LUMA-sanomat

Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskus järjestää tiedeleirejä kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Leirit on suunnattu lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, tieteestä, ympäristöstä, matematiikasta ja/tai ohjelmoinnista. Leirejä on tarjolla ala-kouluikäisistä lukiolaisiin ja niitä järjestetään suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Osa leireistä on tieteenalakohtaisia (esim. kemialeirit), ja osa tieteenalarajat ylittäviä teemaleirejä.

Tutustu leireihin tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan »

Hae ideoita ja tukea uudistuneiden opetussuunnitelmien toteutukseen ja tapaa kollegoitasi. Osallistu Valtakunnallisille LUMA-päiville Helsingissä 22.–24.5. Ohjelmaa on päivittäin klo 13 alkaen. Ohjelmassa on kymmeniä tietoiskuja ja työpajoja. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu 15.5. mennessä.

Osana tapahtumaa järjestetään 23.5. juhlava Kansallinen/kansainvälinen StarT-gaala, jossa voi kokea ainutlaatuisia elämyksiä, iloita lasten ja nuorten oppimisesta sekä poimia lasten ja nuorten projekteista ideoita omaan opetukseen. Gaalan ohjelmassa on myös paneelikeskustelu opiskelu- ja uramahdollisuuksista ja työelämätaidoista. Gaala on myös hyvä vaihtoehto osaksi luokkaretkien ohjelmaa.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään kansainvälinen International LUMAT Symposium 2017, joten osa ohjelmasta on osittain englanniksi.

Useissa työpajoissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa, joten tuo oma läppärisi ja/tai tablettisi mukanasi. Saat päiville osallistumisesta todistuksen, jolla voit pyytää rehtoriltasi VESO-päivämerkinnän.

Tapahtuman järjestää tiede- ja teknologiayliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyössä mm. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL:n, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL:n, Opetushallituksen ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n kanssa.

Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautuminen 15.5. mennessä »

LUMA-keskus Suomi kutsuu kaikki osallistumaan StarTin yleisöäänestykseen. StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu videoita StarT-projekteista ja hyvistä käytänteistä. Käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta!

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin. StarT on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan yhdessä koko oppimisyhteisön voimin toteuttamalla ilmiöpohjaisia projekteja. Päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tähtitiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on mukana tänä lukuvuonna lähes 800 oppimisyhteisöä 36:sta eri maasta.

”Yhdessä hyvää tulevaisuuteen!” kuuluu StarTin motto. Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa StarTissa ovat tärkeässä roolissa myös lukuisat yhteistyökumppanit, joita ilman StarT ei olisi mahdollinen. He ovat mukana niin viestinnässä, tarjoavat asiantuntijatukea oppimisyhteisöille kuin palkitsevat ansioituneimpia tähtitiimejä ja oppimisyhteisöjen hyviä käytänteitä.

StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu StarTin aluefestareille edenneiden oppimisyhteisöjen tekemiä videoita heidän StarT-projekteistaan sekä StarTin toteuttamiseen liittyvistä hyvistä käytänteistä. Videoiden kautta jaetaan innostusta ja oppimisen iloa!

Videoiden tiimoilta järjestetään myös yleisöäänestys, jonka tavoitteena on paitsi jakaa ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Tykkäämällä videota, jossa on esitelty sinusta paras StarT -projekti tai hyvä käytänne, voit antaa äänesi kyseiselle projektitiimille tai oppimisyhteisölle. Äänestysaikaa on huhtikuun loppuun asti.

Äänestyksen voittaneet saavat kutsun StarT 2017 -gaalaan, jossa heidät palkitaan. Gaala on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan huipentuma kuluvana lukuvuonna. Yleisöllekin avoin gaala järjestetään 23.5.2017 Helsingissä osana Valtakunnallisia LUMA-päiviä.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan StarT-toimintaan. Äänestä suosikkivideotasi huhtikuun loppuun mennessä!

StarT:ista antaa lisätietoja johtaja, professori Maija Aksela, 050 514 1450, ja projektipäällikkö Outi Haatainen, 050 448 9508, tai info@start.luma.fi.

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Pipsa Blomgren.

FL Juhani Vaskurin kemian opetuksen alan väitöskirjassa ”Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin – lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918–2016”, tutkitaan lukion kemian opetussuunnitelman kehittymistä Suomessa itsenäisyyden alusta tähän päivään.

Väitöskirja on ensimmäinen laatuaan kemian opetussuunnitelmien kehittymisestä Suomessa ja se tuo esille uudenlaista ymmärrystä kemian opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämiseen. Se on myös laajin Suomessa luonnontieteiden alueella tehty opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimuksen tarjoama tieto ja ymmärrys ovat erityisen merkityksellisiä nyt, kun nuorten kiinnostus kemian opiskelua kohtaan on hiipumassa. Kiinnostuksen heikentyminen on havaittu muiden muassa viimeisimmän PISA-tutkimuksen tuloksissa (2016), joiden mukaan luonnontieteiden osaamisen taso on pudonnut huomattavasti viime vuosina.

Kemiasta tuli itsenäinen oppiaine vuonna 1918 mutta lukion opetusohjelmaan se otettiin vasta vuonna 1941. Valtakunnan hallinto vastasi opetussuunnitelmien laatimisesta aina 1980-luvun puoliväliin, jonka jälkeen Koulu- ja Opetushallitus ovat antaneet valtakunnalliset perusteet koulutuksen järjestäjien laatimien opetussuunnitelmien pohjaksi. Kemian opetuksen kehittyminen Suomessa ilmenee selkeimmin oppimiskäsityksen ja opetusmenetelmien muutoksissa. Opettajalähtöisestä opetuksesta on siirrytty opiskelijalähtöisyyteen ja kokeellisuus sekä tiedon prosessointi ovat tulleet keskeiseksi osaksi nykyaikaista kemian opetusta.

Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään erilaisia oppimiskäsityksiä ja opetussuunnitelmamalleja Suomessa, sekä esitellään myös varsin perusteellisesti muiden maiden tilannetta ja vastaavia malleja 1800-luvulta nykypäivään. Näitä teorioita vasten tutkimuksessa peilataan itsenäisen Suomen eri aikojen opetussuunnitelmia ja niiden perusteita. Tutkimusaineisto koostuu viranomaisten antamista kansallisista opetussuunnitelmista ja opetussuunnitelman perusteista sekä joukosta määräyksiä, kirjeitä ja mietintöjä sekä muita artikkeleita.

Vaskurin kemian opetuksen alan väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24. maaliskuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jan Lundell (Jyväskylän yliopisto). Väitoskirjan ovat ohjanneet professori Jan Lundell (Jyväskylän yliopisto) ja professori Maija Aksela (Helsingin yliopisto).

Teos on julkaistu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen väitöskirjasarjassa numerolla 201/2017 (314 s.), ISSN: 0357-346X, ISBN: 978-951-39-6981-3 (nid.), ISBN: 978-951-39-6982-0 (pdf). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6982-0

Suomen on varmistettava matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen perusta. Tieteen ja tutkimuksen saavutuksiin nojaava yhteiskuntamme tarvitsee yhä enemmän luonnontieteiden, matematiikan ja teknologia-alojen osaajia. Valitettavasti nämä alat eivät riittävässä määrin kiinnosta opiskelu- ja uravalintojaan pohtivia suomalaisnuoria. Kansainvälisten PISA- ja TIMSS-tutkimusten sekä Karvin toteuttaman kansallisen matematiikan pitkittäisarvioinnin tulokset tukevat näkemystä laskevasta osaamistasosta ja kiinnostuksesta. Matematiikan ja luonnontieteiden opettamiseen tarvitaan uusia lähestymistapoja.

Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteinen LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoaa toteuttamassaan LUMA SUOMI -kehittämisohjelmassa tutkimuspohjaisesti kehitettyjä pedagogisia innovaatioita opettajien käyttöön esi- ja perusopetuksessa. Kaksikielinen kehittämisohjelma tukee opettajia vuonna 2016 voimaan tulleiden valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. OKM:n rahoittaman kehittämisohjelman opettajille suunnatut maksuttomat koulutukset alkavat syksyllä 2017.

LUMA SUOMI -kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä 6–16-vuotiaiden lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan, innostaa oppilaita valitsemaan näitä aineita lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nostaa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen tasoa ja osaajien määrää.

Kehittämisohjelma sisältää yhteensä 37 hanketta kolmessa puiteohjelmassa:

1. Matematiikan tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä

• 12 hanketta, joista löytyy uusia opetuksen ja oppimisen lähestymistapoja kaikille luokka-asteille; sisällöt kattavat aritmetiikkaa, projektioppimista, toiminnallisuutta ja matemaattista ajattelua.

2. Luonnontieteiden ja ympäristökasvatuksen tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä

• 14 hanketta, joista löytyy sisältöjä esikoulusta yläkouluun; mukana on malleja eheyttävästä opetuksesta, mobiilien laitteiden hyödyntämisestä, työelämän näkökulmien huomioimisesta, argumentoinnin merkityksestä jne.

3. Teknologiakasvatus: ohjelmointi, robotiikka ja tietoyhteiskunta

• 11 hanketta innostavat ohjelmointiin eri tavoin ja eri alustoilla, tuovat pelillisyyttä opetukseen, avaavat tietoturva-asioita sekä avaavat teknologista suunnitteluprosessia fysiikan ja kemian oppiaineissa.

Koulutushankkeet kehitettyine materiaaleineen sekä koulutusaikataulu tarkemmin »

Kannustamme lämpimästi esi- ja perusopetuksen opettajia kaikkialla Suomessa osallistumaan tuleviin koulutuksiin ja opiskelemaan yhdessä uusia innostavia työtapoja.

Pyydämme kaikkia välittämään tietoa tulevista koulutuksista organisaatioidensa ja verkostojensa kautta.

Taitavat opettajat ovat avainasemassa rakennettaessa tulevaisuuden Suomea!

Maija Aksela 
kehittämisohjelman johtaja
puh. 050 514 1450

Pekka Hirvonen
kehittämisohjelman koulutusjohtaja
puh. 050 351 4897

Matematiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoiden tarve Euroopassa kasvaa kahdeksan prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

European Schoolnet Academyn kaikille avoimelta verkkokurssilta Opening Minds to STEM Careers saat vinkkejä ja työkaluja, jotka tukevat sinua opiskelijoidesi työelämätietouden lisäämisessä.

Yhdeksän viikon kestoinen eurooppalainen, englanninkielinen verkkokurssi alkaa 3.4.2017.

Voit rekisteröityä kurssille jo nyt! bit.ly/STEMcareersMOOC

#STEMcareersMOOC

Teksti: European Schoolnet. Kuva: Jussi Nygren.

Valtakunnallisilla LUMA-päivillä Lahdessa 6.-8.6.2016 oli vahvasti esillä uudistuvia opetussuunnitelmien perusteita käsittelevät teemat.

LUMAT-B-lehden tuoreessa teemanumerossa on LUMA-päivien esiintyjien artikkeleita hankkeistaan tai omasta erityisalastaan LUMA-aineiden opetuksen näkökulmasta.

LUMAT-B 1/2017 »

Valtakunnalliset LUMA-päivät järjestetään seuraavan kerran Helsingissä 22.-24.5.2017.

StarTin Arjen matematiikkaa -teeman kummi Samuli Siltanen työskentelee teollisuusmatematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Teollisuusmatematiikassa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia matemaattisten tietokoneohjelmien avulla. Esimerkiksi lääkäri saa käyttöönsä parempia röntgenkuvia potilaasta, kun niitä käsitellään ovelasti matemaattisilla laskuilla.

Siltasella matematiikka on ollut aina sydämessä. ”Olen tykännyt laskemisesta ihan lapsesta asti, ja koulussa matikka meni aina hyvin. Tuntui luonnolliselta lähteä opiskelemaan matematiikkaa lukion jälkeen. Tohtoriksi väiteltyäni menin töihin yritysmaailmaan kehittämään uudenlaista lääketieteellistä röntgenkuvausta.” Siltanen kertoo.

Japanin kautta professoriksi

Vaikka yritysmaailmassa matematiikalla pystyi kehittämään paljon uutta, akateeminen tutkimus kiehtoi Siltasta edelleen. Hän lähti Japaniin puolentoista vuoden pestille postdoc-tutkijana. Sen jälkeen hän työskenteli vielä pari vuotta teollisuudessa, kunnes sai professuurin Tampereen teknillisestä yliopistosta 2006. Helsingin yliopistoon Siltanen siirtyi 2009.”

Kaikki voivat oppia matematiikkaa

Siltasen mukaan matikkapää on kiinnostusta laskemista kohtaan ja kärsivällisyyttä pohtia matemaattisia pulmia niin kauan että ne ratkeavat. Se ei siis ole mikään synnynnäinen ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei ole. ”Toisilla on toki enemmän taipumusta matikkatouhuiluun kuin toisilla, mutta kaikki sitä voivat oppia. Työtä se vaatii jokaiselta, koska matematiikka ei ole helppoa. Mutta se tekeekin siitä palkitsevaa!” Siltanen iloitsee.

Matematiikka näkyy kaikkialla

Nykymaailmassa matematiikka on kaikkialla, me emme vain näe sitä. Instagramin ja Snapchatin filtterit ovat matematiikkaa, puhelimessa puhuessamme ääni kulkee digitaalisena matemaattisten ohjeistusten mukaisesti, ja sosiaalisen median käyttö perustuu mutkikkaisiin algoritmeihin, jotka valitsevat sisällön fiideihimme. Erityisesti Siltasta kiehtoo, miten tietokoneen ja matemaattisten kaavojen avulla voidaan luoda jännittäviä kuvia. Kuvat voivat esittää potilaan sisuskaluja, huikeaa funktiota tai erikoista muotoa.

Mutta onko jotain minkä kanssa matikalla ei olisi mitään tekemistä? Siltanen pohtii hetken ja keksii: Rakkauden! Siis ihmisten väliseen rakkauden; ihmisen ja matematiikan väliseen rakkauteen se tietysti liittyy!

Jaksakaa lukea matematiikkaa!

Siltanen kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun, sillä se avaa niin monia ovia tulevaisuudessa. Esimerkiksi lääkäriksi, insinööriksi, mediataiteilijaksi, merentutkijaksi, yritysjohtajaksi tai maailmanparantajksi ryhtyvälle matematiikka on mahtava työkalu.”Jos matikan opetuksenne on tylsää, vaatikaa hauskempaa materiaalia! Ja ottakaa lukiossa rohkeasti pitkä matematiikka!” Siltanen kehottaa.

Lue lisää

• StarT – yhdessä hyvään tulevaisuuteen
• Samuli Siltanen – teollisuusmatematiikan professori
• Samun tiedepläjäys -videot

Teksti: Jenni Vartiainen. Kuva: Helsingin yliopisto.

Helsingin yliopiston LUMA-keskus ja AinO-keskus yhdistivät voimansa vuoden alussa. Uutta luovan ja tiedekasvatusta tutkimuspohjaisesti kehittävän Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskuksen avajaisia vietettiin tiistaina 14.2.2017. Tiedekasvatuskeskus edustaa Helsingin yliopistoa kansallisessa LUMA-keskus Suomi -verkostossa ja vastaa verkoston hallinnosta.

Uusi keskus kokoaa Helsingin yliopiston monitieteisen tiedekasvatuksen yhteen ja jatkaa yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

“Perheet, koulut, päiväkodit ja elinkeinoelämä ovat asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme”, sanoo professori, FT Maija Aksela. Hän toimii johtajana niin uudessa tiedekasvatuskeskuksessa kuin myös kansallisessa LUMA-keskus Suomi -verkostossa, johon tiedekasvatuskeskuskin kuuluu.

Tie­de­kas­va­tus on mm. tie­de­luok­kia, -ker­ho­ja ja -leirejä

Esimerkiksi Kemianluokka Gadolin Kumpulan kampuksella on suosittu vierailukohde opetusryhmille, mutta myös kerhojen, leirien ja opettajien koulutusten järjestämispaikka. Vierailijoita käy ja leirejä ja kerhoja järjestetään myös muissa tiedeluokissa eri puolilla yliopistoa. Virtuaalitiedekerhoon voi osallistua verkossa paikasta ja ajasta riippumatta.

Kesäleirien ideointi on parhaillaan käynnissä. Uuden tiedekasvatuskeskuksen myötä lapsille tarjottava ohjelma monipuolistuu, kun vetäjiksi saadaan kielten, matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita. Kansainvälinen leiri tuo huippulahjakkaita lukioikäisiä eri puolilta maailmaa Helsinkiin tulevana kesänä.

“Tiedeyhteisö on vahvasti mukana toiminnassa ja näin uusin tutkimustieto saadaan käyttöön,” sanoo Maija Aksela.

Tiedekasvatuskeskuksen taustalla ovat bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta sekä matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, joka toimii keskuksen vastuuyksikkönä.

Tar­vit­taes­sa tie­de­kas­va­tus siir­tyy sin­ne mis­sä lap­set ovat

Avajaisissa esiteltiin eräs Maija Akselan pitkäaikainen haave: Helsingin ylipiston oma tiedepäiväkoti. Toistaiseksi päiväkoti on vasta suunnitteluasteella, mutta rahoituksen järjestyessä kehitystyö saadaan vauhdilla liikkeelle.

“Tiedepäiväkoti olisi varhaiskasvattajien harjoittelupaikkana ja toimisi ympäristönä, jossa ideoita voisi tutkia ja kehittää sekä esitellä suomalaista osaamista kansainvälisille vieraille,” sanoo Maija Aksela.

Tie­de­kas­va­tus kan­sal­li­nen ta­voi­te

Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskus toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetta nostaa Suomi tiedekasvatuksessa maailman kärkimaaksi vuoteen 2020 mennessä.

Ministeriön vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan tiedekasvatus on luonteva osa kaikkien lasten ja nuorten oppimista niin kouluissa kuin koulun ulkopuolellakin. Se edistää merkittävästi luovaa ongelmanratkaisukykyä, mahdollisuutta ymmärtää ja seurata tieteen kehitystä ja tukea Suomen osaamisperusteista kasvua. Tiedekasvastus on osa yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tunnelmia avajaisista

Valokuvia avajaisista »

Teksti: Riitta-Leena Inki. Kuva: Elisa Lautala.