitteellistä muutosta käsitteiden oppimisena, jossa käsitteet ymmärretään monimutkaisina rakenteina, jotka ovat laajemman käsitejärjestelmän osia. Tätä lähestymistapaa kutsutaan systeemiseksi näkökulmaksi. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista, joista kaksi ensimmäistä ovat empiirisiä tutkimuksia, joissa selvitetään yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä tasavirtapiireihin liittyvistä käsitteistä.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että relaatiot sekä oppijoiden kyky omaksua ja muokata niitä ovat keskeisiä tieteellisten käsitteiden oppimisessa. Myös tieteellisten mallien tarkastelu relationaalisina rakenteina valottaa mallien ja niihin liittyvien käsitteiden oppimiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja. Laskennalliset mallit puolestaan implikoivat, että käsitteiden oppiminen on vahvasti konteksti- ja tehtäväsidonnaista.

Väitöskirja on luettavissa verkossa.

Teksti: Tapio Rasa.

Lähetä satavuotisitsenäisyyspäivän tervehdyksiä yhdessä toteutetuilla siniristilipuilla

LUMA-keskus Suomi / StarT haastoi kaikki suomalaiset osana itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa toteuttamaan Suomen lippuja yhdessä. Haasteeseen on voinut ottaa osaa kahdella tavalla: lähettämällä kuvan tai videon innovatiivisimmasta tai suurimmasta Suomen lipusta.

Lippuja on toteutettu tämän vuoden aikana ympäri Suomea, ja niistä otetut kuvat ja videot tarjoavat hienon mahdollisuuden muistaa ystäviä ja tuttavia itsenäisyyspäivänä.

Jokainen voi lähettää ja jakaa Suomen lippu -kuvia tai -videoita ainutlaatuisina itsenäisyyspäivän tervehdyksinä Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi!

#suomi100 #finland100 #StarTLUMA @lumasuomi

Lippukuvia ja -videoita »

LUMAT-B -lehden uusimmassa numerossa esitellään uusia pedagogisia innovaatioita

LUMA-keskus Suomi on järjestänyt International Symposium on Science Education (ISSE) -konferenssin vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2017 tämä konferenssi järjestettiin kansallisten LUMA-päivien yhteydessä ensimmäistä kertaa uudella nimellä, International LUMAT Symposium: Research and Practice in Math, Science and Technology Education (LUMAT).

LUMAT-B -lehden uusin erikoisnumero sisältää artikkeleita liittyen alkukesän LUMAT-konferenssin työpajoihin, luentoihin ja tutkimushankkeisiin. Nämä artikkelit esittelevät uusinta tutkimustietoa ja pedagogisia innovaatioita opetuksen tueksi.

 

LUMA-keskus Suomen tiede- ja teknologialuokkatoiminta laajenee Lahteen

Lahden yliopistokampukselle Niemeen avataan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimista edistävä ja tukeva tiedeluokka. Tiedeluokka Solu on neljästoista LUMA-keskus Suomen piirissä.

Helsingin yliopiston tiloihin on remontoitu laboratorio ja monitoiminen kerhotila, joita hyödynnetään kaikenlaiseen LUMA-toimintaan ja opetukseen, esimerkiksi tiedekerhojen, -klubien ja pajojen pitämiseen. Tiedeluokka toimii moni- ja poikkitieteellisenä oppimisympäristönä kaikille opetusasteille. Se mahdollistaa kouluille sellaisten töiden tekemisen, joita niiden ei ole välttämättä mahdollista tehdä omissa tiloissaan. Tiedeluokassa voi muun muassa monistaa DNA:ta, erotella kasvien väriaineita kromatrografialla tai opetella kartanlukua lisätyn todellisuuden hiekkalaatikon avulla. Tiedeluokka auttaa osaltaan varmistamaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamisen perustaa Päijät-Hämeessä.

Tiedeluokkatoiminnan käynnistämiseen liittyy kaksivuotinen ESR-hanke LUMA Tiedeluokka – tukea nuorten koulutusvalintojen tekemiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten opiskeluvalintojen tekemistä ja niiden pysyvyyttä erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa (yläkoulu – toinen aste ja toinen aste – korkeakoulu).

Tiedeluokan viralliset kutsuvierasavajaiset järjestetään Niemen kampuksella tiistaina 21.11.2017 alkuillasta. Tiedeluokan saapuu avaamaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Tervehdykset kuullaan myös Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralta ja LUMA-keskus Suomen johtaja Maija Akselalta. Avajaisissa julkistetaan tiedeluokan nimi ja logo.

Lisätietoja avattavasta tiedeluokasta »

Yhteystiedot Päijät-Hämeen LUMA-keskuksessa:

Uutta tutkimustietoa ja aineistoja opetuksen tueksi LUMAT-B-lehden uusimmista numeroista

LUMAT-B-lehdessä on julkaistu kesän ja alkusyksyn aikana kaksi numeroa;

  • E-oppaat (LUMAT-B 2/2017) sisältävät konkreettisia ideoita ja vinkkejä kemian perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ja/tai lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 keskeisiin aiheisiin. E-oppaiden sisältö perustuu uusimpaan tutkimukseen kemian ja luonnontieteiden opetuksesta.
  • E-kirja (LUMAT 3/2017) esittelee kansainvälisen kestävän kehityksen kasvatusta edistävän ActSHEN-hankkeen ja siinä tehtyjen tapaustutkimusten tuloksia.

PS. Vertaisarvioidussa LUMAT-lehdessä ilmestyi elokuussa vuoden 2017 perusnumero (LUMAT 1/2017).

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.