Valtakunnalliset LUMA-päivät kokoavat tänään LUMA-aiheiden opettajia, eri yliopistojen LUMA-keskusten väkeä sekä opetushallinnon, opettajajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia Vantaalle keskustelemaan yhteisten LUMA-hankkeiden tuloksista ja toteutuksesta. Esittelyssä ovat mm. Tiede- ja teknologia tutuksi! ja Työelämä tutuksi! -kehittämishankkeiden kuulumiset. Lisätietoa on luvassa myös syyskuun alussa käynnistyneen LUMA SUOMI -ohjelman eri osista ja käytännön toteutuksesta.
LUMA SUOMI: Matematiikan puiteohjelma
Matematiikan puiteohjelma tavoittelee oppilaiden innostuksen ja matematiikkamotivaation lisäämistä tuomalla kouluihin oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä, jotka antavat tilaa oppilaan matemaattisen luovuuden herättämiselle. Myös toiminnallisuus nostetaan entistä tärkeämpää rooliin erityisesti esi- ja alakouluopetuksessa.
Matematiikan opettajia puolestaan rohkaistaan avointen ja laajempien ongelmien käyttämiseen opetuksessa ja joustavien lähestymistapojen opettamiseen esimerkiksi yhtälönratkaisussa. Joustava ja luova ajattelu ovat esillä yläkoulupainotteisissa hankkeissa, joissa panostetaan myös matematiikan yhteiskunnallisen merkitykseen.
”Matematiikan yhteiskunnallista merkitystä tuodaan esiin erityisesti teknologiakasvatuksen puiteohjelman yhteydessä. Uusissa, 2016 voimaan tulevissa, OPS:n perusteissa ohjelmoinnilla on iso rooli, ja se on sijoitettu matematiikan yhteyteen. Osana matematiikan puiteohjelmaa on myös tarkoitus suunnitella ohjelmoinnin opetuksen tueksi työkaluja, joiden avulla ohjelmointia voi käyttää nimenomaan matemaattisen ajattelun kehittäjänä”, kirjoittaa matematiikan puiteohjelman vetäjä, professori Peter Hästö Oulun yliopistosta.
LUMA SUOMI: Luonnontieteiden puiteohjelma
Luonnontieteiden puiteohjelmaa vetävä apulaisprofessori Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta haluaa nostaa esille uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa korostuvia teemoja kuten oppilaan roolia aktiivisena toimijana, oppimisen iloa ja luovuutta, eheyttävää opetusta ja uudenlaisia oppimisympäristöjä.
Hirvosen mukaan LUMA SUOMI –hankkeen luonnontieteiden puiteohjelma kattaa hyvin monia uuden OPSin aiheita ja sitä kautta tukee opettajien ja koulujen paikallista OPS-työtä.
”Näkisin, että näissä hankkeissa pystymme palvelemaan koulutasolla opettajia OPSin uusien teemojen ottamisessa osaksi opetusta. OPSIssa yksi iso uusi asia on laaja-alaisuus, joka on ennennäkemättömässä mittakaavassa mukana tässä uudistuksessa.”
Toinen tärkeä teema ovat uudenlaiset oppimisympäristöt. ”LUMA-toiminnan perusperiaatteisin on pitkään kuulunut oppimisympäristön käsitteen laajentaminen”, Hirvonen toteaa.
”Oppimisympäristöjen laajentaminen on yksi asia, johon luonnontieteiden puiteohjelmaan otettujen hankkeiden valinnalla on pyritty. Tavoitteena on nostaa mielenkiintoa LUMA-aineita kohtaan mm. kokeilemalla rajoja ja selvittämällä käytännön tasolla millä tavoin oppimisympäristökäsitettä voisi laajentaa ja katsoa eri näkökulmista.”
Hirvonen uskoo, että uusilla oppimisympäristöillä ja opetuksen konkretisoinnilla on suuri merkitys siinä miten opiskelijat hakeutuvat näiden aineiden pariin jatkossa. Hän toivoo sekä oppilaiden, opettajien että tutkijoiden saavan paljon irti yhteisistä projekteista.
”Opettajat tarvitsevat tiettyjä taitoja koulun ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämiseen. Vaatii kohteen tuntemusta, vuorovaikutusta ja asiapitoista tietämystä, jotta ryhmän kiinnostus voidaan herättää etukäteen ja oppilailla on tilaisuus miettiä yhdessä opettajan kanssa mitä esimeriksi yritysvierailusta voidaan parhaimmillaan saada irti.”
Yhteistyö hankkeiden parissa on lähtenyt liikkeelle positiivisesti: Hirvonen kertoo, että kouluilta on tullut paljon yhteydenottoa ja opettajilla on kova halu lähteä mukaan.
”OPS-uudistus osaltaan varmaan inspiroi opettajia kokeilemaan uudenlaita yhteistyötä ja etsiä uusia ajatuksia ja ideoita.”
LUMA SUOMI: Teknologian puiteohjelma
”Informaatioteknologian rooli yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti ja teknologian käytöllä on valtavan paljon esimerkiksi yhteiskunnallisia ulottuvuuksia”, linjaa LUMA SUOMI –hankkeen teknologian puiteohjelmaa vetävä professori Tapio Salakoski Turun yliopistosta.
”Ilman muuta teknologian puiteohjelman aihepiirit tukevat OPS-työtä kahdellakin merkittävällä tavalla: ensinnäkin jäsennämme mitä tekniikasta ja tietotekniikasta tarvitsee yleensä peruskoulussa osata ja opettaa ja toiseksi olemme nostaneet OPSissa mainitun ohjelmoinnin osana kaikkea opetusta.”
Salakosken mukaan teknologian puiteohjelma haluaa tukea teknologiaan liittyvien hyvien asioiden ja kokemusten leviämistä. Ohjelmointi on suurin kokonaisuus, mutta hankkeissa tuodaan esille myös muita tietoyhteiskunnan ilmiöitä ja lainalaisuuksia.
”Tavoitteenamme on tarjota ohjelmointia monipuolisesti: teknologialla ja ohjelmoinnilla on monenlaisia rooleja ympärillämme. Ohjelmoitavan maailman mekanismien ymmärtäminen alkaa olla yleissivistyksen vaatimus ja ohjelmoinnilla on välinearvoa matematiikassa mm. matemaattisen ajattelutavan kehittymisessä ja ongelmanratkaisussa. Ohjelmointi on aktiivisen toiminnan väline jolla voidaan havainnollistaa myös luonnontieteiden ilmiöitä ja niiden opettamista”
Teknologiapuiteohjelmassa kehitetään uudenlaisia oppimisen taitoja, tehtäviä ja oppilaita aktivoivia työtapoja.
”Autamme opettajia paitsi tuomaan opetukseen uusia teknologiasisältöjä, myös käyttämään teknologiaa oppimisen välineenä vanhojen sisältöjen suhteen”, Salakoski kuvailee ohjelman konkreettisia hyötyjä opettajille.
Hän kertoo, että ohjelmissa kehitettyjä ja suunniteltuja ratkaisuja halutaan kokeilla koulujen arjessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan parantaa koulujen ehdoilla palautteen, toiveiden ja kokemusten perusteella.
”Parhaassa tapauksessa yhteistyökoulujen kanssa muodostuu palauteluuppi, jonka avulla saamme parannettua toimintaa palautteen mukaan. Maantieteelliseen kattavuuteen kiinnitetään huomiota toimivien ratkaisujen löydyttyä, mutta etenkin hankkeen loppuvaiheessa. Sen sijaan heti alkuvaiheessa haemme yhteistyökouluiksi edustavaa otosta erityyppisistä, -kokoisista ja -kielisistä kouluista.”
Tiede ja teknologia tutuksi!
Tiede ja teknologia tutuksi! –hankkeessa selvitetään ja kokeillaan malleja koulujen tiedekasvatusta tukevasta nonformaalista opetuksesta, kerhotoiminnasta ja yhtenäisestä kerho-ohjaajakoulutuksesta. Tänä syksynä Tampereella järjestettiin ensimmäinen tiedekerhonohjaajakoulutus.
”Aineenopettajaopiskelijoita on saatu mukaan kerhotoimintaa: he saavat kerhonohjaajana toimimisesta opintopisteitä osana opettajaopintoja. Koulutuksessa mukana olleet aineenopettajaopiskelijat ovat saaneet käytännön harjoitusta ja koulutusta ala- ja yläkoululaisten syyslomaleireillä Tampereella lokakuussa 2014”, kertoo Tiede ja teknologia tutuksi! –hankkeen koordinaattori Susanna Mikkonen.
Kerhonohjaaminen on erilaista kuin opettaminen koulussa, Mikkonen sanoo: ohjauksessa on mm. paremmin aikaa kokeilla erilaisia opetustapoja, arvioinnin ja opetussuunnitelmavaatimusten luomat paineet ovat poissa ja kiireetön tunnelma antaa uutta näkökulmaa oppilaiden kohtaamiseen.
”Kerhoissa lapset saavat olla itse aktiivisia ja kokeilla luovasti erilaisia asioita. Lisäksi kerhotoiminta tukee ja rikastaa kouluopetusta: monet huoltajat ovat kommentoineet, että kerhossa käsiteltyihin asioihin on törmätty koulussa vähän eri näkövinkkelistä ja toisin päin.”
“Myös opetuksen erityttäminen vahvistuu kun lahjakkaita oppilaita on mahdollista tukea kerhoissa heitä kiinnostavien asioiden opiskelussa. Opettajillekin voisi olla hyödyllistä ja innostavaa kokeilla kerhonohjausta, jossa pääsee harjaannuttamaan oppilaantuntemusta vähän eri tavalla kuin koulussa.”
Hankkeen seuraavassa vaiheessa kokeilun tuloksia lähdetään jalkauttamaan laajemmalle, sanoo hankkeen johtaja Jorma Joutsenlahti: ”Nyt olemme kotilaboratoriossa kokeilleet asioita ja olemme muiden LUMA-keskusten kanssa tuumineet miten ajatuksia ja kokemuksia jaetaan. Tavoitteena on, että lähivuosina toiminta alkaa näkyä entistä vahvemmin ja yhtenäisemmin koko maassa. Tuotamme mm. yhteisen kerho-ohjaajakoulutusmallin.”
”Uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteissa tartumme useiden opettajien mielestä haastavaan osuuteen, ohjelmoinnin ottamiseen osaksi opetusta. Nostamme ohjelmointiajattelua esille esimerkiksi suosittujen robotiikkakerhojen kautta”, Joutsenlahti kertoo.
Työelämä tutuksi!
Työelämä tutuksi –hankekokonaisuus keskittyy lisäämään nuorten tietämystä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen ammateista ja uravaihtoehdoista.
Erilaisia yritysyhteistyön malleja soveltavien tiedeluokkien toiminta eri puolilla Suomea on ollut vahvasti mukana: ”Tavoitteena on tuoda uusia avauksia tiedeluokkatoiminnassa. Erityisesti on suunniteltu uusia malleja, joissa tiedeluokkatoiminta ei ole riippuvaista LUMA-keskusten, eli saataisiin tuotua suoraan kouluihin esim. yritysyhteistyötä materiaalien, asiantuntijavierailujen, käytännön tehtävien, virtuaaliympäristöjä jne. kautta”, kuvailee Työelämä tutuksi! -hankkeen koordinaattori Ville Nivalainen Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksesta.
”Tiedeluokkatoiminta on kuitenkin vain yksi näistä malleista. Lisäksi Yliopistot, koulut ja yritykset tuodaan yhteen työelämäpäivissä, joissa opiskelijat tutustuvat eri alojen ammattilaisiin ja näkevät opinnoissa konkreettisia yhteyksiä työelämän polkuihin. Vanhempaininfo-osiossa pyritään puolestaan saamaan huoltajille lisätietoa luonnontiedealojen opiskeluvaihtoehdoista. Näissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa hyödynnetään työelämäpäivistä koottua videomateriaalia ja nuorten omia kokemuksia.”
Positiivista palautetta on kerännyt erityisesti yläkouluikäisille suunnattu, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n virtuaalinen tiedeTET. LUMA-keskukset ovat osallistuneet tiedeTET:in toteuttamiseen mm. etsimällä sopivia tutkijoita ja asiantuntijoita mentoreiksi.
”Kokemus on ollut mielekäs sekä nuorille että mentoreille: nuoret ovat olleet innoissaan ja mentoreiltakin on saaneet positiivisia kokemuksia. Osa nuorista olisi halunnut jatkaa tiede TET:isä toisenkin viikon”, Nivalainen kertoo yhteistyön tuloksista.
Teksti: Maija Pollari.
